Ero sivun ”Mesopotamia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
JuusoheBot (keskustelu | muokkaukset)
3 368 muokkausta
p →‎Maantiede: Typo fixing, typos fixed: lukuuno → lukuun o using AWB
Rivi 23: Rivi 23:
Mesopotamiaksi kutsutaan monesti aluetta, joka kattaa suunnilleen nykyisen [[Irak]]in. Mesopotamian halki virtaa kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Mesopotamiaa reunustavat arot ja aavikot etelässä ja idässä, ja pohjoisessa ja idässä vuoristo. Mesopotamiassa kesät ovat kuumia ja kuivia, ja talvet viileitä ja sateisempia. Sadetta saadaan talvisin varsinkin pohjoisessa ja ylävemmillä mailla. Alue suunnilleen Bagdadista etelään on niin kuiva, että maanviljely siellä perustuu jokien kuljettamaan veteen. Keväällä lumi sulaa pohjoisen vuorilla, mikä aiheuttaa jokiin tulvan.
Mesopotamiaksi kutsutaan monesti aluetta, joka kattaa suunnilleen nykyisen [[Irak]]in. Mesopotamian halki virtaa kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Mesopotamiaa reunustavat arot ja aavikot etelässä ja idässä, ja pohjoisessa ja idässä vuoristo. Mesopotamiassa kesät ovat kuumia ja kuivia, ja talvet viileitä ja sateisempia. Sadetta saadaan talvisin varsinkin pohjoisessa ja ylävemmillä mailla. Alue suunnilleen Bagdadista etelään on niin kuiva, että maanviljely siellä perustuu jokien kuljettamaan veteen. Keväällä lumi sulaa pohjoisen vuorilla, mikä aiheuttaa jokiin tulvan.


Alueen maaperä on hedelmällistä, ja maataloustuotteita tuotettiin helposti omiin tarpeisiin ja vientituotteiksi asti. Sen sijaan muita luonnonvaroja on niukasti: taatelipalmu ei sovi rakennuspuuksi kuin karkeisiin rakennelmiin, muutamaa kalkkikivi- tai marmorilouhosta lukuunottamatta muuta helposti louhittavaa kiveä ei ole juuri lainkaan, ja metalleja ja jalokiviä löytyy vain vuorilta.<ref name="EB"/>
Alueen maaperä on hedelmällistä, ja maataloustuotteita tuotettiin helposti omiin tarpeisiin ja vientituotteiksi asti. Sen sijaan muita luonnonvaroja on niukasti: taatelipalmu ei sovi rakennuspuuksi kuin karkeisiin rakennelmiin, muutamaa kalkkikivi- tai marmorilouhosta lukuun ottamatta muuta helposti louhittavaa kiveä ei ole juuri lainkaan, ja metalleja ja jalokiviä löytyy vain vuorilta.<ref name="EB"/>


Alueella on hyvälaatuista savea, ja sitä käytettiin niin savitiilien kuin astioidenkin valmistukseen. Savitauluja käytettiin myös kirjoittamiseen.<ref name="EB"/>
Alueella on hyvälaatuista savea, ja sitä käytettiin niin savitiilien kuin astioidenkin valmistukseen. Savitauluja käytettiin myös kirjoittamiseen.<ref name="EB"/>

Versio 9. heinäkuuta 2015 kello 19.37

 

Mesopotamian kartta.
Osa artikkelisarjaa
Mesopotamia
Chaldean king.

Mesopotamia eli Kaksoisvirranmaa käsittää lähinnä nykyisen Irakin alueen sekä Syyrian itäosan ja Turkin kaakkoisosan. Alueen läpi virtaa kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Mesopotamia tulee kreikan sanoista meso - välissä, potamoi - virrat.[1]

Mesopotamian eteläosa on hedelmällistä jokien tulvatasankoa, jossa voi elää kasteluviljelyllä suuria väestömääriä.[1] Mesopotamia on osa niin sanottua hedelmällistä puolikuuta, joka on Lähi-idän vanhan kulttuurin kehto.

