Krasnojarskin aluepiiri
| Krasnojarskin aluepiiri Красноя́рский край |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla |
|
|
Koordinaatit: (Krasnojarsk) |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Alue | Krasnojarskin aluepiiri |
| Perustettu | 7. joulukuuta 1934 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Krasnojarsk |
| – suurin kaupunki | Krasnojarsk (973 826 as.; 1 000 000 jouluk. 2012-) |
| – kuvernööri | Lev Kuznetsov |
| Pinta-ala | 2 325 652 km² |
| Väkiluku (2010) | 2 828 187 |
| – väestötiheys | 1,22 as./km² |
| Kielet | venäjä |
| BKT (2010) | 1 050 158,5 milj. RUB[1] |
| – asukasta kohti |
371 319 RUB, noin 9 096 EUR[2] |
| Aikavyöhyke | UTC+7 (MSK+4) |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 24, 84, 88 |
| – ISO 3166 | RU-KYA |
| www.krskstate.ru | |
Krasnojarskin aluepiiri (ven. Красноя́рский край, Krasnojarski krai) on yksi Venäjän federaation suurimmista subjekteista (alue). Se sijaitsee itäisessä Siperiassa Aasiassa ja kattaa valtavan alueen Jeniseijoen molemmin puolin Pohjoiselta jäämereltä Etelä-Siperian vuoristoon asti.[3] Tässä suurelta osin tiettömässä aluepiirissä asuu 2,8 miljoonaa ihmistä.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluepiiri rajoittuu pohjoisessa Jäämereen, idässä Sahan tasavaltaan ja Irkutskin alueeseen, etelässä Tuvaan, lounaassa Hakassiaan ja lännessä Kemerovon ja Tomskin alueisiin sekä Hanti-Mansian ja Jamalin Nenetsian autonomisiin piirikuntiin.[4][5][3]
Aluepiirin pinta-ala 2 339 700 neliökilometriä[4] muodostaa kymmenesosan koko Venäjästä ja on 4,5 kertaa Ranskan tai 6,9 kertaa Suomen kokoinen. Taimyrin niemimaan pohjoispuolella Karanmeren ja Laptevinmeren välissä sijaitseva Severnaja Zemljan saariryhmä kuuluu aluepiiriin.
Ilmasto on mantereinen. Tammikuun keskilämpötila on pohjoisessa −36 °C ja etelässä −18 °C; heinäkuun keskilämpötila vaihtelee noin 13 °C:sta pohjoisessa (joskin Pohjoisen jäämeren äärellä alle 10 °C) ja kohoaa noin 20 °C:seen etelässä. Sade tulee pääosin kesäkaudella. Vuotuinen sademäärä vaihtelee pohjoisen 200–300 millimetristä keskiosan ylänköalueen 400–600 millimetriin ja kohoaa 800–1 200 millimetriin Siperian eteläosien vuorten pohjoisrinteillä, mutta eteläosan vuoriston sisäosien valuma-alueilla voi jäädä 250–300 millimetriin.[4]
Maa sulaa roudasta 73–76 päiväksi pohjoisessa (Hatanga, Tura) ja 103–120 päiväksi etelässä (Jeniseisk, Krasnojarsk). Etenkin Nižnjaja Tunguskan (Ala-Tunguska) pohjoispuolella on laajalti ikiroutaa; pintakerroksen kesällä sulaessa sen alapuolinen syvempi maa pysyy jäässä. Kasvillisuusvyöhykkeet ovat pohjoisesta alkaen: arktinen aavikko, tundra, metsätundra, taiga, metsäaro ja aro. Metsissä vallalla ovat lehtikuuset, Podkamennaja Tunguskan (Kivinen Tunguska) eteläpuolella myös männyt, kuusi ja pihta.[4]
Joista merkittävin on Jenisei, jonka tärkeimmät sivuhaarat ovat Tuba, Mana, Kan, Angara, Bolšoi Pit, Podkamennaja Tunguska, Nižnjaja Tunguska, Kureika, Abakan, Sym ja Turuhan. Muita jokia ovat Obin sivujoki Tšulym, Pjasina, Taimyra ja Hatanga, jotka laskevat Jäämereen. Suurimmat järvet ovat Taimyr, Pjasino, Lama, Gubokoje, Keta ja Hantaiskoje.[4]
Krasnojarskin aluepiirissä sijaitsee useita merkittäviä luonnonsuojelualueita.[6][4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Krasnojarskin aluepiiri muodostettiin vuonna 1934.[4] Siihen kytkettiin myös Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat sekä Hakassien autonominen alue. Hakassien autonominen alue kuitenkin irtaantui aluepiiristä vuonna 1991, julistautuessaan Hakassian tasavallaksi. Evenkia ja Taimyr olivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tasavertaisia Krasnojarskin aluepiirin kanssa Venäjän federaation hallinnossa 1. tammikuuta 2007 asti, jolloin ne liitettiin Krasnojarskin aluepiiriin.
Kenraali Aleksandr Lebed valittiin aluepiirin kuvernööriksi 1998, mutta hän kuoli helikopteriturmassa 2002.
