Tahattomien seurausten laki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kanien vapauttaminen metsästystä varten Australiassa on tuonut vakavia tahattomia ekologisia seurauksia. Kanit aiheuttavat eroosiota, joka on synnyttänyt esimerkiksi kuvassa näkyvän rotkon.

Tahattomilla seurauksilla (joskus odottamattomilla seurauksilla tai arvaamattomilla/aavistamattomilla seurauksilla) tarkoitetaan yhteiskuntatieteissä tuloksia, jotka eivät ole tapahtuneet tahallisesti tai määrätietoisen toiminnan seurauksena. Termi tuli suosituksi yhdysvaltalaisen sosiologin Robert K. Mertonin myötävaikutuksella 1900-luvulla.[1]

Tahattomat seuraukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

  • Odottamaton hyöty: positiivinen, odottamaton etu (kutsutaan myös onneksi, serendipisyydeksi tai pudokkaaksi).
  • Odottamaton haitta: negatiivinen, menettelytavan odottamaton haittavaikutus sen tarkoitetun hyödyn lisäksi (esimerkiksi kun kastelujärjestelmät tarjoavat vettä maatalouteen, ne voivat lisätä vesiperäisiä sairauksia, joilla on tuhoisia vaikutuksia terveyteen, kuten skistosomiaasia).
  • Kieroutunut tulos: turmiollinen vaikutus, tuottaa päinvastaisia tuloksia kuin alun perin on tarkoitettu (kun tarkoitettu ratkaisu tekee ongelmasta vielä pahemman). Tätä kutsutaan joskus ’takaiskuksi’.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus tahattomista seurauksista tai onnettomuuksista juontaa juurensa ainakin John Lockeen, joka keskusteli tahattomista seurauksista kirjeessään parlamentin jäsenen John Somersin kanssa. Se koski korkoja sääntelevän lainsäädännön tahattomia seurauksia.[2] Ideasta keskusteli myös Adam Smith skotlantilaisen valistuksen yhteydessä ja seurausetiikassa (tuloksista päätellen).[3] Käsitteen popularisoi 1900-luvulla kuitenkin sosiologi Robert K. Merton.[1][4][5][6]

Vuonna 1936 julkaistussa artikkelissa ”Tarkoituksellisen toiminnan ennalta odottamattomat seuraukset” Merton yritti soveltaa systemaattista analyysia tavoitehakuisen toiminnan tahattomiin seurauksiin, joilla pyritään muuttamaan yhteiskuntaa. Hän korosti, että hänen terminsä ”tavoitteellinen toiminta... [ainoastaan] koskee ’suorittamisen’ ja ’käyttäytymisen’ eroa. Se on toimintaa, johon liittyy motiiveja ja näin ollen eri vaihtoehdoista valitsemista”.[6] Merton totesi myös, että ”mikään yleispätevä lausunto ei voi kategorisesti vahvistaa tai kieltää, että kaikki käytännön lopputulokset olisivat taattuja.”[6]

Sittemmin tahattomien seurausten laki on tullut käyttöön sanontana tai idiomaattisena varoituksena, että sekaantumisella monimutkaiseen järjestelmään on taipumus luoda odottamattomia ja usein ei-toivottuja tuloksia.[7][8][9][10] Se varoittaa samalla tavalla ironisesti tai humoristisesti kuin Murphyn laki uskomasta ylimielisesti, että ihmiset voisivat täysin hallita ympärillään olevaa maailmaa.lähde?

Syitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdollisia syitä tahattomiin seurauksiin ovat maailman luontainen monimutkaisuus (järjestelmän osat reagoivat ympäristön muutoksiin), vääristyneet kannustimet, ihmisten tyhmyys, itsepetos, epäonnistuminen ihmisluonteen huomioon ottamisessa, tai muita kognitiivisia tai tunnepitoisia vääristymiä. Myös luonnon ominaisuus, että pienillä, ilmeisen vähäisillä muutoksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia (esim. perhosvaikutus) – on yksi ennalta-arvaamattomien seurausten lähteistä.

