Ero sivun ”Jyrki Järvilehto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p otsikkofix |
uran alkuvaiheista, lähteitä |
||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
=== Uran alku pienissä luokissa === |
=== Uran alku pienissä luokissa === |
||
Järvilehdon ura alkoi [[karting]]issa, jossa hän saavutti viisi Suomen mestaruutta. Vuonna [[1988]] |
Järvilehdon ura alkoi [[karting]]issa, jossa hän saavutti viisi Suomen mestaruutta. Vuonna 1986 hän osallistui FF1600-sarjaan ja voitti mestaruuden.<ref name="Crash">{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Jyrki Järvilehto Formula 1 driver |Osoite= http://www.crash.net/gpa/driver~driver_id~11870.htm |Ajankohta= |Julkaisija= Crash.net |Viitattu= 21.3.2008 |Kieli= {{en}} }}</ref> Hän siirtyi Britanniaan vuodeksi 1987, jolloin hän voitti sekä Britannian että Euroopan FF2000-mestaruudet.<ref name="Crash"/> Seuraavaksi hän siirtyi kaudeksi [[1988]] Britannian [[Formula 3]] -sarjaan Pacific Racing -tallin kuljettajaksi.<ref name="Crash"/> Hän voitti mestaruuden heti ensimmäisellä kaudellaan sarjassa.<ref name="MTV3 2">{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Kuinka Jyrki Järvilehto on menestynyt F1-kisoissa ja missä talleissa hän on ajanut? |Osoite= http://www.mtv3.fi/urheilu/f1/formulafakta.shtml?180996 |Ajankohta= 14.8.2003 |Julkaisija= MTV3 |Viitattu= 21.3.2008 |Kieli= }}</ref> Kaudeksi [[1989]] Järvilehto siirtyi yhdessä Pacific Racing -tallin kanssa [[Formula 3000]] -sarjaan. Samana vuonna hän siirtyi Formula 1 -talli [[Scuderia Ferrari|Ferrari]]n testikuljettajaksi,<ref name="MTV3"/> kunnes ajopaikka [[Onyx]]-tallista aukesi [[Bertrand Gachot]]'n saatua potkut.<ref name="Crash"/> |
||
=== Formula 1 -ura === |
=== Formula 1 -ura === |
||
Versio 22. maaliskuuta 2008 kello 14.26
| Jyrki Järvilehto | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1989–1994 |
| Talli(t) | Onyx, Scuderia Italia, Sauber, Benetton |
| Kilpailuja | 70 (62 lähtöä) |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 0 |
| Palkintosijoja | 1 |
| Paalupaikkoja | 0 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 10 |
| Ensimmäinen kilpailu | Portugalin Grand Prix 1989 |
| Ensimmäinen voitto | - |
| Viimeinen voitto | - |
| Viimeinen kilpailu | Australian Grand Prix 1994 |
Jyrki Juhani Järvilehto, ajajanimeltään JJ Lehto, (s. 31. tammikuuta 1966 Espoo)[1] on suomalainen kilpa-autoilija ja kaksinkertainen Le Mansin 24 tunnin ajon voittaja.[1] Järvilehto oli neljäs suomalainen Formula 1 -kilpailija.
Järvilehto osallistui urallaan 70 Grand Prix -kilpailuun, joista 62:ssa hän pääsi osallistumaan kilpailun lähtöön. Hän keräsi yhteensä 10 MM-pistettä ja yhden palkintosijan. F1-uransa jälkeen Järvilehto saavutti suurempaa kilpailumenestystä Yhdysvalloissa, sillä hän voitti muun muassa American Le Mans Series -sarjan mestaruuden vuonna 2004. Nykyään hän kommentoi MTV3-kanavalla Formula 1 -kilpailuja.
