Meksikon Grand Prix 1989

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Meksiko Meksikon Grand Prix 1989
4. osakilpailu 16 osakilpailusta kaudella 1989.
Päivämäärä 28. toukokuuta 1989
Sijainti Autódromo Hermanos Rodríguez, México, Meksiko
Ratatyyppi moottorirata
Radan pituus 4,421 km
Kilpailun pituus 69 kierrosta, 305,049 km
Sää kuuma, kuiva, aurinkoinen
Paalupaikka
Kuljettaja Brasilia Ayrton Senna (McLaren-Honda)
Paaluaika 1:17.876
Nopein kierros
Kuljettaja Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell (Ferrari)
Kierrosaika 1:20.420 (kierroksella 41)
Palkintokoroke
Voittaja Brasilia Ayrton Senna (McLaren-Honda)
Toinen Italia Riccardo Patrese (Williams-Renault)
Kolmas Italia Michele Alboreto (Tyrrell-Ford Motor Company)

Meksikon Grand Prix oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 28. toukokuuta 1989 Autódromo Hermanos Rodríguez -radalla. Kilpailun voitti jo kolmatta kertaa perättäin paalupaikalta voittoon ajanut Ayrton Senna.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 1 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda 69 1.35.21,431 1 9
2 6 Italia Riccardo Patrese Williams-Renault 69 + 15,560 5 6
3 4 Italia Michele Alboreto Tyrrell-Ford 69 + 31,254 7 4
4 19 Italia Alessandro Nannini Benetton-Ford 69 + 45,495 13 3
5 2 Ranska Alain Prost McLaren-Honda 69 + 56,113 2 2
6 40 Italia Gabriele Tarquini AGS-Ford 68 + 1 krs. 17 1
7 10 Yhdysvallat Eddie Cheever Arrows-Ford 68 + 1 krs. 24  
8 26 Ranska Olivier Grouillard Ligier-Ford 68 + 1 krs. 11  
9 7 Yhdistynyt kuningaskunta Martin Brundle Brabham-Judd 68 + 1 krs. 20  
10 8 Italia Stefano Modena Brabham-Judd 68 + 1 krs. 9  
11 11 Brasilia Nelson Piquet Lotus-Judd 68 + 1 krs. 26  
12 38 Saksa Christian Danner Rial-Ford 67 + 2 krs. 23  
13 21 Italia Alex Caffi Dallara-Ford 67 + 2 krs. 19  
14 25 Ranska René Arnoux Ligier-Ford 66 + 3 krs. 25  
15 20 Yhdistynyt kuningaskunta Johnny Herbert Benetton-Ford 66 + 3 krs. 18  
Kesk. 23 Italia Pierluigi Martini Minardi-Ford 53 Moottori 22  
Kesk. 27 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Ferrari 43 Vaihdelaatikko 3  
Kesk. 9 Yhdistynyt kuningaskunta Derek Warwick Arrows-Ford 35 Sähköt 10  
Kesk. 12 Japani Satoru Nakajima Lotus-Judd 35 Ulosajo 15  
Kesk. 30 Ranska Philippe Alliot Larrousse-Lamborghini 28 Ei sijoitusta 16  
Kesk. 22 Italia Andrea de Cesaris Dallara-Ford 20 Ripustukset 12  
Kesk. 28 Itävalta Gerhard Berger Ferrari 16 Vaihdelaatikko 6  
Kesk. 36 Ruotsi Stefan Johansson Onyx-Ford 16 Voimansiirto 21  
Kesk. 5 Belgia Thierry Boutsen Williams-Renault 15 Sähköt 8  
Kesk. 3 Yhdistynyt kuningaskunta Jonathan Palmer Tyrrell-Ford 9 Kaasu 14  
Kesk. 16 Italia Ivan Capelli March-Judd 1 Voimansiirto 4  
DNQ 24 Espanja Luis Pérez Sala Minardi-Ford        
DNQ 15 Brasilia Mauricio Gugelmin March-Judd        
DNQ 29 Ranska Yannick Dalmas Larrousse-Lamborghini        
DNQ 31 Brasilia Roberto Moreno Coloni-Ford        
DNPQ 37 Belgia Bertrand Gachot Onyx-Ford        
DNPQ 33 Sveitsi Gregor Foitek Euro Brun-Judd        
DNPQ 17 Italia Nicola Larini Osella-Ford        
DNPQ 39 Saksa Volker Weidler Rial-Ford        
DNPQ 34 Saksa Bernd Schneider Zakspeed-Yamaha        
DNPQ 35 Japani Aguri Suzuki Zakspeed-Yamaha        
DNPQ 18 Italia Piercarlo Ghinzani Osella-Ford        
DNPQ 41 Saksa Joachim Winkelhock AGS-Ford        
DNPQ 32 Ranska Pierre-Henri Raphanel Coloni-Ford        

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]