Ero sivun ”Karibianmeri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p kh + w |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Pääpiirteet== |
==Pääpiirteet== |
||
[[Kuva:Tectonic plates Caribbean.png|thumb|Karibianmeri on suurimmaksi osaksi Karibian laatan kohdalla (kuvassa keskellä)]] |
[[Kuva:Tectonic plates Caribbean.png|thumb|Karibianmeri on suurimmaksi osaksi Karibian laatan kohdalla (kuvassa keskellä)]] |
||
Karibianmerta reunustavat Etelä-Amerikan pohjoisrannikko, [[Keski-Amerikka]], [[Meksikonlahti]] sekä [[Isot Antillit|Isot]] ja [[Pienet Antillit]].<ref name="wwf" /> Karibianmeri on laajuudeltaan noin 2 754 000 km². Sen keskisyvyys on 2 200 metriä. Meren syvin kohta on [[Kuuba]]n ja [[Jamaika]]n välissä sijaitseva [[Caymanin hauta]], joka on 7 686 metriä syvä<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/95846/Caribbean-Sea | Nimeke =Caribbean Sea | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition | Viitattu = 14.11.2013 }}</ref>. Pintaveden vuotuinen keskilämpötila on 27 °C. Meren poikki virtaa suuri [[merivirta]] kaakosta luoteeseen. Veden suolapitoisuus on korkeimmillaan alkuvuodesta ja alimmillaan loppuvuodesta etenkin meren eteläosiin [[Makea vesi|makeaa vettä]] virtaavien [[Orinoco|Orinocojoen]] ja [[Amazon (joki)|Amazon]]in vuoksi.<ref name="wwf">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwf.panda.org/what_we_do/endangered_species/marine_turtles/lac_marine_turtle_programme/projects/hawksbill_caribbean_english/caribbean_sea/ | Nimeke =The Caribbean Sea | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =WWF | Viitattu = 14.11.2013 }}</ref> |
Karibianmerta reunustavat Etelä-Amerikan pohjoisrannikko, [[Keski-Amerikka]], [[Meksikonlahti]] sekä [[Isot Antillit|Isot]] ja [[Pienet Antillit]].<ref name="wwf" /> Karibianmeri on laajuudeltaan noin 2 754 000 km². Sen keskisyvyys on 2 200 metriä. Meren syvin kohta on [[Kuuba]]n ja [[Jamaika]]n välissä sijaitseva [[Caymanin hauta]], joka on 7 686 metriä syvä<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/95846/Caribbean-Sea | Nimeke =Caribbean Sea | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition | Viitattu = 14.11.2013 }}</ref>. Pintaveden vuotuinen keskilämpötila on 27 °C. Meren poikki virtaa suuri [[merivirta]] kaakosta luoteeseen. Veden suolapitoisuus on korkeimmillaan alkuvuodesta ja alimmillaan loppuvuodesta etenkin meren eteläosiin [[Makea vesi|makeaa vettä]] virtaavien [[Orinoco|Orinocojoen]] ja [[Amazon (joki)|Amazon]]in vuoksi.<ref name="wwf">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwf.panda.org/what_we_do/endangered_species/marine_turtles/lac_marine_turtle_programme/projects/hawksbill_caribbean_english/caribbean_sea/ | Nimeke =The Caribbean Sea | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =WWF | Viitattu = 14.11.2013 }}</ref>{{selvennä|eihän Amazon laske Karibianmereen}} |
||
==Geologia== |
==Geologia== |
||
Versio 17. tammikuuta 2014 kello 18.45
 |
Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi. Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
Karibianmeri on Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä sijaitseva meri. Sitä reunustavat pohjoisessa Isot Antillit. Karibianmerelle ovat ominaista trooppinen ilmasto, koralliriutat, vulkaaninen toiminta ja maanjäristykset.
