Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista

Tämä luettelo kattaa sodan tai rauhan aikaiset miehistön kuolemaan johtaneet tai lentokoneen merkittävään vaurioitumiseen tai tuhoutumiseen johtaneet lento-onnettomuudet vuosina 1918–2010, mutta ei taistelutoimissa tuhoutuneita koneita.

1910-luku

Sisällissodan aikaiset onnettomuudet

• 16. huhtikuuta 1918 kello 18.50 tapahtui Ilmailuvoimien ensimmäinen lento-onnettomuus, kun Ilmailuvoimien ensimmäinen lahjoituslentokone Eric von Rosenilta, Thulin Typ D putosi Tampereella Näsijärven jäälle. F1 kuului tuolloin Lento-osasto 1:een. Onnettomuudessa kuolivat koneen ruotsalainen 19-vuotias ohjaaja Karl Westman ja vaasalainen 20-vuotias mekaanikko Sigurd Nylund. Naistenlahden lentopaikalta, joka oli vallattu punaisten lentojoukoilta 10. huhtikuuta 1918, lähtenyt lento oli moottorihuollon jälkeinen koelento. Kone ei oiennut liu'usta vaan sen siipien tuenta petti. Lentovarikon kilta on pystyttänyt onnettomuuden muistolaatan Tampereen Tampellan alueelle.

Sisällissodan jälkeen

Onnettomuuksia oli lyhyenä aikana suhteellisen paljon ottaen huomioon koneiden vähäinen käyttö:

• 29. kesäkuuta 1918 alkuillasta teki Suomen ilmavoimille tuotava Suomesta kerätyin varoin tilattu NAB typ 12 pakkolaskun Ahvenanmerelle. Lentokone upposi, ja sen ruotsalainen miehistö hukkui. Kone ei ollut Ilmailuvoimien rekisterissä, vaan sillä oli ruotsalaisen rekisterinumero F10. Sille oli tehty yksi koelento Ruotsissa ennen siirtolentoa Suomeen. Koneen osia löydettiin myöhemmin Eckerön lähistöltä. Sen ohjaaja oli kapteeni Krokstedt, N.A.B.-lentokonetehtaan koelentäjä, jota oli turhaan kutsuttu Suomen ilmavoimien ensimmäiseksi komentajaksi talvella 1918. Matkustajan, vapaaherra Cederströmin, ruumis löydettiin merestä. Hän oli perustanut N.A.B.-tehtaan vuonna 1916 ja oli ensimmäinen ruotsalainen, joka hankki lentolupakirjan. Hänen kouluttajansa oli ollut Louis Bleriot. Molemmat olivat kokeneita lentäjiä ja onnettomuuden syy on ilmeisesti ollut moottorin sammmuminen ja epäonnistunut pakkolasku mereen.
• 11. elokuuta 1918 syöksyi saksalainen luutnantti von Bulow-Bothkampin, joka oli Suomen ilmavoimien komentajan Seberin adjutantti, ohjaama (matkustajana Saksan laivaston luutnantti Blanck) Friedrichshafen FF.33.E mereen Turun lähellä. Kone oli Suomen ilmavoimien kone S.58/18. Moottorihäiriön jälkeisessä kaarrossa kone menetti nopeutensa ja syöksyi maahan palaen. Matkustajan on arveltu aikaansaaneen ohjausvirheen.
• 30. syyskuuta 1918 klo 17:30 syöksyi Stetinin M-9-lentovene C.75/18 mereen Turun lähistöllä. Matkustaja jääkärivänrikki, tähystäjäoppilas Johan Hyvönen kuoli, mutta ohjaaja vääpeli Asser Järvinen loukkaantui vain lievästi. Ajelleen tyypillisesti Järvisen ensimmäiselle yksinlennolle otettiin matkustaja mukaan. Kone oli kaatunut vaakalennosta syöksyyn, joka viittaa ohjausjärjestelmän vikaan tai rakennevaurioon.
• 6. kesäkuuta 1919 syöksyi Stetinin M-9-lentovene C.77/18 mereen Turun edustalla. Ohjaaja V.Malmlund kuoli, mekaanikko V.Juutilainen loukkaantui lievästi. Syynä oli ohjaajan virhe korkeuden arvioinnissa loppuvedossa.
• 8. elokuuta 1919 syöksyi Friedrichshafen FF.49.C-vesikone maahan Koivistolla. Ohjaaja vänrikki O.Hongell ja kersantti A.Rantasalmi kuolivat, toinen matkustaja selvisi vähin vammoin. Jyrkkä kaarto 100 metrin korkeudessa pudotti koneen lentonopeuden, jolloin se syöksyi jyrkästi maahan.

