Ero sivun ”Eura” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 46: Rivi 46:
Euran naapurikuntia ovat [[Säkylä]], [[Köyliö]], [[Kiukainen]], [[Eurajoki]], [[Lappi (kunta)|Lappi]], [[Laitila]] ja [[Yläne]].
Euran naapurikuntia ovat [[Säkylä]], [[Köyliö]], [[Kiukainen]], [[Eurajoki]], [[Lappi (kunta)|Lappi]], [[Laitila]] ja [[Yläne]].


Eura tunnetaan muun muassa [[rautakausi|rautakautisista]] muinaisjäännöksistään, [[Euran Daltonit|Euran Daltoneista]] sekä [[Darude]]sta, joka on kotoisin Euran Hinnerjoelta.
Eura tunnetaan muun muassa [[rautakausi|rautakautisista]] muinaisjäännöksistään, [[Euran Daltonit|Euran Daltoneiksi]] kutsutuista rikoksia tehneistä veljeksistä ja [[tekno]]muusikko [[Darude]]sta, joka on kotoisin Euran Hinnerjoelta.


Kunnan keskustaajamassa, Eurassa ja Kauttualla, on yhteensä noin 6 700 asukasta. Muita pienempiä [[taajama|taajamia]] ovat Hinnerjoen kirkonkylä, Mannila, Koskenkylä sekä Honkilahden kirkonkylä. Kuntaan liitettiin vuonna [[1970]] [[Hinnerjoki|Hinnerjoen]] ja [[Honkilahti|Honkilahden]] kunnat.
Kunnan keskustaajamassa, Eurassa ja Kauttualla, on yhteensä noin 6 700 asukasta. Muita pienempiä [[taajama|taajamia]] ovat Hinnerjoen kirkonkylä, Mannila, Koskenkylä sekä Honkilahden kirkonkylä. Kuntaan liitettiin vuonna [[1970]] [[Hinnerjoki|Hinnerjoen]] ja [[Honkilahti|Honkilahden]] kunnat.

Versio 29. huhtikuuta 2008 kello 12.14

Eura
Euran vaakuna Euran sijainti
vaakuna sijainti
Sijainti 61°07′50″N, 22°08′25″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Perustamisvuosi –
Kuntaliitokset Hinnerjoki (1970),
Honkilahti (1970),
Kiukainen (2009),
Köyliö (2011),
Säkylä (2011)
Pinta-ala 479,88[1] km²
– maa 429,05 km²
– sisävesi 50,83 km²
Väkiluku 9 339[2] (29.2.2008)
– väestötiheys 21,8 as./km²
Työttömyysaste 8 (2004)
Kunnallisvero 19,00 % (2008)
Kunnanjohtaja Matti Lahtinen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2004 – 2008[3]
 • SDP
 • Kesk.
 • Vas.
 • Sit.
 • Kok.
13
8
6
6
2
Aiheesta muualla
www.eura.fi

Eura on kunta Satakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Asukkaita kunnassa on 9 339 ja väestötiheys on 21,8 asukasta/km².

Euran naapurikuntia ovat Säkylä, Köyliö, Kiukainen, Eurajoki, Lappi, Laitila ja Yläne.

Eura tunnetaan muun muassa rautakautisista muinaisjäännöksistään, Euran Daltoneiksi kutsutuista rikoksia tehneistä veljeksistä ja teknomuusikko Darudesta, joka on kotoisin Euran Hinnerjoelta.

Kunnan keskustaajamassa, Eurassa ja Kauttualla, on yhteensä noin 6 700 asukasta. Muita pienempiä taajamia ovat Hinnerjoen kirkonkylä, Mannila, Koskenkylä sekä Honkilahden kirkonkylä. Kuntaan liitettiin vuonna 1970 Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat.

Kauttualla on ollut teollisuutta vuodesta 1689 alkaen, jolloin vapaaherra Lorenz Creuz sai valtakunnan vuorikollegion kankivasaraprivilegion. Metalliteollisuus jokilaaksossa jatkui yli 200 vuotta. Vuodesta 1907 alkaen metalliteollisuus vaihtui paperin valmistukseen, kun Ahlström Osakeyhtiö perusti Kauttuan Paperitehtaan. Kauttuan kylässä on huomattava määrä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, joista tunnetuimmat ovat Porrastalo ja alkuaan virkanaisten asuntolaksi suunniteltu Tipula, joka nykyään tunnetaan nimellä Villa Aalto.

Ympäristö

Euralaisen luonnon rikkautena ovat järvet (yli 40), sekä rehevä ja vaihteleva luonto. Satakunnan Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, josta huomattava osa sijaitsee Euran alueella. Järvi tunnetaan kalaisuudestaan ja vapaa-ajanviettokohteena. Koskeljärvi Euran Honkilahdella on Suomen tunnetuimpia lintujärviä. Erämaisen järven rannat on pääosin suojeltu. Järvelle on rakennettu lintutorni ja pysähdyspaikkoja luonnossa liikkumista harrastaville. Eurassa on myös kolme museota ja kolme kirkkoa (Euran harmaakivikirkko 1898, Hinnerjoen puukirkko 1755 ja Honkilahden puukirkko 1759) sekä lentokenttä (Euran lentopaikka), jota käyttävät Euran ympäristön moottorilentäjät ja varjoliitäjät.

Historia

Eura on Suomen merkittävimpiä kuntia esihistorialtaan. Poikkeuksellisen runsaat, erityisesti rautakautiset löydöt (Käräjämäki, Luistari, Pappilanmäki) tekevät Euraa tunnetuksi. Eurassa on ollut teollista toimintaa yhtäjaksoisesti yli 300 vuoden ajan. Kauttuan Ruukin alue syntyi vuonna 1689, kun vapaaherra Lorenz Creutz sai vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukin Kauttuan kosken partaalle. Rautaruukista alkanut teollisuus on synnyttänyt Kauttualle mielenkiintoisen asumis- ja teollisuusympäristön, Kauttuan Ruukinpuiston. Alueella oleva rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Ruukinpuistossa sijaitsee mm. komea klubirakennus, joka toimii nykyisin ravintolana. Klubirakennus valmistui vuonna 1802.

Kylät

Isovahe, Kirkonkylä, Lähteenoja, Mestilä, Mikkola, Naarjoki, Sorkkinen, Soupas, Turajärvi, Vähävahe ja Kauttua. Uusissa kuntaliitoksissa Euraan liitetään myös Kiukainen, Köyliö ja Säkylä.

Kuvia Eurasta

  • Euran keskusta
    Euran keskusta
  • Euran kirkko
    Euran kirkko
  • Euran kirkonkylä
    Euran kirkonkylä
  • Honkilahden kirkko
    Honkilahden kirkko

Ystävyyskunnat

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eura.

Lähteet

  1. ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2008.
  2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 16.3.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.3.2008.
  3. ↑ Helsingin sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 2.1.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 2. tammikuuta 2008.

Malline:Länsi-Suomen läänin kunnat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eura&oldid=4707763”