Ero sivun ”Essiivi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ja:様格 |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
===Suomi=== |
===Suomi=== |
||
[[Suomen kieli|Suomen]] kielessä essiivin pääte on ''-nA''. Pääte liittyy yksikön [[astevaihtelu|vahva-asteiseen]] vokaalivartaloon ja monikkovartaloon. Vanhassa kielessä |
[[Suomen kieli|Suomen]] kielessä essiivin pääte on ''-nA'' ja muoto ilmaisee yleensä hetkellistä tai vaihtoehtoista olotilaa. Pääte liittyy yksikön [[astevaihtelu|vahva-asteiseen]] vokaalivartaloon ja monikkovartaloon. Vanhassa kielessä esiintyy myös konsonanttivartaloisia essiivejä: ''vuonna'' (vrt. ''vuotena''), ''toissa'' (vrt. ''toisena''), ''miessä'' ~ ''miesnä'' (nyk. ''miehenä''), ''rauhatonna'' (nyk. ''rauhattomana''). |
||
Esimerkkejä: |
Esimerkkejä: |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
* ''lehmä'' : ''lehmä'''nä''''' : ''lehmi'''nä'''''. |
* ''lehmä'' : ''lehmä'''nä''''' : ''lehmi'''nä'''''. |
||
Olotilaa ilmaistessaan essiivi viittaa subjektiin tai objektiin. Lauseessa ''Isä ehti sinne ensimmäisenä'' essiivimuoto ''ensimmäisenä'' viittaa subjektiin ''isä''. Lauseessa ''Teet sen ystävänä'' essiivimuoto ''ystävänä'' viittaa lauseen tekijänä olevaan yksikön 2. persoonaan (''sinä teet''). Lauseessa ''Pidän kirjaa hyvänä'' essiivimuoto ''hyvänä'' viittaa lauseen objektiin ''kirja''. |
'''Olotilaa''' ilmaistessaan essiivi viittaa subjektiin tai objektiin. Lauseessa ''Isä ehti sinne ensimmäisenä'' essiivimuoto ''ensimmäisenä'' viittaa subjektiin ''isä''. Lauseessa ''Teet sen ystävänä'' essiivimuoto ''ystävänä'' viittaa lauseen tekijänä olevaan yksikön 2. persoonaan (''sinä teet''). Lauseessa ''Pidän kirjaa hyvänä'' essiivimuoto ''hyvänä'' viittaa lauseen objektiin ''kirja''. |
||
Olotilan ohella essiivi ilmaisee suomessa myös |
|||
* ajankohtaa, esim. maanantaina, jouluna |
|||
* paikkaa, esim. takana, kaukana. |
|||
Essiiviä on vanhemmassa kielen käytössä käytetty ilmaisemaan myös [[sijamuodot|'''paikallissijaa''']] olotilan rinnalla ja vaikka ilmiön [[produktiivinen|produktiivisuus]] on nykykielestä hävinnyt, osa erittäin vakiintuneista ilmauksista on säilyttänyt taivutuksensa näihin päiviin asti. Tästä perua on mm. ilmaus ''koto|na'' (vrt. nykymallin mukaan ''kodo|ssa, kodo|lla''). |
|||
Essiivin käyttö paikan ilmaisemiseen on jäänne uralilaisen kantakielen [[lokatiivi|lokatiivista]]. |
Essiivin käyttö paikan ilmaisemiseen on jäänne uralilaisen kantakielen [[lokatiivi|lokatiivista]]. |
||
Vanhassa kielessä essiiviä on käytetty myös '''ajan''' tai asiantilan ilmaisuun, esim. ''joulu|na''. |
|||
===Viro=== |
===Viro=== |
||
Versio 6. helmikuuta 2008 kello 19.06
Essiivi eli olento on sijamuoto, joka ilmaisee olotilaa.
Essiivi eri kielissä
Essiivi on tyypillinen sija mm. uralilaisissa kielissä.
Suomi
Suomen kielessä essiivin pääte on -nA ja muoto ilmaisee yleensä hetkellistä tai vaihtoehtoista olotilaa. Pääte liittyy yksikön vahva-asteiseen vokaalivartaloon ja monikkovartaloon. Vanhassa kielessä esiintyy myös konsonanttivartaloisia essiivejä: vuonna (vrt. vuotena), toissa (vrt. toisena), miessä ~ miesnä (nyk. miehenä), rauhatonna (nyk. rauhattomana).
Esimerkkejä:
- kissa : kissana : kissoina
- koira : koirana : koirina
- lehmä : lehmänä : lehminä.
Olotilaa ilmaistessaan essiivi viittaa subjektiin tai objektiin. Lauseessa Isä ehti sinne ensimmäisenä essiivimuoto ensimmäisenä viittaa subjektiin isä. Lauseessa Teet sen ystävänä essiivimuoto ystävänä viittaa lauseen tekijänä olevaan yksikön 2. persoonaan (sinä teet). Lauseessa Pidän kirjaa hyvänä essiivimuoto hyvänä viittaa lauseen objektiin kirja.
Essiiviä on vanhemmassa kielen käytössä käytetty ilmaisemaan myös paikallissijaa olotilan rinnalla ja vaikka ilmiön produktiivisuus on nykykielestä hävinnyt, osa erittäin vakiintuneista ilmauksista on säilyttänyt taivutuksensa näihin päiviin asti. Tästä perua on mm. ilmaus koto|na (vrt. nykymallin mukaan kodo|ssa, kodo|lla). Essiivin käyttö paikan ilmaisemiseen on jäänne uralilaisen kantakielen lokatiivista.
Vanhassa kielessä essiiviä on käytetty myös ajan tai asiantilan ilmaisuun, esim. joulu|na.
Viro
Viron kielessä essiivin pääte on -na.
Esimerkkejä:
- kassina 'kissana'
- koerana 'koirana'
- lehmana 'lehmänä'
abessiivi • ablatiivi • absolutiivi • adessiivi • adverbiaali • akkusatiivi • allatiivi • benefaktiivi • datiivi • delatiivi • distributiivi • eksessiivi • ekvatiivi • elatiivi • ergatiivi • essiivi • finaali • formaali • genetiivi • illatiivi • inessiivi • instruktiivi • instrumentaali • kausaali • kausatiivi • komitatiivi • komparatiivi • latiivi • lokatiivi • modaali • multiplikatiivi • nominatiivi • oppositiivi • partitiivi • prepositionaali • prolatiivi • separatiivi • situatiivi • sosiatiivi • sublatiivi • superessiivi • superlatiivi • temporaali • temporaalinen distributiivi • terminatiivi • translatiivi • vokatiivi