Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto 35

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Wassily Kandinsky

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti). --Silvonen (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 07.33 (EET)

Siirretty sivulle Keskustelu:Wassily Kandinsky --Eb2t (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 08.28 (EET)

Sydney

Australian kaupunki Sydney. Kirjoitetaanko Sydneyyn vai Sydneyhyn vai Sydneyhin vai kuinka? Onko näistä jokin toista oikeampi tai paremmin suomalaisen suuhun sopiva? Siis tässä nyt etsitään samankaltaista taivutusta kuin "matkustaa Helsinkiin" eli "matkustaa Sydney???". --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 12.41 (EET)

Katso tämä. --Geohakkeri (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 12.45 (EET)

Myös Kielitoimiston nimiopas luultavasti sanoo tästä jotain. Korpela, vaikka onkin arvostettu tietokirjailija, on kuitenkin vain yksityishenkilö, ja jos mennään pilkunviilauksiin, niin Kotus ratkaisee.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 12.56 (EET)

Sydneyyn. Myös Kielitoimiston ohjeet löytyvät googlaamalla. --Silvonen (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 13.01 (EET)

Ëëkköset tieteellisissä nimissä

Milloin muuten ë-kirjain on kadonnut tieteellisistä nimistä? Näkyy Käärmekotkat olevan Circaetus eikä Circaëtus, Sääksi Pandion haliaetus eikä P. haliaëtus. Merikotka (Haliaeetus) on saanut jopa toisen een (ennen Haliaëtus). Nähdäkseni edelliset vaikuttavat jopa ääntämiseen, merikotkan nimestä en ole varma. --Höyhens (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 12.47 (EET)

Ymmärtääkseni BirdLifella on jotain ongelmia tarkkeiden kanssa. Eikös tuo treema osoita, että kirjaimet kuuluvat eri tavuihin? --Geohakkeri (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 13.07 (EET)

[1] -Ochs (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 00.08 (EET)

Magdeburgin kaupunginoikeudet

Artikkeli Magdeburgin kaupunginoikeudet selostaa Saksalais-roomalaisen keisarikunnan systeemin, joka sai nimensä Magdeburgin mukaan. Se ei kuitenkaan koskenut pelkästään Magdeburgia. Yritin löytää historian hakemistoista, minkälaista suomenkielistä kirjoitusasua tästä pitäisi käyttää, mutta en löytänyt. Voisi olla nykyistä sujuvampi muoto. Olisiko joko Magdeburg-kaupunkioikeudet tai magdeburg-kaupunkioikeudet hyvä? --Kospo75 (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 11.57 (EET)

Julkaisun nimen oikeinkirjoitus

Teoksen nimi on kirjoitettu teoksen kanteen muodossa "LOVE RECORDS 1966–1979 TARINA • TAITEILIJAT • TUOTANTO", etukannessa vielä kolmella rivillä, Love Records ensimmäisellä, vuosiluvut toisella ja loput kolmannella. Kuinka tällainen kirjan nimi kirjoitetaan käyttämättä värejä? Käytetäänkö esimerkiksi ajatusviivoja, kaksoispisteitä tai puolipisteitä erottamaan nimen osat? Ja käytetäänkö vuosiluvun jälkeen isoa kirjainta? --87.93.119.108 7. helmikuuta 2015 kello 15.45 (EET)

Ainakin Fennicassa nimi on muodossa "Love Records 1966-1979 : tarina, taiteilijat, tuotanto" --Otrfan (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 15.50 (EET)

Tuohon on kai eri ohjeissa Wikipedian ulkopuolella eri käytäntöjä. Joissain merkintätavoissa erotetaan noin, joissain pisteellä. Ehkä joitain muitakin vakiintuneita tapoja voi olla.--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 16.46 (EET)

Mitä tämä • -piste edes tarkalleen ottaen tarkoittaa? --37.33.178.94 7. helmikuuta 2015 kello 20.27 (EET)

"Ranskalainen rantapallo" on usein vain kirjagraafikon mielestä paremmannäköinen välimerkki kuin rivin pohjalla killuva piste tai pilkku, tai ajatusviiva tai mitä muita vaihtoehtoja vielä voisi olla. Usein graafikot käsittelevät kirjojen kansi- ja nimiötekstejä puhtaan visuaalisesti, ajattelematta juurikaan miten tuo titteli pitäisi kirjoittaa erilaisiin tietokantoihin, arvosteluihin jne. Palloa saisi oikeastaan käyttää vain luetelman rivien alussa luetelmaviivan tapaan. Kirjoitusasu kannattaa tarkistaa Fennicasta, joskin sielläkin on joskus päädytty aika erikoisiin ratkaisuihin (en nyt muista mitään esimerkkiä). –Kotivalo (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 20.33 (EET)

Siellä on melko järjestelmällisesti hylätty versaalit kirjan nimen ensimmäistä kirjainta lukuun ottamatta, ja se aiheuttaa joskus outoja ratkaisuja, vaikka periaatteessa onkin järkevä ja noudattaa suomen kielen käytäntöjä toisin kuin graafikoiden visuaaliset ratkaisut. --85.76.52.182 7. helmikuuta 2015 kello 20.59 (EET)

Mehän voimme tässä noudattaa erilaisia wikipedian ulkopuolisia suomenkielisissä yhteyksissä noudatettuja merkintätapoja. Jos on tarvetta, niin niitähän voi tutkia tarkemmin. Mutta luulen tosiaan, että versaalit ja pallukat on niistä siivottu yleensä pois. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 18.23 (EET)

Taistelu vai sota

Keskustelu on siirretty käytäntökahvihuoneesta tänne. --Pxos (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 11.33 (EET)

Joskus jokin aika lyhyt tai ei kovin paljon uhreja vaatinut sotilaallinen konflikti saa "arvonimen" sota, esimerkiksi Venäjän-Georgian sota, Falklandin sota, kuuden päivän sota, kun taas joskus suuremmilla sotilasmäärillä ja suuremmilla tappioilla kyseessä onkin vain taistelu: taistelu Norjasta, Kreikan taistelu tai taistelu Ranskasta. Jos vastaus on, että nuo viimeksi mainitut olivat osa toista maailmansotaa, eikö jatkosotakin ollut?--Vesahjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.28 (EET)

Wikipedia-artikkelit nimetään yleisesti käytetyn nimen mukaan. Muu mainitsemiesi konfliktien nimeämisestä käyty keskustelu kuuluu muihin kahvihuoneisiin. Gopase+f (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.43 (EET)

Sitten artikkeli kesäsota pysyy nimellä "kesäsota", vaikka olin ajatellut siirtää sen toiselle nimelle. Nimitykset "taistelu Virosta" tai "taistelu Virosta 1941" olisivat omia keksintöjäni. Kesäsota lienee yleisin ellei ainoa nimitys kesän 1941 sotatapahtumille Virossa. Vaan entä jos kirjoitan artikkelin kesän 1944 sotatapahtumista Virossa, mikä sille nimeksi? Nimitykset "kesäsota II" tai "taistelu Virosta 1944" olisivat omia keksintöjäni nekin.--Vesahjr (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 19.58 (EET)

Miten käyttämissäsi lähteissä viitataan kesän 1944 sotatapahtumiin Virossa? --Jmk (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 10.42 (EET)

Käsitelläänkö tätä aihetta (kesän 1944 sotatapahtumat Virossa) jossain lähteessä kokonaisuutena? Gopase+f (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 18.35 (EET)

Näissä kolmessa kirjassa, jotka minulla ovat ei ole selkeää nimeä sotatoimille Virossa 1944. Laarin Unohdettu sota kertoo tapahtumista luvussa nimeltä "Uusi neuvostomiehitys". Toivo Raunin Viron historia käyttää ilmaisua "vuonna 1944 tapahtunut uudelleenliittäminen" ja hyppää itse sotatoimet yli. Laaja teos Viron historia, jonka on kirjoittanut Seppo Zetterberg kertoo sotatapahtumista luvussa "Puna-armeija hyökkää".--Vesahjr (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 22.12 (EET)

Englanninkielinen artikkeli The Red Army invasion of Estonia in 1944 löytyy Estonica-tietosanakirjasta.--Vesahjr (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 22.17 (EET)

Vironkielisessä Wikipediassa on Sõjategevus Eestis (1944) sekä Sõjategevus Eestis 1941. aastal, joista jälkimmäinen taitaa olla aika päällekkäinen Suvesõda-artikkelin kanssa. Mutta voisiko noista kahdesta ensinmainitusta ottaa mallia suomenkielisen Wikipedian termeihin?--Vesahjr (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 22.32 (EET)

Kesäsota on monessakin mielessä huono termi. Ensiksikin epäilen, että se on ainakin alun perin ollut leikkimielinen, humoristinen ilmaisu, väännös Suomen käymästä talvisodasta, aivan kuten jatkosotaakin kutsuttiin aluksi kesäsodaksi. Toiseksi, samanlainen sota käytiin Virossa myös kesällä 1944, miksi sille ei ole annettu nimeä. Taisteluja oli yhtä paljon tai enemmänkin, jos olen ymmärtänyt oikein. Kuinka ehdoton on vaatimus, että artikkelin nimen on oltava yleisin tapahtumasta käytettävä nimi, vai voisiko käyttää myös nimeä jokaa kuvaa tapahtumia paremmin?--Vesahjr (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 23.02 (EET)

Osmani, ottomaani vai osmaani?

Alkaa olla jo ikuisuusaihe, että mikä näistä on oikein? Eli osmanien valtakunta, ottomaanien valtakunta vai osmaanien valtakunta? Onko jokin näistä oikeampi tai parempi tai yleisempi kuin toinen? --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 12.50 (EET)

Voit auttaa wikipediaa menemällä kirjastoon katsomaan mitä nimityksiä uudehkot, luotettavat suomenkieliset lähteet käyttävät. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 12.52 (EET)

Kieliopit, spekuloinnit ja nettilähteet ensin. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 12.54 (EET)

On vähän turhaa kysellä jatkuvasti asioista, jotka löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta tai suosituksista. Jos et hyväksy näitä lähteeksi, ei voi auttaa, kun ei parempiakaan lähteitä ole. --Silvonen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 18.07 (EET)

Ja Sanakirja sanoo, että Osmanien valtakunta isolla. --PtG (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 19.46 (EET)

Marcel Dassault

Hei! Tarvittaisiin joku ranskankielisistä sanoista ja nimistä tietävä tarkastamaan korjattava-mallineen tarpeellisuus Marcel Dassault -artikkelissa. Olisi oikein mukavaa että melkein kahdeksan vuotta artikkelissa notkunut malline saataisiin pois. Minä kun en ranskaa osaa. --Jylöstalo (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 17.51 (EET)

Tänne tiedoksi että Ptg on poistanut mallineen. --Abc10 (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 20.10 (EET)

Luettelo Falcon 9:n laukaisuista vai Luettelo Falcon 9 -laukaisuista

Luettelo Falcon 9:n laukaisuista vai Luettelo Falcon 9 -laukaisuista? Wikipedia:Luettelo ei kerro suoraan mutta ehkä ensimmäinen genetiivillä? --Usp (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 05.58 (EET)

Niin kuin itse sanoit, niin ensimmäinen, koska genetiivi on suomen kielelle ominainen. --Eb2t (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 08.36 (EET)

Joo, näin arvioisin myös.--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 09.52 (EET)

Ok. Täsmensin ohjeeseen.--Usp (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.21 (EET)

menehtyä --> kuolla

Hei. Olisi kiva, jos joka artikkeliin tehtäisiin tuo muutos. Menehtyä on aika arkikielinen ilmaus.--85.76.97.218 17. helmikuuta 2015 kello 18.36 (EET)

Kielitoimiston sanakirja ei mainitse menehtyä-sanan arkikielisyyttä. Kotimaisten kielten keskuksen Kieli-ikkunan mukaan "Etenkin onnettomuus- ja rikosuutisissa yleisiä ilmauksia ovat neutraalin sävyiset saada surmansa ja menettää henkensä. Verbistä menehtyä on ajan mittaan kehittynyt näiden kaltainen melko sävytön yleisverbi. Sitä käytetään usein, kun kerrotaan väkivaltaisesta kuolemasta, esimerkiksi liikenne- tai muiden onnettomuuksien, luonnonkatastrofien tai mellakoiden uhreista." Näyttäisi siis olevan ihan yleiskielen sana. ¬Antilope 17. helmikuuta 2015 kello 18.54 (EET)