1920-luku

1920-luvun lento-onnettomuudet olivat:

• 11. maaliskuuta 1920 ohjaaja vänrikki Michelson ja mekaanikko Joutsela kuolivat, kun Albatros C.III nousi pystyyn kesken lentoonlähdön Utissa ja syöksyi maahan. Virallisesti syyksi todettiin sabotaasi .
• 7. syyskuuta 1920 kaksi Italian Suomelle lahjoittamaa SIAI Savoia S.9 -lentovenettä putosi. Majuri Väinö Werner Mikkolan ohjaama kone löydettiin pudonneena Gliems -jäätiköltä Sveitsistä ja vänrikki Carl-Erik Leijerin kone Zurich -järvestä. Alppilentäjiksikin kutsuttujen ohjaajien lisäksi kuolivat tähystäjät luutnantti Äly Rae Durchman ja italialainen mekaanikko Carlo Riva. Kummankin koneen potkurit olivat hajonneet virheellisen liimauksen vuoksi ja särkeneet ohjausvaijerit. Ilmavoimien kuvaus onnettomuudesta ja 1920-luvun sotilasilmailusta. Alppilentoturman muistokivi on pystytetty Kouvolan Alakylään majuri Mikkolan kotitalon paikalle.
• 18. heinäkuuta 1923 Caudron C.60 tunnuksella 1E24 tuhoutui maahansyöksyssä syöksykierteessä Santahaminassa. Kaksi kuollutta.
• 18. maaliskuuta 1924 Caudron G.3 syöksyi maahan Santahaminassa koululennolla. Kersantti O. Forsell kuoli onnettomuudessa.
• 22. kesäkuuta 1924 Hansa syöksyi moottorin kiinni leikkaamisen takia Hietalahden satamaan Helsingissä. Koneessa kyydissä ollut metsänhoitaja Kaila kuoli onnettomuudessa. Kaikkiaan vuonna 1924 tapahtui 54 suurehkoa lentovauriota. Huomio! Jaakko Hyvönen esitti tutkimuksissaan tämän 22. kesäkuuta 1924 tapahtuneen onnettomuuden syyksi ohjausvirhettä. Kyse oli Ilmavoimien ensimmäisestä tulkinnasta tässä asiassa. Muutamia päiviä onnettomuuden jälkeen Ilmavoimien komentaja pyysi sairaalassa makaavalta ohjaajalta anteeksi onnettomuuden syyn väärää tulkintaa ja asian uutisointia. Koneen ohjaaja lensi moottorivikaisen koneen pois kaupungin yltä ja muun muassa Esplanadilta katkoi muutaman puun latvan ennen kuin ohjasi koneen lopulta mereen. Asiasta uutisoitiin muun muassa Helsingin Sanomissa ja Sosialidemokraatissa.
• 9. huhtikuuta 1924 Hansa syöksyi Sortavalassa jäähän. Kersantti O. Rautiainen, jääkärivääpeli Kaarlo Hämäläinen ja korpraali Y. Seppänen kuolivat onnettomuudessa.
• 23. toukokuuta 1924 Hansa syöksyi maahan. Vääpeli T. Sipinen (ohjaaja), kersantti A. Ahokas ja lentäjä A. Lönnbeck kuolivat onnettomuudessa.
• 2. elokuuta 1924 Caudron C.60-koulukone (tunnus 1F34) syöksyi maahan syöksykierteessä Utissa. Lentäjä P. Harvela kuoli onnettomuudessa.
• 18. marraskuuta 1924 Caundron C.60 1E20 tuhoutui tuntemattomasta syystä Utissa. Ohjaaja kuoli.
• 28. joulukuuta 1925 Caudron C.60 harjoitushävittäjä 1F48 tuhoutui laskuharjoituksissa Utissa moottorin pysähtyessä. 40 metrin korkeudessa tehty järkkä kaarto takaisin kiitotielle päätyi koneen syöksyyn kenttään. Ohjaaja säilyi hengissä, mutta matkustaja alokas Kivekäs kuoli. .
• 7. huhtikuuta 1926 Caudron C.60 1F47 tuhoutui Santahaminassa maahan ajossa, ohjaaja luutnantii A.Ikola kuoli
• 21. heinäkuuta 1926 Caudron C.60 1F37 tuhoutui "muljahtamisesta", ohjaaja vänrikki L.Jussila kuoli.
• 17. elokuuta 1926 Hansa 4E.16 tuhoutui lennolla Santahaminasta noustua. Vänrikki Yrjölä kuoli. Koneen kantava rakenne oli katkennut. Tämä oli kolmas samanlainen onnettomuus.
• 30. elokuuta 1926 Hansa 4F.35 tuhoutui onnettomuudessa Viipurissa. Ohjaaja kersantti U.Siren ja lennonopettaja luutnantti K.Pukkinen kuolivat.

