Holokausti Virossa
Wikipedia
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
Holokausti Virossa oli natsi-Saksan ja Viron kansallissosialistien suorittama järjestelmällinen Viron juutalaisten kansanmurha 1940-luvun alussa Virossa. Saksalaismiehityksen aikana Virossa toimi saksalaisten alaisuudessa virolaisjohtoinen nukkehallinto. Sen johdossa oli vapaussoturien liikkeen (vapsien) johtohahmoihin kuulunut Hjalmar Mäe. Wannseen konferenssin pöytäkirjoissa 20. tammikuuta 1942 todettiin Viron olevan ”juutalaisista vapaa” ainoana maana Euroopassa: kaikki Virossa asuneet juutalaiset (noin 950-1000 henkilöä) oli jo tuhottu tai karkotettu kokonaan 1941 aikana.lähde?
Sisällysluettelo |
Keskitysleirit [muokkaa]
KZ-Stammlager [muokkaa]
- KZ Vaivara
KZ-Außenlager [muokkaa]
- KZ Aseri
- KZ Auvere
- KZ Erides
- KZ Goldfields (Kohtla)
- KZ Ilinurme
- KZ Jewe
- KZ Kerestowo (Petserimaalla eli Viron Inkerissä)
- KZ Kiviöli
- KZ Kukruse
- KZ Kunda
- KZ Kuremaa
- KZ Lagedi
- KZ Lodensee (KZ Klooga; SS-Untersturmführer Wilhelm Werle; syyskuu 1943 - syyskuu 1944. Leiri avattiin vuonna 1943. Siellä pidettiin noin 2000-3000 vankia, joista suurin osa oli Liettuan juutalaisia. Kun puna-armeija lähestyi, vartijoina olevat SS-miehet ampuivat viimeiset noin 2500 vankia 19. syyskuuta 1944 ja polttivat suurimman osan ruumiista. Alle sata vankia onnistui piiloutumaan ja siten selvisiämään. Paikalta löytyy nykyisin juutalaisille osoitettu muistomerkki.
- KZ Narwa
- KZ Narwa-Hungerburg
- KZ Putki
- KZ Reval (Ülemiste?)
- KZ Saka
- KZ Sonda
- KZ Soski
- KZ Wiwikond
- KZ Ülenurme
Arbeits- und Erziehungslager [muokkaa]
- AEL Jägala (elokuu 1942 - syyskuu 1943)
- AEL Murru
- AEL Reval
- Harku (27. lokakuuta 1942 tuomittiin Harkun leirissä 243 Viron mustalaista[2])
- Lasnamäe vankila
- AEL Tartu (Karl Linnas)
- AEL Turba (Ellamaalla[3])
Vankilat [muokkaa]
- Haapsalu
- Kuressaare
- Narva (Vestervalli-kadulla 1941 - 1944)
- Petseri
- Pärnu
- Tartu
- Valga
- Võru
Muut keskitysleirit [muokkaa]
- Dvigatel[4]
- Essu
- Järvakandi
- Laitse
- Lavassaare[5]
- Lehtse
- Lelle[6] (1942 - 1943 toukukuu)
- Roela
- Sitsi (Tallinnassa Tööstuse-kadun lopussa, jossa oli 10 parakkia. 17. syyskuuta 1944 asti.[7])
- Vasalemma
- Vaste
Sotavankileirit [muokkaa]
- Dulag 101 Narva 8.1941-9.1941
- Dulag 102 Rakvere Estland 8.1941-9.1941
- Dulag 110 Tapa 4.1943-12.1943
- Dulag 110/N ("Reval-Süd") Tallinn 4.1943-12.1943 (?)
- Dulag 110 Valga 12.1943-1944
- Dulag 154 Viljandi 7.1941-10.1941
- Dulag 154/N Pärnu 7.1941-10.1941 (?)
- Dulag 154/N Tartu 7.1941-10.1941 (?)
- Dulag 200 Narva 10.1941-6.1942
- Dulag 200/N Narva 6.1942-
- Dulag 375 Viljandi 5.1943-8.1944
- Dulag 375/N Tapa 10.1943-4.1944
- Dulag 377 Kiviõli 4.1943-8.1944
- Dulag 377/N Kohtla 4.1943-8.1944 (?)
