Jarome Iginla

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jarome Iginla
Jarome Iginla. 2008.JPG
Henkilötiedot
Syntynyt 1. heinäkuuta 1977 (ikä 36)
Edmonton, Alberta, Kanada
Kansalaisuus Kanada
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila oikea
Pituus 185 cm
Paino 94 kg
Lempinimi Iggy
Seura
Seura Boston Bruins
Sarja NHL
Pelinumero 12
Pelaajaura
Pääsarjaura 1996–
Aik. seurat Calgary Flames
Pittsburgh Penguins
NHL-varaus 11. varaus, 1995
Dallas Stars

Jarome Arthur-Leigh Adekunle Tig Junior Elvis Iginla[1] (s. 1. heinäkuuta 1977 Edmonton, Alberta) on kanadalainen jääkiekkoilija, kaksinkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari. Hän siirtyi heinäkuussa 2013 NHL-seura Boston Bruinsiin, mitä ennen hän on edustanut Calgary Flamesiä ja Pittsburgh Penguinsia. Iginla on pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen siirtymistään ammattilaiseksi Iginla pelasi kolme kautta (1993–1996) Kamloops Blazersissä juniorisarja WHL:ssä ja oli voittamassa kahdesti Memorial Cupia eli Canadian Hockey Leaguen mestaruutta, vuosina 1994 ja 1995. Viimeisellä ja pisteiden valossa parhaalla WHL-kaudellaan (1995–1996) hän teki runkosarjassa 63:ssa ottelussa 136 tehopistettä (63 maalia ja 73 syöttöpistettä) ja pudotuspeleissä 16:ssa ottelussa 29 tehopistettä (16 maalia ja 13 syöttöpistettä). Kauden jälkeen hänet valittiin WHL:n vuoden pelaajaksi ja nimettiin sekä WHL:n läntisen konferenssin että Canadian Hockey Leaguen ensimmäiseen tähdistökentälliseen. Vuonna 1996 hän myös edusti maataan alle 20-vuotiaiden jääkiekon MM-kilpailuissa ja oli voittamassa nuorten MM-kultaa. Iginla voitti turnauksen pistepörssin kahdellatoista tehopisteellä (viisi maalia ja seitsemän syöttöpistettä) ja valittiin kisojen parhaaksi hyökkääjäksi.

Dallas Stars varasi Iginlan NHL:ään vuoden 1995 varaustilaisuuden ensimmäisen kierroksen 11. varausvuorolla, mutta myi hänen pelaajaoikeutensa jo saman vuoden joulukuussa Calgary Flamesille yhdessä Corey Millenin kanssa vaihdossa Joe Nieuwendykiin. Iginla teki NHL-debyyttinsä keväällä 1996, jolloin hän pelasi Flamesissä kaksi pudotuspeliottelua ja teki yhtä monta tehopistettä, yhden maalin ja syöttöpisteen.

Iginla edusti Flamesiä vuoteen 2013 asti ja on seuran historian eniten otteluja pelannut sekä maaleja ja pisteitä tehnyt pelaaja.[2] Pisteiden valossa parhaalla kaudellaan, 2001–2002, hän teki 96 tehopistettä, 52 maalia ja 44 syöttöpistettä, 82:ssa ottelussa. Hänet palkittiin kauden päätteeksi Maurice 'Rocket' Richard Trophyllä (paras maalintekijä), Art Ross Trophyllä (paras pistemies) ja Lester B. Pearson Awardilla (arvokkain pelaaja pelaajayhdistyksen äänestyksen mukaan). Lisäksi hän oli ehdolla King Clancy Memorial Trophyn (esimerkillinen toiminta jäällä ja sen ulkopuolella) saajaksi. Iginla oli aiemmin samana vuonna Kanadan joukkueen avainpelaajia sen voittaessa kultaa Salt Lake Cityn olympialaisten jääkiekkoturnauksessa.