Robert K. Merton luetteli viisi mahdollista aiheuttajaa odottamattomille seurauksille 1936:[11]

  1. Tietämättömyys, jolloin on mahdotonta ennakoida kaikkea, mikä johtaa epätäydelliseen tutkimukseen.
  2. Sovelletaan vanhaa ratkaisua, joka on toiminut menneisyydessä, mutta joka ei välttämättä sovellu nykyiseen tilanteeseen.
  3. Lyhyen aikavälin edut syrjäyttävät pitkän aikavälin edut.
  4. Perusarvoja, jotka saattavat vaatia tai kieltää tiettyjä toimia, vaikka pitkän aikavälin tulos voi olla epäedullinen (nämä pitkän aikavälin vaikutukset voivat lopulta aiheuttaa muutoksia perusarvoihin).
  5. Itsensä kumoava ennuste, tai pelko jostain seurauksesta ajaa ihmiset löytämään siihen ratkaisuja ennen kuin ongelma ilmenee. Näin ollen sen esiintymättä jäämistä ei osata ounastella.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Odottamattomia etuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaikaisen politiikan tapa perustaa suuria metsästysalueita aatelistolle on säilyttänyt viheralueita, usein puistoissa, koko Englannissa ja muualla Euroopassa.lähde? Myös ”ei-kenenkään-maat” kylmän sodan aikana, paikoissa, kuten rajalla Itä- ja Länsi-Euroopassa, ja Korean demilitarisoitu vyöhyke, on johtanut laajoihin luonnonoloisiin elinympäristöihin.[12][13][14]

Alusten uppoaminen matalissa vesissä sodan aikana on luonut monia keinotekoisia koralliriuttoja, jotka voivat olla tieteellisesti arvokkaita ja niistä on tullut vetonauloja vapaa-ajan sukeltajille.[15][16][17][18][19]

Lääketieteessä useimmilla lääkkeillä on tahattomia seurauksia (’sivuvaikutuksia’), jotka liittyvät niiden käyttöön. Kuitenkin jotkin ovat hyödyllisiä. Esimerkiksi kipulääke aspiriini on myös antikoagulantti, joka voi auttaa estämään sydänkohtauksia ja vähentää vahinkojen vakavuutta aivoverenkiertohäiriössä.[20] Hyödyllisten sivuvaikutusten olemassaoloa johtaa myös off-label-käyttöön – reseptilääkkeiden tai huumeiden käyttöä valmisteyhteenvedon vastaisesti. Tunnetusti Viagra-lääke oli kehitetty alentamaan verenpainetta, mutta sen tärkein nykyinen käyttö on havaittu sivuvaikutuksena kliinisissä tutkimuksissa.

Odottamattomia haittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun AOL vuonna 1996 otti käyttöön kirosanasuodattimen, sen tahattomana seurauksena Englannin North Lincolnshiressä sijaitsevan Scunthorpen asukkaat eivät voineet luoda tilejä suodattimen virheellisen aktivoitumisen takia[21]. Viattoman kielen tahaton sensuuri harmitonta kielenkäyttöä kohtaan, joka tunnetaan Scunthorpe-ongelmana, on ollut toistuva ja laajalti dokumentoitu ilmiö.[22][23][24]

Vuonna 1990 Australian osavaltio Victoria teki pyöräilykypärät pakollisiksi kaikille polkupyörän omistajille. Vaikka sen seurauksena oli päävammojen väheneminen, siitä seurasi myös nuorten pyöräilijöiden määrän väheneminen – vähemmän pyöräilijöitä päivänselvästi johtaa vähempiin vammoihin, olettaen että kaikki muut tekijät pysyvät ennallaan. Riski kuolemaan ja vakavaan vammaan pyöräilijää kohti näyttää lisääntyneen, mikä johtuu mahdollisesti riskikorvaukseksi kutsutussa ilmiössä. Siinä ihmiset käyttäytyvät huolellisemmin vaarallisiksi mielletyissä tilanteissa ja turvalliseksi mielletyissä tilanteissa rohkeammin. Tämä viittaa siihen, että pyöräilijät mahdollisesti kokivat olevansa turvallisemmassa tilanteessa pyöräilykypärän kanssa ja ajoivat ehkä holtittomammin.[25] Vulcanin ja muiden tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa todettiin, että syy miksi nuoret vähensivät pyöräilyä johtui kypärien epämuodikkuudesta.[26] Macquarien yliopistossa, Sydneyssä kehitetty terveys-hyöty-malli viittaa siihen, että vaikka kypärän käyttö vähentää ”pää- tai aivovamman riskiä noin kaksi kolmasosaa tai enemmän”, niin pyöräilyn vähenemisen seurauksena vähentynyt liikunta teki pyöräilykypärälaeista haitalliset terveyttä kokonaisvaltaisesti katsoen.[27]

