Pohjanmaan maakunnan kuntien vaakunat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjanmaan maakunnan ja Kruunupyyn kunnan rajakyltti.
Pohjanmaan maakunta

Punaisessa kentässä kuninkaallinen Vaasain tunnuskuva ja lakio, molemmat kultaa; lakiossa neljä punaista juoksevaa kärppää asetettuina 2+2.

Juhani Vepsäläinen

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Kaskinen

Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen perämela, vasemmassa hopeisessa kentässä vihreä laakerinlehvä.

A.W. Rancken vanhan vaakunan pohjalta, 9. huhtikuuta 1793

Korsnäs

Sinisessä kentässä ristikkäin kaksi ylös työntyvää harppuunaa, joiden kärjet hopeaa ja varret kultaa; yläkulmassa saatteena kultainen Mantovan risti.)

Gustaf von Numers, 8. kesäkuuta 1968

Kristiinankaupunki

Aaltokoroisen hopea-sinihalkoisen kilven oikeassa kentässä yksitoista kentästä kasvavaa vihreää kuusta asetettuina 3 + 3 + 3 + 2.

Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen), 7. maaliskuuta 1652

Kruunupyy

Punaisessa kentässä kruunattu apilaristi, jonka alasakara muodostaa kaateisen aurankärjen, kaikki kultaa.

Gustaf von Numers, 14. kesäkuuta 1974

Laihia

Vihreässä kentässä kultaisella oksalla istuva, etukäpälissään kultakäpyä pitelevä hopeinen orava.

Ahti Hammar, 11. maaliskuuta 1952

Luoto

Sinisessä kentässä hopeinen kaksimastoinen verkkovene.

Gustaf von Numers, 17. lokakuuta 1952

Maalahti

Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö ja kolme lukkopeltiä asetettuina 2:1, kaikki hopeaa.

Karl-David Långbacka, 9. heinäkuuta 1982

Mustasaari

Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva kolmoisriu’un ja kaksoisvartaan muodostama risti, jonka risteyskohtaa ympäröi rengas, kaikki kultaa; kuviot ovat toisiinsa punottuina.

Gustaf von Numers, 20. tammikuuta 1975

Närpiö

Punaisessa kentässä kaateinen, kultainen vesilehvä, jolla on hopeasiivet.

Gustaf von Numers, 4. elokuuta 1955

Pedersören kunta

Punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa.

Bo Aurén, 9. huhtikuuta 1984

Pietarsaari

Kultakentässä sininen, aaltokoroinen tyviö, josta nousee punainen torni; tornista nousee sininen, punavaruksinen leijona, päässään punainen kruunu, häntä kaksihaarainen; leijona pitää oikeassa kämmenessään sinistä, punakahvaista iskuun kohotettua miekkaa.

Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen), 28. joulukuuta 1957

Uusikaarlepyy

Sinisessä kilvessä pystyyn asetettu kultainen tervatynnyri, jonka kannesta ja molemmista sivuista kultaiset, punakielekkeiset tulenlieskat lähtevät.

Gunnar Clément (piirtänyt uudelleen), 19. marraskuuta 1943

Vaasa

Punaisessa kentässä kultainen Vaasain tunnus, sen alapuolella kulta-valkoinen vapaudenristi kultaisine laakeriseppeleineen ja miekkoineen riippumassa kultaisessa, kahdella punaisella viivalla kirjatussa nauhassa, joka ympäröi kilven alaosaa.

Eric O. W. Ehrström (piirtänyt uudelleen), 10. marraskuuta 1922

Vöyri

Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2011 (ottanut käyttöön Vöyri-Maksamaan vaakunan)

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Alaveteli (1958–1968)

Punaisessa kentässä Mantovan risti kaateisen aurankärjen yläpuolella; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers, 31. maaliskuuta 1958

Bergö (1962–1972)

Punaisessa kentässä kultainen hylje, jonka selkä on kaartunut vasemmalle.

Gustaf von Numers, 29. elokuuta 1962

Björköby (1959–1972)

Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja postitorvi, josta riippuu kolme koivunlehteä; kaikki kultaa.


Matti Visanti, 7. heinäkuuta 1950

Jepua (1965–1974)

Punaisessa kentässä kultaiset länget.

Gustaf von Numers, 28. joulukuuta 1965

Koivulahti (1955–1972)

Sinisessä kentässä lilja, saatteena lakioittain kaksi kuusisakaraista tähteä; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers, 8. maaliskuuta 1955

Kruunupyy (1955–1974)

Kultakentässä punainen hirsi, jossa kultakruunu.

