Mouhijoki
| Mouhijoki Kiikoisjoki, Kouhijoki |
|
|---|---|
 Mouhijoki Vanhansillantieltä kuvattuna |
|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) |
| Pinta-ala | 813,08 km² [1] |
| Pääuoman pituus | noin 90 km [a] |
| Pääuoman osuudet | Ala-Kauvatsan joki ←Puurijärvi ←Kauvatsanjoki ←Sääksjärvi ←Jaaranjoki ←Kiikoisjärvi ←Mouhijoki ←Mouhijärvi ←Kourajoki ←Leppijoki ←Taipaleenjoki ←Toijasjoki ←Oksjoki ←Jyräjoki |
| Yhtyy | Kokemäenjoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Mouhijärvi |
| Laskupaikka | Kiikoisjärvi |
| Esteet | niskalla pohjapato |
| Taajamat | Putaja |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 64,7 m [2] |
| Laskukorkeus | 59,6 m [2] |
| Korkeusero | 5,1 m |
| Pituus | 11,49 km [1] |
| Kaltevuus | 0,44 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Mouhijoki eli alajuoksulla Kiikoisissa Kiikoisjoki virtaa Sastamalan Mouhijärvestä Kiikoisten Kiikoisjärveen Pirkanmaan ja Satakunnan raja-alueilla.
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki saa alkunsa Mouhijärven luusuassa olevasta säännöstelypadosta, joka purkaa vedet noin 200 metriä pitkän Kiikoiskoskeen. Joki virtaa Putajan kylän läpi ja jatkaa matkaansa hitaasti virraten noin seitsemän kilometriä peltomaiseman läpi. Jokikulmaan saavuttuaan joki poikkeaa vanhasta uomastaan ihmisen kaivamaan Marjajärveä kiertävään uomaan. Marjajärvi kuivattiin 1960-luvun lopussa ja raivattiin pelloksi. Marjajärvestä on Kiikoisjärveen enää kahden kilometrin matka, jonka aikana joki levenee ja hidastuu johtuen Kiikoisjärven säännöstelystä. Joen rantoja varjostavat vain satunnaisesti metsäsaarekkeet ja Jokikulman kohdalla joki toimii Sastamalan ja Kiikoisten rajajokena noin 1,3 kilometrin matkalla. Joki putoaa 11,5 kilometrin matkalla 5,1 metriä.[2][3]
Veden laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki virtaa pääasiassa savikoiden läpi ja siksi veden mukana kulkeutuu runsaasti kiintoainesta. Nykyään kuivattu Marjajärvi oli matalana ruohottuneena järvenä paikka, jonne kiintoainetta laskeutui. Järven kuivauksen jälkeen joki kiertää raivatun peltoalueen ja kaikki kiintoaines kulkeutuu nykyään Kiikoisjärveen.[3]
Virkistystoimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen peltomaisemaan rantoja täplittävät mökki- tai rantasaunat. Kotitarvekalastusta harrastetaan, mutta joen keskijuoksulla saadaan tavanomaisia järvi- ja jokikaloja. Mouhijärven luusuassa Kiikoiskoskessa[4] voi perhostaa istutettuja lohia, jotka laskeutuvat alemmaksi ja jäävät myös Jaarankoskeen. Näitä voi satunnaisesti joestakin saada. Kalanistutukset hoitaa kalanhoitoyhdistys Suomu[5].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pääuoman muodostuminen on selostettu artikkelin Kauvatsanjoen valuma-alue kappaleessa ”Pääuoma”.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.4.2012.
- ↑ a b c Karttapaikka: Mouhijärvi
- ↑ a b Koivunen, Sari & Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt – Käyttö ja kunnostustarpeet. Eura: Pyhäjärvi-instituutti, 2006. ISBN 952-9682-39-5. Teoksen verkkoversio (pdf).
- ↑ Kiikoiskoski: Kartta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomu: Verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |