Jarome Iginla
|
|
|
|---|---|
|
|
|
| Syntynyt | 1. heinäkuuta 1977 (ikä 35) Edmonton, Alberta, Kanada |
| Kansalaisuus | |
| Pelipaikka | oikea laitahyökkääjä |
| Maila | oikea |
| Pituus | 185 cm |
| Paino | 94 kg |
| Lempinimi | Iggy |
|
|
|
| Seura | Pittsburgh Penguins |
| Sarja | NHL |
| Pelinumero | 12 |
|
|
|
| Pääsarjaura | 1996– |
| Aik. seurat | Calgary Flames |
| NHL-varaus | 11. varaus, 1995 Dallas Stars |
Jarome Arthur-Leigh Adekunle Tig Junior Elvis Iginla[1][2] (s. 1. heinäkuuta 1977 Edmonton, Alberta, Kanada) on kanadalainen jääkiekkoilija. Hän edustaa Pohjois-Amerikan NHL-liigassa pelaavaa Pittsburgh Penguinsia ja on pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä.[3]
Dallas Stars varasi Iginlan NHL:ään vuoden 1995 varaustilaisuudessa ensimmäisen kierroksen varauksena numerolla 11. Vuoden 1995 lopulla Dallas kauppasi Iginlan Kanadan puolelle Calgary Flamesin joukkueeseen. Iginlasta tuli Calgaryssa todellinen ikoni Flamesin organisaatiolle; hän edusti seuraa lähes 16 vuotta palvellen yhdeksän vuoden ajan seuransa kapteenina,[3] hän on seuran kaikkien aikojen paras maalintekijä ja pistemies sekä eniten otteluita Calgaryssa pelannut pelaaja.[3] Vuonna 1996 varsinaisesti uransa Calgaryssa aloittanut Iginla viimeisteli seurassa pelatessaan 1 219 runkosarjan ottelussa 525 maalia ja yhteensä 1 095 tehopistettä.[3] Hänet valittiin kuudesti NHL:n tähdistöotteluun ja hänet on palkittu muun muassa NHL:n parhaana maalintekijänä ja pistepörssin voittajana kaudella 2001-2002.
Maajoukkuetasolla Iginla on edustanut Kanadan nuorten jääkiekkomaajoukkuetta vuoden 1996 nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa. Ensimmäisen kerran hän esiintyi aikuisten maailmanmestaruuskilpailuissa vuotta myöhemmin. Hän on Kanadan jääkiekkomaajoukkuetta edustaessaan voittanut kaksi olympiakultaa, yhden maailmanmestaruuden ja saavuttanut jääkiekon maailmancupin ensimmäisen sijan.
Sisällysluettelo |
Ura [muokkaa]
Ennen siirtymistään ammattilaiseksi Iginla pelasi kolme kautta (1993–1996) Kamloops Blazersissä juniorisarja WHL:ssä ja oli voittamassa kahdesti Memorial Cupia eli Canadian Hockey Leaguen mestaruutta, vuosina 1994 ja 1995. Viimeisellä ja pisteiden valossa parhaalla WHL-kaudellaan (1995–1996) hän teki runkosarjassa 63:ssa ottelussa 136 tehopistettä (63 maalia ja 73 syöttöpistettä) ja pudotuspeleissä 16:ssa ottelussa 29 tehopistettä (16 maalia ja 13 syöttöpistettä). Kauden jälkeen hänet valittiin WHL:n vuoden pelaajaksi ja nimettiin sekä WHL:n läntisen konferenssin että Canadian Hockey Leaguen ensimmäiseen tähdistökentälliseen. Vuonna 1996 hän myös edusti maataan alle 20-vuotiaiden jääkiekon MM-kilpailuissa ja oli voittamassa nuorten MM-kultaa. Iginla voitti turnauksen pistepörssin kahdellatoista tehopisteellä (viisi maalia ja seitsemän syöttöpistettä) ja valittiin kisojen parhaaksi hyökkääjäksi.
Dallas Stars varasi Iginlan NHL:ään vuoden 1995 varaustilaisuuden ensimmäisen kierroksen 11. varausvuorolla, mutta myi hänen pelaajaoikeutensa jo saman vuoden joulukuussa Calgary Flamesille yhdessä Corey Millenin kanssa vaihdossa Joe Nieuwendykiin. Iginla teki NHL-debyyttinsä keväällä 1996, jolloin hän pelasi Flamesissä kaksi pudotuspeliottelua ja teki yhtä monta tehopistettä, yhden maalin ja syöttöpisteen.
Iginla edusti Flamesiä vuoteen 2013 asti ja on seuran historian eniten otteluja pelannut sekä maaleja ja pisteitä tehnyt pelaaja.[4] Pisteiden valossa parhaalla kaudellaan, 2001–2002, hän teki 96 tehopistettä, 52 maalia ja 44 syöttöpistettä, 82:ssa ottelussa. Hänet palkittiin kauden päätteeksi Maurice 'Rocket' Richard Trophyllä (paras maalintekijä), Art Ross Trophyllä (paras pistemies) ja Lester B. Pearson Awardilla (arvokkain pelaaja pelaajayhdistyksen äänestyksen mukaan). Lisäksi hän oli ehdolla King Clancy Memorial Trophyn (esimerkillinen toiminta jäällä ja sen ulkopuolella) saajaksi. Iginla oli aiemmin samana vuonna Kanadan joukkueen avainpelaajia sen voittaessa kultaa Salt Lake Cityn olympialaisten jääkiekkoturnauksessa.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Jarome Iginla |
|||
| Maa: |
|||
| Miesten jääkiekko | |||
| Salt Lake City 2002 | jääkiekko | ||
| Vancouver 2010 | jääkiekko | ||
| Maailmancup | |||
| 2004 | jääkiekko | ||
| MM-kilpailut | |||
| Suomi 1997 | jääkiekko | ||
| Nuorten MM-kilpailut | |||
| Yhdysvallat 1996 | jääkiekko | ||
Lokakuussa 2003 Iginla nimettiin Calgary Flamesin kapteeniksi ja hänestä tuli näin toinen afrikkalaisen sukutaustan omaava pelaaja, joka on toiminut kapteenina NHL-seurassa (ensimmäinen oli Chicago Blackhawksin Dirk Graham). Kaudella 2003–2004 hän teki runkosarjassa tehot 41 maalia ja 32 syöttöpistettä, ja jakoi näin Ilja Kovaltšukin ja Rick Nashin kanssa maalipörssin kärkisijan. Keväällä 2004 hän johdatti joukkueensa Stanley Cupin loppuotteluihin Tampa Bay Lightningia vastaan. Iginla kuului pudotuspelien tehokkaimpiin pelaajiin tehdessään 22 pistettä (13 maalia ja yhdeksän syöttöpistettä) 26:ssa ottelussa. Flames hävisi lopulta tasaisen loppuottelusarjan Lightningia vastaan voitoin 3–4. Kauden päätteeksi Iginla palkittiin King Clancy Memorial Trophyllä.
Iginla oli voittamassa olympiakultaa toisen kerran Vancouverin olympialaisissa 2010, joissa hän teki seitsemän tehopistettä, viisi maalia ja kaksi syöttöpistettä. Hän muun muassa syötti Sidney Crosbyn tekemän ratkaisumaalin Yhdysvaltoja vastaan pelatun loppuottelun jatkoajalla. Kahden olympiakullan ja vuoden 1996 nuorten maailmanmestaruuden lisäksi Iginla on ollut voittamassa maajoukkueessa vuoden 1997 maailmanmestaruutta sekä maailmancupia 2004.
