Itsepetos
Wikipedia
Sivulta puuttuu Itsepetos on tilanne, jossa ihminen tulkitsee virheellisesti todellisuutta halujensa ja toiveidensa mukaisesti vääristellen totuutta ja lopulta uskoen unelmaansa. Itsepetos kohdistuu ensisijaisesti yleisesti tavoitelluiksi koettuihin ilmiöihin, kuten haluun onnistua ja olla rakastettu, ja primitiivisimmillään yksinkertaisesti pyrkimykseen säilyä hengissä.[1]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Juha Räikkä: Itsepetoksen filosofia. WSOY, 2005. ISBN 951-0-30142-6.