Kieltolaki 1920-luvulla Yhdysvalloissa oli alun perin säädetty tukahduttamaan alkoholin kauppaa, ajoi monet pienet alkoholin toimittajat ulos liiketoiminnasta ja ohjasi toiminnan laajamittaiselle järjestäytyneelle rikollisuudelle ohi laittomiksi tulleiden panimojen. Koska alkoholi oli edelleen suosittua, rikollisjärjestöt, jotka tuottivat alkoholia, olivat hyvin rahoitettuja ja näin ollen lisäsivät myös niiden muuta toimintaa. Samoin huumeidenvastainen sota Yhdysvalloissa, joiden tarkoituksena on estää laittomien huumeiden kauppaa, on sen sijaan lisäännyt huumekartellien kannattavuutta ja valtaa, joista tuli ensisijainen lähde tuotteille.[28][29][30][31] Valtion väittämät, että huumeiden kieltolaki parantaa päihderiippuvaisten elämää ja estää yliannostuksen aiheuttamia kuolemia vaarallisista huumeista, ovat myös kiistanalaisia, koska yliannostuskuolemat johtuvat lähinnä virheellisistä annostusmerkinnöistä, arvaamattomasta lääkeaineiden pitoisuuksien vaihtelusta, jota nähdään mustan pörssin huumetarvikkeissa ja huono koulutus huumeiden yhdistelemisen vaaroista, jotka kaikki johtuvat ”huumeiden kieltolain” aiheuttamasta puutteellisesta tiedosta huumeiden käytöstä, joka johtaa harkintakyvyn pettämiseen.[32] Aiemmin mainittujen heroiinin yliannostusten syiden lisäksi kun päihderiippuvaisia kohdellaan kuin rikollisia poliisi tietää, että yliannostukset voivat johtaa heidät mahdollisesti pidätettäväksi ja sen takia opiaattien vasta-aineet (naloksoni) on rajoitettu normaalien jakelukanavien alle. Yksi näkökohta tässä on tieto siitä, että poliisi voi naloksoni-tarvikkeita seuraamalla jäljittää huumeriippuvaisia, koska ne näyttävät tarvikekauppoja, joista myydään sisäkasvatukseen tarkoitettuja välineitä marihuanan (Kannabis indica Cannabis sativa),[33] kokapensaiden (Erythroxylum coca), oopiumunikon (Papaver somniferum), psykedeelisten kaktusten (Lophophora williamsii, Trichocereus pachanoi), psykedeelisten sienien (Psilocybe cubensis, Psilocybe cyanescens, Gymnopilus spectabilis jne.) kasvatukseen.

CIA:n ammattikielellä ”takaisku” kuvaa tahattomia, ei-toivottuja seurauksia salaisista operaatioita, kuten rahoitus Afganistanin Mujahideeneille ja epävakauden aiheuttama tilanne, joka edisti Afganistanissa Talibanin ja Al-Qaidan nousua.[34][35][36]

Eksoottisten eläimien ja kasvien käyttöönotto ruuassa, koristelussa tai pyrkimykseen hallita ei-toivottuja lajeja tuottaa usein enemmän haittaa kuin hyötyä käyttöönotetuilta lajeilta.

  • Kanien tuonnilla ruuaksi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa seurasi räjähdysmäinen kasvu kanipopulaatiossa; kaneista on tullut merkittävä villiintynyt tuholainen näissä maissa.[37][38]
  • Agakonnat tuotiin Australiaan vähentämään sokeriruo’on tuholaisia. Kokeilut olivat tuloksettomia ja niistä on tullut merkittävä tuholainen itsessään.
  • Kudzu esitettiin Yhdysvaltoihin koristekasvina vuonna 1876,[39] ja myöhemmin sitä käytettiin estämään eroosiota maanrakennustöistä. Kudzusta on tullut suuri ongelma Kaakkois-Yhdysvalloissa. Se on syrjäyttänyt paikallisia kasveja ja vallannut tehokkaasti merkittäviä osia maasta.[40][41]

Terästeollisuuden suojelu Yhdysvalloissa vähensi teräksen tuotantoa Yhdysvalloissa, aiheutti lisäkustannuksia käyttäjille ja lisäsi työttömyyttä liittyvillä toimialoilla.[42][43]