Iginla teki tuhannennen tehopisteensä NHL:ssä 1. huhtikuuta 2011, ja viidennensadannen maalinsa 7. tammikuuta 2012.[5][6] Maaliskuussa 2013, kesken kauden 2012–2013, hän siirtyi Pittsburgh Penguinsiin pelaajakaupassa, jossa Flames sai vaihdossa kahden hyökkääjän, Kenneth Agostinon ja Ben Hanowskin, pelaajaoikeudet sekä ensimmäisen kierroksen varausvuoron NHL:n varaustilaisuudessa 2013.[7]
Pelitapa [muokkaa]
Iginlaa pidetään yleisesti yhtenä koko NHL:n parhaimmista voimahyökkääjistä. NHL-uransa ensimmäisten vuosien aikana hän yritti pelata mahdollisimman paljon Brendan Shanahanin ja Keith Tkachukin suosimalla, fyysisellä mutta pisteitä tuottavalla pelityylillä.[8] Hän on myös yksi koko NHL:n parhaimmista maalintekijöistä.[9] Monien asiantuntioijen mukaan Iginlan luistelutaidon ja tarvittavan nopeuden puute kuitenkin on eduksi vastustajille, sillä heidän on näin ollen helpompaa pitää hitaammin liikkuva Iginla kurissa oman puolustuspäänsä tilanteissa.[10]
Ammattilaisurassa hän jäi usein vastustajiensa edessä alakynteen, minkä johdosta hänen valmentajansa ovat sittemmin panostaneet entistä enemmän hänen fyysisen pelinsä parantamiseen. Koska Iginla ei halunnut ottaa roolia joukkueensa tappelijana, hänen valmentajansa Brian Sutter vaati häntä ottamaan roolia joukkueen taklaavana pelaajana.
Perhe [muokkaa]
Iginla syntyi monikulttuuriseen perheeseen: hänen äitinsä on valkoihoinen yhdysvaltalainen ja hänen isänsä nigerialainen. Nimi Iginla tarkoittaa joruban kielellä "suurta puuta". Jaromen vanhemmat erosivat tämän ollessa vielä vauvaiässä ja hänen äitinsä ja isoäitinsä kasvattivat hänet Edmontonissa, Kanadassa.[11]
Iginla avioitui elokuussa 2003 pitkäaikaisen naisystävänsä Kara Kirklandin kanssa. Parilla on kolme lasta, vuonna 2004 syntynyt tytär sekä vuosina 2006 ja 2008 syntyneet pojat.[12][13]
NHL-palkinnot [muokkaa]
- Maurice 'Rocket' Richard Trophy – 2002 ja 2004 (jaettu)
- Art Ross Trophy – 2002
- Lester B. Pearson Award – 2002
- King Clancy Memorial Trophy – 2004
- Mark Messier Leadership Award – 2009
Tilastot [muokkaa]
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 1991–1992 | St. Albert Raiders | AMHL | 36 | 26 | 30 | 56 | 22 | - | - | - | - | - | ||||||||||||||||
| 1992–1993 | St. Albert Raiders | AMHL | 36 | 34 | 53 | 87 | 20 | - | - | - | - | - | ||||||||||||||||
| 1993–1994 | Kamloops Blazers | WHL | 48 | 6 | 23 | 29 | 33 | 19 | 3 | 6 | 9 | 10 | ||||||||||||||||
| 1994–1995 | Kamloops Blazers | WHL | 72 | 33 | 38 | 71 | 112 | 21 | 7 | 11 | 18 | 34 | ||||||||||||||||
| 1995–1996 | Kamloops Blazers | WHL | 63 | 63 | 73 | 137 | 120 | 16 | 16 | 13 | 29 | 44 | JMM | 6 | 5 | 7 | 12 | 4 | ||||||||||
| 1995–1996 | Calgary Flames | NHL | -- | -- | -- | -- | -- | 2 | 1 | 1 | 2 | 0 | ||||||||||||||||
| 1996–1997 | Calgary Flames | NHL | 82 | 21 | 29 | 50 | 37 | -- | -- | -- | -- | -- | MM | 11 | 2 | 3 | 5 | 2 | ||||||||||
| 1997–1998 | Calgary Flames | NHL | 70 | 13 | 19 | 32 | 29 | -- | -- | -- | -- | -- | ||||||||||||||||
| 1998–1999 | Calgary Flames | NHL | 82 | 28 | 23 | 51 | 58 | -- | -- | -- | -- | -- | ||||||||||||||||
| 1999–2000 | Calgary Flames | NHL | 77 | 29 | 34 | 63 | 26 | -- | -- | -- | -- | -- | ||||||||||||||||
| 2000–2001 | Calgary Flames | NHL | 77 | 31 | 40 | 71 | 62 | -- | -- | -- | -- | -- | ||||||||||||||||