Eri mieltä. - Pikaisesti katsoin parista lähteestä eikä niissä tuollaista tulkintaa ollut. Mihin perustat käsitykseksi? --Htm (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 18.56 (EET)

Ei se minunkaan arvioni mukaan myöskään arkikielinen ole, vaan päin vastoin esitin alla teorian, että sitä käytetään kun halutaan kuulosta "fiiniltä" ja käytetääm sanaa jota on kuultu mediassa käytettävän, mutta - niin kuin usein käy, kun halutaan olla "fiinejä" - lykätään sitä sitten kumminkin vääriin psaikkoihin, kun ei se joka paikkaan sovi, eikä varsinkaan automaattisesti aina "kuolla"-sanaa korvaamaan.--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 20.40 (EET)

Joka artikkeliin ei muutosta kuulu tehdä, tosin monista artikkelista se voitaisiin muuttaa. Vaikka se uutistekstissä usein korvaa ’kuolla’-sanan, koska kuolema on niin värisyttävä sana. Kuitenkin varsinaisesti se tarkoittaa "kuolla (hitaasti), nääntyä, riutua, kuihtua", eli vaikka se ei ole arkinen sana, sillä on kuitenkin edelleen sanakirjamielessä hitaaseen kuolemaan viittaava merkitys. Auto-onnettomuudessa ei oikein voi menehtyä. --PtG (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 20.07 (EET)

Tästä on luultavasti vaihdettu kommentteja joskus ennenkin. Mielestäni menehtyä-sanaa käytetään täällä toisinaan väärin tavalla, jota missään muualla ei käytetä, ja josta luultavasti koulun ainekirjoituksessa tulisi punakynää. Oma mutuni on, että menehtyä-sanaa voi käyttää haluttaessa erityisesti viitata kuolintapaan, esim. "menehtyi auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin", mutta oman mutuni mukaan sitä on virheellistä käyttää vain pelkästään kuolla-verbin korvikkeena etenkään silloin jos ei erityisesti viitata kuolintapaan tai kuolinsyyhyn. Joku voi ehkä luulla, että sana on jotenkin "fiinimpi" kun se usein esiintyy mediassa, mutta jos sitä haluaa käyttää, pitää tietää miten sitä käyttää eikä käyttää vain "fiiniyden" tähden.--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 20.37 (EET)

Kuoleminen on monille yhtä pelottava kuin ruumis, siis kielenkäytössä. Vielä ei eteen ole tullut sellaista, että sodassa joku olisi menehtynyt, mutta luultavasti niinkin on joku tänne kirjoittanut. --Abc10 (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.16 (EET)

Arkistolaitos on koonnut tietokannan Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneet. Sieltä löytyy tiedot yli 95 000 menehtyneestä. ¬Antilope 17. helmikuuta 2015 kello 21.48 (EET)

Nopeasti se tulikin. --Abc10 (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.55 (EET)

"Näytä nuo muutokset"

Jostain tulee lause: "Vakaa versio arvioitiin 29. tammikuuta 2015. 3 muutosta odottaa arviointia. Huomautus: Jotkut arviointia odottavista muutoksista kohdistuvat samalle alueelle, jota olet parhaillaan muokkaamassa. (näytä nuo muutokset)" Mielestäni tuohon ei kuulu tuota "nuo" sanaa, ei sellaista siinä muistaakseni ennenkään ollut. (Enkä nyt kaivellut historiaa, kuka mahd. muutoksen on tehnyt.)--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.00 (EET)

Wikipediassa erikoinen kielenkäyttö leviää kuin tuhkarokko. Jostain syystä juuri kummallisuudet tarttuvat. Englannin määräävän artikkelin tapaan käytetty "tämä" ja "tuo", "nämä" ja "nuo" pistävät jatkuvasti silmään. Kielenhuoltoa tehdessä niitä voi artikkeleista karsia reippaalla kädellä ilman että asian merkitys muuttuu, enintään selkenee. Muistelen Kotuksen kielenhuoltajien kirjoittaneen asiasta jossain. Jostakin syystä sanojen se ja hän käyttö näyttää vähenevän, ainakin Wikipediassa. "Tämä" on joillekin kuin uusi hän. Niitäkin voi hyvin korjata. --Abc10 (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.12 (EET)

Tuota voisi koettaa kaivella, mistä noita muokataan, tai en tiedä pääseekö kuka vaan muokkaamaan, mutta meinasin, että hoituu nopeammin kun ilmoittaa täällä.--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.22 (EET)

Näytä nuo arviointia odottavat muutokset äläkä näytä pelkästään niitä muutoksia, jotka olet itse tehnyt. Englanniksi lähdeteksti on "show those changes". Ei siinä määräistä artikkelia ole missään. Tiedän, missä on vika, mutta ähäkutti en kerro. Hah! --Pxos (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.40 (EET)

Voisin lyödä kossupullosta (ainakin 15 cl) vetoa, että ennen siinä luki "näytä muutokset". Onko engl. lähtötekstissä määräinen artikkeli tai ei, on täysin yhdentekevää, kun kirjoitetaan suomea. Jos tarkoitetaan , että "näytä arviointia odottavar muutokset", voidaan tarvittaessa kirjoittaa, että "näytä arviointia odottavat muutokset". --Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.57 (EET)

Miksei "näytä ne muutokset"? Mutta Urjanhain ehdotus on parempi. --Abc10 (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 23.58 (EET)

Eli vastauksena kysymyksiin, niin tekstejä voi muuttaa translatewikissä tai sitten me voidaan määritellä paikallisesti omia tekstejämme. Eli translatewikin teksti on vakioarvo jota käytetään mikäli mitään paikallista tekstiä ei ole ja käännösten tekeminen translatewikiin on se suositeltu tapa. Merkittyjen versioiden käännös on pääosin meidän itse tekemämme (mm. minä ja Pxos, mutta oli siellä varmaan joku muukin jota voi osoittaa sormella jos tulee vastaan hölmöjä käännöksiä) ja pointti tässä on oikeastaan se, että jos löytyy hassuja tekstejä niin ne pystytään korjaamaan. Tässä tapauksessa tekstit tulevat sivuilta MediaWiki:Revreview-diff-toggle-hide/fi ja MediaWiki:Revreview-diff-toggle-show/fi. Vastauksena Urjanhain vetoon, niin Urjanhai olisi voittanut vedon ja teksti oli aikaisemmin "Näytä muutokset" ja "Piilota muutokset" ja se muuttui kesällä 2014. --Zache (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 00.27 (EET)

Ketäänhän tässä ei ole tarkoitus syytellä eikä osoitella sormella. Urjanhai ei varmasti lähtenyt syyttelymielellä liikkeelle, enkä minäkään ole kiinnostunut siitä kuka teki mitä. Ajatukseni on että tekstien pitäisi olla niin luontevia, etteivät ne häiritse sisällön lukemista. "Tuo"-sana on häirinnyt siitä lähtien kun se ilmestyi. --Abc10 (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 08.16 (EET)

No problem. Jos tehdään siten, että odotan muutaman päivän kommentteja tässä keskustelussa ja käyn vaihtamassa tekstin tuohon "näytä muutokset" ja "piilota muutokset". Omasta mielestänikin tuon voisi vaihtaa takaisin lyhyemmäksi ja ainoa mikä tuli mieleen vaihtoehtona, että pitäisikö tuossa lukea käyttöliittymässä täsmällisesti "näytä odottavat muutokset" ja "piilota odottavat muutokset". Tuo teksti siis näkyy silloin kun muokkaa artikkelia jossa on odottavia muutoksia. Vanhassa muokkauseditorissa siinä editointiboksin yläpuolella ja visuaalisessa muokkaimessa tiedotteissa (muokkausikkunan työkalupalkissa on kolmio-jossa-on-huutomerkki -ikoni ja sen alla puhekupla kun aloittaa muokkaamisen) --Zache (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 09.07 (EET)

"Näytä odottavat muutokset" ja "piilota odottavat muutokset" vaikuttavat ainakin noin päällisin puolin ihan hyviltä vaihtoehtoisilta käännöksiltä, lienee makuasia mikä olisi parempi.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 09.35 (EET)

Tässähän tuo nuo viittaa edellisen lauseen tekstiin, jossa kerrotaan, että muokattu alue sisältää arviointia odottavia muutoksia, joita ei siis ole arvioitu. Tähän viitataan pronominilla "nuo" ja toinen tapa olisi kirjoittaa "näytä tällaiset muutokset" tai "näytä nämä muutokset". Ehkä kyseessä on oma virheeni siinä, että olen kääntänyt pronominin "those" suoraan niiksi vaikka ne ovat ehkä näitä. Sivun alalaidassa on muokkaustilassa nappi "näytä muutokset", josta saa näkymään kaikki omatekemät muutokset artikkeliin, ja ylälaidassa näkyy seulojille varoitus, jossa on linkki "näytä nuo muutokset", josta pääsee näkemään kaikki arviointia odottavat muutokset. Perusteeni oli, että kaksi eri linkkiä saisivat kaksi erilaista tekstiä, mutta muutan nyt ne samanlaisiksi, koska ei tekstin pidentämisessäkään ole mitään järkeä paitsi ihan tyhmille, jotka unohtavat, mitä edellisessä virkkeessä juuri sanottiin. Ai mitkä muutokset näytä? Täh? Aitäh. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 18.01 (EET)

Väitän että suurin osa meistä on ihan tyhmiä. Kaikenlaiset ohjeet ja käskyt pitää olla tehtynä sen alimman älykkyysosamäärän mukaan, jolla Wikipediassa vielä pärjää. "Nuo" on kuitenkin kirjallisessa ilmaisussa minusta liian konkreettinen. Jos et kelpuuta Urjanhain ehdotusta, toiseksi paras on "ne". Tai sitten koko teksti pitäisi rakentaa aivan uudella tavalla. --Abc10 (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 19.59 (EET)

"näytä nuo muutokset" on selkeästi sanottu eikä sitä ole syytä muuttaa. Tietysti sen voisi sanoa muillakin tavoin, kuten "näytä kyseiset muutokset" ym. --Savir (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 20.14 (EET)

Lisäksi tässä olisi tärkeää tajuta se, että lause alkaa "Jotkut arviointia odottavista muutoksista..." Siis eivät kaikki. Jos artikkelissa on viisi osiota ja edellinen muokkaaja on muokannut kaikkia osioita ja seuloja tulee muokkaamaan vain yhtä osiota, linkki näyttää sitten vain "nuo muutokset", jotka kohdistuvat siihen osioon. Se ei näytä kaikkia muutoksia. Palautankin asiat niin kuin ne olivat ja lähetän valittajat kiertämään koulun ympäri sukkasillaan, koska olen paha ope. --Pxos (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 18.17 (EET)

Ei olisi alun perinkään pitänyt lähteä korjaamaan sellaista, mikä ei ollut rikki. Tuo muoto on kökkö anglismi. --Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 19.30 (EET)

Siksi korjasinkin asiat oikeiksi taas. Ei ole mikään anglismi vaan suomea tuo on. Tärkeä pronomini, jolla on selkeä merkitystä kantava tehtävä lauseessa, joka herättää lukijan miettimään, mitkä ovat nuo muutokset, joita näytetään. --Pxos (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 20.13 (EET)

Englanninkielisiä tekstejä paljon lukevat tottuvat siihen että osoitellaan tarkasti suunnat ja omistukset. Suomelle taas on luontaista että tajutaan vähemmälläkin. Heti kun aletaan noudattaa englannin rakenteita, lukijalle tulee vaivautunut olo. Mutta meidän on vain nöyrästi totuttava siihen, että suomi muuttuu englannista sanakirjan mukaan käännetyksi kieleksi. --Abc10 (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 20.26 (EET)

Siis koodinpätkä "näytä nuo muutokset" on suomeksi "näytä ne arviointia odottavat muutokset, jotka kohdistuvat sille alueelle, jota olet parhaillaan muokkaamassa". Noin se pitäisi kirjoittaa, jotta vähemmätkin tajuaisivat. Kun linkistä tulee liian pitkä, sen voi lyhentää muotoon "näytä muutokset", joka on siis täsmälleen sama sanapari kuin muokkausruudun alla, jossa on nappula "näytä muutokset", joka taas tarkoittaa suomeksi "näytä ne muutokset, jotka olet nyt tehnyt tässä muokkauksessa verrattuna sivun edelliseen versioon". Kun ensimmäisessä linkissä on edeltävä lause, jossa selitetään asia, on mielestäni selkeää viitata noihin muutoksiin sanalla nuo. Hyväksyn toki mielihyvin, että muut ihmiset ovat väärässä, se ei vaivaa minua lainkaan. --Pxos (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 20.36 (EET)