Järvilehdon managerina toimi Keke Rosberg. Rosbergin luomus on myös taiteilijanimi JJ Lehto,[2] jonka oli tarkoitus helpottaa nimen ääntämistä ja kirjoittamista. Vaikka taiteilijanimelle joskus naurettiinkin, oli se tarpeen; Italiassa nimi onnistuttiin kirjoittaa Jurki Jaervi Lepho.[3]
Ura
Uran alku pienissä luokissa
Järvilehdon ura alkoi kartingissa, jossa hän saavutti viisi Suomen mestaruutta. Vuonna 1986 hän osallistui FF1600-sarjaan ja voitti mestaruuden.[4] Hän siirtyi Britanniaan vuodeksi 1987, jolloin hän voitti sekä Britannian että Euroopan FF2000-mestaruudet.[4] Seuraavaksi hän siirtyi kaudeksi 1988 Britannian Formula 3 -sarjaan Pacific Racing -tallin kuljettajaksi.[4] Hän voitti mestaruuden heti ensimmäisellä kaudellaan sarjassa.[5] Kaudeksi 1989 Järvilehto siirtyi yhdessä Pacific Racing -tallin kanssa Formula 3000 -sarjaan. Samana vuonna hän siirtyi Formula 1 -talli Ferrarin testikuljettajaksi,[1] kunnes ajopaikka Onyx-tallista aukesi Bertrand Gachot'n saatua potkut.[4]
Formula 1 -ura
F1-uran alku pikkutalleissa
Järvilehdon F1-ura alkoi vuonna 1989 Keke Rosbergin manageroimana. F1-uran alkuvuodet kuluivat pienissä ja kilpailukyvyttömissä yksityistalleissa.
Kaudella 1989 Järvilehto osallistui Onyx-tallin kuljettajana kauden neljään viimeiseen kilpailuun. Hänen tallikaverinaan ajoi melko kokenut ruotsalainen Stefan Johansson. Portugalissa ja Japanissa Järvilehdon kilpailut jäivät jo esikarsintoihin, mutta Espanjassa ja Australiassa hän selvitti tiensä lähtöruudukkoon. Molemmat kilpailut päättyivät kuitenkin teknisten ongelmien kautta keskeytykseen. Johansson sen sijaan ylsi palkintokorokkeelle Portugalissa kolmannella sijallaan.
Kaudella 1990 talli ja tallikaveri olivat samat. Kahdessa ensimmäisessä kilpailussa käytössä oli edellisen kauden Onyx ORE-1 -auto. Järvilehdon kilpailut jäivät Yhdysvalloissa ja Brasiliassa aika-ajoihin, mutta kun uusi ORE-2-auto otettiin käyttöön, aika-ajoista selvittiin välillä kilpailuihin. San Marinon GP:ssa Järvilehto onnistui ajamaan maaliin asti sijalla 12, mutta muissa kilpailuissa matka päättyi joka karsiutumiseen, keskeytykseen tai sijoituksetta jäämiseen. Onyx vetäytyi sarjasta ennen Belgian osakilpailua, minkä takia Järvilehtokaan ei päässyt osallistumaan kauden kuuteen viimeiseen osakilpailuun. Johansson sen sijaan ei ajanut enää kahden ensimmäisen kilpailun jälkeen, ja Järvilehdon tallikaveriksi vaihtui Gregor Foitek.
Ensimmäiset pisteet
Kaudeksi 1991 Järvilehto siirtyi Scuderia Italia -talliin. Hänen tallikaverinaan ajoi italialainen Emanuele Pirro, joka oli ajanut tallissa jo kaudella 1990. Kausi oli Järvilehdon osalta keskeytyksiä täynnä, mutta kauden kolmannessa kilpailussa San Marinossa hän onnistui nousemaan palkintokorokkeelle tultuaan kolmantena maaliin.[5] Samalla hän saavutti F1-uransa ensimmäiset pisteet. Hänestä tuli toinen suomalainen, joka oli ollut F1-kilpailussa palkintokorokkeella. Muita pistesijoituksia hän ei kaudella enää saavuttanut. Hän sijoittui neljällä MM-pisteellään kuljettajien MM-sarjassa sijalla 12.
Kaudella 1992 Järvilehto jatkoi Scuderia Italia -tallissa. Hänen tallikaverikseen vaihtui italialainen Pierluigi Martini. Vaikka keskeytyksiä ei Järvilehdolle sattunut niin paljon kuin kaudella 1991, hän ei kuitenkaan onnistunut ajamaan kertaakaan pistesijalle. Parhaaksi sijoitukseksi jäi seitsemäs sija Belgian osakilpailusta. Martini sen sijaan onnistui ajamaan kahdesti kuudenneksi ja saavutti näin kaksi pistettä.