Urukista löydetyt kuvakirjoitukset ovat maailman vanhimpia, minkä vuoksi Mesopotamia on saanut sivilisaation kehdon maineen. Mesopotamiassa sijaitsivat antiikin aikana muun muassa Sumerin sivilisaatio ja Akkadin, Babylonian ja Assyrian valtakunnat.[2] Sittemmin alue päätyi heettiläisten, Persian, seldžukien, Parthian, Rooman, jälleen Persian (sassanidisen), arabien (Bagdadin kalifit), mongolien ja osmanien valtakuntien vallan alle.

Alueen syntyhistoriaa

Mesopotamia oli Eufrat- ja Tigris-jokien välinen alue lähiympäristöineen, jonne kehittyi feodaalinen yhteiskunta. Mesopotamian sosiaalinen rakenne muistutti Egyptiä ja oli ainakin yhtä vanha, jollei vanhempikin. Kooltaan Eufratin ja Tigrisin välinen alue oli kymmenen kertaa suurempi kuin Niilin laakso.[3] Kreikkalainen historioitsija Polybios 100-luvulla eaa. nimitti Mesopotamiaksi aluetta, jota rajaavat Anatolian vuoret, Persianlahti, Iranin tasangot ja Arabian aavikot. Se ei ollut samalla tavoin sulkeutunut kuin Niilin laakso, vaan avaraa aluetta, jota ympäröi asuttu aro- ja vuoristoseutu, joiden metsästäjä- ja paimentolaisasujaimisto oli jatkuvasti alttiina ympäristön barbaarikansojen hyökkäyksille, joita sivistyneen seudun rikkaudet houkuttelivat.[4]

Mesopotamia muodostuu kreikan sanoista meso ('välissä') ja potamos ('virta'). Viimeisen jääkauden jälkeen vesi oli noussut niin korkealle, että virtaus rannikon lähellä hidastui ja liettyneet virrat hakeutuivat uusiin uomiin. Vähitellen syntyi Eufrat- ja Tigrisjoen väliin yhteinen hedelmällinen suistoalue, "Jokien välinen alue", Kaksoisvirranmaa, Mesopotamia, kulttuurien kehto.<.[5] Mesopotamia oli silloisen maailman suurin sivistäjä.[6]

Seemiläisiä puolipaimentolaisia tuli Arabian niemimaalta kuivilta aroilta viljavammille seuduille ja he sulautuivat alkuperäiseen väestöön, joista ei tiedetä keitä he olivat. Vaatteena löytyneissä kuvissa oli melkein aina kaunakes, joka oli eräänlainen vuohennahasta tehty hame.[7]

Maantiede

Pääartikkeli: Mesopotamian maantiede

Mesopotamiaksi kutsutaan monesti aluetta, joka kattaa suunnilleen nykyisen Irakin. Mesopotamian halki virtaa kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Mesopotamiaa reunustavat arot ja aavikot etelässä ja idässä, ja pohjoisessa ja idässä vuoristo. Mesopotamiassa kesät ovat kuumia ja kuivia, ja talvet viileitä ja sateisempia. Sadetta saadaan talvisin varsinkin pohjoisessa ja ylävemmillä mailla. Alue suunnilleen Bagdadista etelään on niin kuiva, että maanviljely siellä perustuu jokien kuljettamaan veteen. Keväällä lumi sulaa pohjoisen vuorilla, mikä aiheuttaa jokiin tulvan.

Alueen maaperä on hedelmällistä, ja maataloustuotteita tuotettiin helposti omiin tarpeisiin ja vientituotteiksi asti. Sen sijaan muita luonnonvaroja on niukasti: taatelipalmu ei sovi rakennuspuuksi kuin karkeisiin rakennelmiin, muutamaa kalkkikivi- tai marmorilouhosta lukuun ottamatta muuta helposti louhittavaa kiveä ei ole juuri lainkaan, ja metalleja ja jalokiviä löytyy vain vuorilta.[1]

Alueella on hyvälaatuista savea, ja sitä käytettiin niin savitiilien kuin astioidenkin valmistukseen. Savitauluja käytettiin myös kirjoittamiseen.[1]

Kulttuurit

Muinoin noin 3500 eaa. alkaen Mesopotamiaan nousi kasteluviljelyyn perustuva Sumerin sivilisaatio, joka jatkoi Babyloniana.