Oraalinen ja peroraalinen

IP-osoite kirjoittelee oraalisen tilalle peroraalinen. Kyse siis lääkkeen antotavasta. Onko kumpikaan enemmän oikein tai väärin kuin toinen? --Hartz (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 21.15 (EET)

Peroraalisen määritelmä on "suun kautta otettu (lääke, rokote)" (lat. per = kautta). Lääke, lääkitys tai annos voi olla peroraalinen, mutta lääkkeen antotapa on tällöin vastaavasti oraalinen, sillä antotapaa ei oteta suun kautta, vaan itse lääkitys. Kumpikin on siis oikein. ¬Antilope 20. helmikuuta 2015 kello 10.45 (EET)

Lisättäköön vielä sekaannusta mainitsemalla, että on olemassa myös adjektiivi perioraalinen ’suun ympärillä oleva’. --Silvonen (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 15.52 (EET)

Ei lisää sekaannusta, koska tuonkin adjektiivin käyttö riippuu siitä mitä halutaan sanoa. --Dodi 8238 (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 16.03 (EET)

@Hartz: Mistä lääkkeistä oli kyse? --Dodi 8238 (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 20.51 (EET)

Tutut ja tunnetut asetyylisalisyylihappo ja ibuprofeeni. --Hartz (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 20.59 (EET)

On parempi sanoa peroraalinen tapauksissa, joissa lääkkeet ovat nieltäviä. Jos lääkkeen antotavaksi on merkitty "oraalinen", siitä ei selviä onko kyseessä nieltävä vai suuonteloon (intraoraalisesti) annettava lääkitys. Esimerkiksi glyseryylinitraatti annetaan yleensä kielen alle laitettavan liukenevan tabletin muodossa, eikä sitä saa nielaista. --Dodi 8238 (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 21.52 (EET)

Erilaiset miehistönkuljetusvaunut

Täällä on nyt kokonaista kolme artikkelia, joissa on sama englanninkielinen interwiki (en:Armoured personnel carrier): miehistönkuljetusvaunu, jossa on kuulemma tela-alusta, panssaroitu miehistönkuljetusvaunu, jossa on kuulemma joko telaketjut tai kumipyörät, ja kuljetuspanssariajoneuvo, jossa on pyörät. Osaako joku sanoa, ovatko nämä eri vai sama asia ja jos sama, millä nimellä artikkelin tulisi olla? --Epiq (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 10.29 (EET)

Jo termien perusteella sanoisin että 2 on 1n ja 3n yhtymä. 1 on kuljetusneuvo, jolla kuljetetetaan miehistöä. 3 on panssaroitu kuljetusneuvo. Jos neuvo on panssaroitu ja vie miehistöä niin se kuuluu molempiin ryhmiin. Pitke (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 16.32 (EET)

Kysymys: Onko Wikipediassa listoja suomennosten tarkistamiseen?

Monella alalla tulee noita aika teknisiä termejä joiden suomennokset ei aina o ihan selvät. Onko meillä täällä wikissä jotai listoja, joista vois tarkistaa varmennettuja suomennoksia jollekkin sanalle X? J.K Nakkila (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 21.20 (EET)

Saat kunnioitusta koko markalla, jos muutat kysymyksen otsikkoa hieman kuvaavammaksi. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 21.26 (EET) Korjaus: No minä kirjoitin otsikkoon lisätiedot, koska pelkkä "Kysymys" oli aivan liian hyvä ja iskevä otsikko täällä. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 11.29 (EET)

Ei ole mutta Tieteen termipankki löytyy netistä.--85.76.136.115 22. helmikuuta 2015 kello 07.47 (EET)

Neuvostotalonpoika?

Voidaanko Neuvostoliiton aikaisia maatyöläisiä kutsua nimellä talonpoika? Termi ei mielestäni ole suomen kielessä synonyymi, koska sillä on Suomen historiassa merkitys "itsenäinen talollinen". Viittaan tähän muokkaukseen. --Pxos (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 21.22 (EET)

Ainakin puna-armeija oli koko nimeltään vuoteen 1946 saakka Työläisten ja talonpoikien punainen armeija (ven. Рабоче-крестьянская Красная армия, Rabotše-krestjanskaja Krasnaja armija), ja tuo sana крестьянская on sanakirjan mukaan talonpoika tai maanviljelijä.--Vesahjr (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 23.32 (EET)

Lähteistä voisi koettaa tutkia esiintyykö myös laajempaa määrittelyä. Esim. tässä vaikuttaisi että sanaa on vakiintuneesti käytetty laajemmassa merkityksessä. Voi myös olla että vakiintuneissa käännöksissä eri kielisistä vakiintuneista ilmaisuista vakiintunut käännös joskus viittaa alkuperäiseen merkitykseen, joka on laajempi kuin suomen ja ruotsin historiassa esiintyvä alkuperäismerkitys talonpoika eli ilmeisesti sama kuin sv:Bonde. Vrt. esim. en:Peasant: "a member of a traditional class of farmers, either laborers or owners of small farms". Itse asiassa näiden sanojen interwikit muodostavat juuri sellaisen häkkyrän, josta ilmenee sanojen erilainen merkitys eri kielissä. - Ja tämän ohella sanoille on muutenkin eri kielissä eri käyttöyhteyksiä, kuten pohjoismaiden historia, yleinen eurooppalainen yhteiskuntahistoria, marxilainen taloustiede, neuvostoliittolainen poliittinen kielenkäyttö jne. Monista vastaavista käsitteistä kuten isojako huomaa, että siitä esiintyy eri tapauksissa lukemattomia eri käännöksiä englanniksi, ja kun pohjoismaiden historiassa monet asiat ovat olleet vähän eri muotoisia kuin englannin kielialueella, niin tämä johtaa kumpaankin suuntaan termejä käännettäessä vaihtelevuuteen ja vaihteleviin vakiintuneisiin merkityksiin. - Ja sama varmaan on suhteessa useimpiin muihinkin kieliin, kuten nyt tässä esim. venäjään (vrt. kommenttia yllä). --Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 00.10 (EET)

Sitten on sana kulakki, joka oli haukkumasana varakkaille maanviljelijöille. Ehkä pientalonpoikia ei kommunismissakaan vihattu vaan ajateltiin kolhoosien olevan jonkinlaisia talonpoikien yhteenliittymiä?--Vesahjr (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 00.24 (EET)

On se vaan muuten hirveä luokkavihollinen jos omistaa yli 3,2 ha (tämä hehtaarimäärä tosin artikkelissa lähdepyynnöllä varustettuna). Luultavasti esim. Koskelan torpassa oli enemmän. Mutta Viljo Rasilahan osoittikin, että oikeasti Suomessa punaisista pääosa ei ollut torppareita vaan maatonta työväkeä.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 00.35 (EET)

Voidaan. Venäjällä kun viljeltävää maata ei ole oikein koskaan omistanut viljelijä. Ensin oli maaorjuus ja jos ei maaorjuutta niin kylän pellot olivat yhteisomistuksessa. Sitten tulikin kommunismi. Gopase+f (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 20.24 (EET)

Tässä selkeitä aikalaistilastoja maanomistusoloista ennen vallankumousta. --Abc10 (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 22.12 (EET)

Sanaa "talonpoika" käytettiin venäjän "крестьянин"-sanan vastineena koko neuvostoajan ja niin on tehty myös sitä ennen ja sen jälkeen. Meillä on olemassa valtava suomenkielinen Neuvostoliittoa käsittelevä kirjallisuus. On vahinko, että wikipedistit eivät sitä tunne (eivätkä muutenkaan näytä lukevan suomenkielistä kirjallisuutta). --Esamatti1 (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 09.45 (EET)

Ja todetaan nyt vielä, että kielitoimiston sanakirjan mukaan talonpoika on "omistamaansa, vuokraamaansa tms. maata viljelevä ja siitä pääasiallisen toimeentulonsa saava mies, maanviljelijä". Sanaa voitaneen siis käyttää muutenkin kuin Suomen historiasta puhuttaessa. --Esamatti1 (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 10.07 (EET)

Ilman muuta. Tällä niin kuin monella muulla sanalla on eri laajuisia merkityksiä eri yhteyksissä.--Urjanhai (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 12.06 (EET)

Mitä tarkalleen ottaen venäjän "крестьянин"-sana tarkoittaa, kun "кресть" on suomeksi risti, ylittää (siis toinen tie, jolloin muodostuu ristikuvio eli risteys)? --85.76.137.115 10. maaliskuuta 2015 kello 12.21 (EET)

Etymologisesti sana on samaa perua kuin "kristitty", ilmeisesti merkityksessä "ihminen, rahvas". Suomen "risti" lienee lainasana muinaisvenäjästä. --Esamatti1 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 12.47 (EET)

Valkovenäjästä translitterointi

Onko nimen Міхаіл Сямёнаў oikea translitterointimuoto Mihail Semjonov vai Mihail Sjamjonau? --A. Keronen (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 17.05 (EET)

Sjamjonau. Semjonov (Семёнов) on sukunimen venäjänkielinen vastine. Valkovenäläisten henkilöiden kohdalla on ilmeisesti jonkinlainen ikuisuuskysymys kumpaa muotoa pitäisi käyttää, sillä molemmat ovat maan virallisia kieliä. Olympic.org:n mitalistitietokannasta löytyy kuitenkin englanninkielinen translitterointi Siamionau, joka viittaa selvästi valkovenäläiseen muotoon. –Kooma (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 17.23 (EET)

Näin juuri. Laitoinkin artikkelin muotoon Sjamjonau. --A. Keronen (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 17.30 (EET)

Wikipedian ohjeissa kyllä ohjeistetaan translitteroimaan kotimaan mukaan. Ohje löytyy täältä. Sivulla myös linkkejä eri maiden translitterointeihin. Eli pitäisi olla Mih’ail Sjamjonau, jos oikein tulkitsen? --85.76.41.133 26. helmikuuta 2015 kello 09.17 (EET)

Tosiaan, valkovenäjän х translitteroidaan tuon heittomerkin kanssa. Korjasin. –Kooma (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 16.14 (EET)

Korjaamasi autoni

Onko kielenvastaista vai pelkästään omituista sanoa: "koska voin hakea korjaamasi autoni pois" tai "pesemäni mattosi on kuivaushuoneessa"? Huomasin käyttäneeni tuollaista rakennetta vahingossa ja en nyt voi suoraan sanoa, että se olisi varsinaisesti kielenvastainen. --Pxos (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 19.10 (EET)

Eivätkö kielenvastaisuus ja omituisuus ole vähän sama asia? Tuskin kielenhuolto on ottanut tuollaiseen rakenteeseen edes kantaa, koska se lienee kankeudessaan hyvin harvinainen. Virhetulkintamahdollisuuksien vuoksi on paljon selvempää käyttää relatiivisivulausetta ja sanoa "autoni, jonka korjasit". "Korjaamani autoni" ei jostain syystä kuulostaisi ihan yhtä pahalta kuin mainitsemasi esimerkit, mutta siinäkin relatiivilause olisi parempi. Tämä siis vain lähteetöntä mutua, ainakaan Isosta suomen kieliopista en löytänyt tällaisten rakenteiden kuvailua. -Ochs (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 00.13 (EET)

Kielenvastaisuuden määrittävät suomen kielen tutkijat, professorit, kielitoimisto ja muut instituutiot. Omituisuus on sen sijaan jokaisen kielenkäyttäjän ominaisuus. Jos kieltä äidinkielenään puhuvat eivät voi suoralta kädeltä sanoa, että ilmaisu on väärin, silloin he ovat sitä mieltä, että ilmaisu on mahdollinen. En ollut aiemmin ajatellut, että noinkin voi lauseita muodostaa, mutta koska sain sellaisen itse tahattomasti aikaan, jotain oikeaa siinä saattaa olla. Asiasta voisi kysyä joltain instituutiolta. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.19 (EET)

Tuo olisi kyllä muuten tiivis ja kätevä ilmaisu, jossa suomen kielelle ominaisia omistusliitteitä käyttämällä vältettäisiin relatiivilauseita. "Korjaamani autoni/autosi" kertoisi kätevästi paljon parilla sanalla. Kyllä kai tuo voi olla marginaalisen hyväksyttävä tapa. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.26 (EET)

