Laskarína Boumpoulína
Laskarína Boumpoulína, oikealta sukunimeltään Boúmpouli (usein Laskarína Bouboulína, kreik. Λασκαρίνα Μπουμπουλίνα / Μπούμπουλη; 1771 Konstantinopoli – 1825 Spétses), oli kreikkalainen vapaustaistelija ja laivastokomentaja, josta on tullut kansallissankari ja lukuisten tarinoiden ja näytelmien päähenkilö. On huomattava, ettei kaikkia hänen elämäänsä liittyviä kertomuksia voida varmuudella todistaa.[1][2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laskarína Boumpoulína oli Kreikan vapaussodan alkaessa vuonna 1821 jäänyt toistamiseen leskeksi ja oli kuuden lapsen äiti. Lisäksi hänellä oli mainetta vahvana ja itsenäisenä naisena. Vapaussodan alkaessa oli selvää, että ainoastaan saamalla saaristo ja laivasto mukaan kansannousuun Osmanien valtakuntaa vastaan sillä olisi mahdollisuus onnistua.[1]
Boumpoulínan isä oli ollut merikapteeni ja opettanut purjehtimista myös tyttärelleen. Boumpoulína otti vapaussodan alettua komentoonsa neljä miesvainajansa omistamaa alusta. Hänen veljensä ja vanhimmat poikansa avustivat häntä. Jo ensimmäisissä operaatioissa hän osoitti pelottomuutta. Erityisen kuuluisaksi tuli hänen toimintansa Trípolin taistelussa. Hän toi aluksensa avustamaan piiritettyjä kreikkalaisia ja sai aikaan kiivaan taistelun. Voittoisan taistelun jälkeen hän ratsasti vallattuun kaupunkiin huomiota herättävästi hevosella.[1]
Paitsi taisteluilla Boumpoulína yritti vaikuttaa sotaan myös neuvotteluilla. Hän yritti turhaan rauhoitella omiaan olemaan surmaamatta kiinnijääneitä turkkilaisia. Erityisen ankarasti hän vetosi sotilaisiin, että nämä jättäisivät turkkilaiset naiset rauhaan. Korut ja arvoesineet sai ryöstää, mutta mitään muuta hän ei sallinut tapahtuvan. Hänen neuvottelutaitonsa toivat tulosta, kun hän sai vankien vaihdossa vaihdettua vangitut turkkilaisnaiset Kreikan kirkon johtajiin.[1][2]
Kreikan vapaussota oli raaka. Kumpikin osapuoli syyllistyi tekohin, jotka nykykatsannon mukaan olisivat sotarikoksia. Euroopassa kreikkalaisia ihailtiin ja romantisoitiin, ja lordi Byron lähti kreikkalaisten puolelle vapaaehtoissotilaaksi. Boumpoulínaa pidettiin oman aikansa Jeanne d’Arcina.[1]
Kun Boumpoulínan maine kasvoi, hän alkoi saada paljon kilpailijoita ja kadehtijoita. Osa kadehtijoista oli hänen omia sukulaisiaan. Lisäksi hänellä oli erimielisyyttä Koútsisin suvun kanssa. Koútsisit syyttivät Boúmpoulisin sukua siitä, että yksi suvun tyttäristä oli karannut Boúmpoulisin sukuun kuuluneen pojan kanssa. Syntyneessä riidassa Boumpoulína sai luodin päähänsä ja kuoli. On epäselvää oliko kyseessä tarkoituksellinen murha.[1][2]
Laskarína Boumpoulínasta tuli kuolemansa jälkeen marttyyri ja legenda. Venäjän tsaari nimitti hänet kunnia-amiraaliksi. Hänen kuolinpaikkaansa näytetään vierailijoille, ja vanhat verijäljet on säilytetty.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laskarína Boumpoulína Wikimedia Commonsissa
- Laskarina Bouboulina, the mother of modern Greece. BBC (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