Kieroutuneita tuloksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Barbra Streisand tuloksetta haastoi oikeuteen Kenneth Adelmanin ja Pictopia.com:in niiden julkaisemista kuvista verkossa hänen kodistansa.[44] Ennen kuin syyte oli jätetty, vain 6 henkilöä oli ladannut tiedoston, kaksi heistä Streisandin asianajajia.[45] Oikeusjuttu kiinnitti huomiota kuvaan, jolloin 420 000 ihmistä vieraili sivustolla.[46] Streisandin ilmiö on nimetty tämän tapauksen jälkeen kuvaamaan yritystä sensuroida tai poistaa tietty pala tietoa, joka sen sijaan kiinnittää huomiota siihen, että materiaali on tukahdutettu, jolloin materiaali tulee laajalti tietoon, raportoiduksi ja jaetuksi.[47]

Matkustajan puolella olevat turvatyynyt autoissa oli tarkoitettu turvallisuusominaisuudeksi, mutta johti lasten kuolematapausten kasvuun 1990-luvun puolivälissä, kun pienet lapset osuivat purkautumassa oleviin turvatyynyihin törmäyksien aikana. Oletettava ratkaisu tähän ongelmaan – lapsen siirtäminen takana oleviin istuimiin – johti nousuun niiden lapsien määrässä, jotka oli unohdettu vartioimattomiin ajoneuvoihin, ja joista osa on kuollut äärimmäisissä lämpötiloissa.[48]

Riskikorvaus ilmenee sen jälkeen, kun on otettu käyttöön turvatoimia, joiden tarkoituksena on vähentää loukkaantumisen tai kuoleman (esim. pyöräilykypärät, turvavyöt jne.) määrää. Ihmiset saattavat tuntea tilanteen turvallisemmaksi kuin se todella on ja ottaa ylimääräisiä riskejä, joita he eivät olisi ottaneet ilman turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Tämä voi johtaa siihen, että muutosta tai jopa kasvua sairastavuudessa tai kuolleisuudessa voi tapahtua niiden laskemisen sijaan kuten alun perin tarkoitettiin.

Britannian hallitus oli huolissaan myrkyllisten kobrien määrästä Delhissä ja päätti tarjota palkkion jokaisesta kuolleesta kobrasta. Tämä oli onnistunut strategia, koska suuri määrä käärmeitä tapettiin palkkion takia, mutta lopulta yritteliäät ihmiset alkoivat kasvattaa kobria tulonlähteeksi. Kun hallitus sai tietää tästä, he romuttivat palkinto-ohjelman, jonka takia kobrien kasvattajat päästivät arvottomiksi muuttuneet käärmeet vapaaksi. Seurauksena kobrien populaatio vain kasvoi. Ilmeinen ratkaisu ongelmaan teki tilanteesta vielä pahemman.

Theobald Mathew’n raittiuskampanja 1800-luvun Irlannissa (jossa tuhannet ihmiset vannoivat, etteivät enää koskaan juo alkoholia) johti dietyylieetterin kulutukseen. Päihde on paljon vaarallisempi, koska se on helposti syttyvä ja sitä hakivat henkilöt, jotka halusivat päihtyä rikkomatta lupaustaan.[49]

Ajateltiin, että lisäämällä etelään päin olevia kasvihuoneita brittiläisissä taloissa voisi vähentää energian kulutusta saamalla lisää eristystä ja lämpöä auringosta. Ihmiset kuitenkin käyttivät yleensä kasvihuoneita kuten oleskelutiloja ja asensivat lämmityksen, minkä lopputuloksena yleinen energian kulutus kasvoi.[50]

Ranskan hallitus tarjosi vuosina 1980 ja 1981 palkintoja kadonneille verkoille, joita löytyy pitkin Normandian rannikkoa. Tämän seurauksena ihmiset tärvelivät verkkoja saadakseen palkkion.[51]

1940-luvun alussa ja jatkuen edelleen 1960-luvulle, Kanadan liittovaltion hallitus antoi 2,25 dollaria per päivä psykiatrista potilasta kohti Quebecin katoliselle kirkolle heidän hoitokustannustensa kattamiseksi, ja vain 0,75 dollaria päivässä orpoa kohti. Kieroutunut tulos on, että orpolapsia diagnosoitiin henkisesti sairaiksi, jotta kirkko voisi saada suuremman määrän rahaa. Psykiatrinen väärindiagnosointi kosketti jopa 20 000 ihmistä. Lapset tunnetaan Duplessis-orpoina.[52][53][54]

