Ero sivun ”Translatiivi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti: bg:Транслатив
"yleinen tulosija"; w: essiivi, eksessiivi, illatiivi, allatiivi
Rivi 1: Rivi 1:
'''Translatiivi''' eli tulento on sijamuoto. [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] translatiivin pääte on -''ksi'', [[possessiivisuffiksi]]n eli omistusliitteen edellä -''kse''-.
'''Translatiivi''' eli '''tulento''' eli '''yleinen tulosija''' on [[sijamuoto]], joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: ''lapseksi'', ''äidiksi''.

Translatiivi ilmaisee abstraktia eli käsitteellistä tulemista samaan tapaan kuin yleinen olosija eli [[essiivi]] ilmaisee abstraktia olemista (''lapsena'', ''äitinä''). Joissain suomen [[murre|murteissa]] esiintyy myös niin sanottu yleinen erosija eli [[eksessiivi]]. Havainnollisemmista paikallissijoista translatiivin vastineita ovat sisäinen tulosija eli [[illatiivi]] sekä ulkoinen tulosija eli [[allatiivi]].

==Translatiivi suomen kielessä==

[[Suomen kieli|Suomen kielessä]] translatiivin pääte on -''ksi'', [[possessiivisuffiksi]]n eli omistusliitteen edellä -''kse''-.


Esimerkkejä:
Esimerkkejä:
Rivi 51: Rivi 57:
Sanontoja:
Sanontoja:
* ''viimeksi, anteeksi, enimmäkseen'', en ''kuolemaksenikaan'' muista, ''ilmaiseksi, kyllikseni'', vain ''nimeksi'', ''tarpeeksi'', ''puoleksi'' syöty
* ''viimeksi, anteeksi, enimmäkseen'', en ''kuolemaksenikaan'' muista, ''ilmaiseksi, kyllikseni'', vain ''nimeksi'', ''tarpeeksi'', ''puoleksi'' syöty



Translatiivin pääte voi myös liittyä verbin ensimmäiseen infinitiiviin, jolloin seuraa aina omistusliite:
Translatiivin pääte voi myös liittyä verbin ensimmäiseen infinitiiviin, jolloin seuraa aina omistusliite:
Rivi 72: Rivi 77:
*Enpä tullut ''huomanneeksi''.
*Enpä tullut ''huomanneeksi''.
*Siinä tuli ''tehdyksi'' melkoinen moka.
*Siinä tuli ''tehdyksi'' melkoinen moka.

==Aiheesta muualla==

* [http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1259 Translatiivin keskeiset käytöt] ''Iso suomen kielioppi verkossa'' (VISK): § 1259. [[Kotus]], 2008.


{{Tynkä/Kieli}}
{{Tynkä/Kieli}}

Versio 12. maaliskuuta 2010 kello 01.48

Translatiivi eli tulento eli yleinen tulosija on sijamuoto, joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi.

Translatiivi ilmaisee abstraktia eli käsitteellistä tulemista samaan tapaan kuin yleinen olosija eli essiivi ilmaisee abstraktia olemista (lapsena, äitinä). Joissain suomen murteissa esiintyy myös niin sanottu yleinen erosija eli eksessiivi. Havainnollisemmista paikallissijoista translatiivin vastineita ovat sisäinen tulosija eli illatiivi sekä ulkoinen tulosija eli allatiivi.

Translatiivi suomen kielessä

Suomen kielessä translatiivin pääte on -ksi, possessiivisuffiksin eli omistusliitteen edellä -kse-.

Esimerkkejä:

  • koiraksi
  • lapseksi
  • viisaaksi
  • koiraksesi
  • lapsekseni.

Translatiivi ilmaisee suomen kielessä

  • paikkaa, jonka suuntaan liikutaan:
    • Melu kuului kauaksi (myös kauas).
    • Tule luokseni!
    • Käykää peremmäksi!
    • Mene tuonnemmaksi.
  • aikaa, johon siirrytään tai raja-aikaa:
    • Jätetään sen ensi kesäksi.
    • Asia siirtyi myöhemmäksi.
    • Toivo on iäksi mennyt.
    • Tämän on oltava valmiina perjantaiksi.
    • Tuletko jouluksi kotiin?
    • Istu hetkeksi.
  • tapaa:
    • Ole ihmisiksi!
    • En osaa sanoa tätä ruotsiksi.
    • Hän käveli hiljakseen, hissuksiin.
    • Puhuin kai itsekseni.
  • suhdetta:
    • Hän on pieni ikäisekseen.
    • Hän on tuomariksi varsin kansanomainen.
    • Näin varhaiseksi täällä on paljon porukkaa.
  • tulosta tai seurausta; tilaa, tehtävää, asemaa, johon jokin joutuu tai tulee:
    • Lasi meni säpäleiksi.
    • Olkoon tämä sinulle muistutukseksi.
    • Suureksi ilokseni voin todeta...
    • Pisti vihaksi.
    • Syön aina puuroa aamiaiseksi.
    • Tuli tänne meidän riesaksemme!
    • Saat tämän lahjaksi.
    • Hän herkesi suorastaan ystävälliseksi.
    • Halonen valittiin presidentiksi vuonna 2000.
    • Lapsi jäi orvoksi.
    • Paistetaan kypsäksi, kauniin ruskeaksi.
    • Kalle aikoo poliisiksi.
    • Pese kädet puhtaaksi.
    • Sanoin Leenaa vahingossa Lissuksi.
    • Kohottakaamme malja emännän kunniaksi!
    • Hän tuli kolmanneksi
    • Työntekijät marssivat ulos vastalauseeksi irtisanomisille.

Sanontoja:

  • viimeksi, anteeksi, enimmäkseen, en kuolemaksenikaan muista, ilmaiseksi, kyllikseni, vain nimeksi, tarpeeksi, puoleksi syöty

Translatiivin pääte voi myös liittyä verbin ensimmäiseen infinitiiviin, jolloin seuraa aina omistusliite:

  • Tulee, jos on tullakseen.
  • Tulin tänne tavatakseni sinut.
  • Hän sitten on ollakseen!
  • Hän on liian pieni matkustaakseen yksin.

Kvantumrakenne:

  • tietääkseni, luullaksemme, muistaakseni, arvatakseni

Ensimmäiseen partisiippiin liittyvää translatiivia kutsutaan partisiippirakenteeksi. Se kuulostaa nykysuomalaisen korvaan usein vanhastavalta:

  • Odotan häntä tulevaksi.
  • Miestä ei näkynyt palaavaksi.
  • Kakku on tarkoitettu syötäväksi.

Toisen partisiipin muotoon liittyvä translatiivi tulla-verbin yhteydessä ilmaisee tavallisesti satunnaisuutta tai tahattomuutta:

  • Taisin tulla puhuneeksi sivu suuni.
  • Hän tuli sanoneeksi pahasti.
  • Tulin ajatelleeksi...
  • Enpä tullut huomanneeksi.
  • Siinä tuli tehdyksi melkoinen moka.

Aiheesta muualla

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.