Mitalit
Jarome Iginla
Jarome Iginla
Maa: Kanada
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Salt Lake City 2002 jääkiekko
Kultaa Kultaa Vancouver 2010 jääkiekko
Maailmancup
Kultaa Kultaa 2004 jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Suomi 1997 jääkiekko
Nuorten MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Yhdysvallat 1996 jääkiekko

Lokakuussa 2003 Iginla nimettiin Calgary Flamesin kapteeniksi ja hänestä tuli näin toinen afrikkalaisen sukutaustan omaava pelaaja, joka on toiminut kapteenina NHL-seurassa (ensimmäinen oli Chicago Blackhawksin Dirk Graham). Kaudella 2003–2004 hän teki runkosarjassa tehot 41 maalia ja 32 syöttöpistettä, ja jakoi näin Ilja Kovaltšukin ja Rick Nashin kanssa maalipörssin kärkisijan. Keväällä 2004 hän johdatti joukkueensa Stanley Cupin loppuotteluihin Tampa Bay Lightningia vastaan. Iginla kuului pudotuspelien tehokkaimpiin pelaajiin tehdessään 22 pistettä (13 maalia ja yhdeksän syöttöpistettä) 26:ssa ottelussa. Flames hävisi lopulta tasaisen loppuottelusarjan Lightningia vastaan voitoin 3–4. Kauden päätteeksi Iginla palkittiin King Clancy Memorial Trophyllä.

Iginla oli voittamassa olympiakultaa toisen kerran Vancouverin olympialaisissa 2010, joissa hän teki seitsemän tehopistettä, viisi maalia ja kaksi syöttöpistettä. Hän muun muassa syötti Sidney Crosbyn tekemän ratkaisumaalin Yhdysvaltoja vastaan pelatun loppuottelun jatkoajalla. Kahden olympiakullan ja vuoden 1996 nuorten maailmanmestaruuden lisäksi Iginla on ollut voittamassa maajoukkueessa vuoden 1997 maailmanmestaruutta sekä maailmancupia 2004.

Iginla teki tuhannennen tehopisteensä NHL:ssä 1. huhtikuuta 2011, ja viidennensadannen maalinsa 7. tammikuuta 2012.[3][4] Maaliskuussa 2013, kesken kauden 2012–2013, hän siirtyi Pittsburgh Penguinsiin pelaajakaupassa, jossa Flames sai vaihdossa kahden hyökkääjän, Kenneth Agostinon ja Ben Hanowskin, pelaajaoikeudet sekä ensimmäisen kierroksen varausvuoron NHL:n varaustilaisuudessa 2013.[5]

Iginla pelasi Penguinsissa vain 13 runkosarja- ja 15 pudotuspeliottelua. Heinäkuussa 2013 hän teki vapaana pelaajana yksivuotisen ja kuuden miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen Boston Bruinsin kanssa.[6]

Pelitapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iginlaa pidetään yleisesti yhtenä koko NHL:n parhaimmista voimahyökkääjistä. NHL-uransa ensimmäisten vuosien aikana hän yritti pelata mahdollisimman paljon Brendan Shanahanin ja Keith Tkachukin suosimalla, fyysisellä mutta pisteitä tuottavalla pelityylillä.[7] Hän on myös yksi koko NHL:n parhaimmista maalintekijöistä.[8] Monien asiantuntijoiden mukaan Iginlan luistelutaidon ja tarvittavan nopeuden puute kuitenkin on eduksi vastustajille, sillä heidän on näin ollen helpompaa pitää hitaammin liikkuva Iginla kurissa oman puolustuspäänsä tilanteissa.[9]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iginla syntyi monikulttuuriseen perheeseen: hänen äitinsä on valkoihoinen yhdysvaltalainen ja hänen isänsä nigerialainen. Nimi Iginla tarkoittaa joruban kielellä "suurta puuta". Jaromen vanhemmat erosivat tämän ollessa vielä vauvaiässä ja hänen äitinsä ja isoäitinsä kasvattivat hänet Edmontonissa, Kanadassa.[10]

Iginla avioitui elokuussa 2003 pitkäaikaisen naisystävänsä Kara Kirklandin kanssa. Parilla on kolme lasta, vuonna 2004 syntynyt tytär sekä vuosina 2006 ja 2008 syntyneet pojat.[11][12]

NHL-palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maurice 'Rocket' Richard Trophy – 2002 ja 2004 (jaettu)
  • Art Ross Trophy – 2002
  • Lester B. Pearson Award – 2002
  • King Clancy Memorial Trophy – 2004
  • Mark Messier Leadership Award – 2009