Viipurinlahdella 16. kesäkuuta 1927 nostetaan tuhoutunutta IL-40 konetta

• 27. marraskuuta 1926 kaksi Hansaa törmäsi ilmassa Sortavalassa. Alikersantit O.Rannanjärvi, H.Kinnunen, J.Mikkilä ja "lent." P. Nuutinen kuolivat 4F.38 ja 4F.57 koneiden tuhossa.
• 16. kesäkuuta 1927 IL-40 kone tuhoutui syöksyssä Viipurinlahteen Viipurissa. Turmassa menehtyivät kersantti Tapanainen, kersanti Kippo ja lentäjä Teräväinen.
• 28. heinäkuuta 1927 Caudron C.60-koneen CA-36 moottori sammui laskun jälkeen, moottori heitettiin uudestaan käyntiin, mutta toinen lentoonlähtevä Caudron CA-32 ajoi sen päälle. Takaohjaamossa ollut oppilas alikersantti Nysten kuoli. .
• 19. helmikuuta 1928 G-L-kone tuhoutui onnettomuudessa Utissa, jossa luutnantti N. Ekqvist kuoli.
• 21. toukokuuta 1928 kuolivat Ahlman ja Sanaksenaho lento-onnettomuudessa.
• 1. elokuuta 1928 Hansa IL-67 tuhoutui Kalvolassa. Onnettomuudessa kuolivat Sannholm ja Koivumäki.
• 7. joulukuuta 1928 upposi Hansa IL-112 epäonnistuneessa laskussa mereen Kirkkonummen rannikolla. Onnettomuudessa kuolivat vääpeli E. Snellman ja alikersantti M. Männikkö.
• 4. kesäkuuta 1929 Hansa IL-46 törmäsi maahan epäonnistuneessa lentoonlähdössä. Vääpeli K. Ruusuvuori kuoli.
• 23. heinäkuuta 1929 Hansa IL-93 törmäsi rantaveteen. Ohjaaja kersantti P. Alestalo kuoli, mekaanikko U. Heinonen loukkaantui vakavasti. Kyseessä oli ohjaajan tyttöystävän kodin päällä tehty koukkaus.
• 25. lokakuuta 1929 CA-64 tuhoutui maahansyöksyssä Utissa, syöksykierteessä. Ohjaaja kuoli.

1930-luku talvisodan alkuun mennessä

Onnettomuudet olivat:

