Koordinaatit: 65.793°N, 87.962°E

Turuhansk

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turuhansk
Туруханск
vaakuna
vaakuna
Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjällä, alla kylän sijainti aluepiirissä
Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjällä, alla kylän sijainti aluepiirissä

Turuhansk

Koordinaatit: 65.793°N, 87.962°E

Valtio Venäjä
Sujekti Krasnojarskin aluepiiri
Piiri Turuhanskin piiri
Väkiluku (2010) 4 662
Aikavyöhyke UTC+8
www.admtr.ru (Turuhanskin piiri)









Turuhansk (ven. Туруха́нск) on kylä ja laajan Turuhanskin piirin keskus Krasnojarskin aluepiirissä Venäjän Siperiassa, noin 1500 km pohjoiseen Krasnojarskista. Kylä sijaitsee Jenisein ja Ala-Tunguskan risteyksessä. Turuhanskjoki puolestaan yhtyy Jeniseihin 20 km pohjoisempana. Kylässä on noin 4800 asukasta. Siellä on lentokenttä.

Turuhanskin jokisatama
Turuhanskin kirkko
Turuhanskin kirkonkellot


Turuhansk perustettiin 1607 talvileiriksi kasakoille ja kauppiaille. Kaupunkiin rakennettiin hirsilinnoitus tykkeineen 1677.

Turuhansk on saanut mainetta poliittisista syistä karkotettujen karkotuspaikkana. Siellä ovat viettäneet aikaansa Julius Martov, Jakov Sverdlov, Josif Stalin, Lev Kamenev, Marina Tsvetajevan tytär Ariadna Efron ja arkkipiispa Luka.

Turuhanskissa on oleskellut myös suomalaisia kielentutkijoita. Matias Aleksanteri Castrén saapui kylään vuonna 1846 ja tutki siellä samojedien ja ostjakkien murteita yhdessä matkatoverinsa Johan Reinhold Bergstadin kanssa. Turuhanskista he jatkoivat matkaa Jeniseita pitkin pohjoiseen. Molemmat sairastuivat matkalla kylmyydestä ja ravinnon niukkuudesta johtuen, mutta pääsivät takaisin Suomeen julkaisemaan tutkimustensa tuloksia.[1]

Myöhemmin Turuhanskin piirissä matkusti Kai Donner, joka saapui alueelle vuonna 1912 ja valmisteli Turuhanskissa vuonna 1913 matkaa ympäristöön tutustumaan selkuppien kieleen ja elämään. Tuolloin alueella oli vielä shamaaneja. Myös Donner matkusti Jeniseitä pitkin pohjoiseen ja kärsi kylmyydestä ja alkeellisesta elämästä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. B. Estlander: Mathias Aleksanteri Castrén. Otava, 1929.
  2. Olavi Louheranta: Kai Donner. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019. ISBN 978-951-858-091-4.