-
Krasnojarskin aluepiirin alue vastaa suurelta osin Venäjän imperiumin Jenisein kuvernementin aluetta (kartta vuodelta 1825).
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluepiirin väkiluku on 2 828 187 (2010) ja väestötiheys 1,22 as/km². Kaupunkilaisia oli 76,3 % väestöstä. Miesten osuus oli 46,6 % ja nasten 53,4 % (2010)[7]
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan aluepiirin suurimmat, yli 50 tuhannen asukkaan kaupungit olivat Krasnojarsk (973 826 as.), Norilsk (175 365 as.), Atšinsk (109 155 as.), Kansk (94 226 as.), Železnogorsk (84 795 as.), Minusinsk (71 170 as.), Zelenogorsk (66 056 as.), Lesosibirsk (61 139 as.) ja Nazarovo (52 817 as.).[7] Joulukuussa 2012 uutisoitiin Krasnojarskin ylittäneen miljoonan asukkaan rajan.[8]
Uskonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2012 julkaistun, Venäjän uskontoja laajasti kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Krasnojarskin aluepiirin asukkaista oli:[9][10][11]
- 30 % ortodokseja (kuului Venäjän ortodoksinen kirkkoon),
- 35 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
- 15 % ateisteja, ei usko jumalaan,
- 5 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolilaisia tai protestantteja,
- 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
- 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä šiioja,
- < 1 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
- < 1 % šiialaisen islaminuskon kannattajia,
- < 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
- < 1 % vanhauskoisia,
- < 1 % protestantteja (luterilaisia, baptisteja) ja lisäksi oli
- monia helluntailaisia.
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Krasnojarskin aluepiiriin kuuluvat myös Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat, jotka olivat vuoteen 2007 asti erillisiä federaation subjekteja (alueita). Aluepiirissä on 44 piiriä ja 17 kaupunkipiiriä.[12] Pääkaupunki on Krasnojarsk. Aluepiiriä johtaa kuvernööri ja paikallishallinnollisen elimen nimi on lakiasäätävä kokous.
-
Krasnojarksin aluepiirin hallintorakennus. -
Krasnojarskin vesivoimala Divnogorskissa.
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluepiirin osuus Venäjän bruttokansantuotteesta oli vuonna 2010 yhteensä 1 050,2 miljardia ruplaa, joka oli 2,8 prosenttia maan kansantuotteesta.[1] Asukasta kohti laskettuna alueella kansantuotetta kerrytettiin 371 300 ruplaa (9 096 EUR) vuonna 2010.[2] Tämä on 142 prosenttia Venäjän keskiarvosta.[1]
Aluepiiriin tärkeimmät teollisuudenalat ovat polttoaine-, metsä- ja kemianteollisuus sekä energiantuotanto ja värimetallurgia. Alueen maanviljely tuottaa leipäviljaa, perunoita ja vihanneksia. Karjataloudessa kasvatetaan maito- ja lihakarjaa, lampaita ja siipikarjaa. Lisäksi on mehiläistenhoitoa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 28.1.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 28.1.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e f g Krasnojarski krai Geografitšeskaja entsiklopedija -kokoelmatietosanakirjan verkkoartikkelit. Viitattu 13.1.2014. (venäjäksi)
- ↑ Krasnojarski krai (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) artikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 13.1.2014. (venäjäksi)
- ↑ OOPT Sibirskogo okruga (Siperian federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 16.8.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 16.8.2012. (venäjäksi)
- ↑ Goroda-millionniki Rossii 17.12.2012. ria.ru. Viitattu 13.1.2014. (venäjäksi)
- ↑ Geografija Vybor Duha 27.8.2012. Kommersant, kommersant.ru. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 25.1.2013. (venäjäksi)
- ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva yhteenveto siitä, mihin Venäjä uskoo vuonna 2012. Krasnojarskin aluepiiri yhteenveto s. 185. Koko 240-sivuinen raportti ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 21.12.2012. sreda.org. Viitattu 25.1.2013. (venäjäksi)
- ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56 900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 18.12.2012. sreda.org. Viitattu 25.1.2013. (venäjäksi)
- ↑ Территориальное устройство Красноярского края Krasnojarskin aluepiiri. Arkistoitu 21.1.2022. Viitattu 2.3.2014. (venäjäksi)
- ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Krasnojarskin aluepiiri Wikimedia Commonsissa
- Norilsk's Past Recalled (7/2007) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (kommersant.com)
- The Second Coming of Industrialization (11/2005) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (kommersant.com)
Hallinnollinen keskus: Krasnojarsk
Artjomovsk |
Atšinsk |
Bogotol |
Borodino |
Divnogorsk |
Dudinka |
Igarka |
Ilanski |
Jeniseisk |
Kansk |
Kodinsk |
Lesosibirsk |
Minusinsk |
Nazarovo |
Norilsk |
Šarypovo |
Sosnovoborsk |
Ujar |
Užur |
Zaozjornyi |
Zelenogorsk |
Železnogorsk
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