Mielenkiintoinen tapaus. Noin lähekkäin asetettuna eripersoonaiset possessiivisuffiksit (meneeköhän nyt terminologia oikein?) näyttävät ja kuulostavat tosi hassuilta. Mutta jos väliin laitetaan lisää tavaraa, aletaan olla jo mukiinmenon rajamailla: Eilen korjaamani kähjäinen ja romutusvalmis autosi on nyt noudettavissa pajaltani. Vaiko eikö? –Kotivalo (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.34 (EET)

Totta, olet oikeassa. "Eilen korjaamani autosi on noudettavissasi pajaltani." Hassuus taitaa tulla vain siitä, että ilmaisut ovat liian lähellä toisiaan. Sitten tulee mieleen, onko keksimäni "noudettavissasi" oikein? Ah pöö. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.46 (EET)

On se oikein. Samoin on oikein "noudettavissanne". --Hartz (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.49 (EET)

Mutta pahus, usein kai suositaan muotoa "autosi on noudettavissa" ~ "autonne on noudettavissa". --Hartz (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.50 (EET)

Liian tiheästi käytetyistä omistusliitteistä syntyy lukijalle oireeksi possessiivirefluksi. –Kotivalo (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.53 (EET)

Nokkeluutesi on iloni. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 14.55 (EET)

Helsingissä toiminut itäsaksalainen DDR-Kulturzentrum julkaisi 1980-luvulla kirjasen, jossa puoluejohtaja Erich Honeckerin puheen unsere Deutschen Demokratischen Republik oli periaatteessa suomennettu oikein "Saksan demokraattinen tasavaltamme", siis ilman me-sanan genetiiviä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa jää kuitenkin epäselväksi, kummanko demokraattinen tasavalta oli, Saksan vai meidän. Niinpä "meidän Saksan demokraattinen tasavaltamme" ei olisi hetkeäkään vaikuttanut oudolta. --85.76.4.163 10. maaliskuuta 2015 kello 18.49 (EET)

Presidentiaalinen jne.

Erään käyttäjän keskustelusivulla moitittiin käyttäjää sanan 'presidentiaalinen' käytöstä. Yhtä huono on paljon viljelty sana 'presidentillinen' jos tarkoitetaan "presidenttijohtoista järjestelmää", sillä onhan paljon valtioita jossa on presidentti (esim. Saksa), mutta virka on lähinnä seremoniallinen. --Abc10 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2015 kello 11.06 (EET)

No ”presidentiaalista” ei ainakaan löydy Kielitoimiston sanakirjasta, ja se tuntuu anglismilta. ”Presidentillinen” on edes kielen normaalien johdosten mukaan muodostettu, mutta voi tämän tyyppisten sanojen tavoin joko tarkoittaa jotain, missä on presidentti, tai väljemmin liittyvyyttä presidenttiin. Kielenmukaisia rakenteita (joissa englannissa käytettäisiin sanaa presidential) ovat myös presidentti- ja presidentin-alkuiset yhdyssanat, jotka varmaan tässäkin kävisivät. Miten olisi ”presidenttijärjestelmä” tjsp? Nämä sanat eivät ole kyllä yleisessä käytössä, mutta huonompia ne ainakaan eivät ole kuin ”presidentiaaliset” asiat. Paras on kuitenkin puhua esim. ”valtioista, joissa on presidentti” tms., tarpeen mukaan. --Louhikärmes (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 16.57 (EET)

Kristinusko-mallinne

Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Jeesus Kristus Syntymä Ristiinnaulitseminen Ylösnousemus
Raamattu Vanha testamentti Uusi testamentti Evankeliumi Raamatun kaanon
Teologia Jumala Kolminaisuus Isä Poika Pyhä Henki Apologetiikka Kaste Kirkko Kristologia Lähetystyö Pelastus Uskontunnustus
Historia Aikajana Apostolit Pietari Paavali Maria Varhaiskristillisyys Kirkkoisät Konstantinus Kirkolliskokoukset Augustinus Suuri skisma Ristiretket Akvinolainen Uskonpuhdistus Luther
Tunnustuskunnat Läntinen Katolinen Protestantismi Adventismi Anabaptismi Anglikanismi Baptismi Kalvinismi Evankelikalismi Pyhitysliike Luterilaisuus Metodismi Helluntaiherätys Itäinen Idän katoliset kirkot Ortodoksinen kirkko Orientaaliortodoksiset kirkot Restorationismi Jehovan todistajat Myöhempien aikojen pyhien liike Ykseyshelluntailaisuus
Muuta aiheesta Jumalanpalvelus Kirkko Kirkkovuosi Taide Kritiikki Ekumenia Musiikki Rukous Saarna Symbolit
Kristinuskon teemasivu

Voisiko joku korjata tällaisen yleissivityksen perusvirheen? Selvittelin ja laskeskelin Jeesus-artikkelia tehdessäni, että Jeesuksen sukunimi ei ole Nasaretilainen ja se on korkeintaan neljänneksi yleisin nimi Uudessa testamentissa. Eniten Raamatusta löytyy viittauksia Kristukseen. Myös historiasta ja nykypäivänä Krisutus on yleisin maininta Jeesuksen nimen yhteydessä, Jeesus Kristus. Mietin, että osaako kukaan vaihtaa kristinusko-mallinteen linkin nimeä "Jeesus Nasaretilainen" muotoon "Jeesus Kristus". Jos joku väittää, että se ei ole neutraali, niin artikkelihan käsittelee pääosin kristittyjen Jeesusta ja esim. isalmin Jeesuksesta on oma artikkelinsa, Jeesus islaminuskossa sekä Jeesuksen historiallisuus omansa. Nasaretilainen, ei ole neutraali, koska niin harva käytti sitä evankeliumeissa ja evankeliumeiden mukaan Jeesus syntyi Beetlehemissä. Evankeliumeista löytyy vain neljä kertaa vuoden 1938 käännöksestä ja viisi kertaa vuoden 1992 käännöksestä maininta Nasaretilainen, kun taas Kristus on mainittu noin 50 kertaa ainakin. Mielestäni nimenomaan kristinusko-mallinteeseen täytyisi saada tuo nimivirhe korjattua yleisimpään ja tunnetuimpaan muotoon, ja joka liittyy kristinuskoon, Jeesus Kristus, kiitos. Arto Alanenpää (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 10.38 (EET)

Se oli helppo muutos. Helppous tietysti aiheuttaa sen että joku voi helposti palauttaa sen, mutta minusta peruselusi ovat hyvät. --Käpyläntie (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 10.45 (EET)

Okei, voitko muokata sen, jos kerran osaat, kiitos! Tuli vielä nämä mieleeni esim. Didakhe mainitsee Jeesuksen Kristuksen neljä kertaa, mutta ei kertaakaan Nasaretilaista. Koraani nimittää Jeesusta Messiaaksi(Koraani 3:44, 4:157,171) eli suomeksi Kristukseksi ja myös Marian pojaksi, mutta ei kertaakaan Nasaretilaiseksi. Arto Alanenpää (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 10.48 (EET)

Tarkoitatko jotain muuta kuin minkä jo tein? Tuossa vieressä olevassa mallineessa lukee nyt Jeesus Kristus, ja tarvittaessa voit käydä mallineen sivulla Malline:Kristinusko ja mennä sen muokkauspuolelle tekemään muutoksia.--Käpyläntie (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 10.53 (EET)

Muutin tuon nyt vielä, tällä kertaa yksinkertaiseen muotoon Jeesus. Artikkelikin on sillä nimellä. Tässä ratkaisussa on myös se hyvä puoli, ettei tarvitse miettiä, mikä "sukunimi"/lisänimi on paras liittää Jeesuksen nimeen. – Kuohatti 2. maaliskuuta 2015 kello 21.13 (EET)

Mun mielestä se Kristus maininta sopii parhaiten kristinuskon mallinteeseen. Lisäksi Kristus on enemmän sukunimi noin teologisesti ja biologisesti kuin tavallinen sukunimi on tavalliselle ihmiselle. Matt. 16:16 Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika". 88.115.40.119 2. maaliskuuta 2015 kello 23.57 (EET)

Kristus on Jeesuksen isolla kirjoitettava lisänimi, vrt. Rikhard Leijonamieli. Nasaretilainen-lisänimen leimaaminen ei-neutraaliksi siksi että Jeesus syntyi Beetlehemissä on mielestäni tyhmää, sillä asuinpaikan mukaan annettava lisänimi tulee todennäköisemmin pitkäaikaisen asuinpaikan kuin matkalla tapahtuneen sytntymän sijainnin mukaan. --Pitke (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 18.22 (EET)

Itävaltaunkarilainen vai itävalta-unkarilainen?

Korjatessani muutamia wikilinkkejä tuli mieleen kumpi näistä sanoista on kielellisesti oikein, itävaltaunkarilainen vai itävalta-unkarilainen? Vai ovatko molemmat? Muokkaamissani artikkeleissa oli käytetty jälkimmäistä. --Nironen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 18.33 (EET)

uusiseelantilainen, eteläafrikkalainen, eteläkorealainen, pohjoiskorealainen, eteläpohjalainen. Nämä kaikki ovat tuolla tavalla, joten uskon, että se on itävaltaunkarilainen. --A. Keronen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 18.44 (EET)

Mutta Kotuksen mukaan myös papua-uusiguinealainen on sallittu, joten luulen, että molemmat ovat oikein.--Uusimies (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 19.42 (EET)

Minun korvaani itävaltalais-unkarilainen. Vai puhutaanko täällä jotain suomiugrilaista kieltä? --Esamatti1 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 14.51 (EET)

Itävaltalais-unkarilainen on varmaan oikea muoto silloin, jos halutaan sanoa, että henkilö oli osittain itävaltalainen ja osittain unkarilainen. Jos halutaan sanoa, että henkilön kansallisuutena oli historiallinen Itävalta-Unkari-niminen valtio, niin silloin ei mielestäni voida käyttää tuollaista muotoa, vaan sen pitää olla jompikumpi noista Nirosen vaihtoehdoista. Tosin useimmissa tapauksissa on mahdollista erotella Itävalta-Unkarin asukkaat jonkin tarkemman kansallisuuden edustajiksi (itävaltalainen, unkarilainen, böömiläinen/tšekkiläinen, slovakialainen jne.). Sellaista valtiota kuin Suomi-Ugri ei liene koskaan ollut, joten tuo viimeisin esimerkki ei ole vertailukelpoinen. --Risukarhi (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 16.02 (EET)

Gruusiasta Georgiaksi

Kuka pönttöpää keksi että Gruusian nimi muuttui Georgiaksi ja miksi? Itse gruusialaisten mielestä se on jotain kartšveli tai jotain semmoista. Heillä on omassa erikoisessa armenialais-gruusialaisessa kirkossansa kuten ortodoksiassakin Pyhä Yrjönsä, joka tappoi lohikäärmeen, mutta mutta miksi maan nimi on sitten suomeksi Yrjö mieluumin kuin Gruusia. Onko Gruusiassa jotain vikaa kerta heidän lähimmät liittolaisensa virolaisetkin sanovat maata Gruusiaksi [2]? --Höyhens (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 01.01 (EET)

Jos kielenhuollolla ei ole mitään sanottavaa, siiretään tämä "kysy mitä vain" -osastolle. --Höyhens (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 01.03 (EET)

Ks. Naapureiden nykynimiä (Kielikello 4/1992). Nimi Gruusia perustuu maan venäjänkieliseen nimeen Грузия (Gruzija), ja entiset neuvostotasavallat halusivat itse tehdä eroa neuvostoaikojen venäläistämispyrkimyksiin. Georgia toisti toiveen vuonna 2011[3]. --Silvonen (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 08.30 (EET)

Artikelissa Georgian sosialistinen neuvostotasavalta on mielenkiintoinen esitys tapahtumien kulusta: "Maa ei vaihtanut nimeään, vaan suomalaiset toimittajat alkoivat lukea uutisia myös läntisistä lähteistä, joissa nimi oli taas aina ollut Georgia." --Uusimies (keskustelu) 8. maaliskuuta 2015 kello 18.14 (EET)

Perhosentoukka vai Perhostoukka?

