Spétses

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Spétses
Σπέτσες
20090730 spetsai033.jpg

Spétseen saarta ja kaupunki.

Sijainti
Saariryhmä
Vesialue
Merialue
Korkein kohta
Profítis Ilías, 245 m
Pinta-ala
22,2 km²
Väestö
Asukasluku
4 027
Suurin kaupunki
Kieli

Spétses (kreik. Σπέτσες, kath.kreik. Σπέτσαι, Spétsai) on Kreikan saari, joka kuuluu Argo-Saronisten saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 22,2 neliökilometriä ja asukasluku 4 027 (vuonna 2001). Hallinnollisesti Spétses kuuluu Spétseen kuntaan, Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Saaren pääkaupunki on Spétseen kaupunki.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spétses sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä Argoliinlahden suulla ja Peloponnesokseen kuuluvan Argoliin niemimaan eteläkärjen edustalla. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Spetsopoúla etelässä, Tríkeri idässä sekä Dokós ja Hydra kauempana itäkoillisessa.

Saaren korkein kohta on Profítis Ilías (245 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Spétseen kunta

Spétses kuuluu hallinnollisesti Spétseen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Kunta kuuluu muiden Attikan saaristokuntien tavoin Saarten alueyksikköön.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkaupunki ja pääsatama Spétseen kaupunki (4 001 asukasta), joka sijaitsee saaren koillisrannikolla eli mantereen puolella, sekä Ágioi Anárgyroin kylä (18 asukasta). Lähes kaikki saaren asukkaat asuvat pääkaupungissa.[1] (Katso myös: Luettelo Spétseen kunnan kaupungeista, kylistä ja saarista.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeologisten löydösten perusteella Spétses on ollut asuttu viimeistään varhaisella pronssikaudella noin 2500 eaa. Keskiajalla saari tuli asumattomaksi jatkuvien merirosvojen hyökkäysten vuoksi. Saari asutettiin uudelleen pysyvästi vasta 1600-luvulla. Tuon ajan asutus oli Kastélissa (myös Kastélli). Saarella kehitettiin laivanvarustusta ja kauppalaivastoa ja siitä tuli tällä alalla yksi Kreikan merkittävimmistä keskuksista. Kapinoinnin johdosta turkkilaiset tuhosivat Kastéllin 1700-luvulla.[2]

Laskarína Boumpoulínan museo ja kotitalo Spétseen kaupungissa.

1800-luvun alussa saari osallistui Kreikan vapaussotaan, missä sen laivastosta oli hyötyä. Spétsesläiset laivat osallistuivat muun muassa Náfplion, Monemvasián, Mánin ja Mesolóngin vapauttamiseen, sekä taistelivat Kreetalla turkkilaisten kanssa liitossa ollutta egyptiläistä laivastoa vastaan. Vapaustaisteluajan sankareihin lukeutui spétsesläinen Laskarína Boumpoulína (Bouboulína), joka otti miehensä laivaston komentoon tämän kuoltua, ja käytti suuren osan omaisuudestaan sodan rahoittamiseen.[2]

Sodan jälkeen saari oli edelleen merkittävä merenkulun keskus, mutta taantui Pireuksen sataman noustua maan kauppamerenkulun keskukseksi. Myös ensimmäinen ja toinen maailmansota vaikuttivat saaren taantumiseen, ja monet muuttivat pois saarelta. Sotien jälkeen saari on toipunut turismin ansiosta.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren nähtävyyksiin kuuluu muun muassa Spétseen kaupungissa oleva Boumpoulínan museo, joka toimii tämän entisessä kotitalossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c Spetses History Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]