Kone (yritys)
Wikipedia
| Kone Oyj | |
|---|---|
| Tunnuslause | Dedicated to People Flow |
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: KNEBV |
| Markkina-arvo | 3,92 mrd. € (31.12.2008)[1] |
| Perustettu | 1910 |
| Toimitusjohtaja | Matti Alahuhta |
| Kotipaikka | |
| Avainhenkilöt | Matti Alahuhta (tj.) Antti Herlin (hall. pj.) |
| Palvelualue | Globaali |
| Toimiala | Metalliteollisuus |
| Tuotteet | Hissit, liukuportaat |
| Liikevaihto | |
| Liikevoitto | |
| Tilikauden voitto | |
| Henkilökuntaa | 34 831 (31.12.2008)[1] |
| Kotisivu | www.kone.fi |
Kone Oyj on yksi maailman johtavista hissejä ja liukuportaita valmistavista yhtiöistä. Yhtiö sekä valmistaa hissejä ja liukuportaita, että tarjoaa palveluja niiden kunnossapitoon ja nykyaikaistamiseen. Kone huoltaa myös rakennusten automaattiovia.
Vuonna 2008 KONEen liikevaihto oli 4,6 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 34 800. Yhtiön B-sarjan osake noteerataan OMX:n Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa ja omistus
Oy Kone Ab perustettiin vuonna 1910 Gottfr. Strömberg Oy:n tytäryhtiönä. Tarkoituksena oli tuoda maahan Graham Brothersin hissejä, mutta päämiehen sanottua lisenssisopimuksen irti Kone aloitti oman hissituotannon vuonna 1918. Vuonna 1924 Harald Herlin osti yhtiön, ja Kone on siitä lähtien ollut Herlinin suvun omistuksessa. Koneen hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet Harald Herlin 1924–1941, Heikki H. Herlin 1941–1987, Pekka Herlin 1987–2003 sekä Antti Herlin vuodesta 2003 lähtien.[2]
Yhtiön alkuvaiheen merkittävin työ oli Stockmannin Helsingin tavaratalon liukuportaitten ja hissien rakentaminen. Sotien jälkeen yhtiö toimitti hissejä, liukuportaita ja nostureita sotakorvausmateriaalina Neuvostoliittoon. 1950-luvulla Kone toi markkinoille hissien automaattiovet, sekä hydrauliset ja ryhmäohjainhissit. Ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiö perustettiin Ruotsiin vuonna 1957.
Kone listautui Helsingin Pörssiin vuonna 1967 ja aloitti aktiivisen yrityskauppoihin perustuvan kansainvälistymisen. Ostamalla jopa itseään suurempia yrityksiä Kone sai merkittävän aseman markkinoilla. Laajentumisvaihe kesti 1980-luvulle asti. Myös liiketoiminta-alue laajentui: yhtiö valmisti nostureita, laivojen lastinkäsittelylaitteita, puunjalostus- ja paperiteollisuuden järjestelmiä, louhintalaitteita, kuljettimia, korkeapaineputkistoja, sekä sairaala- ja laboratorioelektroniikkaa. 1980-luvulla Kone eriytti nosturitehtaansa Konecranes -nimiseksi yhtiöksi.Cargotec Oyj perustettiin kesäkuussa 2005, kun lastinkäsittelyratkaisut yhtiöitettiin Kone Oyj:stä omaksi yrityksekseen. 1990-luvun alussa yhtiö keskittyi hissien ja liukuportaiden valmistukseen ja myi konsernin muut toiminnot.[3]
[muokkaa] Henkilöstö ja toimipisteet
Nykyisin Koneella on 800 toimipistettä yli 40 maassa. Konsernin yli 34 000 työntekijää työskentelevät ympäri maailmaa. Kone Oyj:n tuotantolaitos Suomessa sijaitsee Hyvinkäällä, jossa toiminta aloitettiin vuonna 1966, aluksi pelkkänä sähkömoottoritehtaana. Paikkakunnalla tuotantolaitoksilla on oma ammattioppilaitos, jossa koulutetaan henkilöstöä yhtiön omiin tarpeisiin muun muassa hissien huolto- ja asennustehtäviin.