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1991–1992 St. Albert Raiders AMHL 36 26 30 56 22 - - - - -
1992–1993 St. Albert Raiders AMHL 36 34 53 87 20 - - - - -
1993–1994 Kamloops Blazers WHL 48 6 23 29 33 19 3 6 9 10
1994–1995 Kamloops Blazers WHL 72 33 38 71 112 21 7 11 18 34
1995–1996 Kamloops Blazers WHL 63 63 73 137 120 16 16 13 29 44 Ykköstähdistö JMM 6 5 7 12 4
1995–1996 Calgary Flames NHL -- -- -- -- -- 2 1 1 2 0
1996–1997 Calgary Flames NHL 82 21 29 50 37 -- -- -- -- -- MM 11 2 3 5 2
1997–1998 Calgary Flames NHL 70 13 19 32 29 -- -- -- -- --
1998–1999 Calgary Flames NHL 82 28 23 51 58 -- -- -- -- --
1999–2000 Calgary Flames NHL 77 29 34 63 26 -- -- -- -- --
2000–2001 Calgary Flames NHL 77 31 40 71 62 -- -- -- -- --
2001–2002 Calgary Flames NHL 82 52 44 96 77 -- -- -- -- -- Art Ross Trophy Richard Trophy Ykköstähdistö OK 6 3 1 4 0
2002–2003 Calgary Flames NHL 75 35 32 67 49 -- -- -- -- --
2003–2004 Calgary Flames NHL 81 41 32 73 84 26 13 9 22 45 Richard Trophy Kakkostähdistö
2004–2005 työsulku/ei pelannut MC 6 2 1 3 2
2005–2006 Calgary Flames NHL 82 35 32 67 86 7 5 3 8 11 OK 6 2 1 3 4
2006–2007 Calgary Flames NHL 70 39 55 94 40 1 0 0 0 4
2007–2008 Calgary Flames NHL 82 50 48 98 83 7 4 5 9 2 Ykköstähdistö
2008–2009 Calgary Flames NHL 82 35 54 89 37 6 3 1 4 0 Ykköstähdistö
2009–2010 Calgary Flames NHL 82 32 37 69 58 -- -- -- -- -- OK 7 5 2 7 0
2010–2011 Calgary Flames NHL 82 43 43 86 40 -- -- -- -- --
2011–2012 Calgary Flames NHL 82 32 35 67 43 -- -- -- -- --
2012–2013 Calgary Flames NHL 31 9 13 22 22 -- -- -- -- --
Pittsburgh Penguins NHL 13 5 6 11 9 15 4 8 12 16
NHL yhteensä 1232 530 576 1106 840 69 32 29 61 86
WHL yhteensä 183 102 134 236 264 56 26 30 56 88

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lapointe, Joe: Iginla's dream season heads into overtime NYTimes.com. 18.6.2002. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  2. Calgary Flames Career Leaders Hockey-Reference.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  3. Fisher, Scott: Iginla's journey to 1,000 points Toronto Sun. 2.4.2011. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  4. Lomon, Chris: 500 Reasons To Smile for Iginla NHLPA.com. 16.1.2012. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  5. Flames trade Iginla to Penguins for first-rounder, prospects TSN.ca. 28.3.2013. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  6. Report: Iginla signs one-year deal with Bruins NHL.com. 5.7.2013. Viitattu 6.7.2013. (englanniksi)
  7. Coffey, Phil: The sky's the limit for Iginla Impact! Magazine. Viitattu 30.3.2013. (englanniksi)
  8. Cruickshank, Scott: Iginla's scoring consistency amazes most The StarPhoenix. 4.1.2008. Viitattu 30.3.2013. (englanniksi)
  9. Yorio, Kara: Scouting Report: Jarome Iginla, RW, Calgary Flames. The Sporting News, 15.3.2004.
  10. Cazeneuve, Brian: Jarome Iginla. Sports Illustrated, 5.3.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.4.2011. (englanniksi)
  11. By the numbers: Canadian Families CBC News. 30.11.2004. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  12. Board, Mike: 10 things you should know about Iggy Flames.NHL.com. 22.1.2009. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]