Huomasin että perhosentoukasta on artikkeli yli 80 wikipediassa muttei suomeksi.[4] Ajattelin että voisin kirjoittaa siitä tosi lyhyen artikkelin. Mutta onko oikeampi nimi perhostoukka vai perhosentoukka? --Pisces (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 14.15 (EET)

Kokeile googlata, tai katso esiintyykö tieteen termipankissa tai Rauno Tirrin Biologian suursanakirjassa.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 14.20 (EET)

nimellä Perhostoukka löytyi wikisanakirjasta, jotein laitoin sen mukaan.--Pisces (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 17.10 (EET)

Ota huomioon, että wikisanakirjan toimittavat samankaltaiset ihmiset kuin sinä ja minä, joten sen sisältö on sitä sun tätä. Wikisanakirjan artikkelin on aloittanut vain yksi käyttäjä, koska wikiprojekteissa artikkelit aloittaa aina yksi käyttäjä kerrallaan. Jos tämä yksittäinen käyttäjä on sitä mieltä, että sanan kirjoitusasu on sellainen kuin se on, siitä tulee wikisanakirja-artikkeli sillä nimellä. Jos artikkelin olisi aloittanut joku toinen, sen sisältö voisi olla tyystin toisenlainen. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 18.00 (EET)

Joo, varovaisuus paikallaan. Wikisanakirjaan ei kannata luottaa sokeasti, eikä kannata pitää sitä minään lähteenä johon viitata kielen auktoriteettina. Wikisanakirja on kuitenkin hyödyllinen, vaan ei täydellinen. --Hartz (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 18.23 (EET)

Kielitoimiston sanakirja tuntee muodot perhostoukka, perhosentoukka ja perhosen toukka, joten valinnanvaraa ainakin riittää. --Silvonen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 19.59 (EET)

Legacy support suomeksi

Eli onko termille "legacy support" käännöstä? Kirjaimellinen käännös on vaikkapa perintötuki, mutta semanttisesti "tuki käytössä oleville, yleensä vanhentuneille, rakenteille siten, että niihin ei panosteta mutta että niitä ei toisaalta olla aktiivisesti poistamassa käytöstä". Merkitys tulisi käyttöön tilanteessa, jossa Viitemallineet-luokasta on tarkoitus siirtää legacy support -luokkaan mallineet, joita ei suositella uudiskäyttöön. --Usp (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 17.40 (EET)

Kai se on jotain "entisten, vanhojen, vanhentuneiden" (valitse mikä vaan noista) + (tähän väliin monikossa "tuote, laite, ajuri"...) + "tuki" --Hartz (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 17.49 (EET)

Tässä tapauksessa ehdottaisin käännöstä "Vanhentuneet mallineet". Merkitys "ei toisaalta olla aktiivisesti poistamassa käytöstä" ei valitettavasti käänny ilman selittävää osioita, mutta tämän tiedonhan voi laittaa luokkaan tulevien "vanhentunut malline" -tyyppisten huomautusmallineiden yhteyteen (saavat myös luokitella mallineen samalla): malline on yhä käytössä mutta uusiin käyttökohteisiin se tulisi korvata toisella mallineella (parametri korvaavalle mallineelle). --Pitke (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 14.25 (EET)

Täällähän on jo olemassa luokka "Käytöstä poistetut mallineet". --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 19.28 (EET) Lisäys: Lisäksi Usp on itse luonut luokan Vanhentuneet mallineet helmikuussa 2013. On valinnanvaraa, joten tuskin mitään kolmatta luokkaa tarvitaan. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 19.32 (EET) Muutos: Linkki luokkaan poistettu. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 17.41 (EET)

Tarkoitus on toki laittaa kaikki yhteen luokkaan. Kysyin vain ennen muutosta, jos olisi jokin erityisen hyvä nimi jollain tiedossa. Tein luokan aikanaan, kun en toista silloin huomannut. Laitan nimelle Vanhentuneet mallineet. (Jos muuta argumenttia ei ole niin lyhyin voittakoon.) --Usp (keskustelu) 8. maaliskuuta 2015 kello 18.44 (EET)

Tosin ilmaisu "käytöstä poistettu" on huomattavasti selkeämpi lukijoille ja maallikoille kuin "vanhentunut", "deprecated" tai "legacy support". Nuohan ovat käytöstä poistettuja mallineita, joita ei tule enää käyttää missään mutta joita edelleen tuetaan, joten itse voittaisin mieluummin sen muotoilun. --Pxos (keskustelu) 8. maaliskuuta 2015 kello 19.32 (EET)

Gruber–De Gasperi -sopimus vai jotain muuta

Artikkeli Gruber–De-Gasperi-sopimus on tällä hetkeellä virheellisellä nimellä, koska nimessä De Gasperi ei ole väliviivaa. Siirtäisin uudelle nimelle, mutta vähän vielä arveluttaa: tuleeko siirtää ajatusviivalliselle nimelle Gruber–De Gasperi -sopimus, vai tuleeko tuossa kenties käyttää genetiiviä "Gruber–De Gasperin sopimus", vai jotain ihan muuta? --Silenzio (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 00.30 (EET)

Ne mitkä varmasti ovat virheitä ovat De-Gasperi (ei viivaa) ja Gasperi-sopimus (pitää kaiketikin olla välilyönti ennen tavuviivaa, kun edellä on useasta sanasta koostuva ilmaisu). Kahdesta esittämästäsi vaihtoehdosta Gruber–De Gasperi -sopimus tuntuisi paremmalta, mutta en voi mennä takuuseen, etteikö silti pitäisikin olla joku ihan muu.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 00.51 (EET)

Yksi jippo unohtui: ajatusviivan ympärillä on suositeltavaa käyttää välilyöntejä, jos ainakin toisessa ilmauksista on erilleen kirjoitettavia sanoja.[5] Genetiivi-ilmaus Gruberin – De Gasperin sopimus taitaisi olla eniten Kielitoimiston makuun, mutta toisaalta meillä on jo ennestään mm. Molotov–Ribbentrop-sopimus, jonka mukainen muoto olisi Gruber – De Gasperi -sopimus. --Silvonen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 06.43 (EET)

Kiitos, siirsin jälkimmäiselle. --Silenzio (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 00.15 (EET)

Gustaf Adolfs-märket

Ruotsin kielessä ei ole ongelmia yhdyssanojen jälkeisten yhdysmerkkien välien kanssa, kun väliä ei laiteta. Jos ilmaisu "Gustaf Adolfs-märket" tuodaan suomenkieliseen wikipediaan sellaisenaan, miten tuo kirjoitetaan täällä? "Gustaf Adolf(s) -ansiomerkki" olisi jonkinlaista suomea, mutta onko "Gustaf Adolfs -märket jonkinlainen sekamuoto? --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 14.21 (EET)

Mielestäni on sekamuoto. Ansiomerkin nimi on ilmeisesti "Gustaf Adolfs". Tällöin oikein on "Gustaf Adolfs -ansiomerkki". --Jisis (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 14.56 (EET)

Miksei voi kirjoittaa Kustaa Aadolfin ansiomerkki? Jos halutaan käyttää yllämainittua muotoa niin välilyönti pitää suomessa laittaa ennen yhdysmerkkiä. --Vnnen (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 16.58 (EET)

Vetoo-oikeus ja latinan painomerkit

Äsken on muokattu artikkelia Veto-oikeus niin, että johdantoon on tullut vetó-oikeus. Minun mielestäni tuo aksenttimerkki on vain lausuntaohje ja sitä käytetään joskus latinaa kirjoitettaessa selvyyden vuoksi, mutta ei se perustekstiin kuulu. Mitä mieltä ollaan? --Pxos (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 18.15 (EET)

Ei kuulu. Tämä on mielipiteeni. Uskon monen lähteen tukevan mielipidettäni. Aksenttimerkki on tuossa täydellisen turha. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 18.18 (EET)

Walesinkieliset artikkelinimet

Onko joskus jossain sovittu, että Walesin maantieteelliset nimet otsikoidaan kymriksi, mutta esim. Irlannin paikkakunnat englanniksi eikä iiriksi? Siis kun Holy Island on Ynys Gybi ja Holyhead on Caergybi? Joku IP-muokkaaja perustelee tätä Walesin omalla kielipolitiikalla, kun siellä kuulemma liikennemerkeissäkin on aina ensin kymri. Tuntuu oudolta perusteelta fi-wikissä, kun pitäisi käyttää nimeä jolla suomenkieliset todennäköisimmin hakevat. –Kotivalo (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.09 (EET)

Eikös tuo ratkea uo-sivuilla? --Geohakkeri (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 17.59 (EET)

Osittain mutta ei kokonaan, koska vielä on mahdollista olla eri näkemyksiä siitä, minkä nimen tulisi olla artikkelin nimenä ja minkä uudelleenohjauksena.--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 18.31 (EET)

Mahtaako se, millä suomenkieliset hakevat, olla validi peruste? Voi tosin olla että engl. nimeen saatetaan päätyä jollain muulla prerusteella. Nimistä Alsace ja Lorraine taidettiin taannoin äänestää.--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 18.54 (EET)

Yleensä nimeämispolitiikka on noudatellut valtioiden rajoja, ja kun Wales ei ole itsenäinen valtio vaan osa Isoa-Britanniaa, niin englanti tuntuisi luontevalta kaikkien UK:n paikannimien osalta. Toisaalta joillakin kielillä esimerkiksi Ahvenanmaan paikannimet ovat ruotsiksi paikkakunnan enemmistökielen mukaan, joten ei kymrinkielisyys ihan mahdottomalta ratkaisulta tunnu. Hirveän vahvaa mielipidettä minulla ei asiaan kyllä ole, mutta itselleni kyllä esim. Cardiff on paljon tutumpi kuin Caerdydd. Hyvä olisi kumminkin sopia jotain, ettei tule muokkaussotia tai sekavaa tilannetta, jossa osa nimistä on kymriksi ja osa ei satunnaisesti. --Louhikärmes (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 16.45 (EEST)

Olen itsekin tätä ip:n kymrinnyspuuhaa satunnaisesti seurannut ja aikonut tuoda asian aprikoitavaksi tänne kahvihuoneeseen, kiitos siis aloituksesta Kotivalolle. Sinänsä sympatiseeraan kyllä kymrin käyttöä, mutta mielestäni ainakin osan nimistöstä voitaisiin katsoa jossakin määrin vakiintuneen suomalaisittain käyttöön englanninkielisessä muodossaan. Näitä voisivat olla juuri yllä mainitut Cardiff ja Holyhead sekä esimerkiksi Swansea (Abertawe) ja Snowdon-vuori (Yr Wyddfa). Kymrintaitajien osuus väestöstähän vaihtelee Walesin sisälläkin suuresti, yleislinjana että pohjoiseen/luoteeseen mentäessä heidän osuutensa kasvaa. Ilmeisesti tiekylttiasiassa ei ole aivan koherenttia linjaa, ks. englanniksi artikkelit en:Welsh toponymy ja en:Road signs in Wales. Pariisista Papukaijannokkaan -kirjassa ei mahda olla yhtään walesilaista tapausta? – Haltiamieli 30. maaliskuuta 2015 kello 18.41 (EEST)

Suomalaisittain tuttu esimerkki on en:Karis (paikkakunnan enemmistön kieli, vrt. en:Turku). Kun suomessa ovat selkeät viralliset tilastot ja statukset enemmistökielistä kunnittain ja maakunnittainkin, niin tämä on helppoa, ja muut wikit osaavat Suomen nimien kanssa toimia johdonmukaisesti. Niinpä ensimmäinen kysymys onkin, että onko nyt niin, ettei sama ehkä onnistukaan esim. walesissa, jos siellä esim. ei olisikaan vastaavia tilastoja, mistä oikean nimen kussakin tapauksessa voisi nopeasti ja helposti tarkistaa? Ainakin tapauksiassa Alsace ja Lorraine ranska näkyy olevan kummankin alueen enemmistökieli, mutta jos mentäisiin vaikka alueen kuntiin, niin herää taas sama kysymys, että olisiko sieltäkään mitään vastaavia kielitilastoja. Periatteesahan meidän kai pitäisi menetellä muita maita kohtaan kuten muut maat menetelevät tässä asiassa Suomea kohtaan, mutta joskus on epäselvää, onko muissa maissa tilanne tässä suhteessa yhtä selkeä kuin Suomessa.--Urjanhai (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 22.02 (EEST)

Toimitetaan sinulle? Turhaa tungettelua vastuusivulla

Poistaisitteko you-passiivin suoran käännöksen kohdasta "toimitetaan sinulle ilman..""? Mielestäni "toimitetaan ilman" ajaa asian tungettelematta. --Paj. 8. lokakuuta 2010 kello 23.49 (EEST) Ja sama ehdotus uudestaan Paj. (keskustelu)