Pääpiirteet
Karibianmerta reunustavat Etelä-Amerikan pohjoisrannikko, Keski-Amerikka, Meksikonlahti sekä Isot ja Pienet Antillit.[1] Karibianmeri on laajuudeltaan noin 2 754 000 km². Sen keskisyvyys on 2 200 metriä. Meren syvin kohta on Kuuban ja Jamaikan välissä sijaitseva Caymanin hauta, joka on 7 686 metriä syvä[2]. Pintaveden vuotuinen keskilämpötila on 27 °C. Meren poikki virtaa suuri merivirta kaakosta luoteeseen. Veden suolapitoisuus on korkeimmillaan alkuvuodesta ja alimmillaan loppuvuodesta etenkin meren eteläosiin makeaa vettä virtaavien Orinocojoen ja Amazonin vuoksi.[1]
Geologia
Karibianmeren arvellaan olleen yhteydessä Välimereen paleotsooisella maailmankaudella 540–230 miljoonaa vuotta sitten, ennen Atlantin muodostumista. Liitukaudella 145–65 miljoonaa vuotta sitten Karibianmeri oli yhteydessä Tyyneenmereen, kunnes Pohjois- ja Etelä-Amerikka yhdistyivät mioseeni- ja plioseenikaudella 23–2,6 miljoonaa vuotta sitten.[2]
Karibianmeri on vulkaanisesti aktiivista aluetta ja siellä esiintyy maanjäristyksiä. Karibianmeren alla oleva Karibian laatta syntyi 90–100 miljoonaa vuotta sitten. Se on pieni mutta aktiivinen, sillä se laajenee keskustastaan ja synnyttää samalla tulivuorisaaria.[3]
Ilmasto
Karibianmeren ilmasto on trooppinen. Vuotuinen sademäärä vaihtelee Venezuelan rannikon Bonairen saaren 250 millimetristä Dominican 9 000 millimetriin. Pohjoisella Karibianmerellä esiintyy kesä–marraskuussa voimakkaita hurrikaaneja, mutta etelässä niitä ei esiinny juuri lainkaan. Tuulen suunta on yleensä koillisesta.[1]
Eliöstö
Karibianmeressä on 14 prosenttia maailman koralliriutoista.[1] Saarten maaperä ei ole kovinkaan ravinteikasta. Rannikkojen laguuneita reunustavat mangrovepuut ja kookospalmut. Karibianmeri on lintujen muuttoreittien varrella, joten linnusto vaihtelee suuresti vuodenajan mukaan. Saarilla elää muun muassa papukaijoja, banaanikerttuleita ja tukaaneja, ja avomerellä fregattilintuja, ruskosuulia ja tropiikkilintuja. Meressä elää muun muassa merikilpikonnia, manaatteja ja kotkarauskuja. Hummeria, Lobatus gigas -kotiloa, sardiinia ja tonnikalaa pyydetään ravinnoksi, ja naiskalaa, barrakudaa, delfiiniä, marliinia ja raitamakrillia urheilukalastetaan.[2]
Historia
Kristoffer Kolumbus purjehti Karibianmerelle ensimmäisenä eurooppalaisena 1492. Saaria asutti silloin kolme intiaanikansaa, joista karibit antoivat alueelle nimensä.[4]
Karibianmeren merirosvot vaivasivat meren laivaliikennettä vuosina 1550–1730. Merirosvouden huippukautena pidetään ajanjaksoa 1698–1730, jonka loppuun mennessä kaikki alueen pelätyimmät merirosvot oli saatu kiinni ja otettu hengiltä.[5]
Luonnonvarat
Karibianmeren pohjassa on suuret öljyvarannot, ja 2010-luvulla yhä useampi maa on aloittanut öljyn ja maakaasun etsinnän syviltä aluevesiltään. Alueen suurin öljyntuottaja on Venezuela.[6][7]
Karibianmeren valtiot
Manner
| Valtio | Pääkaupunki |
|---|---|
 Meksiko
|
México |
 Belize
|
Belmopan |
 Guatemala
|
Guatemala |
 Honduras
|
Tegucigalpa |
 Nicaragua
|
Managua |
 Costa Rica
|
San José |
 Panama
|
Panamá |
 Kolumbia
|
Bogotá |
 Venezuela
|
Caracas |
Isot Antillit
| Valtio | Pääkaupunki |
|---|---|
 Kuuba
|
Havanna |
 Dominikaaninen tasavalta
|
Santo Domingo |
 Haiti
|
Port-au-Prince |
 Jamaika
|
Kingston |
Pienet Antillit
Muita suuria saaria tai saaristoja
- Hispaniola (Karibianmeren toiseksi suurin saari:
Haiti ja 
Dominikaaninen tasavalta) - Puerto Rico,
Yhdysvallat - Isla Margarita,
Venezuela - Isla de la Juventud,
Kuuba - Cozumel,
Meksiko - Caymansaaret,
Britannia
Lähteet
- ↑ a b c d The Caribbean Sea WWF. Viitattu 14.11.2013.
- ↑ a b c Caribbean Sea Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 14.11.2013.
- ↑ Peter N. Spotts: Haiti earthquake: Why the Caribbean is a mini ring of fire 21.1.2010. The Christian Science Monitor. Viitattu 4.1.2014.
- ↑ Sandra W. Meditz & Dennis M. Hanratty: Caribbean Islands, The Pre-European Population Lähde: U.S. Library of Congress. Viitattu 4.1.2014.
- ↑ Konstam, Agnus: Piracy: The Complete History, s. 150–153. New York: Osprey Publishing, 2008. ISBN 978-1-84603-240-0.
- ↑ Anthony T. Bryan: The dash for deepwater oil and gas in the Caribbean: What’s at the finish line 11.4.2013. Dominican Today. Viitattu 10.1.2014.
- ↑ David McFadden: Caribbean Nations Search For Oil Amid Spill Fears 31.3.2013. Huffington Post. Viitattu 10.1.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karibianmeri Wikimedia Commonsissa