Kaudeksi 1993 Järvilehto siirtyi uuteen sveitsiläiseen Sauber-talliin, ja hänen tallikaverinaan ajoi itävaltalainen Karl Wendlinger. Heti kauden avanneessa Etelä-Afrikan GP:ssa kuudennesta ruudusta lähtenyt Järvilehto onnistui ajamaan viidennelle sijalle, ja hän saavutti kaksi MM-pistettä. Hän tosin jäi kaksi kierrosta kärjelle ja oli viimeinen maaliin ajanut kuljettaja. Järvilehto onnistui ajamaan pisteille vielä San Marinon kilpailussa, jossa hän oli neljäs. Aivan kilpailun loppuvaiheilla hän moottorinsa hajosi, mutta koska kukaan ei ollut hänen kanssaan samalla kierroksella, hän ei menettänyt yhtään sijaa. Loppukaudella hän onnistui ajamaan viidesti kymmenen parhaan joukkoon, mutta ei saavuttanut enää pisteitä. Koko kaudelta pisteitä kertyi hänelle 5, ja hänen sijoituksensa kuljettajien MM-sarjassa oli kolmastoista.
Epäonnistunut Benetton-pesti
Asiat näyttivät kääntyneen parempaan suuntaan, kun Järvilehto sai ajopaikan huipputalli Benettonin kanssa kaudeksi 1994. Talli etsi sopivaa kuljettajaa Michael Schumacherin pariksi vuodenvaihteessa testien kautta. Testeihin osallistui kaiken kaikkiaan viisi kuljettajaa, joista yksi oli Järvilehto. Suurimpana suosikkina talliin pidettiin Michele Alboretoa, joka olisi tuonut talliin huomattavan määrän sponsorirahaa. Järvilehto onnistui kuitenkin testeissä niin hyvin, että hänet päätettiin palkata talliin.[6]
Ennen kauden alkua hän kuitenkin joutui vakavaan testionnettomuuteen Silverstonen radan Stowe-mutkassa. Hän loukkasi onnettomuudessa niskansa. Hän joutui olemaan sivussa kauden kahdesta ensimmäisestä kilpailusta, joissa hänet korvasi alankomaalainen Jos Verstappen. Roland Ratzenbergerin ja Ayrton Sennan kohtaloksi koituneessa San Marinon GP:ssa Järvilehdon lähtö epäonnistui pahasti, sillä hän ei päässyt liikkeelle lainkaan. Lotus-kuljettaja Pedro Lamy ajoi lujaa häntä perään, mikä ei tehnyt kovin hyvää onnettomuudesta juuri toipuneelle Järvilehdolle.
Kanadan GP:ssa Järvilehto onnistui ajamaan kuudenneksi, mutta siitä kilpailusta eteenpäin Verstappen korvasi hänet. Järvilehto pääsi vielä kahden kilpailun ajaksi Benettonin rattiin, kun Michael Schumacher kärsi kilpailukieltoaan. Lupaavalta kuulostanut Benetton-pesti jäi kuitenkin vain kuuden kilpailun mittaiseksi, ja hän saavutti vain yhden pisteen autolla. Kauden kaksi viimeistä kilpailua Järvilehto ajoi Sauberilla. Hän sijoittui yhdellä pisteellään MM-sarjassa sijalle 24.
