Ero sivun ”Instruktiivi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p sijamuotolaatikon sijainti yhdenmukaiseksi
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Instruktiivi''' eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan. Suomen kielessä sijapääte on ''-n'' sekä yksikössä että monikossa. Yksikkömuodot ovat harvinaisia, mutta esimerkiksi sanan ''jalka'' instruktiivimuodot ovat ''jala'''n''''' : ''jaloi'''n'''''. Välineen merkityksessä käytetään usein instruktiivin asemesta [[adessiivi]]a.
'''Instruktiivi''' eli keinonto on [[sijamuoto]] (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan. Suomen kielessä sijapääte on ''-n'' sekä yksikössä että monikossa. Yksikkömuodot ovat harvinaisia, mutta esimerkiksi sanan ''jalka'' instruktiivimuodot ovat ''jala'''n''''' : ''jaloi'''n'''''. Välineen merkityksessä käytetään usein instruktiivin asemesta [[adessiivi]]a.


Instruktiivimuotoja käytetään lähinnä vakiintuneissa sanonnoissa, mutta niitä on varsin paljon. Muutamat instruktiivifraasit ovat asyndeettisia eli sidesanattomia (''suin päin''). Monet sanonnat liittyvät ruumiinosiin:
Instruktiivimuotoja käytetään lähinnä vakiintuneissa sanonnoissa, mutta niitä on varsin paljon. Muutamat instruktiivifraasit ovat asyndeettisia eli sidesanattomia (''suin päin''). Monet sanonnat liittyvät ruumiinosiin:
Rivi 19: Rivi 19:
* ''täysin purjein'', ompeli ''tihein pistoin, hyrskyn myrskyn, hädin tuskin, niin muodoin''.
* ''täysin purjein'', ompeli ''tihein pistoin, hyrskyn myrskyn, hädin tuskin, niin muodoin''.


Monet sanat, joita pidämme lähinnä partikkeleina, ovat itse asiassa instruktiivimuotoja:
Monet sanat, joita pidämme lähinnä [[partikkeli|partikkeleina]], ovat itse asiassa instruktiivimuotoja:
* ''hiukan, harvoin, hitaammin, enemmän, alun perin, samoin, tarkoin, takaperin, niin, noin, näin, aivan, tyystin, varsinkin, väkisin'', ''läpikotaisin, oikein, ylen''.
* ''hiukan, harvoin, hitaammin, enemmän, alun perin, samoin, tarkoin, takaperin, niin, noin, näin, aivan, tyystin, varsinkin, väkisin'', ''läpikotaisin, oikein, ylen''.


Toisen infinitiivin instruktiivi ilmaisee tekemisen tapaa tai samanaikaista tekemistä:
[[Verbi]]en toisen [[infinitiivi]]n instruktiivi ilmaisee tekemisen tapaa tai samanaikaista tekemistä:
* tuli ''juosten'', söi ''seisten'', puhui ''huutaen''.
* tuli ''juosten'', söi ''seisten'', puhui ''huutaen''.

Verbien kolmannen infinitiivin instruktiivi esiintyy harvinaisena vanhahtavassa kielessä pitää-verbin yhteydessä ilmaisemassa jotakin, mitä täytyy tapahtua:
* katsotaan, mitä ''tuleman'' pitää.
* maaksi pitää sinun jälleen ''tuleman''.


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 29. elokuuta 2007 kello 09.12

Instruktiivi eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan. Suomen kielessä sijapääte on -n sekä yksikössä että monikossa. Yksikkömuodot ovat harvinaisia, mutta esimerkiksi sanan jalka instruktiivimuodot ovat jalan : jaloin. Välineen merkityksessä käytetään usein instruktiivin asemesta adessiivia.

Instruktiivimuotoja käytetään lähinnä vakiintuneissa sanonnoissa, mutta niitä on varsin paljon. Muutamat instruktiivifraasit ovat asyndeettisia eli sidesanattomia (suin päin). Monet sanonnat liittyvät ruumiinosiin:

  • paljain päin, avojaloin, kaksin käsin, omin korvin, näkyy paljain silmin, kynsin hampain, pitkin hampain, avosylin, ehjin nahoin, suin päin, kuivin jaloin, kyynelsilmin, kuivin suin, hajareisin, täysin sydämin, alla päin, nurin niskoin.

Myös seuraavat ilmaisevat inhimillistä toimintaa:

  • pitkin askelin, kovin ottein, muutamin valituin sanoin, suurin ponnistuksin, iloisin mielin tai ilomielin, hartain mielin, suurin toivein, suurin luuloin, mielin kielin, suurin surmin, syrjäkarein.

Paikkaa ilmaisevia instruktiiveja:

  • monin paikoin, näillä tienoin, toiselta puolen.

Määrää ilmaisevia sanontoja:

  • yksin kappalein, vähissä erin, monin verroin, kaksin kerroin, tuhatmäärin, mielin määrin, hitusen, himpun verran, kolmisin, huom. myös yksin.

Aikaa ilmaisevia sanontoja:

  • aikaisin, hyvissä ajoin, maanantaisin, keväisin ja kesäisin, mitä pikimmin.

Muita:

  • täysin purjein, ompeli tihein pistoin, hyrskyn myrskyn, hädin tuskin, niin muodoin.

Monet sanat, joita pidämme lähinnä partikkeleina, ovat itse asiassa instruktiivimuotoja:

  • hiukan, harvoin, hitaammin, enemmän, alun perin, samoin, tarkoin, takaperin, niin, noin, näin, aivan, tyystin, varsinkin, väkisin, läpikotaisin, oikein, ylen.

Verbien toisen infinitiivin instruktiivi ilmaisee tekemisen tapaa tai samanaikaista tekemistä:

  • tuli juosten, söi seisten, puhui huutaen.

Verbien kolmannen infinitiivin instruktiivi esiintyy harvinaisena vanhahtavassa kielessä pitää-verbin yhteydessä ilmaisemassa jotakin, mitä täytyy tapahtua:

  • katsotaan, mitä tuleman pitää.
  • maaksi pitää sinun jälleen tuleman.

Lähteet