• 10. tammikuuta 1930 Hansa IL-61 tuhoutui Laatokalla. Kersantti E. Virtanen ja mekaanikko E. Pekkanen kuolivat onnettomuudessa.
• 19. helmikuuta 1930 Caudron C.60 CA-74 tuhoutui onnettomuudessa Sortavalassa , jossa kuolivat kersantti N. Koponen ja mekaanikko W. Keränen.
• 25. helmikuuta 1930 Martinsyde F.4 Buzzard (tunnus MA-32) tuhoutui Utissa. Luutnantti L. Lemminki kuoli onnettomuudessa. Kone törmäsi usvaisessa säässä tehdyssä muodostelmalentoharjoituksessa yksinäiseen Aero-koneeseen. MA-32 syöksyi maahansiipien tuhouduttua. .
• 28. huhtikuuta 1930 Hansa IL-78 syöksyi maahan sen peräsimeen tarttuneen lennolla auenneen laskuvarjon takia. Kersantti U. Västinen (ohjaaja) ja kersantti P. Kuusela kuolivat.
• 3. heinäkuuta 1930 Sääski SÄ-119 törmäsi laskussa puuhun. Luutnantti Å. Viksten kuoli.
• 29. elokuuta 1930 Martinsyde F4 MA-25 törmäsi syöksykierteessä maahan Kauhavalla. Kadetti V. Luoma kuoli.
• 27. syyskuuta 1930 Moth MO-97 törmäsi maahan. Lentomestari E. Saarla kuoli.
• 25. maaliskuuta 1931 Gamecock GA-48 ja GA-53 törmäsivät ilmassa Helsingin Kaivopuiston päällä lentonäytöksessä. Ohjaaja luutnantti M. Salonen ja luutnantti V. Artola kuolivat. Viiden koneen parvi teki samaan aikaan vaakakierrettä ja kaksi muodostelman konetta törmäsi toisiinsa .
• 13. huhtikuuta 1931 Moth MO-98 törmäsi maahan syöksykierteessä Viipurinlahdella. Opettaja lentomestari T. Tilli ja oppilas kapteeni L. Hällströn kuolivat.
• 27. heinäkuuta 1931 Gamecok GA-54 syöksyi maahan Saverossa. Luutnantti O. Tolvanen kuoli.
• 25. maaliskuuta 1932 deHavilland DH 60X Moth MO-107 syöksyi Helsingin Pohjoissataman jäähän. Mekaanikko E. Anttila kuoli. Hänen väitettiin sulkeneen koneen kaasun ja nostaneen koneen nokan vasenta poljinta painamalla. .
• 23. kesäkuuta 1932 Moth MO-99 onnettomuudessa Kauhavalla kuoli mekaanikko K. Turunen.
• 8. joulukuuta 1932 Moth MO-99 syöksyi metsään Ylihärmässä. Mekaanikko J. Lammi kuoli.
• 16. kesäkuuta 1936 törmäsi Smolik SM-140-koulukone lattakierteessä maahan Kauhavalla. Ohjaaja, lentomestari A. Sysilampi kuoli.
• 4. heinäkuuta 1936 Smolik SM-154 törmäsi radiomastoon Kauhavalla. Vänrikit E. Paunu ja P. Korhonen kuolivat.
• 18. kesäkuuta 1937 kaksi Gamecockia (GA-47 ja GA-57 tai GA-56) törmäsi ilmassa toisiinsa Utissa. Luutnantti Y. Kara ja lentomestari A. Kankkunen kuolivat. Karalle ja Kankkuselle on pystytetty putoamispaikoille. Kyseessä oli ilmataisteluharjoitus. .
• 26. elokuuta 1937 Fokkerit FO-67 ja FO-73 törmäsivät ilmassa toisiinsa Käkisalmella ilma-ammuntaharjoitukissa. Kaikki neljä miehistön jäsentä kuolivat.
• 29. marraskuuta 1937 syöksypommitusharjoituksessa Tuisku TU-172 törmäsi maahan. Aliupseerioppilas A. Bragge kuoli.
• 14. helmikuuta 1938 Gamecock GA-52 teki epäonnistuneen pakkolaskun Uttiin. Kersantti E. Pakkala kuoli.
• 15. heinäkuuta 1938 Bulldog BU-60 tuhoutui Utissa. Vänrikki E. Kukkonen kuoli.
• 13. tammikuuta 1939 Tuisku TU-163 tuhoutui Kauhavalla. Maahantörmäyksen syynä huono sää. Kersantti J. Peltoniemi kuoli.
• 7. helmikuuta 1939 Ripon RI-158 syöksyi maahan Santahaminassa. Luutnantti M. Loikkanen kuoli.
• 16. elokuuta 1939 Fokker C.V. syöksyi maahan Käkisalmella. Ylikersantti V. Kangasniemi ja upseerikokelas H. Kettunen kuolivat.
• 7. syyskuuta 1939 Gamecock törmäsi syöksykierteessä maahan Kauhavalla. Aliupseerioppilas S. Juntunen kuoli.
• 20. lokakuuta 1939 Gloster Gamecock II GA-44 tuhoutui siirtolennolla pakkolaskussa Lahden lähistöllä. Ohjaaja kersantti Aalto kuoli. .