F1-uran jälkeinen aika
Järvilehdon uran suurimmat saavutukset sijoittuvat F1-uran jälkeiseen aikaan. Hän voitti ensimmäisenä suomalaisena Le Mansin 24 tunnin ajon vuonna 1995 McLaren-autolla. Tämän jälkeen Järvilehto jatkoi ensin DTM- ja ITC-luokissa. Vuodeksi 1998 hän siirtyi yhdysvaltalaiseen CART-sarjaan, jossa hän ajoi Hogan-tallissa. CART-ura loppui kuitenkin heti ensimmäisen kauden jälkeen, kun Järvilehdolla ja tallilla menivät sukset ristiin.[1]
Vuodesta 1999 lähtien hän on ajanut American Le Mans Series -sarjassa. Kolmena ensimmäisenä kautena autona oli BMW. Kauden 2001 loppupisteissä hän oli toinen. Kaudeksi 2002 Järvilehto vaihtoi ensin Cadillacille ja sen jälkeen kaudeksi 2003 Audille. Siirto Audille oli Järvilehdon mielestä positiivinen asia, sillä talli oli viime vuosina ollut sarjan kärjessä.[7] Kauden 2003 Sebringin 12 tunnin ajossa Järvilehdon autokunnalla, jossa ajoivat hänen lisäkseen Stefan Johansson ja Emanuele Pirro, oli hyvät mahdollisuudet voittoon, mutta he jäivät lopulta toiseksi.[8] Järvilehdon loppusijoitus kaudella 2003 oli lopulta kolmas. Seuraavana vuonna 2004 hän ajoi kolmanneksi Le Mansin 24 tunnin ajossa ja ajoi Audillaan sarjan mestariksi.[1]
Kaudella 2005 Järvilehti voitto kaksi arvostettua kilpailua: ensin Sebringin 12 tunnin ajon ja seuraavaksi jo toistamiseen Le Mansin 24 tunnin ajon. Le Mansin kilpailun hän voitti yhdessä Marco Wernerin ja Tom Kristensenin kanssa. Kauden 2005 loppupisteissä hän oli neljäs.[1]
Kaudella 2006 Järvilehto ei kilpaillut, mutta 2007 hän sijoittui Grand Am -urheiluautosarjan Daytonan 24 tunnin ajossa sijalle 17.[1] Hän ajoi Krohn Racing -tallin Pontiacilla Colin Braunin ja Max Papisin kanssa.[9] Maaliskuussa 2008 Järvilehto teki yllätyspaluun kilparadoille, kun hän osallistui Speedcar-sarjan kilpailuun Malesiassa Sepangin radalla.[10] Sekä rata että auto olviat hänelle vieraita.[11] Hän lähti sunnuntaina 22. maaliskuuta ajettuun kilpailuun viimeisestä lähtöruudusta eli ruudusta 16,[11] mutta kilpailussa hän nousi sijalle 12.[12] Hänen on tarkoitus osallistua myös huhtikuussa ajettavaan Dubain kilpailuun.[10]
Järvilehto on toiminut vuodesta 2001 MTV3-kanavan F1-lähetysten kommentaattorina.[13] Hän on myös kommentoinut DTM-lähetyksiä Canal+-kanavalle.
Yksityiselämä
Järvilehto avioitui Satu Larmalan kanssa vuonna 1995 ja heillä on kolme lasta: Juulia (s. 1995), Johanna (s. 1997) ja Juho (s. 1999).
Formula 1 -tulokset
Lähteet
- ↑ a b c d e f g J. J. Lehto MTV3. Viitattu 21.3.2008.
- ↑ Jyrki Järvilehto (JJ) Lehto Grandprix.com. Viitattu 21.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Teemu Halttula: Kolumni: Jurki Jaervi Lepho F1-forum.fi. Viitattu 21.3.2008.
- ↑ a b c d Jyrki Järvilehto Formula 1 driver Crash.net. Viitattu 21.3.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Kuinka Jyrki Järvilehto on menestynyt F1-kisoissa ja missä talleissa hän on ajanut? 14.8.2003. MTV3. Viitattu 21.3.2008.
- ↑ Pekka Anttila: Jyrki Järvilehto 13.7.1994. Suomen kuvalehti. Viitattu 21.3.2008.
- ↑ Jyrki Järvilehto palaa voittaja-auton rattiin 4.2.2003. MTV3. Viitattu 21.3.2008.
- ↑ JJ Lehdon autokunta menetti voiton lopussa 16.3.2003. MTV3. Viitattu 21.3.2008.
- ↑ Järvilehto 17:s Daytonan 24 tunnin kilpailussa, Montoya voittajatiimissä 28.1.2007. MTV3. Viitattu 21.3.2008.
- ↑ a b Järvilehto tekee yllätyspaluun kilparadoille 20.3.2008. MTV3. Viitattu 21.3.2008.
- ↑ a b Järvilehto viimeisestä ruudusta Speedcar-kisaan 21.3.2008. MTV3. Viitattu 21.3.2008.
- ↑ Järvilehto 12:s Speedcar-kisassa 22.3.2008. MTV3. Viitattu 22.3.2008.
- ↑ Jyrki Järvilehto MTV3:n Formula 1 -kommentaattoriksi 27.2.2001. MTV3. Viitattu 21.3.2008.