Eipä ole passiivi kyseessä vaan lauseen objekti toiminnan kohde. Ei kyseessä mielestäni ole mikään vakava ongelma eikä vaadi toimenpiteitä. Kysymys on kaiketi sivusta Wikipedia:Vastuuvapaus? Siinä on tehty jo kielenhuoltoa vuonna 2011. Tuo on laadittu ikään kuin sopimuksen muotoon kuten amerikkalaiset tykkäävät, missä sopimuskumppania puhutellaan suoraan ("sinä, Te") niin, että lukijan annetaan ymmärtää olevan osa sopimusta kun hän lukee Wikipediaa. Kun suora puhuttelu poistetaan, tekstistä katoaa sopimusluonne ja siitä tulee enemmän ohjeen kaltainen. Suomessa on totuttu epäsuoraan puhutteluun. Kai sinne nyt yksi "sinä" voi jäädä joukkoon sattumana. Ainakaan kyseessä ei ole mikään sinä-passiivi, joka kuuluisi "kun sä käytät tätä sivustoa, sä tajuut, että sä et voi haastaa ketään oikeuteen sun haitoista". --Pxos (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 17.46 (EEST) Korjattu, objektilla en tarkoita kieliopillista objektia. --Pxos (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 18.33 (EEST)

Kiitän vastauksesta. Ongelmaa näyttää kuitenkin edelleen olevan; luin juuri seuraavaa : löytyvä tieto toimitetaan sinulle ilman takuuta oikeellisuudesta tai sopivuudesta mihinkään käyttötarkoitukseen. ---Wikipediassa oleva tieto tarjotaan käyttäjille. Tämä jälkimmäinen tyyli sopii mielestäni paremmin vakavasti otettavaksi pyrkivän tietosanakirjan vastuulauseisiin. Jotta "käyttäjä" ei toistuisi, ehdotan ensimmäiseen kohtaan pelkkää verbiä, eli muotoon toimitetaan ilman takuuta. Paj. (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 20.56 (EEST)

Muutettun nyt muotoon "...toimitetaan lukijalle...". Muuten tuo viittaisi minun mielestäni lehden toimittamiseen, siis journalistiseen toimittamiseen, vaikka verbillä tarkoitetaan lähinnä tavaroiden toimittamista eli tiedon välittämistä. --Pxos (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 21.36 (EEST)

Hyvä perustelu, kiitän. Paj. (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 22.50 (EEST)

Japanin aikakausien alkukirjaimet

Japanin historia jaotellaan tyypillisesti aikakausiin, kuten Edo- ja Heian-kauteen. Tyypillisesti olen nähnyt ne kirjoitettavan isolla alkukirjaimella, ja näin olen itsekin kirjoittanut. Aloin kuitenkin miettiä, onko tämä ristiriidassa sen suomen kielen säännön kanssa, että aikakausien nimet kirjoitetaan pienellä (rautakausi, barokki). Osa aikakausista on nimetty paikkojen mukaan (Edo, Asuka, Kamakura), joten isolla kirjoittaminen on sikäli perusteltua, että paikannimet kirjoitetaan isolla. Sen sijaan monen muun aikakauden tapauksessa näin ei ole (džōmon, sengoku), erityisesti modernilla ajalla (Šōva–Heisei), jossa aikakausien nimet on erikseen keksitty esteettisin perustein. Siksi olenkin pohtinut, onko näiden aikakausien kirjoittaminen isolla alkukirjaimella suomen oikeinkirjoituksen kannalta perusteltua. Mitä mieltä olette? --Louhikärmes (keskustelu) 7. huhtikuuta 2015 kello 16.42 (EEST)

Aikakausien nimet ovat vain juuri kutakin kautta tarkoittavia erisnimiä, joka esimerkiksi "keskiajasta" ja "rautakaudesta" eroten viittaa vain tiettyyn ajanjaksoon vain tietyllä alueella, joten kirjoittaisin ne jatkossakin isolla. Heisei, Meiji sekä muut kavereineen taas ovat paitsi ajanjakson (keisarin hallituskauden) myös keisarin kuolemanjälkeinen nimi. Jotta nuo voisi kirjoittaa pienellä, olisi niistä johdettava yleisnimi-laatusanoja, vrt. viktoriaaninen kausi ja Viktoria-kausi. Fi-wikissä muuten käytetään Hepburn-latinisaatiota. --Pitke (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 14.55 (EEST)

En aivan ymmärrä ensimmäistä perusteluasi – tarkoitatko, että kun aikakauden tarkoite on jotenkin lokaali, se kirjoitettaisiin isolla alkukirjaimella? Viittaahan reconquistakin tapahtumiin Pyreneiden niemimaalla, mutta kirjoitetaan silti pienellä. Mielestäni ”köysikuviokausi” (dzōmon-kausi) ei tunnu ainakaan sitä, tai vaikkapa ”rautakautta” erisnimimäisemmältä, ja mitä enemmän asiaa mietin, sitä oikeammalta pienellä kirjoitus tuntuisi.

Mitä tulee moderniin aikaaan, niin tulee miettiä sitä, mitä aikakausisanan ensisijainen merkitys on. Mielestäni päämerkitys on kuitenkin aikakauden nimi, ja se, että keisariin viitataan myöhemmin aikakauden nimellä, ei varsinaisesti ratkaise ongelmaa (eli esim. M/meidži-tennō ei ole ehkä niinkään ”keisari Meidži” kuin ”meidžikauden keisari”). Probleemaa voisi laajentaa itse asiassa miettimällä miten toimia silloin, kun mennään modernia aikaa kauemmaksi. Edo-kaudella ja sitä ennenhän tämä gengō vaihtui huomattavasti useammin kuin keisarien valtakaudet, eikä sitä voi enää rinnastaa henkilönimeen. Sinänsä tässä kohtaa on kyllä myönnettävä, etteivät gengōt yleisesti ole olleet japanin yleiskielessä käytettäviä apellatiiveja, eli sinänsä erisnimitulkintaa voisi perustella. Vaan toisaalta on monta muutakin sanaa, joita käytetään vain aikakauden nimessä, mutta ne kirjoitetaan silti pienellä (jurakausi jne.).

Hepburnia muokatessani käytänkin, kuten tyyliopas neuvoo. Keskusteluissa uskoisin kuitenkin tyylin olevan vapaampaa, joten varaan oikeuden käyttää Suomen kielen lautakunnan (vanhan) suosituksen mukaisesti suomalaistettua Hepburnia, joka paremmin kertoo suomalaiselle lukijalle, miten sanat ääntyvät. --Louhikärmes (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 16.57 (EEST)

Ei tarvi edes olla jotain mieltä. Kielitoimiston ohjepankin mukaan kaudet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella paitsi: "Jos nimitykseen sisältyy erisnimi, se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella". Esimerkkinä Ming-kausi. Siksi on Edo-kausi, koska Edo on erisnimi. --PtG (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 22.11 (EEST)

Tämä nyt olikin oikeastaan selkein tapaus. Ilmaisin itseäni tuossa kieltämättä epäselvästi, koska ainakin pienen miettimisen jälkeen minullekin oli selvää, että nämä tapaukset tulee kirjoittaa isolla (tosin sillä huomautuksella, että paljon käytetyillä yhdyssanoilla on taipumusta pienikirjautumiseen, vrt. Röntgen-säteet -> röntgensäteet, vaikken väittäkään että tässä kyse olisi sellaisesta). Jäljelle jäävät kuitenkin yllämainitut džōmon- (köysikuvio), kofun- (hautakumpu), nanbokutšō- (eteläinen ja pohjoinen hovi) sekä sengoku-kaudet (taistelevat valtiot), joissa etuosaa on vaikea pitää erisnimenä. Niinpä oman tulkintani mukaan nuo tulisi kirjoittaa pienellä. En ajatellut varsinaisesti ryhtyä massamuokkaamaan artikkelia vaan lähinnä muuttelemaan noita muun kielenhuollon ohessa, mutta silti kyseessä on sen verran iso juttu, etten siihen tohtinut pelkän oman mielipiteeni varassa ryhtyä.

Jäljelle jää myös se kysymys, ovatko Japanin historian parisataa gengōta erisnimiä vaiko eivät. Näitä nimiähän ei ennen Meidži-uudistusta käytetty muissa yhteyksissä, vaan ne viittasivat vain ko. aikakauteen (joka on eri asia kuin nämä pidemmät aikakaudet, kuten Edo-kausi). Siksi niihin aikakaudennimiin ei sisälly erillistä erisnimeä. Meidži-uudistuksen jälkeenkin keisari saa nimensä aikakaudelta, eikä toisin päin. Aikakaudennimet on perinteisesti (aina?) generoitu kaivamalla jostain klassikkotekstistä joku sopivankuuloinen lause ja nappaamalla siitä kaksi kandžia. Toisaalta kyllä Kotuksen esimerkkinä käytetty Mingkin on vähän saman tyyppinen (so. Ming ei nimitä muuta kuin itse aikakautta), joten tätä voisi ehkä käyttää analogiana ja kirjoittaa nuokin sitten isolla. Epäilyttää kyllä, että onko Kotuksessa mietitty asiaa näin pitkälle. Tässäkin tapauksessa isolla kirjoittamisen ulkopuolelle jäävät kyllä nuo edellisessä kappaleessa mainitut neljä yleisnimi+”kausi”-tyyppistä nimeä. --Louhikärmes (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 23.53 (EEST)

Ylläolevaan viitaten alan kyllä ainakin itse kirjoittamaan mainitut neljä aikakautta pienellä alkukirjaimella, koska keskustelu tuntuu tyrehtyneen eikä tätä vastaan ole esitetty selkeitä perusteluja. --Louhikärmes (keskustelu) 13. huhtikuuta 2015 kello 16.14 (EEST)

Topic-ban

Eräässä kommenttipyynnössä on ehdotettu menettelytavaksi antaa muokkaajalle kielto muokata jotain tiettyä artikkelia tai aihepiiriä. Termille "topic-ban" pitäisi saada suomennos. Se tarkoittaa siis kieltoa muokata jotain määriteltyä aihealuetta, joten se on aihealuekohtainen muokkauskielto eli aihepiirikielto. Olisiko suomennos siis "aihealuekielto" tai "aihepiirikielto"? --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 18.24 (EEST)

Laitetaan linkki en-wikin käytäntöön asiasta, jos joku miettii mitä <sana mietinnän alla> tarkoittaa: en:Wikipedia:Banning_policy#Topic_ban. --Otrfan (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 18.31 (EEST)

Erinomainen ja surkea idea yhtäaikaa. Tuon voisi laittaa käytäntösivulle, jos asiasta tehdään käytäntö. Muuten idea on yhtä hyvä kuin jos koko suomenkielisen Wikipedian käyttöliittymä olisi jätetty puoliksi suomentamatta ja asioista olisi linkkejä vaikkapa saksankieliseen Wikipediaan, jossa olisi paras selitys termille. Ich glaube dass Herr Otrfan kein Deutsch lest, oder? --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 18.36 (EEST)

aihealuekielto, tai vielä yksinkertaisemmin aihekielto. Myös aihealue-esto tai aihe-esto. Oma suosikki aihe-esto. Ei pitäis olla mitään epäselvää, kun antaa käyttäjälle "aihe-eston, joka koskee kaikkia barokkiin liittyviä artikkeleita." Gopase+f (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 18.41 (EEST)

Ban ei ole block. Esto sekaantuu noihin teknisiin estomekanismeihin eikä kielto estä muokkaamasta aihetta, esto estää muokkaamasta mitään sivua sitten. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 18.43 (EEST) Lisäys: Analogia. Kannattaa miettiä liikennemerkkiä "ajoneuvolla ajo kielletty" ja betoniporsasta "ajoneuvolla ajo estetty". --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 18.47 (EEST)

Tarkennus lienee paikallaan, kun en-wikiä kiellettiin lukemasta. Ei koske pelkästään artikkeleja, vaan koko aihepiiriä, eli sisältää myös esim. keskustelut aiheesta. --Otrfan (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 18.46 (EEST)

On se hyvä, että kysellään suomennoksia ajatukselle, ja ajatuksen tarkan sisällön tietää vain kysyjä. Kas kun ei samantien pelata laivanupotusta. Eli jospa Pxos nyt ensi alkuun avaisi ajatusmaailmaansa hieman enemmän, jotta voimme kääntää hänen ajatuksensa oikein. Gopase+f (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 18.53 (EEST)