Kasteluviljely aiheutti kuumassa ja kuivassa maan suolaantumista, koska viljelykasvit haihduttivat vettä mikä imi suolamineraalit maan pintaan. Maan suolaantuminen pilasi lopulta Etelä-Mesopotamian viljavat maat.[8]

Mesopotamiaan kehittyi aikaa myöten maanviljelyyn pohjautuva kaupunkimainen kulttuuri, jossa monijumalaisella uskonnolla oli suuri merkitys. Talot olivat savitiilistä rakennettuja suorakaiteen muotoisia. Varsinkin alkuaikoina temppeli hoiti merkittävän osan taloudesta ja vuokrasi maata viljelijöille. Ehkä tunnetuin mesopotamialainen kulttuuripiirre on nuolenpääkirjoitus, joka kehittyi aiemmasta kuvakirjoituksesta. Mesopotamiassa rakennetut porraspyramidit, zikkuratit ovat yhä tunnettuja, vaikka ovat suurelta osin sortuneet. Hallitsijat rakensivat suuria palatseja. Pohjoisen Assyria tunnetaan sotataidostaan ja sen armeijan harjoittamasta julmuudesta.lähde? Hammurabin laki osoitti yhteiskunnan järjestäytyneen jo varsin pitkälle, ja teki eroa maallisen ja uskonnollisen vallan välille.[2]

Muinaisia kansoja

Mesopotamian alueella on ollut muinoin muun muassa sumerilaisia ja seemiläisiä kansoja sekä muun muassa hurrilaisia ja indoeurooppalaisia. Mesopotamian pohjoisosissa myöhemmän Assyrian seutuvilla nykyisen Pohjois-Irakin seuduilla kehittyi ehkä noin 6500 eaa. maatalouteen perustuva Hassunan kulttuuri, jonka asukkaat asuivat kylissä, metsästivät, hoitivat karjaa ja viljelivät maata. Asutus oli puolipysyvää. Hassunan kulttuuria seurasi tätä muistuttava Halafin kulttuuri ja Pohjois-Mesopotamiassa Samarran kulttuuri, jossa alkoi tapahtua kehitystä kohti kiinteämpää asutusta. Samarran kulttuuriin liittyi suuria linnoitettuja kyliä ja maan viljelyä kastelukanavian avulla.

Alussa kehityksen painopiste oli pohjoisessa Mesopotamiassa, mutta se siirtyi myöhemmin eteläiseen Mesopotamiaan. Noin 5500 eaa. saapui Mesopotamian tulvatasangolle ehkä Iranista ns. ubaidilaisia tai esi-eufratilaisia, joista on saattanut jäädä sumerin kieleen banana-substraatti. Pohjoiseen Mesopotamiaan syntyivät ensimmäiset urbaanit keskukset ehkä jo 5000 eaa. Seemiläisiä alkoi saapua Etelä-Mesopotamiaan nykyiseen Etelä-Irakiin jo 4000 eaa. Sumerilaiset saapuivat Etelä-Mesopotamiaan ehkä 3300 eaa. ehkä mereltä luultavasti Intiasta, idän vuorilta tai mahdollisesti kaakosta Etelä-Iranista tai Turkista tai Kaukasuksen tienoilta. Indoeurooppalaisia (raamatun mukaan "jaafetilaisia") lienee myös ollut varhain, jo joskus 3000 eaa. päätellen joistain polttohautauslöydöistä. Itä-Mesopotamian elamilaiset olivat oma kansansa, joilla oli pitkä historia niin sanotusta Susa-kaudesta alkaen ehkä noin 5500 eaa. alkaen.