| 2001–2002 | Calgary Flames | NHL | 82 | 52 | 44 | 96 | 77 | -- | -- | -- | -- | -- | OK | 6 | 3 | 1 | 4 | 0 | ||||||||||
| 2002–2003 | Calgary Flames | NHL | 75 | 35 | 32 | 67 | 49 | -- | -- | -- | -- | -- | ||||||||||||||||
| 2003–2004 | Calgary Flames | NHL | 81 | 41 | 32 | 73 | 84 | 26 | 13 | 9 | 22 | 45 | ||||||||||||||||
| 2004–2005 | työsulku/ei pelannut | MC | 6 | 2 | 1 | 3 | 2 | |||||||||||||||||||||
| 2005–2006 | Calgary Flames | NHL | 82 | 35 | 32 | 67 | 86 | 7 | 5 | 3 | 8 | 11 | OK | 6 | 2 | 1 | 3 | 4 | ||||||||||
| 2006–2007 | Calgary Flames | NHL | 70 | 39 | 55 | 94 | 40 | 1 | 0 | 0 | 0 | 4 | ||||||||||||||||
| 2007–2008 | Calgary Flames | NHL | 82 | 50 | 48 | 98 | 83 | 7 | 4 | 5 | 9 | 2 | ||||||||||||||||
| 2008–2009 | Calgary Flames | NHL | 82 | 35 | 54 | 89 | 37 | 6 | 3 | 1 | 4 | 0 | ||||||||||||||||
| 2009–2010 | Calgary Flames | NHL | 82 | 32 | 37 | 69 | 58 | -- | -- | -- | -- | -- | OK | 7 | 5 | 2 | 7 | 0 | ||||||||||
| 2010–2011 | Calgary Flames | NHL | 82 | 43 | 43 | 86 | 40 | -- | -- | -- | -- | -- | ||||||||||||||||
| 2011–2012 | Calgary Flames | NHL | 82 | 32 | 35 | 67 | 43 | -- | -- | -- | -- | -- | ||||||||||||||||
| WHL yhteensä | 183 | 102 | 134 | 236 | 264 | 56 | 26 | 30 | 56 | 88 | ||||||||||||||||||
| NHL yhteensä | 1188 | 516 | 557 | 1073 | 809 | 54 | 28 | 21 | 49 | 70 | ||||||||||||||||||
Lähteet [muokkaa]
- Jarome Iginla EliteProspects-sivustolla (englanniksi)
- Jarome Iginla Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Jarome Iginla Sports-Reference.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Lapointe, Joe: Iginla's dream season heads into overtime 18.6.2002. The New York Times. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Wigge, Larry: Iginla's name is as big as his game 26.1.2009. National Hockey League. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d Nyrhinen, Matti: Shokkikäänne: Iginla sittenkin Pittsburghiin 28.3.2013. MTV3. Viitattu 28.3.2013.
- ↑ Calgary Flames Career Leaders Hockey-Reference.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Fisher, Scott: Iginla's journey to 1,000 points Toronto Sun. 2.4.2011. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Lomon, Chris: 500 Reasons To Smile for Iginla NHLPA.com. 16.1.2012. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Flames trade Iginla to Penguins for first-rounder, prospects TSN.ca. 28.3.2013. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Coffey, Phil: The sky's the limit for Iginla Impact! Magazine. Viitattu 30.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Cruickshank, Scott: Iginla's scoring consistency amazes most 4.1.2008. The Star Phoenix. Viitattu 30.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Yorio, Kara: Scouting Report: Jarome Iginla, RW, Calgary Flames. The Sporting News, 15.3.2004.
- ↑ Cazeneuve, Brian: Jarome Iginla. Sports Illustrated, 5.3.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.4.2011. (englanniksi)
- ↑ By the numbers: Canadian Families CBC News. 30.11.2004. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Board, Mike: 10 things you should know about Iggy Flames.NHL.com. 22.1.2009. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Jarome Iginla The Internet Hockey Databasessa (HockeyDB.com) (englanniksi)
- Jarome Iginla Jatkoaika.comissa