Kudzu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kudzu
Pueraria montana kukassa
Pueraria montana kukassa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo: Faboideae
Suku: Kudzut Pueraria
Katso myös

  Kudzu Wikispeciesissä
  Kudzu Commonsissa

Kudzu on yleisnimitys yhdelle tai muutamille kudzujen (Pueraria) suvun lajille, joita käytetään lääkekasveina sekä ravintona. Kudzut ovat monivuotisia köynnöskasveja, jotka kiipeilevät, kiertävät ja tukahduttavat muita luonnossa kasvavia kasveja. Niitä pidetään yleisesti rikkakasveina, ja esimerkiksi Pohjois-Amerikassa kudzu on haitallinen vieraslaji. Kudzut ovat syötäviä ja niitä voidaan käyttää lääkekasveina. Niillä on todettu tehoa muun muassa tupakoinnin ja alkoholismin lopettamisessa[1]. Kudzut ovat kotoperäisiä lajeja pääosin Itä- ja Kaakkois-Aasiassa ja Tyynenmeren saaristossa.

Taksonomia ja nimikkeistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kudzun palkoja

Kudzu merkitsee yhtä tai useampaa kudzujen suvun lajia. Niiden väliset morfologiset erot ovat hienovaraisia, ja ne voivat risteytyä toistensa kanssa. Kudzu-lajikkeet ovat peräisin useammasta kuin yhdestä kudzu-lajista. [2]

Kudzulajeja ovat esimerkiksi:

Leviäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kudzu leviää sekä köynnösten, juurten että siementen avulla. Siemenet ovat hyytelöitä ja kypsyvät syksyllä, vaikka tämä on harvinaista. Kovakuoriset siemenet voivat pysyä elinvoimaisina useiden vuosien ajan. Ne itävät menestyksekkäästi vain yli 20 °C:n lämpötiloissa, kun maa on märkää viidestä seitsemään päivää. Kun siemenet ovat itäneet, taimet on pidettävä hyvin valutetussa turpeessa, joka säilyttää korkean kosteuden. Kasvuvaiheen aikana on tärkeää, että kudzu saa mahdollisimman paljon auringonvaloa. Kudzu-taimet ovat herkkiä mekaanisille vaurioille ja kemiallisille lannoitteille. Ne eivät siedä pitkää kuivuutta tai tulvia.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaperän parantaminen ja säilyttäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kudzuja on käytetty mm. eroosion hallitsemiseen ja maaperän parantamiseen. Palkokasvina se lisää maaperän typensitomiskykyä.

Päihteiden käytön lopettaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kudzua on käytetty lääkekasvina perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. Siitä on saatu apua paitsi alkoholin, myös tupakan käytön lopettamiseen. Kudzun vaikuttavuus päihteiden käytön lopettamisessa perustuu sen sisältämään dihydromyrisetiiniin. Dihydromyrisetiiniä on myös eräissä muissa kasveissa mm. aasialaisessa Pueraria lobata kudzu-kasvissa on sitä, myös suomalaisessa kiiltopajussa (Salix phylicifolia) esiintyy dihydromyrisetiiniä. Tietoa kiiltopajun DHM:stä ei yleisesti tunneta, eikä siten kiiltopajua myöskään ole hyödynnetty kaupallisesti. DHM:ä kutsutaan myös toisella nimellä: ampelopsiini.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tämän artikkelin pohjana ovat United States National Park Servicen ja United States Bureau of Land Managementin tekijän oikeudesta vapaat verkkosivut.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yi Shen, A. Kerstin Lindemeyer, Claudia Gonzalez, Xuesi M. Shao, Igor Spigelman, Richard W. Olsen: Dihydromyricetin As a Novel Anti-Alcohol Intoxication Medication. The Journal of Neuroscience, 4.1.2012, 32. vsk, nro 1, s. 390–401. PubMed:22219299. doi:10.1523/JNEUROSCI.4639-11.2012. ISSN 0270-6474. Artikkelin verkkoversio.
  2. D. K. Jewett; C. J. Jiang; K. O. Britton; J. H. Sun; J. Tang (1 September 2003). "Characterizing Specimens of Kudzu and Related Taxa with RAPD's". Castanea. 68 (3): 254–260. ISSN 0008-7475. JSTOR 4034173.