Taimyrin niemimaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taimyrin niemimaa kuvan vasemmalla puolella (Tajmyrhalvön)

Taimyrin niemimaa (ven. Таймырский полуостров, Taimyrski poluostrov) on Jäämereen työntyvä niemimaa Siperiassa Euraasian mantereen pohjoisimmassa osassa, Karanmereen aukeavan Jeniseinlahden ja Laptevinmereen aukeavan Hatanganlahden välissä, Severnaja Zemljan saariston eteläpuolella.

Geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niemimaa on noin tuhannen kilometrin levyinen, 500 kilometriä pitkä ja alaltaan noin 400 000 neliökilometriä. Sen pohjoisin niemi on Mys Tšeljuskin. Niemimaa kuuluu Krasnojarskin aluepiiriin.

Taimyrin niemimaalla on suuri Taimyrjärvi, sen läpi virtaava Taimyrajoki sekä Byrrangavuoret. Byrrangavuorilla on syviä kanjoneita ja itse vuoristo koostuu muun muassa intruusiokivestä ja silttikivestä. Vuorilta saavat alkunsa Hutadabiga- ja Tšetyrehjoet. Niemimaan vuorettomat osat ovat matalakasvustoista tundraa järvineen ja soineen.

Ilmasto on mantereinen, arktinen, osin subarktinen. Talvet ovat kylmät ja kovia lumimyrskyjä esiintyy. Meri on jäässä yleensä syyskuusta kesäkuuhun. Taimyrin niemimaan asukkaat ovat nganasan-kansaa, jotka pitkään ovat eläneet metsästyksestä, kalastuksesta ja poronhoidosta.

Paleontologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taimyrin niemimaalla elivät Euraasian mantereen viimeiset mammutit, vielä 11300–10600 kalenterivuotta sitten.[1]. Wrangelinsaarella mammutteja eli kuitenkin paljon myöhemminkin. Taimyrin niemimaalla elivät Euraasian viimeiset alkuperäiset myskihärät noin 2000 vuotta sitten.[2] Myskihärkiä siirrettiin onnistuneesti Taimyrille jälleen vuonna 1975.

Ekologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taimyrin tundramaisemaa

Taimyrin niemimaalla ilmasto kylmenee mentäessä pohjoista kohti, tämä näkyy alueen kasvillisuudessa. Kun niemimaan eteläosissa kasvaa 250 erilaista putkilokasvia, pohjoisessa kasvaa vain 50 eri putkilokasvilajia[3]. Niemimaalla on monia harvinaisia arktisia putkilokasvilajeja, joita ei kasva muualla[4]. Taimyrin niemimaalla esiintyy polygonisoita,[5] joissa ikirouta ilmenee päältä päin katsottuna monikulmion muotoisina saarekkeina. Taimyrin niemimaalla elää tundrapeuroja, joita on sen pohjoispuolella Severnaja Zemljallakin[6]. Jääkarhu viihtyy myös täällä[7].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kankaanpää, Paula: Arctic flora and fauna : status and conservation. Helsinki: Edita, 2001. ISBN 9979-9476-5-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. MacPhee, Ross D.E. & Tikhonov, Alexei N. & Mol, Dick & Marliave, Christiande & Plicht, Hansvan der & Greenwood, Alex D. & Flemming, Clare & Agenbroad, Larry: Radiocarbon Chronologies and Extinction Dynamics of the Late Quaternary Mammalian Megafauna of the Taimyr Peninsula, Russian Federation. Journal of Archaeological Science, 2002, 29. vsk, nro 9, s. 1017–1042. doi:10.1006/jasc.2001.0802. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.12.2019. (englanniksi)
  2. Muskox Suffered Loss Of Genetic Diversity At Pleistocene/Holocene Transition ScienceDaily. 6.10.2005. Viitattu 17.12.2019. (englanniksi)
  3. Kankaanpää, Paula, s. 132.
  4. Kankaanpää, Paula, s. 159.
  5. Kankaanpää, Paula, s. 138.
  6. Kankaanpää, Paula, s. 155.
  7. Kankaanpää, Paula, s. 221.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taimyrin niemimaa.
  • The Taymyr Peninsula Off the Unbeaten Track – Edward Adrian-Vallance’s travel site. Viitattu 17.12.2019. (englanniksi)