Mulperipuut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mulperipuut
Valkomulperin lehtiä ja hedelmiä
Valkomulperin lehtiä ja hedelmiä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Mulperikasvit Moraceae
Suku: Mulperipuut Morus
L.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mulperipuut Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mulperipuut Commonsissa

Mulperipuut eli mulperit eli silkkiäispuut (Morus) on kasvisuku mulperikasvien (Moraceae) heimossa. Heimoon kuuluu noin 3000 lajia, jotka kasvavat pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Mulperi- eli silkkiäispuihin kuuluu määrittelytavasta riippuen kymmenisen lajia.[2]

Silkkiäispuut ovat kesävihantia, kaksikotisia usein monihaaraisia puita tai pensaita. Puun lehdet ovat ehyitä tai liuskaisia samassakin puussa. Silkkiäispuun kukat ovat vihertäviä. Sen hede- ja emikukinnot ovat omina norkkoinaan samassa puussa. Puun hedelmät muistuttavat muodoltaan vadelmaa. Ne kypsyvät vihreistä punaisiksi ja lopulta punertavanmustiksi.

Euroopassa mustamulperi (Morus nigra) on istutettuna yleisin. Se on saanut nimensä kypsinä melkein mustista, makeista hedelmystöistään. Lajin alkuperäaluetta ei tunneta, mutta sen oletetaan olevan kotoisin Länsi- tai Keski-Aasiasta. Sitä on hedelmäkasvina viljelty muinaisista ajoista lähtien hyvin laajalla alueella. Nykyään kaupallisia viljelmiä on etenkin Etelä-Euroopassa ja Kaliforniassa. Mustamulperin lehdet ovat päältä karheita ja kiiltäviä. Alapuolelta ne ovat pehmeäkarvaisia. Lehtien ruodit ovat tukevia ja pituudeltaan noin kaksi senttiä. Otollisissa olosuhteissa puu kasvaa 10 metriä korkeaksi. Sen latvus on pyöreähkö, oksat mutkaisia ja usein kallellaan oleva runko on lyhyt Mustamulperin kaarna on pahkuraista ja uurteista. Väriltään kaarna on oranssinruskeaa.

Valkomulperi (Morus alba) eli varsinainen silkkiäispuu on kotoisin Kiinasta. Valkomulperin lehdet ovat ikiajoista lähtien olleet aidon silkintuottajien, silkkiäisperhosten toukkien mieluisinta ravintoa. Sen takia lajia viljellään laajalti Kiinassa, Japanissa ja myös Etelä-Euroopassa. Valkomulperin hedelmät (2,5 cm) ovat aluksi valkoisia, mutta tummuvat kypsyttyään punaisiksi, makeiksi marjoiksi. Puun lehtien (20 cm) yläpinta on vaaleanvihreä, sileä ja vaihtelevasti kiiltävä. Lehtien alapinnalla varsinkin lehtisuonissa on karvoja. Valkomulperi on menestynyt Suomessa ainakin Helsingin seudulla tyydyttävästi.[3] Siellä se on tuottanut myös kypsiä hedelmystöjä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]