1940-luku

Talvisodanaikaiset onnettomuudet

• 18.1.1940 Blenheim BL-127 katosi siirtolennolla Englannista Suomeen Pohjanmeren päällä. Ohjaaja lentomestari R.Gottschalk ja sähköttäjä kersantti P.Kallakari kuolivat onnettomuudessa.

Utin lentokalustosta ei menetetty yhtään konetta kuolemaan johtaneessa lento-onnettomuudessa talvisodan aikana. . Muut tiedot puuttuvat.

• 8.2.1940 Ruotsin Västeråsista Uttiin siirtolennolla ollut Fiat G.50-hävittäjä FA-7 katosi Itämerellä. Konetta lensi unkarilainen vapaaehtoinen Wilhelm Bekassy. Koneen katoamisesta oli erilaisia spekulaatioita.
• 11.3.1940 Fiat G.50 FA-22 kääntyi paakolaskussa nurin suksien osuessa lumenalaiseen tukkitien rakenteeseen. Italialainen vapaaehtoislentäjä Diego Manzocchi tukehtui lumeen.

Lento-onnettomuudet 13.3.1940–21.6.1941

• 20. maaliskuuta 1940 MS-320 syöksyi jäälle Säkylässä ohjaajan kuollessa.
• 23. maaliskuuta 1940
• 13. huhtikuuta 1940 - kaksi onnettomuutta
• 17. huhtikuuta 1940
• 17. toukokuuta 1940
• 3. kesäkuuta 1940
• 26. kesäkuuta 1940
• 12. heinäkuuta 1940
• 18. heinäkuuta 1940
• 23. elokuuta 1940
• 30. elokuuta 1940
• 4. syyskuuta 1940
• 20. syyskuuta 1940 VI-kone syöksykierteessä maahan, kaksi kuollutta.
• 2. lokakuuta 1940
• 14. lokakuuta 1940
• 16. marraskuuta 1940
• 18. joulukuuta 1940
• 4. tammikuuta 1941
• 27. tammikuuta 1941
• 28. tammikuuta 1941
• 4. helmikuuta 1941 Tuisku TU - yksi kuollut
• 12. helmikuuta 1941
• 28. helmikuuta 1941
• 28. maaliskuuta 1941
• 18. huhtikuuta 1941
• 19. toukokuuta 1941
• 9. kesäkuuta 1941 – 2 onnettomuutta
• 11. kesäkuuta 1941
• 15. kesäkuuta 1941

Välirauhan noin 15 kuukauden aikana tapahtui 30 kuolemaan johtanutta lento-onnettomuutta eli likimain kaksi kuukaudessa.

Jatkosodanaikaiset onnettomuudet

Alla oleva luettelo kattaa vakavat lento-onnettomuudet. Luettelossa on tappiot, jotka eivät ole aiheutuneet vihollisen tai oman taistelutoiminnan vuoksi. Luettelossa ei ole kaikkia tappiota, jotka ovat aiheutuneet esim. pakkolaskun jälkeen, esim. miinaan astumista tai hukkumista. Muutamassa tapauksessa (esim. 25.6.1941 HC-453, 10.12.1941 FK-92, 8.1.1942 FR-99 ja 15.4.1942 BL-154, BL-157 ja BL-159, sekä 23.5.1942 FR-125, 28.8.1942 FK-97, 7.11.1942 BL-152, 19.–20.2.1943 DN-53, DN-65 ja DB-15 ovat voineet saada taisteluvaurioita Sekehen pommituksessa; 7.4.1943 GL-273; 12.8.1944 MS-648 ja 15.6.1944 JK-264) koneen tuho on voinut aiheutua vihollisen tulen vaikutuksesta muttei välittömästi vaan paluulennon aikana, nämä eivät ole todellisia lento-onnettomuuksia vaan taisteluvahinkoja.

