Saksan Grand Prix 1989

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saksan Grand Prix 1989 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 30. heinäkuuta 1989 Hockenheimringillä Länsi-Saksassa. Kilpailun voitti McLarenilla ajanut Ayrton Senna, jolle voitto oli kauden neljäs. McLarenin menestystä täydensi Alain Prost sijoittumalla toiseksi.[1]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[2]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 1 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda 45 1.21.43,302 1 9
2 2 Ranska Alain Prost McLaren-Honda 45 + 18,151 2 6
3 27 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Ferrari 45 + 1.23,254 3 4
4 6 Italia Riccardo Patrese Williams-Renault 44 + 1 krs. 5 3
5 11 Brasilia Nelson Piquet Lotus-Judd 44 + 1 krs. 8 2
6 9 Yhdistynyt kuningaskunta Derek Warwick Arrows-Ford 44 + 1 krs. 17 1
7 22 Italia Andrea de Cesaris Dallara-Ford 44 + 1 krs. 21  
8 7 Yhdistynyt kuningaskunta Martin Brundle Brabham-Judd 44 + 1 krs. 12  
9 23 Italia Pierluigi Martini Minardi-Ford 44 + 1 krs. 13  
10 4 Ranska Jean Alesi Tyrrell-Ford 43 + 2 krs. 10  
11 25 Ranska René Arnoux Ligier-Ford 42 + 3 krs. 23  
12 10 Yhdysvallat Eddie Cheever Arrows-Ford 40 Polttoainejärjestelmä 25  
Kesk. 8 Italia Stefano Modena Brabham-Judd 37 Moottori 16  
Kesk. 12 Japani Satoru Nakajima Lotus-Judd 36 Ulosajo 18  
Kesk. 16 Italia Ivan Capelli March-Judd 21 Sähköt 22  
Kesk. 15 Brasilia Mauricio Gugelmin March-Judd 28 Vaihdelaatikko 14  
Kesk. 20 Italia Emanuele Pirro Benetton-Ford 26 Ulosajo 9  
Kesk. 30 Ranska Philippe Alliot Larrousse-Lamborghini 20 Öljyvuoto 15  
Kesk. 3 Yhdistynyt kuningaskunta Jonathan Palmer Tyrrell-Ford 16 Moottori 19  
Kesk. 28 Itävalta Gerhard Berger Ferrari 13 Ulosajo 4  
Kesk. 36 Ruotsi Stefan Johansson Onyx-Ford 8 Ylikuumeneminen 24  
Kesk. 19 Italia Alessandro Nannini Benetton-Ford 6 Sähköt 7  
Kesk. 5 Belgia Thierry Boutsen Williams-Renault 4 Kolari (Pirro) 6  
Kesk. 21 Italia Alex Caffi Dallara-Ford 2 Moottori 20  
Kesk. 29 Italia Michele Alboreto Larrousse-Lamborghini 1 Sähköt 26  
Kesk. 26 Ranska Olivier Grouillard Ligier-Ford 0 Vaihdelaatikko 11  
DNQ 24 Espanja Luis Perez-Sala Minardi-Ford   Karsiutui    
DNQ 37 Belgia Bertrand Gachot Onyx-Ford   Karsiutui    
DNQ 38 Saksa Christian Danner Rial-Ford   Karsiutui    
DSQ 39 Saksa Volker Weidler Rial-Ford   Hylättiin (työntölähtö)  
DNPQ 41 Ranska Yannick Dalmas AGS-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 17 Italia Nicola Larini Osella-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 40 Italia Gabriele Tarquini AGS-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 18 Italia Piercarlo Ghinzani Osella-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 31 Brasilia Roberto Moreno Coloni-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 32 Ranska Pierre-Henri Raphanel Coloni-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 33 Sveitsi Gregor Foitek EuroBrun-Judd   Esikarsiutui    
DNPQ 35 Japani Aguri Suzuki Zakspeed-Yamaha   Esikarsiutui    
DNPQ 34 Saksa Bernd Schneider Zakspeed-Yamaha   Esikarsiutui    

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[3]

  • Paalupaikka: Ayrton Senna – 1.42,300
  • Nopein kierros: Ayrton Senna – 1.45,884 (kierroksella 43)
  • Honda-moottorit saavuttivat 800 MM-pisteen rajan.
  • Kisa näytettiin koosteena TV1:llä selostajana Juha Jokinen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Prost Clinches Third Title after Collision in Japan ESPN. Viitattu 13.9.2015. (englanniksi)
  2. The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 10. joulukuuta 2007. (englanniksi)
  3. Merkkipaalut F1-ruutu. Viitattu 10. joulukuuta 2007.