Laurent Fabius
Sivulta puuttuu | Laurent Fabius | |
|---|---|
 |
|
| Ranskan pääministeri | |
|
|
|
| Presidentti | François Mitterrand |
| Edeltäjä | Pierre Mauroy |
| Seuraaja | Jacques Chirac |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 20. elokuuta 1946 (ikä 66) Pariisi |
| Puolue | Sosialistinen puolue |
| Puoliso | Françoise Castro |
Laurent Fabius O.Q. (s. 20. elokuuta 1946 Pariisi) on ranskalainen sosialistipoliitikko (Parti Socialiste). Hän oli maan pääministeri 17. heinäkuuta 1984 – 20. maaliskuuta 1986. Pääministeriksi tullessaan hän oli vain 37-vuotias ja viidennen tasavallan nuorin pääministeri.
Fabius on kotoisin Pariisista ja on varakkaan juutalaisen taidekauppiaan, André Fabius'ksen poika. Hänen äitinsä oli amerikkalainen Louise Mortimer, joka oli maallinen katolilainen. Fabius opiskeli Institut d'études politiques de Paris'ssa ja École nationale d'administration'ssa, jonka jälkeen ryhtyi Conseil d'Étatin auditoijaksi.
Hänet valittiin 1978 kansalliskokoukseen Seine-Maritimesta sosialistipuolueen edustajana. Kun Mitterrand valittiin presidentiksi 1981, Fabius nimitettiin budjetista vastaavaksi ministeriksi. Vuodesta 1983 hän oli teollisuusministeri ja 1984 pääministeri. Fabius ajoi markkinatalouden hyväksyvää sosialismia, Euroopan yhdentymistä ja uudistuksia. Kun sosialistipuolue hävisi vaalit 1986, hän erosi.
Fabius nähtiin Lionel Jospinin kilpailijana Mitterrandin manttelinperijäksi. Hän ei päässyt puolueen johtoon 1988 eikä 1990 Mitterrandin tuesta huolimatta. Hänet nimitettiin 1988 kuitenkin kansalliskokouksen puhemieheksi (1988–1992) ja valittiin Euroopan parlamenttiin 1989–1992. Vuonna 1992 hänestä tuli viimein puoluejohtaja, mutta hän erosi 1993 katastrofaalisen vaalitappion jälkeen.
Fabius palasi kansalliskokouksen puhemieheksi 1997–2000 ja talous- ja teollisuusministeriksi 2000–2002. Myöhemmin Fabius on muuttanut politiikkaansa vasemmistolaisemmaksi ja euroskeptiseksi.
Fabius oli vuonna 2006 ehdolla sosialistipuolueen (Parti Socialiste) presidenttiehdokkaaksi vuoden 2007 vaaleihin. Fabius kuitenkin hävisi sekä Dominique Strauss-Kahnille, että puolueen ehdokkaaksi valitulle Ségolène Royalille.
Vuonna 2012 Fabius valittiin ulkoministeriksi Jean-Marc Ayraultin hallitukseen.[1]
Viitteet [muokkaa]
 |
Ranskan viidennen tasavallan pääministerit (1958–) |
| Michel Debré (1959–1962) | Georges Pompidou (1962–1968) | Maurice Couve de Murville (1968–1969) | Jacques Chaban-Delmas (1969–1972) | Pierre Messmer (1972–1974) | Jacques Chirac (1974–1976) | Raymond Barre (1976–1981) | Pierre Mauroy (1982–1984) | Laurent Fabius (1984–1986) | Jacques Chirac (1986–1988) | Michel Rocard (1988–1991) | Édith Cresson (1991–1992) | Pierre Bérégovoy (1992–1993) | Édouard Balladur (1993–1995) | Alain Juppé (1995–1997) | Lionel Jospin (1997–2002) | Jean-Pierre Raffarin (2002–2005) | Dominique de Villepin (2005–2007) | François Fillon (17.5.2007–10.5.2012) | Jean-Marc Ayrault (15.05.2012− ) |