Pidättyvyyttä korostavan sukupuolikasvatuksen on todettu lisäävän teiniraskauksien määrää pikemminkin kuin vähentävän niitä, kun verrataan joko kattavaa seksuaalivalistusta tai olematonta seksuaalikasvatusta.[55]

Ympäristöön puuttumisen tahattomia seurauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosalla modernilla teknologialla on kielteisiä seurauksia, jotka ovat sekä väistämättömiä ja ennalta-arvaamattomia. Esimerkiksi, lähes kaikki ympäristöongelmat, kemiallisesta saastumisesta ilmaston lämpenemiseen, ovat odottamattomia seurauksia nykyaikaisesta teknologiasta. Liikenneruuhkat, kuolemat ja vammat auto-onnettomuuksista, ilmansaasteet, ja vaikka ilmaston lämpeneminen ovat tahattomia seurauksia auton keksimisestä ja sen laajamittaisesta käyttöönotosta. Sairaalainfektiot ovat odottamaton sivuvaikutus antibioottiresistenssille, ja jopa ihmisten liikakansoitus on erilaisten teknisten vallankumousten (ts. maatalouden ja teollisuuden) sivuvaikutuksia.[56]

Ekosysteemien monimutkaisuuden takia tahalliset muutokset ekosysteemiin tai muut ympäristöön kohdistuvat toimenpiteistä seuraa usein (yleensä kielteisiä) tahattomia seurauksia. Joskus nämä vaikutukset aiheuttavat pysyviä peruuttamattomia muutoksia. Esimerkkejä:

