Ero sivun ”Armonkallio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ramijjnet (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:


Tampereen kaupunginosajaossa Armonkallio muodostaa yhdessä Tampellan entisen teollisuusalueen kanssa kaupunginosan IX.
Tampereen kaupunginosajaossa Armonkallio muodostaa yhdessä Tampellan entisen teollisuusalueen kanssa kaupunginosan IX.
[[Tiedosto:Soukanlahdenkatu 21, Armonkallio, Tampere.jpg|thumb|200px|left|Armonkallion ensimmäinen kerrostalo vuodelta 1938. Soukanlahdenkatu 21.]]

==Historia==
==Historia==
Armonkallio sai alkunsa [[1890]], kun [[Kyttälä]]n uuden asemakaavan toimeenpano ajoi alueen vanhat asukkaat kodeistaan; köyhälistöllä ei ollut varaa uusiin kallistuneisiin tontteihin. Raha-avustusten lisäksi kaupunki joutui kaavoittamaan Soukanlahden tuntuman kallioilta tonttimaata Kyttälän vanhoille asukkaille. Työn hoiti kaupunginarkkitehti Lambert Pettersson. Uudelle alueelle muuttajille luvattiin viisi ensimmäistä vuotta vuokratonta aikaa. Nämä "armon vuodet" antoivat kaupunginosalle sen nimen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1870-00/kyttalasan.htm | Nimeke =Kyttälän saneeraus ja Uusi Kyttälä | Tekijä =Kyllönen, Irina | Julkaisu =Koskesta voimaa | Ajankohta = | Julkaisija =Tampereen kaupungin elinkeinokeskus | Viitattu = 19.5.2008 }}</ref> Armonkallio rakennettiin nopeasti täyteen. Alueella oli jo vuonna [[1900]] yli 2000 asukasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/IXb.htm | Nimeke =Kaupunginosa IX - Väestö | Tekijä =Keskinen, Jouni | Julkaisu =Koskesta voimaa | Ajankohta = | Julkaisija =Tampereen kaupungin elinkeinokeskus | Viitattu = 19.5.2008 }}</ref> Sittemmin rakennuskanta uudistui hitaasti, ensimmäinen kerrostalo rakennettiin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] alla keväällä 1938.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/IX.htm | Nimeke =Kaupunginosa IX - Armonkallio | Tekijä =Keskinen, Jouni | Julkaisu =Koskesta voimaa | Ajankohta = | Julkaisija =Tampereen kaupungin elinkeinokeskus | Viitattu = 19.5.2008 }}</ref> 1900-luvun alkupuolen Armonkallio säilyi vahvasti työläiskaupunginosana, joka esimerkiksi kunnallistekniikaltaan ja muilta asumisolosuhteiltaan oli koko kaupungin keskiarvon alapuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/IXc.htm | Nimeke =Kaupunginosa IX, Sosiaaliset olot - Työläiskaupunginosien parempaa keskikastia | Tekijä =Keskinen, Jouni | Julkaisu =Koskesta voimaa | Ajankohta = | Julkaisija =Tampereen kaupungin elinkeinokeskus | Viitattu = 19.5.2008 }}</ref>
Armonkallio sai alkunsa [[1890]], kun [[Kyttälä]]n uuden asemakaavan toimeenpano ajoi alueen vanhat asukkaat kodeistaan; köyhälistöllä ei ollut varaa uusiin kallistuneisiin tontteihin. Raha-avustusten lisäksi kaupunki joutui kaavoittamaan Soukanlahden tuntuman kallioilta tonttimaata Kyttälän vanhoille asukkaille. Työn hoiti kaupunginarkkitehti Lambert Pettersson. Uudelle alueelle muuttajille luvattiin viisi ensimmäistä vuotta vuokratonta aikaa. Nämä "armon vuodet" antoivat kaupunginosalle sen nimen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1870-00/kyttalasan.htm | Nimeke =Kyttälän saneeraus ja Uusi Kyttälä | Tekijä =Kyllönen, Irina | Julkaisu =Koskesta voimaa | Ajankohta = | Julkaisija =Tampereen kaupungin elinkeinokeskus | Viitattu = 19.5.2008 }}</ref> Armonkallio rakennettiin nopeasti täyteen. Alueella oli jo vuonna [[1900]] yli 2000 asukasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/IXb.htm | Nimeke =Kaupunginosa IX - Väestö | Tekijä =Keskinen, Jouni | Julkaisu =Koskesta voimaa | Ajankohta = | Julkaisija =Tampereen kaupungin elinkeinokeskus | Viitattu = 19.5.2008 }}</ref> Sittemmin rakennuskanta uudistui hitaasti, ensimmäinen kerrostalo rakennettiin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] alla keväällä 1938.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/IX.htm | Nimeke =Kaupunginosa IX - Armonkallio | Tekijä =Keskinen, Jouni | Julkaisu =Koskesta voimaa | Ajankohta = | Julkaisija =Tampereen kaupungin elinkeinokeskus | Viitattu = 19.5.2008 }}</ref> 1900-luvun alkupuolen Armonkallio säilyi vahvasti työläiskaupunginosana, joka esimerkiksi kunnallistekniikaltaan ja muilta asumisolosuhteiltaan oli koko kaupungin keskiarvon alapuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/IXc.htm | Nimeke =Kaupunginosa IX, Sosiaaliset olot - Työläiskaupunginosien parempaa keskikastia | Tekijä =Keskinen, Jouni | Julkaisu =Koskesta voimaa | Ajankohta = | Julkaisija =Tampereen kaupungin elinkeinokeskus | Viitattu = 19.5.2008 }}</ref>

