Kuressaare

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kuressaari
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuressaare
(Kuressaare)
Kaupungintalo
Kaupungintalo
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Kuressaare

Koordinaatit: 58°15′12″N, 22°29′10″EKoordinaatit: 58°15′12″N, 22°29′10″E

Valtio Viro
Maakunta Saarenmaa
Kartoissa 1154
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Urve Tiidus
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 14,95 km²
Väkiluku (2013) 13 339[1]
 – Tiheys 892 as./km²

Kuressaare[2] (viroksi Kuressaare 1918–1952 ja 1988– sekä Kingisepa 1952–1988, ennen saksaksi ja ruotsiksi Arensburg) on kaupunki Virossa, Saarenmaan etelärannikolla. Se on Saarenmaan maakunnan pääkaupunki ja sijaitsee Riianlahden rannalla. Kuressaaressa asuu noin kolmasosa koko Saarenmaan maakunnan asukkaista. Kaupungin virallinen nimi, saksalais-ruotsalainen Arensburg, muutettiin Viron itsenäistyttyä vuonna 1918 nimeksi Kuressaare, ja vuosina 1952–1988 kaupungin virallinen nimi oli Kingissepa Kuressaaressa syntyneen Viktor Kingisseppin mukaan.

Kuressaarelle palautui vuonna 1990 ensimmäisenä Viron kaupunkina itsehallinnollinen asema. Kaupungista on jälleen tullut kylpyläkaupunki, ja siellä on terveyshoitoloita ja hotelleja sekä huvivenesatama. Piispanlinnan vallihaudat sekä matalan ja lämpimän veden vuoksi Vauvarannaksi (Titerand) kutsuttu uimaranta on kunnostettu.[3]

Kuressaaren piispanlinna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piispanlinna

Kuressaare syntyi piispanlinnan ympärille, joka nykyään on Kuressaaren merkittävin matkailunähtävyys. Ensimmäinen maininta nimellä Arensburg on vuodelta 1381. Linnan valli ja vallihauta rakennettiin 1300-luvulla. Viimeinen piispa myi linnansa ja koko Saarenmaan Tanskalle 1559. Kaupunginoikeudet se sai 1563, ja 1645 se siirtyi Ruotsin hallintaan. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjä sai kaupungin hallintaansa, ja 1700-luvulla siitä kehittyi suosittu lomakeskus. Viimeisenkin muodollisen sotilaallisen merkityksensä Piispanlinna menetti 1836, kun se poistettiin Venäjän keisarikunnan sotilaallisten linnoitusten luettelosta. Nykyään piispanlinna on museo- ja tapahtumatila, jossa järjestetään myös konsertteja. Puolustustornin ylimmässä kerroksessa on näköalatornina toimiva kesäkahvila.

1800-luvun loppupuolella linnoituksen ympärille rakennettiin puisto, jossa on lehmuksia, kastanjoita ja jalavia sekä punapyökkejä. Puistossa on 1800-luvulla rakennettu ja myöhemmin peruskorjattu seurahuone, jossa on kahvila, baari ja konserttisali, jonka edustalla kesäisin järjestetään konsertteja.

Puiston tieltä hävitettiin vanhan kirkon rauniot ja kirkon alle haudattujen vainajien muistoksi pystytettiin kalkkiliuskemuistomerkki, jossa on myös vanhoja hautakiviä. Muistomerkissä on Friedrich Schillerin lause Wirke Gutes, du nährest der Menscheit göttliche Pflanze (Hyvillä töillä ravitset ihmiskunnan pyhää taimea). Puiston vieressä on 1800-luvulla rakennetussa talossa toimii Linnakodanikumuseeum, aikakaudelle tyypillinen rakennus, joka toimii museona.

Vallimaa tänavilla on Johannes Aavikin kotimuseo. Johannes Aaviik oli kielitieteilijä, kun taas hänen veljenpoikansa Joosep Aavik musiikinopettaja, urkutaiteilija, kapellimestari ja säveltäjä.

Suur Tõllin ja Piretin patsas

Kuressaaressa on Tõllustella tai Tõllilla asuneen hiiden, Suur Tõllin, patsas. Kansanperinteen mukaan Suur Tõll asui Saarenmaalla ja hänen veljensä Lieger Hiidenmaalla.

Kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuressaaren pääkatu on Lossi tänav, joka kulkee piispanlinnan puistolta keskustaan 1600-luvulla rakennetulle raatihuoneelle ja sen vierellä olevalla vaakahuoneelle, joka myös on rakennettu 1600-luvulla. Raatihuoneella toimii turistineuvontapaikka ja vaakahuoneen vieressä on tori, jolla myydään matkamuistoja. Torilla on myös kalatiski.

Tie jatkuu Kuivastu maanteena. Keskustassa on paljon kalkkiliuskekivestä rakennettuja rakennuksia 1700-luvun ja 1800-luvun tyyliin. Samasta kivestä on myös tehty kahden metrin korkuisia, tontteja rajaavia aitoja.

Kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuressaareen on maantieyhteys mantereelta VirtsuKuivastu-laivayhteyden avulla valtatietä 10 pitkin.

Kuressaaren lentoasemalta on säännöllinen lentoliikenne Tallinnaan (9 viikottaista lentoa vuonna 2014).[4] Finnair lensi kesinä 2005–2006 Kuressaareen reittilentoja ja kesällä 2008 tilauslentoja. Viron ja Neuvostoliiton 1939 tukikohtasopimuksen perusteella Neuvostoliitto muutti Kuressaaren lentokentän sotilaslentoasemaksi, yhdeksi niistä sotilaslentoasemista, joilta se suoritti talvisodan aikana pommituksia Suomen valtioalueelle.

Liivinlahdella kolmen kilometrin päässä Kuressaaren kaupungista sijaitsee Roomassaaren satama, josta voi matkustaa kuuden kilometrin päähän Abrukan saarelle, jonka matkailunähtävyys on lehtometsä. Saarella on noin 40 asukasta, lomakoti ja leirintäalue.

Roomassaaren satamasta 1939 Saksa evakuoi noin 500 baltiansaksalaisia matkustajalaiva Adlerilla. 1. heinäkuuta 1941 neuvostoliittolaiset karkoittivat 697 virolaista muualle Neuvostoliittoon maahan ennen kuin hyökkäävät saksalaiset ehtivät alueelle. Tästä karkoituksesta on satamassa muistomerkki, jonka teksti suomeksi käännettynä on Täältä alkoi 1. heinäkuuta 1941 tie kaukaiselle maalle. Syyskuussa 1944 neuvostoliittolaisten tehdessä paluutaan tuhannet virolaiset siviilit ja muualta tulleet siviilit pakenivat Roomassaaren satamasta lähteneissä aluksissa.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. RV0291: RAHVAARV, PINDALA JA ASUSTUSTIHEDUS HALDUSÜKSUSE VÕI ASUSTUSÜKSUSE LIIGI JÄRGI, 1. JAANUAR Eesti Statistika. 19.4.2010. Statistikaamet. Viitattu 8.6.2014.
  2. Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 104. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7. suomi
  3. Saarenmaan historia Viitattu 25.4.2009.
  4. Kuressaare Lennujaam Kuressaaren lentokentän web-sivut. Tallinna Lennujaam AS. Viitattu 8.6.2014. (viroksi), (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]