[muokkaa] Pääkonttori
Kone muutti konsernihallintonsa Helsingin Munkkiniemestä Espoon Keilaniemeen vuonna 2001. Pääkonttori Kone Building on Espoon tunnetuimpia maamerkkejä ja pääkaupunkiseudun kuudenneksi korkein rakennus: 73 metriä korkea, eli metrin korkeampi kuin Helsingin stadionin torni. Kone myi 30. marraskuuta 2007 pääkonttorirakennuksensa 35 miljoonalla eurolla saksalaiselle Hansainvestille ja siirtyi tilojen pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi.[4]
[muokkaa] Tuotekehitys
Lähes satavuotisen historiansa Kone on tehnyt useita hissitekniikkaa eteenpäinvieviä keksintöjä. Vuonna 1996 Kone esitteli uuden hissikonseptin, Kone MonoSpace -hissityypin, jossa ei tarvita konehuonetta. Konehuoneettomasta konseptista on sen jälkeen tullut maailmanlaajuinen hissistandardi uusiin rakennuksiin. Vuonna 2004 Kone esitteli Kone MaxiSpace -konseptin, jossa ei tarvita lainkaan vastapainoa. Tällöin hissikuiluun mahtuu tavanomaista suurempi hissikori.
Koneen tuotekehityksen luotettavuuslaboratorio ylläpitää Hyvinkäällä useita testitorneja, joissa voidaan suorittaa turvallisuuteen, laatuun ja luotettavuuteen liittyviä testejä. Yhtiöllä on Lohjalla Tytyrin kaivoksessa tutkimus- ja tuotekehittelykeskus sekä syvään kuiluun louhittu maailman korkein hissien testitorni. Tornin ajomatka on 333 metriä ja sen maksiminopeus on 17 m/s,[5] mikä tekee siitä yhden maailman nopeimmista hisseistä. Tornissa testataan lähinnä pilvenpiirtäjien hissejä. Kuilussa on kaksi hissiä, joista toinen saavuttaa maailmanennätysnopeuden 17 m/s ja toinen 2 m/s.
[muokkaa] Kartellisakot
Kone sai kartelliyhteistyöstä Itävallassa 22,5 miljoonan euron sakot kilpailua rajoittavista toimista hissi- ja liukuporrasmarkkinoilla 13.12.2007. Kartellissa oli mukana viisi hissiyhtiötä. Yhtiöt syyllistyivät laittomuuksiin 2000-luvun alkuvuosina. EU:n komissio langetti keväällä 2006 Koneelle yli 140 miljoonan euron sakot osallisuudesta hintakartelliin Euroopan markkinoilla. Yhtiöiden yhteensä saamat kartellisakot nousivat yhteensä lähes miljardiin euroon.[6]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 KONE Oyj:n Tilinpäätöstiedote 2008 23.1.2009. Viitattu 15.2.2009.
- ↑ Antti Herlinin mukaan elintarviketeollisuuden tulevaisuus veitsenterällä Turun Sanomat. 3.2.2007. Viitattu 22.2.2007.
- ↑ Kone-konserni > Historia Kone Oyj. Viitattu 27.1.2007.
- ↑ Kone myy pääkonttorinsa MTV3. 30.11.2007. Viitattu 9.1.2009.
- ↑ Tytyrin testikuilu Kone. Viitattu 19.5.2007.
- ↑ Koneelle taas kartellisakot YLE Uutiset. 14.12.2007. Viitattu 9.1.2009.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kone (yritys) Wikimedia Commonsissa.- Kone Oyj konsernisivut
- Kone Oyj Suomen kotisivut
| Cargotec | Elisa | Fortum | Kesko | Konecranes | KONE | Metso | M-real | Neste Oil | Nokia | Nokian Renkaat | Nordea | Orion | Outokumpu | Outotec | Pohjola Pankki | Rautaruukki | Sampo | Sanoma | Stora Enso | TeliaSonera | Tieto | UPM | Wärtsilä | YIT |