  • Suuren harppauksen aikana Kiinassa aloitettiin kampanja, jossa piti tappaa varpusia. Kiinan johtajat myöhemmin tajusivat, että varpuset söivät suuria määrä hyönteisiä jyvien ohella. Sen sijaan, että sato olisi lisääntynyt, riisituotot kampanjan jälkeen vähenivät olennaisesti.[57]
  • Lontoon suuren ruton aikana ilmoitettiin, että kissoja ja koiria sai tappaa. Eläimet olisivat voineet auttaa rottapopulaation kurissa pitämisessä, jotka kuljettivat kirppuja joista tauti levisi.
  • Amerikan kosteikkojen kuivatus, jota tehtiin siirtomaa-ajoista lähtien, johti äkkitulvimiseen ja kausittaiseen kuivuuteen.lähde?
  • Korkeiden savupiippujen asennus vähentää saastumista paikallisesti, jolloin pilaantuminen leviää korkeammalle, ja happosateita on kansainvälisellä tasolla.[58][59]
  • Noin vuoden 1900 jälkeen suuren yleisön vaatimuksesta Yhdysvaltain liittovaltio ryhtyi taistelemaan metsäpaloja vastaan Amerikan lännessä ja varasi maata kansallismetsinä ja -puistoina suojellakseen niitä metsäpaloilta. Tämä toimintaperiaate vähensi palojen määrää, mutta johti myös sellaisiin tilanteisiin, että kun metsäpaloja tapahtui, ne olivat paljon laajempia ja tuhoisampia. Moderni tutkimus osoittaa, että tämänlainen toimintatapa on väärä, ja että tietty määrä maastopaloja on luonnollinen ja tärkeä osa metsien ekologiaa.[60]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Moisse, Katie: Abuse-Proof Prescription Painkillers May Spur Heroin Habit 11.7.2012. yahoo.com. Arkistoitu 23.8.2016. Viitattu 30.7.2016. (englanniksi)
  • Merton, Robert K.: The Unanticipated Consequences of Purposive Social Action. American Sociological Review, 1936, 1. vsk, nro 6, s. 894–904. doi:10.2307/2084615. Artikkelin verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  • Unintended Consequences (Tietosanakirja: Concise Encyclopedia of Economics - artikkeli aiheesta) econlib.org. (englanniksi)
  • Museum of Unintended Consequences cs.calstatela.edu. (englanniksi)
  • Zehner, Ozzie: Unintended Consequences of Green Technologies University of California, Berkeley. (englanniksi)
  • Adriana, Mica; Arkadiusz, Peisert; Winczorek, Jan: Sociology and the unintended : Robert Merton revisited. Frankfurt am Main ; New York : Peter Lang, 2011. ISBN 9783653016628. (englanniksi)
  • Huesemann, Michael; Huesemann, Joyce: ”Luku 1 “The Inherent Unavoidability and Unpredictability of Unintended Consequences” ja luku 2 "Some Unintended Consequences of Modern Technology"”, Techno-fix : why technology won't save us or the environment. 464 sivuinen kirja. Gabriola Island, B.C. : New Society Publishers, 2011. ISBN 0865717044. kotisivu. (englanniksi)
  • Why things bite back : technology and the revenge of unintended consequences. New York: Vintage Books, 1997. ISBN 9780679747567. (englanniksi)
  • Kovandzic, Tomislav V.; Sloan III, John;, and Vieraitis, Lynne M.: Unintended Consequences Of Politically Popular Sentencing Policy: The Homicide Promoting Effects Of “Three Strikes” In U.S. Cities (1980–1999). Criminology & Public Policy, Heinäkuu 2002, 1. vsk, nro 3, s. 399--424. doi:10.1111/j.1745-9133.2002.tb00100.x. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  • Vulcan A. P., Cameron M. H., Heiman L.: Evaluation of mandatory bicycle helmet use in Victoria, Australia. Proceedings: Association for the Advancement of Automotive Medicine Annual Conference, 1992, 36. vsk, s. 219-234. (englanniksi)
  • Vulcan, A. P., Cameron, M. H. & Watson, W. L.: Mandatory Bicycle Helmet Use: Experience in Victoria, Australia. World Journal of Surgery, Toukokuu/Kesäkuu 1992, 16. vsk, nro 3, s. 389–397. (englanniksi)
  • Hidden Costs of Energy: Unpriced Consequences of Energy Production and Use National Academy of Sciences; Russell, Lee. 19.10.2009. (englanniksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Kaufman, Michael T.: Robert K. Merton, Versatile Sociologist and Father of the Focus Group, Dies at 92 The New York Times. (englanniksi)
  2. ↑ Locke, John: Some Considerations of the Consequences of the Lowering of Interest and the Raising the Value of Money marxists.org. 7.11.1691. (englanniksi)
  3. ↑ Smith, Adam: The Theory of Moral Sentiments (sivu 93) metalibri.wikidot.com. (englanniksi)
  4. ↑ Hollander, Jason: Renowned Columbia Sociologist and National Medal of Science Winner Robert K. Merton Dies at 92 Columbia News. (englanniksi)