Gustaf von Numers, 15. helmikuuta 1955

Lapväärtti (1960–1972)

Punaisessa kentässä kultainen lyhde ja hopeinen, aaltokoroinen tyviö, jossa punainen, aaltokoroinen hirsi.

Gustaf von Numers, 25. marraskuuta 1960

Maalahti (1965–1982)

Sinisessä kentässä kaksi vastapielestä ulkonevaa saranarautaa; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers, 4. helmikuuta 1965

Maksamaa (1954–2006), Vöyri-Maksamaa (2007–2010)

Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers, 19. kesäkuuta 1954

Munsala (1965–1974)

Sinisessä kentässä kultainen alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi lentävää hopeajoutsenta.

Gustaf von Numers, 4. marraskuuta 1965

Mustasaari (1960–1975)

Punaisessa kentässä risti, jonka kolme ylintä sakaraa kapenevat keskustaa kohti ja ovat suippokärkisiä alimmaisen muodostaessa alaspäin levenevän, kolmoisvuorella seisovan paalun; ristin sakaroiden päälikkeenä rengas; kaikki hopeaa paitsi kolmoisvuori kultaa.

Gustaf von Numers, 2. marraskuuta 1960

Oravainen (1954–2010)

Sinisessä kentässä palkeittain asetettu hopeinen väkivasara, saateena sen kummallakin puolella hopeinen kultaliekkinen kranaatti.

Gustaf von Numers, 14. syyskuuta 1954

Petolahti (1968–1972)

Sinisessä kentässä alapuolelta sahakoroinen hirsi; saatteena ylä- ja alapuolella perunankukka; kaikki hopeaa, kukkien emiöt kultaa.

Gustaf von Numers, 3. tammikuuta 1968

Pietarsaaren maalaiskunta (1958–1984)

Punaisessa kentässä kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, molemmat kultaa.

Gustaf von Numers, 19. helmikuuta 1958

Pirttikylä (1963–1972)

Sini-hopeakatkoisessa kentässä kaksi tasakylkistä viisikulmiota, joista kumpikin yhdellä sivullaan koskettaa pitkin toista erottavaa koroa; kuviossa lipuke; kaikki vuorovärisiä.

Gustaf von Numers, 26. marraskuuta 1963

Purmo (1954–1976)

Sinisessä kentässä kolmoisvuori, jolla seisoo taakseen katsova ilves; kaikki kultaa paitsi ilveksen varukset punaiset ja korvatöyhdöt mustat.

Torsten von Numers, 19. kesäkuuta 1954

Raippaluoto (1957–1972)

Punaisessa kentässä kultainen kotkanpää.

Gustaf von Numers, 26. marraskuuta 1957

Siipyy (1969–1972)

Kilpi havukoroisesti hopea-vihreähalkoinen.

Gustaf von Numers, 14. marraskuuta 1969

Sulva (1968–1972)

Punaisessa kentässä kultaiset tuulimyllyn siivet.

Gustaf von Numers, 15. marraskuuta 1968

Teerijärvi (1956–1968)

Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeatyviö, jonka yläpuolella kultainen apilaristi.

Gustaf von Numers, 17. heinäkuuta 1956

Tiukka (1969–1972)

Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi punaista punosruutua.

Gustaf von Numers, 10. syyskuuta 1969

Uudenkaarlepyyn maalaiskunta (1965–1974)

Punaisessa kentässä kaksi vastakkain kääntynyttä ja lomittaista puolikuuta, joiden päällä kruunu; kaikki kultaa.

Carol Hedberg, 9. kesäkuuta 1965

Vähäkyrö (1954–2012)

Sinisessä kentässä kaksikorvainen hopeamalja, jossa kolme kultaista tähkää.

Ahti Hammar, 11. helmikuuta 1954

Vöyri (1955–2006)

Kultakentässä palkeittainen, musta karhunkäpälä, jonka kynnetkin mustat, saatteena molemmin puolin vihreä apilaristi.

Gustaf von Numers, 28. joulukuuta 1955

Ylimarkku (1968–1972)

Sinisessä kentässä aaltokoroinen palkki; saatteena kaksi paaluittaista lyhdettä; kaikki hopeaa.

G. Lindström, 8. kesäkuuta 1968

Ähtävä (1962–1976)

Kultakentässä aaltokoroinen, yläinen hirsi ja sen alapuolella neljä kissankelloa, joiden varret yhtyvät ristiksi; kaikki sinisiä.

Gustaf von Numers, 10. huhtikuuta 1962