Aktia
| Aktia Pankki Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: AKTIA |
| Perustettu | 1825 |
| Toimitusjohtaja | Anssi Huhta 2025- |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | varainhoito, pankki, henkivakuutus |
| Tuotteet | varainhoito-, pankki- ja henkivakuutuspalvelut |
| Henkilöstö |  850 (2024)lähde? |
| www |
|
Aktia on suomalainen varainhoitaja, pankki ja henkivakuuttaja. Aktia-konsernin emoyhtiö on Aktia Pankki Oyj (ruots. Aktia Bank Abp). Aktia palvelee asiakkaitaan digitaalisten kanavien kautta kaikkialla ja kasvokkain toimipisteissään pääkaupunkiseudulla sekä Turun, Tampereen, Vaasan ja Oulun seuduilla. Konserni tarjoaa varainhoito-, pankki- ja henkivakuutuspalveluja.lähde? Toimitusjohtaja on lokakuusta 2025 alkaen Anssi Huhta[1].
Aktian nimi tulee kreikan sanasta akti, joka tarkoittaa rannikkoa. Kun nimi 1991 otettiin käyttöön, pankin toimialue oli Suomen etelärannikolla.[2] Aktia ja sen edeltäjät toimivat pitkään säästöpankkeina, mutta 2000-luvun alussa Aktia erosi säästöpankkiryhmästä, muuttui liikepankiksi ja listautui pörssiin.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaishistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aktia on Suomen nykyisin toimivista talletuspankeista vanhin.[3] Pankki perustettiin 1825 nimellä Helsingfors Stads Sparbanks Inrättning, perustamisjärjestyksessä toisena säästöpankkina Suomessa. Säästöpankin perustamiseen ajoivat yhteiskunnalliset syyt. Työttömyys, köyhyys ja kerjäläisyys olivat tuolloin kärjistyneet Helsingissä ja köyhäinavun oli havaittu passivoivan köyhiä. Pankin tarkoituksena oli tarjota turvalliset talletukset ja korkoa rahoille siten, että säästäminen kannustaisi "ahkeruuteen huolenpitoon ja työteliäisyyteen" eikä suosisi "laiskuutta, huonomuistisuutta ja itse aiheutettua kurjuutta". Säästöpankkia hoidettaisiin tavoittelematta omaa etua. Pankki avasi ovensa 8. huhtikuuta 1826. Ensimmäinen asiakas oli kalastajantytär Sophia Albertina Schelin, joka talletti säästötilille numero 1 kuusitoista šillinkiä. Pankki oli aluksi auki vain lauantai-iltaisin. 1800-luvun kuluessa pankin toiminta laajeni. Vuonna 1870 pelättiinkin, että kansalaisten lisääntynyt säästäväisyys voisi saattaa pankin perikadon partaalle. Pankki ei voinut taata, että talletettavista varoista saataisiin korkoa, ja niin koronmaksu lakkautettiin, jos talletus ylitti tietyn määrän. Vuoteen 1875 mennessä pankki oli saanut 16 745 talletusasiakasta.[4][5]
Helsingin Säästöpankki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1891 säästöpankin toiminimi muutettiin muotoon Helsingfors Sparbank (suom. Helsingin Säästöpankki).[6]
Pankkiin yhdistyivät fuusiossa Kirkkonummen Säästöpankki 1956, Säästöpankki Torkkeli 1979 ja Espoon Säästöpankki 1980. Tietotekniikka otettiin käyttöön 1966, ensin palveluna Ruotsista. Ensimmäinen oma tietokone UNIVAC 9200 hankittiin vuonna 1968.[7]
Aktian perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1991 sulautuivat Bromarvin, Hangon, Inkoon, Karjaa-Pohjan, Sipoon, Siuntion ja Tenholan säästöpankit Helsingin Säästöpankkiin. Pankin nimeksi tuli Säästöpankki Aktia. Vuotta myöhemmin säästöpankkiin sulautuivat vielä Porvoon ja Vaasan säästöpankit. Vuonna 1993 Aktiasta tuli Suomen toinen säästöpankkiosakeyhtiö. Pankin nimi muutettiin muotoon Aktia Säästöpankki Oy vuonna 1994.