  5. ↑ Robert K. Merton Remembered Footnotes, American Sociological Association. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Merton, Robert K.: The Unanticipated Consequences of Purposive Social Action. American Sociological Review, 1936, 1. vsk, nro 6, s. 895. doi:10.2307/2084615. Artikkelin verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  7. ↑ Norton, Rob: Unintended Consequences. Concise Encyclopedia of Economics, 2008. ISBN: 978-0865976658. verkkoversio. (englanniksi)
  8. ↑ Schwartz, Victor E. & Tedesco, Rochelle M.: Law of Unintended Consequences in Asbestos Litigation: How Efforts to Streamline the Litigation Have Fueled More Claims, HeinOnline. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  9. ↑ Mascharka, Christopher: 28 Florida State University Law Review 2000-2001 Mandatory Minimum Sentences: Exemplifying the Law of Unintended Consequences Comment Heinonline.org. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  10. ↑ Sims, Joe & Herman, Deborah P.: The Effect of Twenty Years of Hart-Scott-Rodino on Merger Practice: A Case Study in the Law of Unintended Consequences Applied to Antitrust Legislation heinonline.org. 1996-1997. Viitattu 7.6.2010. (englanniksi)
  11. ↑ Merton, Robert K: On Social Structure and Science [The University of Chicago Press. 1996. Viitattu 2012-11-2121.11.2012. (englanniksi)
  12. ↑ From Iron Curtain to Green Belt: How new life came to the death strip Independent.co.uk. 17.5.2009. (englanniksi)
  13. ↑ Connolly, Kate: From Iron Curtain to Green Belt Guardian. 4.7.2009. London. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  14. ↑ European Green Belt European Green Belt. Arkistoitu 29.1.2010. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  15. ↑ Maryland Artificial Reef Initiative Celebrates 1 Year Anniversary 7.2.2008. Dnr.maryland.gov. Arkistoitu 2.11.2009. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  16. ↑ Sinking ships will boost tourism, group says 25.7.2007. MSNBC. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  17. ↑ Raine, Andrew: Life after death on the ocean floor The National Newspaper. 21.9.2009. Thenational.ae. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  18. ↑ Sea Life Flourishing On Vandenberg Wreck Off Keys cbs4.com. 15.10.2009. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  19. ↑ Scott, Julie: CDNN :: Diver Wants to Sink Old Navy Ships off California Coast Cdnn.info. 27.12.2006. Cyber diver news network. Arkistoitu 19.5.2007. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  20. ↑ BBC 15 February 2001, Aspirin heart warning BBC News. 15.2.2001. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  21. ↑ Feather, Clive ja Neumann, Peter G.: AOL censors British town's name! 25.4.1996. ACM Committee on Computers and Public Policy. (englanniksi)
  22. ↑ Cockburn, Craig: BBC fail – my correct name is not permitted 9.3.2010. blog.siliconglen.com. Viitattu 24.2.2011. (englanniksi)
  23. ↑ Moore, Matthew: The Clbuttic Mistake: When obscenity filters go wrong The Daily Telegraph. 2.9.2008. London. Viitattu 4.4.2010. (englanniksi)
  24. ↑ O'Brien, Terrence: F-Word Town's Name Gets Censored By Internet Filter web.archive.org. 1.8.2008. Viitattu 27.7.2011. (englanniksi)
  25. ↑ Robinson D. L.: Head Injuries and Helmet Laws in Australia and New Zealand Huhtikuu 2012. cyclehelmets.org. (englanniksi)
  26. ↑ Cameron, Maxwell H.; Vulcan, A. Peter; Finch, Caroline; Newstead, Stuart V.: Mandatory bicycle helmet use following a decade of helmet promotion in Victoria, Australia—an evaluation. Accident Analysis and Prevention, Kesäkuu 1994, 26. vsk, nro 3, s. 325–337. PubMed:8011045. doi:10.1016/0001-4575(94)90006-X. (englanniksi)
  27. ↑ De Jong, Piet: Evaluating the Health Benefit of Mandatory Bicycle Helmet Laws Risk Analysis. 24.2.2010. Papers.ssrn.com. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  28. ↑ Colombia's Coca Survives U.S. plan to uproot it The New York Times. 19.8.2006. (englanniksi)
  29. ↑ Podesta, Don ja Farah, Douglas: Drug policy in Andes called failure. The Washington Post, 27.3.1993. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  30. ↑ Streatfeild, Dominic: Source Material for Cocaine: An Unauthorized Biography: Interview between Milton Friedman and Dominic Streatfeild Kesäkuu 2000. dominicstreatfeild.com. Viitattu 21.11.2012. (englanniksi)
  31. ↑ Budgetary Implications of Marijuana Prohibition in the United States: Endorsers Marijuana Policy Project, Prohibition Costs. Viitattu 20.2.2008. (englanniksi)
  32. ↑ Stanton Peele: "The Persistent, Dangerous Myth of Heroin Overdose," by Stanton Peele peele.net. (englanniksi)
  33. ↑ Family raided by SWAT because cops found discarded tea leaves in trash 2.4.2014. policestateusa.com. Arkistoitu 19.8.2016. Viitattu 30.7.2016. (englanniksi)
