Agakonna
Sivulta puuttuu | Agakonna | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Bufo marinus (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Agakonna Wikispeciesissä |
Agakonna eli jättikonna (Bufo marinus) on maailman suurin konna. Pisin mitattu yksilö oli 24 cm pitkä ja painoi 1,3 kg.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Agakonnat ovat tyypillisesti 10-15 cm pitkiä. Selkäpuoli on harmaa, ruskea tai kellertävä, vatsapuoli vaalea. Varsinkin koiraan selässä on piikkimäisiä nystyjä. Takajalkojen varpaiden välissä on räpylä, etujaloissa ei. Kutuaikana koiraan etujalkoihin kasvaa uloke jolla se voi pitää naaraasta kiinni.[2]
[muokkaa] Levinneisyys
Agakonna on peräisin Yhdysvaltojen eteläosasta, Keski- ja Etelä-Amerikasta. Sitä on istutettu 1920-luvulta lähtien Australiaan syömään kovakuoriaisia sokeriruokoviljelmiltä, mutta konnat eivät kuitenkaan osoittautuneet kovin tehokkaiksi. Haitallisena vieraslajina ne lisääntyivät räjähdysmäisesti ja ovatkin nykyään Australiassa vitsaus.[2] Ne onkin luokiteltu yhdeksi sadasta haitallisimmasta vieraslajista.[3]
[muokkaa] Käyttäytyminen ja ravinto
Agakonna on myrkyllinen. Se syö hämärässä, eikä sen tarvitse pelätä petoja myrkyllisyytensä vuoksi. Konna syö ennen kaikkea eläviä hyönteisiä, mutta myös liskoja, muita sammakkolajeja sekä pieniä jyrsijöitä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Bufo marinus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c Cane Toad Australian Museum
- ↑ 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 25.3.2011. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