2000-luvun alussa Aktia erosi säästöpankkiryhmästä, muuttui liikepankiksi ja listautui pörssiin vuonna 2009.[8]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aktia tarjoaa pankki- ja rahoituspalveluja yksityis-, yritys- ja järjestöasiakkaille sekä instituutioille. Lisäksi Aktia tarjoaa asiakkailleen varainhoitopalveluja ja sijoitustuotteita. Aktia tarjoaa asiakkailleen myös henkivakuutuksia, työkyvyttömyysvakuutuksia ja vakuutuksia vakavan sairauden varalta.[9]
Aktia varainhoitajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varainhoito on yksi Aktian painopistealueista ja se tarjoaa laitoksille ja yksityisasiakkaille varainhoitopalveluja ja sijoitustuotteita Suomessa ja kansainvälisesti. Aktian varainhoito on palkittu muun muassa Morningstar Awards- ja Refinitiv Lipper Fund Awards -vertailuissa.[10]
Aktia ja yhteiskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aktia toimii yhteistyössä viranomaisten, toimialajärjestöjen, tiedeyhteisöjen, koulujen ja korkeakoulujen kanssa ja tukee muun muassa paikallisia kulttuuritapahtumia sekä urheilu- ja seuratoimintaa. Aktia julkaisee vuosittain yritysvastuuraportin, jossa kerrotaan, mitä toimenpiteitä Aktia on toteuttanut yhteiskunnan kestävän kehityksen tukemiseksi. Vuosikatsaus 2024 sisältää yritysvastuuraportin.[11]
Vastuullisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aktialla on ollut omat vastuullisen sijoittamisen periaatteensa vuodesta 2006 lähtien. Aktia on myös allekirjoittanut YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja vastuullisen pankkitoiminnan periaatteet. Aktia on myös jäsen Pohjoismaiden suurimmassa yritysvastuuverkostossa FIBS:ssä sekä suomalaisessa vastuullista sijoittamista edistävässä foorumissa Finsifissä.[12]
Omistajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joulukuun 2024 lopussa rekisteröityjen omistajien kokonaismäärä oli noin 42 000.[11]
Aktian omistavat suomalaiset Aktia- ja säästöpankkisäätiöt, yhteisöt ja yksityishenkilöt. Aktia- ja säästöpankkisäätiöt omistavat merkittävän osan osakkeista.[13] Aktian suuromistajana on mainittu liikemies Erkki Etola[14][15].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Harri Pietarinen, Samuli NiinivuoAktian uudeksi toimitusjohtajaksi Anssi Huhta, Helsingin Sanomat 21.10.2025, viitattu 21.10.2025
- ↑ Karlsson, Svenolof: Ihmisen kokoinen. Aktia – suuri pieni pankki ja sen salaisuus, s. 94. Aktia, 2006. ISBN 952-92-1265-8
- ↑ Tietoa Aktiasta Aktia. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 25.7.2025.
- ↑ Kuusterä, Antti: Aate ja raha - Säästöpankit suomalaisessa yhteiskunnassa 1822–1994, s. 45. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1995. ISBN 951-1-13932-0
- ↑ Karlsson, Svenolof: Ihmisen kokoinen. Aktia – suuri pieni pankki ja sen salaisuus, s. 22–34. Aktia, 2006. ISBN 952-92-1265-8
- ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain ja muiden luottolaitostoimintaan liittyvien lakien muuttamisesta sekä väliaikaisesta poikkeuksesta luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin (HE 176/1995)
- ↑ Karlsson, s. 61–68
- ↑ Historiamme 27.5.2025. Aktia Pankki Oyj. Viitattu 25.6.2025.
- ↑ Aktia Bank Abp Års- och hållbarhetsredovisning 2019 2020. Aktia Pankki Oyj. Viitattu 25.6.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Varainhoito 25.6.2025. Aktia Pankki Oyj. Viitattu 25.6.2025.
- ↑ a b Aktia Bank Plc Annual Review 2024 13.3.2025. Aktia Pankki Oyj. Viitattu 25.6.2025.
- ↑ Principer för ansvarsfullt investerande 25.6.2025. Aktia Pankki Oyj. Viitattu 25.6.2025.
- ↑ Aktiastiftelserna | Sparbanksstiftelserna Stiftelserna och Aktia Bank Abp. Arkistoitu 2020. Viitattu 25.6.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Pietarinen, Harri: Aktian salaperäinen suuromistaja. (Verkkoversio, maksumuuri) HS, 19.9.2025. Helsinki. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2025.
- ↑ Tommi Melender: Pörssirikkaat 2022: Pörssin suurimmista salkuista suli valtavia summia Arvopaperi. 15.6.2022. Viitattu 19.9.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vahinkovakuutus | |
|---|---|
| Henkivakuutus | |
| Eläkevakuutus | |
| Erityisvakuutus | Garantia |