Suomen urheilu 2017
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomen urheilu 2017 käsittelee vuoden 2017 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Iivo Niskanen | Maastohiihto |
| 2. | Henri Kontinen | Tennis |
| 3. | Lauri Markkanen | Koripallo |
| 4. | Krista Pärmäkoski | Maastohiihto |
| 5. | Valtteri Bottas | Autourheilu |
| 6. | Leo-Pekka Tähti | Yleisurheilu |
| 7. | Kaisa Mäkäräinen | Ampumahiihto |
| 8. | Lotta Lepistö | Pyöräily |
| 9. | Matti Heikkinen | Maastohiihto |
| 10. | Lukas Hradecky | Jalkapallo |
| Lähde: [1] | ||
Vuoden valmentajaksi valittiin maastohiihtovalmentaja Olli Ohtonen.[1]
Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–19.2. Hochfilzenissä, Itävallassa Kaisa Mäkäräinen saavutti pronssia 12,5 kilometrin yhteislähtökilpailussa. Mari Laukkanen sijoittui 15 kilometrin normaalimatkalla neljänneksi.[2]
- Maailmancupin 2016–2017 kokonaiskilpailussa Kaisa Mäkäräinen sijoittui kolmanneksi.[3]
Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rallin MM-sarjassa Toyotalla ajanut Jari-Matti Latvala sijoittui neljänneksi.[4]
- Formula 1 -sarjassa Mercedeksella ajanut Valtteri Bottas sijoittui kolmanneksi ja Ferrari-kuljettaja Kimi Räikkönen neljänneksi.[5]
Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen miesten maajoukkue pelasi Markku Kanervan valmentamana vuoden 2017 aikana kuusi MM-karsintaottelua: joukkue hävisi vieraskentällä Turkille 2–0 ja kotonaan Ukrainalle 1–2, voitti kotikentällä Islannin 1–0 ja vieraissa Kosovon samoin numeroin, pelasi vierasottelussaan Kroatian kanssa tasapelin 1–1 ja päätti karsinnat Turkin kanssa kotikentällä pelattuun tasapeliin 2–2 ja sijoittui lohkossaan viidenneksi.[6]
- Suomen naisten maajoukkue aloitti uuden valmentajansa, ruotsalaisen Anna Signeulin valmentamana MM-karsinnat loka-marraskuussa voittamalla kotikentällä Serbian 1–0 ja Israelin 4–0.[7]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai Kuopion Palloseura ja pronssille sijoittui Tampereen Ilves.[8]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti espoolainen FC Honka, hopeaa sai PK-35 Vantaa ja pronssille sijoittui Helsingin Jalkapalloklubi.[9]
Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 31.3.–7.4. Plymouthissa, Michiganissa, Yhdysvalloissa Pasi Mustosen valmentama Suomi saavutti pronssia hävittyään välierissä Kanadalle 0–4 ja voitettuaan pronssiottelussa Saksan 8–0. Alkulohkossa Suomi voitti ensi kertaa naisten arvokisoissa Kanadan maalein 4–3. Noora Räty valittiin kisojen parhaaksi maalivahdiksi ja Jenni Hiirikoski parhaaksi puolustajaksi.[10]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 5.–21.5. Kölnissä, Saksassa ja Pariisissa, Ranskassa Lauri Marjamäen valmentama Suomi sijoittui neljänneksi voitettuaan puolivälierissä Yhdysvallat 2–0 mutta hävittyään välierissä Ruotsille 1–4 ja pronssiottelussa Venäjälle 3–5.[11]
- Stanley Cupin loppuotteluissa Pittsburgh Penguins voitti Nashville Predatorsin otteluvoitoin 4–2 ja Olli Määttä kuului toisen kerran mestarijoukkueeseen. Nashvillen ykkösmaalivahtina pelasi Pekka Rinne.[12]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Tampereen Tappara, joka voitti loppuotteluissa kuopiolaisen Kalevan Pallon voitoin 4–2. Pronssille sijoittui jyväskyläläinen JYP.[13]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Oulun Kärpät, hopeaa sai Espoo United ja pronssille sijoittui Kalevan Pallo.[14]
Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lauri Markkanen varattiin kesäkuussa ammattilaisliiga NBA:han seitsemännellä varausvuorolla. Varauksen teki Minnesota Timberwolves, joka myi hänet heti Chicago Bullsiin. Markkanen aloitti NBA-uransa 17.10. tekemällä 17 pistettä Toronto Raptorsia vastaan.[15]
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailujen alkulohkoista yksi pelattiin Helsingissä. Tähtipelaajiensa Lauri Markkasen ja Petteri Koposen johdolla Suomi voitti alkulohko-otteluistaan neljä ja hävisi vain yhden. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Suomi hävisi Istanbulissa pelatussa ottelussa Italialle 57–70 ja sijoittui turnauksessa 11:nneksi.[16]
Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 22.2.–5.3. Lahdessa. Iivo Niskanen voitti kultaa 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja Krista Pärmäkoski saavutti hopeaa hiihdon yhdistelmäkilpailussa. Pronssille sijoittuivat Matti Heikkinen 50 kilometrin vapaan tyylin yhteislähtökilpailussa, Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen perinteisen tyylin sprinttiviestissä sekä Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen, Laura Mononen ja Pärmäkoski viestissä. Yhdistetyn joukkuekilpailussa Suomi sijoittui viidenneksi ja mäkihypyn joukkuekilpailussa kuudenneksi.[17]
Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maantiepyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 16.–24.9. Bergenissä, Norjassa Lotta Lepistö saavutti joukkueaika-ajossa saksalaisen Cervélo-Bigla-tallin joukkueessa pronssia. Henkilökohtaisessa aika-ajossa hän sijoittui 20:nneksi.[18]
- Lotta Lepistö voitti 114 kilometriä pitkän Dwars door Vlaanderen -kilpailun Belgiassa maaliskuussa sekä World Touriin kuuluneet 146-kilometrisen Gent–Wevelgem -ajon Belgiassa maaliskuussa ja 152-kilometrisen Crescent Vårgårda -ajon Ruotsissa elokuussa. Hän nousi maailmanrankingissa kolmanneksi.[19]
Salibandy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–9.12. Bratislavassa, Slovakiassa Lasse Kurrosen valmentama Suomi saavutti hopeaa voitettuaan välierissä Sveitsin 3–1 ja hävittyään loppuottelussa Ruotsille rangaistuslaukauskilpailun jälkeen 5–6. Veera Kauppi teki loppuottelussa neljä maalia. Suomalaisista maalivahti Tiltu Siltanen ja puolustaja My Kippilä valittiin tähdistökentälliseen.[20]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti tamperelainen Classic, hopeaa sai helsinkiläinen EräViikingit ja pronssille sijoittui Seinäjoen Peliveljet.[21]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti tamperelainen Classic, hopeaa sai nurmijärveläinen SB-Pro ja pronssille sijoittui Porvoon Salibandyseura.[22]
Suunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 30.6.–7.7. Viljandissa ja Rõugessa, Virossa Venla Harju saavutti pronssia keskimatkalla sekä Marika Teinin ja Merja Rantasen kanssa viestissä. Sprintissä Harju sijoittui neljänneksi. Teini oli keskimatkalla yhdeksäs ja sprintissä kymmenes. Pitkällä matkalla Rantanen sijoittui seitsemänneksi. Suomen miesten viestijoukkue sijoittui kahdeksanneksi ja sekaviestijoukkue kymmenenneksi.[23]
- Maailmancupin yhteispisteissä Venla Harju sijoittui seitsemänneksi ja Sari Anttonen kymmenenneksi.[24]
- Jukolan viesti kilpailtiin 17.–18.6. Joensuussa. Voitot menivät Ruotsiin. Miesten viestissä Koovee sijoittui toiseksi ja Tampereen Pyrintö kolmanneksi. Venlojen viestissä Tampereen Pyrintö oli parhaana suomalaisseurana neljäs.[25]
Tennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Henri Kontinen voitti australialaisparinsa John Peersin kanssa miesten nelinpelin mestaruuden tammikuussa Australian avoimessa turnauksessa. Heinäkuussa Wimbledonissa ja syyskuussa Yhdysvaltain avoimissa he ylsivät välieriin. Marraskuussa he voittivat Lontoossa ATP-kiertueen mestaruusturnauksen. Kontinen nousi 3.4. miesten nelinpelin maailmanlistan ykköseksi.[26]
Uinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pitkän radan maailmanmestaruuskilpailuissa 14.–30.7. Budapestissa, Unkarissa Ari-Pekka Liukkonen sijoittui 50 metrin vapaauinnissa kuudenneksi.[27]
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 13.–17.12. Kööpenhaminassa, Tanskassa Jenna Laukkanen saavutti hopeaa 50 metrin ja 100 metrin rintauinnissa.[28]
Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 4.–13.8. Lontoossa, Isossa-Britanniassa Suomen ainoa pistesijoille yltänyt urheilija oli keihäänheitossa viidenneksi sijoittunut Tero Pitkämäki.[29]
- Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa 3.–5.3. Belgradissa, Serbiassa Minna Nikkanen sijoittui seiväshypyssä kuudenneksi, Simo Lipsanen kolmiloikassa seitsemänneksi sisäratojen Suomen-ennätyksellä 16,84 sekä Wilma Murto seiväshypyssä ja Kristiina Mäkelä kolmiloikassa kahdeksanneksi.[30]
- Alle 23-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 13.–16.7. Bydgoszczissa, Puolassa Simo Lipsanen saavutti kolmiloikassa hopeaa ja teki Suomen-ennätyksen 17,14 ylittäen vanhimman voimassa olleen Suomen-ennätyksen, Pertti Pousin 49 vuotta vanhan tuloksen 14 senttimetrillä. Kymmenottelija Elmo Savola ja Suomen miesten pikaviestijoukkue saavuttivat kisoissa pronssia.[31]
- Parayleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa 14.–23.7. Lontoossa, Isossa-Britanniassa Suomi sai kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Leo-Pekka Tähti ja Amanda Kotaja voittivat kultaa 100 metrin pyörätuolikelauksessa. Toni Piispanen sai hopeaa 100 metrin pyörätuolikelauksessa ja Marjaana Heikkinen keihäänheitossa. Pronssille ylsivät Tähti 200 metrillä ja Henry Manni 400 metrillä.[32]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 39. Urheilumuseo, 2018. ISBN 978-952-6644-12-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tikander 2018, s. 11
- ↑ Tikander 2018, s. 49, 52, 201
- ↑ Tikander 2018, s. 202
- ↑ Tikander 2018, s. 256
- ↑ Tikander 2018, s. 255–256
- ↑ Tikander 2018, s. 34, 70, 163, 222
- ↑ Tikander 2018, s. 11, 37, 165, 178, 223
- ↑ Tikander 2018, s. 158, 167, 222–223
- ↑ Tikander 2018, s. 161, 223
- ↑ Tikander 2018, s. 74, 77–78, 232
- ↑ Tikander 2018, s. 97–98, 229
- ↑ Tikander 2018, s. 108, 230
- ↑ Tikander 2018, s. 86, 231
- ↑ Tikander 2018, s. 233
- ↑ Tikander 2018, s. 111, 165
- ↑ Tikander 2018, s. 147–149, 151–152, 241
- ↑ Tikander 2018, s. 57, 61, 213–214
- ↑ Tikander 2018, s. 155, 275–276
- ↑ Tikander 2018, s. 69–70, 141
- ↑ Tikander 2018, s. 184–186, 285
- ↑ Tikander 2018, s. 286
- ↑ Tikander 2018, s. 287
- ↑ Tikander 2018, s. 115–118, 293–294
- ↑ Tikander 2018, s. 294
- ↑ Tikander 2018, s. 109, 295
- ↑ Tikander 2018, s. 40, 76, 121, 152, 175, 302
- ↑ Tikander 2018, s. 129, 131, 306–308
- ↑ Tikander 2018, s. 187–189, 308–309
- ↑ Tikander 2018, s. 141, 322–325
- ↑ Tikander 2018, s. 60–61, 326
- ↑ Tikander 2018, s. 122
- ↑ Tikander 2018, s. 121–125