Ylämaat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ylämaat (Highlands) ja Alamaat (Lowlands) Skotlannin kartalla.

Ylämaat (gaeliksi A’ Ghàidhealtachd; skotiksi The Hielands; engl. The Highlands) on yhteinen nimitys Skotlannin pohjoisille alueille. Monet Skotlannin symbolit, kuten klaanit, tartaanikankaat, säkkipillit ja viski, liitetään erityisesti Ylämaihin. Myös gaelin kielellä on eniten puhujia juuri Ylämaiden alueella; elinvoimaisin se on läntisillä saarilla. Alueen erottaa keskisestä Skotlannista (Central belt) Ylämaiden rajasiirroslinja (Highland boundary fault).

Ylämaiden ja saarten asukasluku on 373 000. Ne ovat Britannian harvimmin asutettu alue ja eräs EU:n harvimmin asutetuista alueista. Väestötiheys on 9 asukasta/km².[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylämaat halkaisee kahteen selkeästi erottuvaan osaan suuri siirroslaakso Glen More (engl. The Great Glen): etelämpänä ovat Grampianvuoret, joilla sijaitsee myös Britannian korkein vuori, Ben Nevis (1343 metriä); pohjoispuolella ovat Luoteiset Ylämaat. Laaksossa sijaitsee neljä järveä: Loch Linnhe (joka on suoraan mereen yhdistyvä järvi, engl. Sea Loch), Loch Lochy, Loch Oich sekä suurin järvistä, erityisen tunnetuksi tarunomaisesta hirviöstään tullut Loch Ness, joka on 37 kilometriä pitkä ja paikoin 230 metriä syvä. Kaikkia järviä yhdistää toisiinsa sekä mereen Kaledonian kanava, 96 kilometrin mittainen vesireitti, josta vain 37 kilometriä on ihmisen muokkaamaa. Kanavan keskimääräinen 5,5 metrin syvyys on tosin aivan liian pieni nykyisille rahtialuksille, eikä kanavasta ole enää hyötyä kuin huviveneilijöille.

Ylämaihin lasketaan usein myös Skotlannin saaristot: Hebridit länsirannikolla, Orkneysaaret pohjoisrannikolla ja Shetlandinsaaret kauempana pohjoisella Atlantilla. Rannikot ovat erittäin rikkonaisia ja lukemattomien erikokoisten saarten täplittämiä lännessä, mutta melko eheitä idässä.

Suurin osa Ylämaiden järvistä (loch) on kapeisiin vuoristolaaksoihin (glen) muodostuneita pitkänomaisia ja usein melko syviä järviä. Monin paikoin ne yhdistyvät syvälle sisämaahan työntyviin vuonoihin (firth) vain lyhyen joen tai kapean salmen välityksellä.

Ylämaat kuuluvat Britannian runsassateisimpiin alueisiin.

Tärkeimmät kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaledonian kanavan koillispäässä, Loch Nessistä laskevan Nessjoen suulla, sijaitsee "Ylämaiden pääkaupungiksi" kutsuttu Inverness (60 000 as.).

Kanavan lounaispäässä, Ben Nevis -vuoren juurella sijaitsee Fort William (11 000 as.).

Näkymä Invernessistä
Ylämaiden maisemaa


Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylämaiden luonnonmaisemaa luonnehtivat nummet, metsämaat sekä kallioiset vuoret ja rannikot.

Nummet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanerva (Calluna vulgaris), yleinen näky Ylämaiden nummilla.

Suurin osa Ylämaista on kanervikkoa kasvavaa nummea. Myös ohdake, Stewartien klaanin entinen tunnus ja nykyinen Skotlannin kansalliskasvi, kasvaa nummilla. Nummien linnustoon kuuluu muun muassa nummiriekko (Lagopus lagopus scoticus), pohjoismaisen riekon (Lagopus l. lagopus) paikallinen alalaji sekä petolinnuista maakotka (Aquila chrysaetos) ja muuttohaukka (Falco peregrinus), jotka ovat varsin harvinaisia muualla Isossa-Britanniassa. Nummien autiuden vuoksi myös saksanhirville (Cervus elaphus) ja metsäkauriille (Capreolus capreolus) riittää hyvin tilaa vaellella.

Metsät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain noin 15 prosenttia Skotlannin pinta-alasta on metsää, mikä on silti huomattavasti enemmän kuin muualla Isossa-Britanniassa. Ylämaan vanhoja metsiä kutsutaan nimellä Caledonian Forest. Metsät ovat Ylämailla pääosin mänty-, kuusi- ja lehtikuusivaltaisia havumetsiä, joissa viihtyvät muun muassa skotlanninkäpylinnut (Loxia scotica), näädät (Martes martes) ja villikissat (Felis silvestris).

Rannikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylintu

Useimmat merilinnut viettävät päivät merellä ravintoa hankkien ja käyvät pesillään vain öisin, joten Ylämaiden kallioiset rannikot lukemattomine koloine ja halkeamineen tarjoavat loistavan kodin monille suurissa kolonioissa eläville merilintulajeille. Erityisesti Orkney- ja Shetlanninsaaret ovat lintuharrastajien paratiiseja. Ylämaiden rannikoilla tavattavia lajeja ovat muun muassa lunni (Fratercula arctica), riskilä (Cepphus grylle), ruokki (Alca torada), pikkuliitäjä (Puffinus puffinus), merikeiju (Hydrobates pelagicus), myrskykeiju (Oceanodroma leucorhoa), myrskylintu (Fulmarus glacialis), merimetso (Phalacrocorax carbo) sekä toisia merilintuja kiusaava isokihu (Stercorarius skua). Ylämaiden rannikoilla voi nähdä myös hylkeitä ja delfiinejä, joskus jopa valaita.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylämaiden tärkeimpiä elinkeinoja ovat öljyteollisuus ja turismi. Öljyteollisuus on tuonut vaurautta erityisesti Orkney- ja Shetlanninsaarille. Monet Skotlannin matkailuvalteista sijaitsevat juuri Ylämailla. Myös patikointi on ollut siellä suosittua aina 1800-luvulta lähtien.

Myös perinteiset elinkeinot ovat yhä tärkeitä. Lampaita on kasvatettu Skotlannissa 1700-luvulta asti ja lampaanvillasta tehdään alkuperäiset, maailmankuulut tartaanikankaat. Myös pitkäkarvainen ja -sarvinen ylämaankarja (Highland cattle) on tärkeä karjaeläin. Lisäksi Shetlanninsaaret ovat kuuluja poneistaan.

Ylämaankarja

Kalastusta harjoitetaan koko Skotlannin rannikoilla. Skotlannissa kalansaaliit käsittävät muun muassa silliä, koljaa, taskurapuja ja hummereita.

Viskin valmistus on erittäin merkittävä tulonlähde ylämaalaisille. Tämä alun perin luultavasti Irlannista saapunut taito on nykyään tehnyt Skotlannista maailman johtavan viskimaan ja viskistä maan kansallisjuoman. Tiheimmässä viskitislaamoja on Speyjoen ympäristössä (Speyside)

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylämaiden kulttuuri poikkeaa paljolti Alamaista. Olennaisin ero on, että Ylämaat tukeutuvat enemmän kelttiläiseen kulttuuriin, alamaiden ollessa enemmän englantilaisia.lähde? Erinomaisen kuvan Ylämaiden kulttuurista saa Ylämaan kisoissa (Highland games), jokakesäisissä kansallisurheilutapahtumissa, joissa harjoitetaan perinteisiä skottilaisia kilpailulajeja ja joista lähes joka paikkakunnalla on omat versionsa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Skotlannin historia

Kuningatar Maria Stuart

Ylämaiden historia ulottuu yli 8000 vuoden taakse, jolloin ensimmäiset ihmiset saapuivat alueelle. Monet Skotlannin arkeologisista löytöpaikoista sijaitsevat ylämailla, esimerkiksi Callanishin kivikehä Lewisinsaarella, Ulko-Hebrideillä sekä Skara Braen myöhäiskivikautinen kylä Orkneysaarilla. Rousayn saarta Orkneysaarilla kutsutaan "pohjoisen Egyptiksi" löytöpaikkojen runsauden vuoksi.

Skotlannin vanha klaanijärjestelmä käytti suurta vaikutusvaltaa aikoinaan Ylämailla. Stuartien suku (alun perin Stewartin klaani) oli Skotlannin hallitsijasuku vuosina 13711707, vuonna 1603 muodostetun personaaliunionin jälkeen he nousivat myös Englannin ja Irlannin valtaistuimelle. Legendaarisin Stuart-hallitsijoista oli Maria I (Skotlannissa usein Mary, Queen of Scots).

Suuria alueita autioitui 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa niin sanotuissa "Ylämaiden puhdistuksissa". Vuoden 174546 jakobiittikapinan jälkeen Ylämaiden yhteiskunta muuttui klaanijärjestelmän menettäessä valtansa, ja monet suurmaanomistajat havaitsivat lampaiden kasvattamisen tuottoisammaksi, kuin lukuisien vuokralaisten pitämisen. Näin ihmiset saivat tehdä tilaa lampaille ja kymmeniätuhansia ylämaalaisia muutti Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.


Loch Shiel

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]