Pitäisikö antaa topic-ban Otrfanille ja Gopaselle tähän aiheeseen? Olen vain puoliksi leikilläni. Otrfan antoi linkin en-wikiin, jossa on selitetty asia englannin kielellä. Meillä ei ole aihepiirikiellosta mitään käytäntöä. Toisessa kahvihuoneessa pitäisi miettiä, tehdäänkö tästä käytäntö vai jääkö asia kommenttipyynnön varaan. Miten suomennamme termin topic-ban, jolla Otrfan tarkoittaa samaa kuin englanninkielisessä Wikipediassa? Tämä on kysymys, jota en kykene tämän enempää avamaan suljetuille mielille. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 18.56 (EEST)

Ja sinä pyydät keksimään nimen jollekin, mitä ei ole edes määritelty. --Otrfan (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 18.58 (EEST)

Määritelkää ensin mitä meinaatte. Mietitään sitten oikeaa nimeä. Gopase+f (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.00 (EEST)

Ja sinä ehdotat kommenttipyynnössä ratkaisua, jota ei ole edes määritelty? Kiellon kohde voi sitten katsoa en-wikistä, mitä hän saa tehdä ja mitä ei. Siirrynpä vastustamaan ehdotustasi. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.01 (EEST)

Nin, aihe-esto on hyvä, artikkeliesto tuli myös mieleen. --Höyhens (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.14 (EEST)

Ehdotan, että päätetään tämä keskustelu täällä ja tarvittaessa siirrytään käytäntökahvihuoneeseen määrittelemään uutta kieltokäytäntöä tai aihepiirikieltokäytäntöä. Keskustelu voitaneen käydä kokonaan englanniksi minun puolestani. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.16 (EEST)

Ehdotan että otetaan tämän keskustelun mukaisesti työnimeksi aihe-esto. Muutetaan sitten jos tarvetta ilmenee, kun Pxos on saanut avattua suljetuille mielille ajatuksiaan paremmin. Gopase+f (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.18 (EEST)

Kunhan ei saksaksi, kun allekirjoittaneen sanavarasto on peräisin Korkeajännityksestä. Tulisi vaan kommenttipyyntöön lisää valitettavaa. --Otrfan (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.19 (EEST)

Vastustan sanan "esto" käyttämistä tämän yhteydessä. Mikäli siitä tulee "esto", sanalla "esto" voidaan sitten tarkoittaa seuraavia täällä:

• block, eli käyttäjän muokkausoikeuksien poistaminen esto-toiminnolla
• disallowed, eli jonkun toimenpiteen estäminen väärinkäyttösuodattimella
• ban, eli jonkun toimen kieltäminen yhteisön tai ylläpitäjän päätöksellä.

Mielestäni saman sanan käyttäminen kolmen asian suomennoksena on erittäin surkea idea ja aiheuttaa pelkkää sekaannusta. Riittäisikö käyttäjälle esto vai pitäisikö hänelle antaa myös esto? --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.22 (EEST)

Vastustan kaikkien muiden nimitysten valintaa paitsi aihe-esto vaihtoehtoa. Gopase+f (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.24 (EEST)

Selvä. Vastustan ehdottomasti Gopasen mielipidettä sekä hänen vastustustaan. Työkieleksi on otettava englanti sitten, koska suomenkielisestä työnimestä ei päästä yksimielisyyteen. Siispä tämä olkoon "topic-ban" myös käytäntökeskustelussa toistaiseksi. Termin nimestä voidaan tehdä erikseen mielipidetiedustelu, jota itse asiassa nyt vaadinkin suoritettavaksi. Aihe-esto on erittäin typerä suomennos. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.27 (EEST)

Vastustan tarpeetonta englannin käyttämistä, koska suuriosa keskustelijoista on kannattanut tiettyä ehdotusta. Ei ole mitään syytä päätyä käyttämään vähemmistön suosimaa, englanninkielistä termiä. Jos konsensusta ei saavuteta on syytä käyttää kannatetuinta nimitysvaihtoehtoa työnimenä. Gopase+f (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.31 (EEST)

Englannin käyttäminen on selkeästi tarpeen. Avasin asiasta käytäntökeskustelun, jossa termit ovat englanniksi ja niissä on oma suomennoksi lainausmerkeissä. Tulen vaatimaan mielipidetiedustelua tai äänestystä suomennoksesta, koska vastustan kaikkea tässä esitettyä, jota vastustan. Tämä keskustelu on kieltämättä ollut aikamoista keskustelua, toivottavasti arvoisat keskustelijat jatkavat toisessa kahvihuoneessa yhtä reippaasti kuin täällä. Kiitos ja painukaa nyt helv... eikun käytäntökahvihuoneeseen. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.37 (EEST)

Joo olishan tuota keskustelunaloitusta voinu miettiä vähän pitempään. Eli tarkoitus oli laivanupotusmeiningillä arvata oikein mitä aloittaja ajattelee ja sitten keksiä sille aloittajan mielestä oikea suomennos. Ihme että keskustelu päättyi lopputulokseen joka ei tyydyttänyt keskustelun aloittajaa. Gopase+f (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.42 (EEST)

Ei keskustelu mihinkään lopputulokseen päättynyt. Gopase vain julisti jonkun ratkaisun tehdyksi kesken keskustelun ja kutsui sitä lopputulokseksi samalla kun rupesi arvostelemaan tätä keskustelua, sen aloitusta ja kaikkea muutakin. Tällainen metakeskustelu itse keskustelusta pitäisi käydä oikeasti jossain muualla kuin itse keskustelun sisällä. Ei tämä keskustelu ole päätynyt siihen, että työnimi on "aihe-esto" sen vuoksi, että sitä kannattavat Höyhens ja Gopase+f. Gopaselle pitäisi antaa "metakeskustelu-ban", jossa keskustelua keskustelusta ei saa ruveta käymään heti keskustelun keskellä sekoittavasti. Hitto. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.49 (EEST)

Niin no niinhän tämä meni. Keskustelu alkoi edetä suuntaan mitä Pxos ei hyväksynyt, joten hän ilmoitti keskustelun päättyneen ja vaihtoi kahvihuonetta. Ei näin toimita. Suurin osa wikipedian keskusteluista päätyy ihan muuhun lopputulokseen kuin aloittaja on ajatellut. Ei väärä lopputulos ole mikään oikeus ruveta heittelemään kyniä ja terottimia. Gopase+f (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 20.04 (EEST)

Minä en enää edes vaivaudu kertomaan, onko Gopasen "luonnehdinta" oikein vain väärin. Vaihdoin kahvihuonetta, koska keskustelijoiden mielestä suomennosta ei voi löytää, kun kerran aihe on määrittelemätön ja siitä saadaan aikaan korkeintaan työnimi, koska Pxos, Otrfan ja Gopase+f toistensa mukaan eivät tiedä yhtään, mistä he puhuvat. Koska nämä herrat eivät tiedä, mistä puhuvat, on määriteltävä käytäntö ensin ja sitten valittava sille nimi. Tämän vuoksi vaihdoin kahvihuonetta. Käytännön määrittelemistä ei voi tehdä täällä eikä keskustelua siitä tule käydä täällä. Jos yhteisö päättää topic-bannille jonkun suomennoksen konsensuksella, käytän sitten sitä. Niin kauan kuin en pidä Gopasea yhteisön äänitorvena, en pidä Gopasen kantaa yhteisön kantana. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 20.10 (EEST)

Aihekielto voisi olla hyvä nimitys. Se ei mene sekaisin eston kanssa. Vastaava voisi olla siirtokielto. --Hartz (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 21.05 (EEST)

Metakeskustelu tästä keskustelusta

Keskustelu on oiva esimerkki Wikipedian keskustelutasosta. Muutama vakiokäyttäjä lipsuu täysin asiasta ja kommenttien tarkoitus on esitellä vain omaa erinomaista liukaskielisyyttään. Surkuhupaisaa. Ei kun oikeasti surkeaa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 11. huhtikuuta 2015 kello 19.29 (EEST)

Kiitoksia, kun palautit keskustelun takaisin aiheeseen. Ei kun etpäs palauttanutkaan. --Otrfan (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.31 (EEST)

Ja lisäksi välissä hyppää käyttäjiä, jotka haluavat vain polarisoida keskustelua lisää... Gopase+f (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.35 (EEST)

Oikeasti tämä tulee päätymään seuraavaan lopputulokseen: jokainen käyttää kyseisestä asiasta keskusteluissa ihan sitä termiä mitä haluaa. Jokaisen oma asia sitten ymmärtävätkö muut keskustelijat ko keskustelijaa vai eivät. Gopase+f (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.34 (EEST)

Eikä muuten käydä englanniksi. Kielitaitoni en-3 ei riitä siihen. --Höyhens (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 19.37 (EEST)

Metakeskustelu keskustelun tarpeellisuudesta

Nähdäkseni koko keskustelun voisi poistaa. Kukaan ei tiedä mistään yhtään enempää luettuaan tämän keskustelun. (lopputuloksena Pxos voisi kehottaa Pxosia miettimään tarkemmin keskustelunavauksiaan, mutta hän varmaan tajus jo että vituiks meni ja miettii ens kerralla hetken pitempään ennen seuraavaa avausta.) Gopase+f (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 20.09 (EEST)

Pxos kehottaa Pxosia painumaan helvettiin. Keskustelua sen sijaan ei ole syytä poistaa sen vuoksi, että se on "ajettu vituiksi", jos tuo nyt on edes suomea. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 20.15 (EEST) Poistettu kehotus, koska ei mun tartte mennä yksin kun muut eivät tule perässä. --Pxos (keskustelu) 12. huhtikuuta 2015 kello 00.07 (EEST)

Nähdäkseni lähti ihan avauksesta lähtien vituiksi, ja sitten kun meinas muodostua joku yhteisön kanta ni vaihdettiin kahvihuonetta. Eli eipä tuota varsinaisesti ajettu vituiksi, vaan noilla spekseillä ei muunlaista lopputulosta voitu saada aikaiseksi. Gopase+f (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 20.32 (EEST)

Nähdäksesi siis. Hyvä on, leikitään Gopasen olevan oikeassa. Siispä tämä keskustelu julistetaan nyt "vituiksi menneeksi" ja mitättömäksi. Sitä en hyväksy, että Gopase on yhtä aikaa sitä mieltä, että keskustelu meni vituiksi mutta siinä saavutettiin Gopasen itse määrittämä lopputulos, joten ainoa vaihtoehto on todeta, että tämä keskustelu olkoon mitätön ja että aihetta käsittelevää keskustelua ei ole syytä enää jatkaa täällä. Kahvihuonetta on tosiaan vaihdettu, kuten täällä on monta kertaa sanottu, ja riippumatta siitä, onko kahvihuoneen vaihtaminen minulta jotenkin "kunniaton ratkaisu" vai jotain muuta, keskustelu voitaneen käydä käytäntöasiasta paremminkin siellä. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2015 kello 20.41 (EEST)

Mielipidetiedustelu ban-sanan suomennoksesta

Koska edellinen keskustelu meni minne meni, aloitan uuden. Käytäntökahvihuoneessa on nyt hieman saatu määriteltyä sitä, mistä tässä on kysymys. Teen tästä mielipidetiedustelun, jossa yritän saada aikaan vähän suurempia linjoja kuin sitä, että päätetään tarkasta sanamuodosta. Kyseessä on siis yleisesti englanninkielisessä Wikipediassa käytettävän ban-sanan suomennoksesta ja sen kautta myös termin "topic-ban" suomennoksesta. Vaihtoehtoja kirjaan nyt kaksi: 1) ban = kielto, 2) ban = esto. --Pxos (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 08.05 (EEST)

Ilman tiedustelua olisi asia selvinnyt katsomalla sanakirjasta. Onhan siellä tietysti "kirouskin", mutta sen olisi kenties voinut sivuuttaa ilman mielipidetiedustelua, eikä sitä tässä vaihtoehtona esitettykään. --Abc10 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.57 (EEST)

Ei olisi selvinnyt. Tässä oletetaan, että olen niin pölkkypää, että kysyn yhteisöltä ilmiselviä asioita enkä vain päätä itse sanakirjojen ja lähteiden tuella, mikä oikein on. No kieltämättä tässä on tietty pölkkypäisyyden elementti, mutta kun tämän taustalla on se selkeästi ilmaistu seikka, että sanakirjassa lukee jotain, mutta siitä huolimatta niin sanottu "yhteisö" tuntui olleen aiemmin sitä mieltä, mitä oli. Kannattaa tutustua tuohon yllä olevaan keskusteluun, joka julistettiin V:ksi. Mielipidetiedusteluissa on aina se hyvä puoli, ettei tarvitse mennä yhden käyttäjän kenties kolhojen ja töksähtävien tölväisyjen mukaan vaan useat voivat ottaa kantaa asiaan. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 19.26 (EEST)

Ban on kielto

Ban on lähinnä "kielto". Ilmaisut suomennetaan sanaa "kielto" käyttämällä. Esimerkiksi "topic-ban" voi olla suurin piirtein "aihekielto, aihepiirikielto, aiheen muokkauskielto" ja niin edelleen. Tarkka sanamuoto ei ole olennainen kunhan käy ilmi, että kyse on "kiellosta".