Assyrialaiset olivat Pohjois-Mesopotamian seemiläisiä, babylonialaiset Etelä-Mesopotamian seemiläisiä, jotka lienevät maassa vanhastaan asuneiden seemiläisten, akkadilaisten ja amorilaisten muodostama sekakansa, johon myöhemmin sekoittui muita kansoja.

Kaupunkeja

Pääartikkeli: Muinaisen Lähi-idän kaupungit

Mesopotamiasta tunnetuin kaupunki lienevät Babylonian pääkaupunki Babylon, jonka alkuperäinen kirjoitusasu oli bab-ili, "Jumalten portti". Assyrian pääkaupunki Ninive mainitaan Raamatussa, mutta välillä Assyrian pääkaupunki oli Assur. Eteläisemmässä Sumerin maassa ennen Babylonian ja Assyrian nousua oli monia muita kaupunkeja, kuten Ur ja Uruk.

Uskonto

Pääartikkeli: Mesopotamian uskonto

Mesopotamian muinainen uskonto oli monijumalainen. Eri kaupungit palvoivat eri jumalia pääjumalanaan. Runsas jumaltarusto käsitti muutamia Raamatusta tuttuja aiheita, muun muassa vedenpaisumuksen. Varhaisin meidän tuntemamme alueen kulttuurikansa sumerilaiset palvoi muun muassa taivaan jumala An/Anua, ilman jumala Enliliä ja veden ja sateen jumalaa Enki/Ea:ta. Babylonialaiset palvoivat muita jumalia ennen Mardukia, assyrilaiset Assuria. Pahoja jumalia olivat muun muassa Nergal, Pazuzu ja Ereshkigal. Inanna eli babylonialaisittain Ishtar oli rakkauden jumala. Sumerilaiset hautasivat vainajansa talojen alle.

Historian aikajakoa

Muinaisia kerrostumia

Kausi Kerrostumia I Kerrostumia II
Hassuna Nineve I
Samarra Hassuna III-IV Nineve II a-b
Tell Halaf Hassuna VI-XII Nineve II c
Ubaid I (Eridu) Eridu XV -XVII
Ubaid II(-III?) Hajjı Muhammed Eridu IX - XIV :
Ubaid III Eridu VI - VII Uruk XIV - XVIII
Uruk Uruk V - XII
Jemdet Nasr Uruk III - V

Mesopotamian ja lähialueiden aluejako

  • Anatolia
  • Syyria
  • Pohjois-Mesopotamia
  • Keski-Mesopotamia
  • Etelä-Mesopotamia
  • Lounais-Iran

Katso myös

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mesopotamia.

Lähteet

  1. ↑ a b c d History of Mesopotamia Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.3.2013. (englanniksi)
  2. ↑ a b Metz H. (toim.): Ancient Mesopotamia: Sumer, Akkad, Babylon, and Assyria Iraq: A Country Study.. US Library of Congress. Viitattu 16.3.2013.
  3. ↑ R. Broby-Johansen s. 34
  4. ↑ R. Broby-Johansen: Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, s. 35, Tammi 1977, ISBN 951-30-3964-1
  5. ↑ Muinaiset valtakunnat, Kivikaudesta vuoteen 970 eKr. s. 31, Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Helsinki 1998, ISBN 951-584-368-5
  6. ↑ Ihmiskunnan värikkäät vaiheet I, s. 15, Muinaiskulttuurit, Antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, WSOY 1971
  7. ↑ Ihmiskunnan värikkäät vaiheet I, s. 13–14, Muinaiskulttuurit, Antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, WSOY 1971
  8. ↑ Traditional irrigation in Mesopotamia (Published as Chapter 25 of The Social and Environmental Effects of Large Dams: Volume 1. Overview. Wadebridge Ecological Centre, Worthyvale Manor Camelford, Cornwall PL32 9TT, UK, 1984. By Edward Goldsmith and Nicholas Hildyard.) edwardgoldsmith.org. Viitattu 16.3.2013.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mesopotamia&oldid=15057062”