- Dulag 377/N Kütte-Jõu 4.1943-8.1944 (?)
- Dulag 377/N Ahtme 4.1943-8.1944 (?)
- Dulag 377/N Käva 4.1943-8.1944 (?)
- Dulag 377/N Kukruse 4.1943-8.1944 (?)
- Frontstalag 347/N Valga 11.1941
- Stalag XXI B Tapa 10.1941-4.1942
- Stalag 332 Viljandi 10.1941-5.1943
- Stalag 332/N Põltsamaa 10.1941-5.1943 (?)
- Stalag 351 Valga 9.1941-12.1943
- Stalag 381 Tapa 4.1942-5.1943
- Stalag 381/Z ("Reval-Süd") Tallinn 4.1942-5.1943 (?)
Tuomitut [muokkaa]
- Oskar Angelus
- Hans Aumeier
- Heinrich Bergmann
- Julius Geese
- Ralf Gerrets
- Juhan Jüriste
- Aleksander Koolmeister
- Friedrich Kurg[9][10]
- Aleksander Laak
- Ernst Laigo
- Roland Lepik
- Karl Linnas
- Ain-Ervin Mere
- Hjalmar Mäe
- Hinrich Möller
- Artur Paal
- Vladimir Purka
- Villem Raid
- Martin Sandberger
- Walter Stahlecker
- Karl Tagasaar
- Arkadi Valdin
- Jaan Viik
- Ervin Viks
- Arkadi Visnapuu
- Wilhelm Werle
Järjestelmät [muokkaa]
- Eesti Julgeolekupolitsei
- Einsatzgruppe A
- Omakaitse
- Ordnungspolizei
- Poliitiline Politsei
- Politseipataljonid
- Sicherheitspolizei und des SD
- Sonderkommando 1a
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Karl Lemmik ja Ervin Martinson (toim.): 12 000. Tartus 16.-20. jaanuaril 1962 massimõrvarite Juhan Jüriste, Karl Linnase ja Ervin Viksi üle peetud kohtuprotsessi materjale. Eesti Riiklik Kirjastus 1962.
- Ants Saar: Vaikne suvi vaikses linnas. Kirjastus Eesti Raamat 1971.
- Eesti vaimuhaigete saatus Saksa okupatsiooni aastail (1941–1944). Eesti Arst 3.3.2007.
- Ervin Martinson: Elukutse - reetmine. Eesti Raamat 1970.
- Ervin Martinson: Haakristi teenrid. Eesti Riiklik Kirjastus 1962.
- Vladimir Raudsepp (toim.): Inimesed olge valvsad. Eesti Riiklik Kirjastus 1961.
- Ervin Martinson ja A. Matsulevitš (toim.): Pruun katk. Dokumentide kogumik fašistide kuritegude kohta okupeeritud Eesti NSV territooriumil. Eesti Raamat 1969.
- SS tegutseb. Dokumentide kogumik SS-kuritegude kohta. Eesti Riiklik Kirjastus 1963.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Quelle und weiterführende Hinweise. Siehe auch die Sechste Verordnung zur Durchführung des Bundesentschädigungsgesetzes (6. DV-BEG)
- ↑ Mustlaste likvideerimine Tõrvas
- ↑ Haakristi haardes.Tallinn 1979, lk 84
- ↑ Haakristi haardes.Tallinn 1979, lk 68
- ↑ Haakristi haardes.Tallinn 1979, lk 66
- ↑ Haakristi haardes.Tallinn 1979, lk 64
- ↑ Haakristi haardes.Tallinn 1979, lk 69
- ↑ [1]
- ↑ Alo Lõhmus, 1941. aasta suvesõda
- ↑ Andrei Hvostov, Jakobsoni komisjon Augeiase tallis
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Andrei Hvostov, Jakobsoni komisjon Augeiase tallis
- Extermination of the Gypsies in Estonia during World War II
- Isamaaliitlane, kellest sai timukas
- Komisjon: 20 000 juudi hukkamine Eestis pole tõendatud
- Meelis Maripuu, Eesti juutide Holokaust ja eestlased
- Omakaitse omakohus
- Operation 1005 in Riga by Jens Hoffmann
- SAKSA OKUPATSIOON EESTIS
- Ülevaade juutide tapmisest Eesti territooriumil asunud laagrites