Kannatan tätä suuntaa

1. --Pxos (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 08.05 (EEST)
2. --Jmk (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 08.05 (EEST)
3. Ajokieltomerkki kieltää, betoniporsas estää. Vissi ero. --Kotivalo (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 08.07 (EEST)
4. Kun käännetään hyvin on syytä kääntää ajatuksia, ei sanoja. Tässä nyt on kuitenkin vain yksi sana (ja toinen sanapari) ilman mitään kontekstia ajatukseen, niin voitaneen tukeutua sanakirjaan. Ban (s) = kielto, panna, Topic = aihe. Palataan tarvittaessa asiaan kun käännettävä ajatus on selvillä. Gopase+f (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 08.21 (EEST)
5. "Esto" tarkoittaa meillä jo kiellon ja teknisen esteen yhdistelmää. --Pitke (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 10.42 (EEST)
6. Aihekielto ok. Toinen vastaava voisi olla sivujen siirtokielto. --Hartz (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 11.00 (EEST)
7. Aihekielto --Jylöstalo (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 13.27 (EEST)
8. Keskustelu on mielenkiintoista. Aihemuokkauskielto. --Htm (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 03.09 (EEST)

Ban on esto

Ban on lähinnä "esto". Ilmaisut suomennetaan sanaa "esto" käyttämällä. Esimerkiksi "topic-ban" voi olla suurin piirtein "aihe-esto", "ehdollinen esto", "ehdollinen aihe-esto" ja niin edelleen. Tarkka sanamuoto ei ole olennainen kunhan käy ilmi, että kyse on "estosta".

Kannatan tätä suuntaa

Authority control

Onko kenelläkään tietoa mikä olisi termi en:Authority control suomeksi? Käyttötarkoitus käännökselle on käyttää sitä {{auktoriteettitieto}}-mallineessa sekä mallineen nimenä, että näkyvinä teksteinä. --Zache (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 05.47 (EEST)

Kannattaisiko kysyä joltakin ulkopuoliselta asiantuntijalta? Auktoriteettitieto kuulostaa oudolta, kun en.wikipediassa sanotaan että "authority"-sanan taustalla on authorize-verbi joka on suomeksi valtuuttaa, hyväksyä, vahvistaa, oikeuttaa. Auktoriteetti taas tarkoittaa "arvovalta" eikä kuulosta järkevältä tässä yhteydessä. Käsitän että "Authority control" kuuluu kirjastotieteen sanastoon, ja Tampereella on sen alan oppiaine, eli sieltä voisi tiedustella, ettei mene metsään jo heti alkuun ja myöhemmin sitten sanotaan, ettei enää voi muuttaa, kun se on jo vakiintunut. --85.76.110.215 17. huhtikuuta 2015 kello 21.15 (EEST)

Ajattelin, että pääsisin helpolla ja kysyin täällä kun kuvittelen fiwikiin kirjoittavan myös muutaman informaatikon. Joka tapauksessa, niin konteksti tuolle Authority controllille on siis seuraava:

Auktoriteettitietokannan avulla voidaan parantaa tiedonhaun tuloksia. Auktorisoidut nimimuodot toisaalta sitovat yhteen erilaiset nimimuodot (esim. erikieliset tai eri kirjoitusasut) ja toisaalta auttavat erottelemaan samannimiset henkilöt toisistaan tai saman käsitteen eri merkitykset (esim. johtaminen yrityksessä, musiikissa ja sähkötekniikassa). ([6]; muita esimerkkejä [7], [8]).

Käsitteitä

• Auktoriteetti = termin tai nimen standardoitu, yhtenäinen muoto. Yhdelle asialle yksi hakumuoto tai useita hyväksyttyjä muotoja yhteen linkitettynä. ([9])
• Auktoriteettitietue = erillinen tietue, jossa nimen tai termin ohjeellinen muoto sekä mahdolliset viittaukset ja lisätiedot. (esimerkki) ([10])
• Auktoriteettitietokanta = Järjestelmä, joka sisältää metatietoarvojen suljetun listan ja johon haku/kuvailujärjestelmä liitetään. (auktoriteettitietueista muodostettu tietokanta) [11]
• Pysyvä tunnus = Pysyvät tunnukset ovat auktoriteettitiedon yksilöiviä, ainutkertaisia tunnuksia.

{{auktoriteettitieto}} -mallineen on tarkoitus linkittää eri auktoriteettitietokantoihin niiden käyttämillä pysyvillä tunnisteilla. Sinänsä tuo sana auktoriteetti menee varmaankin tuossa ihan oikein, mutta sen suhteen olen jonkun verran hukassa miten juttujen täsmälliset käännökset menee jos niitä ylipäätänsä on olemassa.--Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 07.25 (EEST)

"Yksityiselämä"

Henkilöartikkelien väliotsikko "Yksityiselämä" ei tunnu tyylillisesti parhaalta mahdolliselta. Joissain artikkeleissa olen nähnyt mielestäni parempia muotoiluja kuten "Työura" ja "Perhe". --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 10.58 (EEST)

Yksityiselämään voisi ajatella kuuluvan henkilön elämässä kaikki se, joka ei liity suoraan hänen wikimerkittävään uraansa. Kuten harrastukset, poliittiset mielipiteet ja toiminta, terveysvaivat, asuinpaikka, hyväntekeväisyys ym. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 12.06 (EEST)

Tulisi pyrkiä välttämään korjaamasta sitä mikä ei ole rikki, so. korjata mieluummin vain todella epäonnistuneita ja huonoksi osoittautuneita väliotsikoita. –Kotivalo (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 13.24 (EEST)

Mielestäni tämä on ainakin hiukan rikki. Käytetäänko samaa otsikointitapaa Wikipedian ulkopuolella? --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 17.02 (EEST)

Ketkä kaikki henkilöt ja mitkä vaiheet elämässä laskettaisiin perheeksi? Otsikko myös ohjaa tietojen lisääjiä keskittymään olennaiseen elävien julkisuuden henkilöiden kohdalla. --Thi (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 17.35 (EEST)

Ilmaisu voi olla jokin muukin. "Yksityiselämä" tuntuu vivahtavan tirkistelyyn. --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 19.47 (EEST)

Erilaiset "en muista mitä, mutta jos nyt jossain jotain jotenkin yleisesti" -ilmaisut vain pidentävät ja rasittavat keskusteluja. Anteeksi, mutta poikkeuksellisesti lyhensin yllä olevia kommentteja eli yliviivattuja ei tarvitsisi lukea. – Artikkeleihin ja artikkelimalleihin tarvitaan yhtenäiset otsikot. Joskus ”Personal life” on Wikipediassa käännetty Henkilökohtaiseksi elämäksi. Siitä on jonkun kommentti muualla: ”Englannin 'personal life' ei ole suomeksi 'henkilökohtainen elämä vaan 'yksityiselämä'. Ehkä se ei ollut toimittajalle tarpeeksi hieno sana; niinpä hän turvautui irvokkaaseen käännöslainaan.” --Thi (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 20.35 (EEST)

Ihan hyvä lyhennys, palautan siitä vain yhden kohdan, jossa olit muuttanut ajatusta.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 21.02 (EEST)

Tuon perusteella tässä vaikuttaa sama kuin kuin hyvin monissa muissa wikipedian käännöksissä, eli kun käännetään joku ilmaisu suoraan ensimmäisellä sanakirjakäännöksellä, menetetään nyansseja, koska eri kielten sanat eivät mene merkityksiltään täysin päällekkäin. Artikkelimalli on tässä tärkeä väline, vaikka poistitkin kommentistani maininnan siitä. Usein nämä käännökset ovat niin vaikeita, että ihan oikeasti pitäisi olla käännöstieteen maisteri. Yksityiselämähän on kai englanniksi "Private life".--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 21.10 (EEST)

Ehkä sittenkin otan konkreettisia esimerkkejä. Pidätkö tätä artikkelin jäsentelyä onnistuneena? Tämä ei satu silmään niinkään, vaikka siinä on sama otsikko. Tästä taidetaan tulla juuri artikkelimallin tarpeeseen. Eihän esim. koulutus ole "yksityiselämää". Ja onko "yksiytyiselämää" esimerkiksi tunnettu isoisän isä?--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 21.28 (EEST)

Katsoin Wikipedia:Artikkelimalli/henkilö (valitettavasti ei iw-linkkejä). Siinä on "Elämä". Tämä sopii paremmin historian henkilöihin kuin eläviin. Tämä herättää kysymyksen, tulisiko olla erikseen artikkelimalli eläville henkilöille ja onko muissa wikeissä monipuolisemmin artikkelimalleja.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 21.43 (EEST)

Osion nimi on minimaalinen ongelma, ja suurempi ongelma on se mitä osio sisältää. Jos artikkeli keskittyy henkilön saavutuksiin ja muihin julkisiin puuhiin, niin yksityiselämä-osion nimellä ei ole niin isoa merkitystä, ja sille on vaikea keksiä yleispätevää vaihtoehtoa. Mutta pitääkö sen olla erillään? Esim. tämä suositeltu artikkeli Aulis Rytkönen alkaa peliuralla, ja henkilö syntyy vasta myöhemmin artikkelissa, mikä on vähän outo järjestys mielestäni. Suositellulla Muhammad Alilla taas yksityiselämä on sulautettu artikkeliin, ja ainoastaan lapsuus ja elämä uran jälkeen ovat erillään. Lyhyissä artikkeleissa kuten noissa yllä mainituissa Kauniston ja Elorannan artikkeleissa ne on kai pakko pitää erillään, ja silloin ne valitettavasti korostuvat liikaa. --Whitetabor (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 23.05 (EEST)

Itse tein artikkelissa Charles M. Schulz siten, että pääotsikon "Elämä" alla käsittelin ensin lapsuuden ja nuoruuden kokonaisuudessaan, mutta siitä alkaen kun henkilön ammatillinen ura alkoi, on pääpaino uraan liittyvissä tiedoissa. Artikkelin loppuun erotin "Yksityiselämä"-otsikon alle perhettä, uskonnollisia mielipiteitä ja harrastuksia sisältävää sälää, joka oli parempi laittaa erilleen. Otsikoiden suhde niiden alla oleviin tietoihin ei ehkä ole tuossa loogisin mahdollinen, mutta mielestäni tuo esitysjärjestys on toimiva. Luultavasti myös Aulis Rytkönen -artikkelissa kannattaisi käsitellä lapsuus jo alussa, laittaa perhettä käsittelevä kappale oman väliotsikkonsa alle ("Perhe") ja otsikoida "Yksityiselämä" uudelleen muotoon "Myöhemmät vaiheet", "Urheilu-uran jälkeen" tms. Yleisesti olen samaa mieltä tuosta, että otsikon nimi ei ole mikään ongelma, jos se ei ole harhaanjohtava (eli nimen sopivuus riippuu siitä, mitä otsikon alle on sijoitettu). Eloranta-artikkelissa häiritsevää on lähinnä osion sisältämien tietojen sekalaisuus, ei niinkään otsikon nimi. Ehkä "Muuta" olisi parempi yhdistävä nimitys noille hajatiedoille. Koulutus ja oppiarvot tosin kuuluisivat jo artikkelin alkuun. --Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 15.50 (EEST)

Yksityiselämä ei ole varmaankan paras mahdollinen osionimi. Muita nimiä voi toki keksiä ja nimi riippuu siitä, mitä sen alla on ja toisaalta mitä muussa artikkelissa on. "Muuta" olisi varmaan joillekin sekalaisille tärkeille tiedoille ihan sopiva otsikko.--Htm (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 17.09 (EEST)

Luulen, että eri tyyppisissä henkilöartikkeleissa olisi apua muutaman keskeisimmän henkilöartikkelilajityypin kattavista artikkelimalleista. En tiedä olisiko niitä muissa wikeissä.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.05 (EEST)