  34. ↑ Moran, Michael: Bin Laden comes home to roost MSNBC. 24.8.1998. (englanniksi)
  35. ↑ Weaver, Mary Anne: Blowback The Atlantic. Toukokuu 1996. theatlantic.com. Viitattu 21.11.2012. (englanniksi)
  36. ↑ Beaumont, Peter: Why 'blowback' is the hidden danger of war The Guardian. 11.9.2001. theguardian.com. Viitattu 21.11.2012. (englanniksi)
  37. ↑ The State Barrier Fence of Western Australia The State Barrier Fence Project. Viitattu 9.10.2009. (englanniksi)
  38. ↑ Rabbits: Introduction into New Zealand christchurchcitylibraries.com. Viitattu 9.10.2009. (englanniksi)
  39. ↑ Stewart, Doug: Kudzu: Love It or Run Smithsonian Magazine. 30.9.2000. (englanniksi)
  40. ↑ McElroy, Molly: Fast-growing kudzu making inroads in Illinois, authorities warn 2005. News Bureau, University of Illinois at Urbana-Champaign. Viitattu 28.4.2008. (englanniksi)
  41. ↑ Blaustein, Richard J.: Kudzu's invasion into Southern United States life and culture (pdf) United States Department of Agriculture. (englanniksi)
  42. ↑ The Unintended Consequences of Increased Steel Tariffs on American Manufacturers. United States House Committee on Small Business, United States House of Representatives (107th United States Congress), 23.7.2002, nro Serial No. 107-66. Washington DC: U.S. Government Printing Office. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  43. ↑ Francois, Dr. Joseph; Baughman, Laura M.;: The Unintended Consequences of U.S. Steel Import Tariffs: A Quantification of the Impact During 2002 (pdf) 4.2.2003. Washington DC: CITAC Foundation/Trade Partnership Worldwide, LLC. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  44. ↑ Parkinson, Justin: The perils of the Streisand effect BBC News. Viitattu 9.9.2015. (englanniksi)
  45. ↑ Clarke, John A.: Tentative ruling. (Lainaus: ”Image 3850 was download six times, twice to the Internet address of counsel for plaintiff”) Los Angeles Superior Court, 3.12.2003, s. 6. Artikkeli (pdf). (englanniksi)
  46. ↑ Rogers, Paul: Photo of Streisand home becomes an Internet hit San Jose Mercury News. 24.6.2003. Viitattu 15.6.2007. (englanniksi)
  47. ↑ Canton, David: Today's Business Law: Attempt to suppress can backfire. London Free Press, 5.11.2005. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.7.2007. (englanniksi)
  48. ↑ Ridgefield, Justin: Who's To Blame For Hot Car Deaths? Time. 2.9.2014. (englanniksi)
  49. ↑ Etheromaniac 9.9.2006. World Wide Words. Viitattu 21.11.2012. (englanniksi)
  50. ↑ Oreszczyn, Tadj: Our innate ability to think of new ways to use energy. Energy & Environment, 2016, 15. vsk, nro 6, s. 1011-1014. eae.sagepub.com. doi:10.1260/0958305043026645. Artikkelin verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  51. ↑ von Brandt, Andres: Fish catching methods of the world. Farnham, 1984. ISBN 978-0-685-63409-7. (englanniksi)
  52. ↑ Protesters in straitjackets demand inquiry of Duplessis Orphans era The Spokesman-Review. 19.2.1999. google.com. (englanniksi)
  53. ↑ Orphans sue Catholic orders over mistreatment. The Prescott Courier, 21.5.1993. Artikkeli. Viitattu 9.9.2015. (englanniksi)
  54. ↑ Allegations of child abuse are surfacing in Quebec. Sarasota Herald-Tribune, 2.4.1993, s. 17A. Uutinen. Viitattu 9.9.2015. (englanniksi)
  55. ↑ Kohler, Pamela; Manhart, Lisa; Lafferty, William: Abstinence-Only and Comprehensive Sex Education and the Initiation of Sexual Activity and Teen Pregnancy. Journal of Adolescent Health, Huhtikuu 2008, 42. vsk, nro 4, s. 344–351. PubMed:18346659. doi:10.1016/j.jadohealth.2007.08.026. (englanniksi)
  56. ↑ Huesemann, Michael; Huesemann, Joyce: ”Luku 1 “The Inherent Unavoidability and Unpredictability of Unintended Consequences” ja luku 2 "Some Unintended Consequences of Modern Technology,"”, Techno-fix : why technology won't save us or the environment. 464 sivuinen kirja. Gabriola Island, B.C. : New Society Publishers. ISBN 0865717044. kotisivu. (englanniksi)
  57. ↑ Dikötter, Frank: Mao's Great Famine, s. 188. Walker & Co., 2010. ISBN 9780802777683. (englanniksi)
  58. ↑ Likens, G. E.; Wright, R. F.; Galloway, J. N.; Butler, T.: Acid rain. Scientific American, 1979, 241. vsk, nro 4, s. 43–51. doi:10.1038/scientificamerican1079-43. (englanniksi)
  59. ↑ Likens, G. E.: Acid rain: the smokestack is the "smoking gun. Garden, 1984, 8. vsk, nro 4, s. 12–18. (englanniksi)
  60. ↑ Joyce, Christopher: How The Smokey Bear Effect Led To Raging Wildfires npr.org. 23.8.2012. Viitattu 27.8.2012. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tahattomien_seurausten_laki&oldid=21867684”