Versio 23. elokuuta 2013 kello 19.03

Näkymä Armonkalliolle Kekkosentien ylittävältä sillalta.

Armonkallio on alue Tampereella Tampellan kaupunginosassa. Se sijaitsee nimensä mukaisesti kalliolla, joka jää kahtia haarautuvan rautatien väliin Naistenlahden, Tammelan ja Juhannuskylän rajaamana. Mäen vanhimmat talot ovatkin 1900-luvun alusta, joskin leimallisin rakennuskanta on 1960-luvulta.

Tampereen kaupunginosajaossa Armonkallio muodostaa yhdessä Tampellan entisen teollisuusalueen kanssa kaupunginosan IX.

Armonkallion ensimmäinen kerrostalo vuodelta 1938. Soukanlahdenkatu 21.

Historia

Armonkallio sai alkunsa 1890, kun Kyttälän uuden asemakaavan toimeenpano ajoi alueen vanhat asukkaat kodeistaan; köyhälistöllä ei ollut varaa uusiin kallistuneisiin tontteihin. Raha-avustusten lisäksi kaupunki joutui kaavoittamaan Soukanlahden tuntuman kallioilta tonttimaata Kyttälän vanhoille asukkaille. Työn hoiti kaupunginarkkitehti Lambert Pettersson. Uudelle alueelle muuttajille luvattiin viisi ensimmäistä vuotta vuokratonta aikaa. Nämä "armon vuodet" antoivat kaupunginosalle sen nimen.[1] Armonkallio rakennettiin nopeasti täyteen. Alueella oli jo vuonna 1900 yli 2000 asukasta.[2] Sittemmin rakennuskanta uudistui hitaasti, ensimmäinen kerrostalo rakennettiin toisen maailmansodan alla keväällä 1938.[3] 1900-luvun alkupuolen Armonkallio säilyi vahvasti työläiskaupunginosana, joka esimerkiksi kunnallistekniikaltaan ja muilta asumisolosuhteiltaan oli koko kaupungin keskiarvon alapuolella.[4]

Lähteet

Viitteet

  1. Kyllönen, Irina: Kyttälän saneeraus ja Uusi Kyttälä Koskesta voimaa. Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. Viitattu 19.5.2008.
  2. Keskinen, Jouni: Kaupunginosa IX - Väestö Koskesta voimaa. Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. Viitattu 19.5.2008.
  3. Keskinen, Jouni: Kaupunginosa IX - Armonkallio Koskesta voimaa. Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. Viitattu 19.5.2008.
  4. Keskinen, Jouni: Kaupunginosa IX, Sosiaaliset olot - Työläiskaupunginosien parempaa keskikastia Koskesta voimaa. Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. Viitattu 19.5.2008.

Aiheesta muualla