Sodan alku:

• 25. kesäkuuta 1941 BU-62 tuhoutui syöksykierteessä, jota ei saatu oikaistua. Ohjaaja vänrikki P.Hyvärinen kuoli.
• 25. kesäkuuta 1941 Hurricane-hävittäjä HC-453 tuhoutui laskussa Hollolaan. Ohjaaja luutnantti V.Teuri kuoli.
• 28. kesäkuuta 1941 Brewster-hävittäjä BW-369 putosi lentoonlähdössä Vesivehmaalla metsään, ohjaaja luutnantti M.Pastinen kuoli.
• 2. heinäkuuta 1941 pommittajan VP-14 oikea moottori sammui 7,5 km korkeudessa Konnevedellä. Kone syöksyi veteen syöksykierteessä. Mekaanikko Pöysti kuoli koneen mukana, ohjaaja luutnantti Seger hukkui hypättyään laskuvarjolla. Hapenpuutetta on arvelu toisessa lähteessä onnettomuuden alkusyyksi, jolloin vain tähystäjä olisi pelastunut hyppäämällä laskuvarjolla.
• 17. heinäkuuta 1941 T-25-lainueen GT-?? törmäsi kentältä nousussa lentoesteisiin harjoituslennolla. Oppilas R.Kahmola kuoli.
• 1.8. SÄ-133 teki moottorihäiriön jälkeen pakkolaskun metsään yhteyslennolla Värtsilästä Tohmäjärveä kohti. Ohjaaja alikersantti M.Lilja ja kyydissä ollut alikersantti E. Leskinen kuolivat.
• 2. elokuuta 1941 pommikone VP-3 eli SB-3 törmäsi puihin ja maahan tuhoutuen lentoonlähdössä tiedustelulennolle Suomenlahdelle Nummelan lentokentältä. Koneen oikea moottori antoi liian vähän tehoa, mutta ohjaaja veti koneen alinopeudella ilmaan. Luutnantit A.Karmila, ohjaaja, ja U.Seppälä, tähystäjä, kuolivat.
• 8. elokuuta GA-55 tuhoutui ohjausvirheen vuoksi harjoituslennolla Siikakankaalla moottorihäiriön jälkeen. Ohjaaja alikersantti P.Mihchailow kuoli.
• 14. elokuuta 1941 VI-18 tuhoutui ohjausvirheen vuoksi taitolennolla Kauhavalla. Ohjaaja sotilasmestari U.Tiihonen kuoli maahansyöksyssä.
• 19. elokuuta 1941 FR-113 tuhoutui ajossa maahan tiedustelulennolla sumussa Itä-Kannaksella. Ohjaaja vänrikki Y.Kunnas kuoli.
• 24. syyskuuta 1941 FK-89 tuhoutui yhteyslennolla Suulajärvi-Lappeenranta välillä maahan ajossa matalassa pilvikorkeudessa. Ohjaaja alikersantti P.Viherlaakso ja tähystäjä vänrikki R.Jänkävaara kuolivat.
• 25. syyskuuta 1941 KA-147 tuhoutui harjoituslennolla moottorihäiriön jälkeen pakkolaskussa jokeen, jonne konekivääriampuja kopraali O.Lohiranta hukkui.
• 27. lokakuuta 1941 vänrikki/konetarkastaja T.Kolhonen (ohjaaja) ja luutnantti A.Nissinen kuolivat VL Viima VI-15 syöksyessä ohjausvirheestä maahan Orivedellä.
• 3. marraskuuta 1941 Blenheim-pommikone BL-118 syöksyi maahan lentoonlähdössä moottorihäiriön jälkeen. Koneen pommit räjähtivät ja alikersantti P.Mikkola kuoli, muut kaksi haavoittuivat.
• 10. joulukuuta 1941 FK-92 syöksyi paluulennolla Äänisjärveen tiedustelulennon paluuvaiheessa. Tähystäjä vänrikki E.Olkkonen ja ohjaaja V.Ovaskainen kuolivat.
• 15. joulukuuta 1941 Fokker D.XXI FRw-151 syöksyi liian hitaassa lennossa laskussa Näykkijärven jäälle siirtolennon lopussa, jota pidetään ohjausvirheenä. Ohjaaja kersantti V.Tolvanen kuoli. .

Vuosi 1942

• 8. tammikuuta 1942 FR-99 syöksyi moottorihäiriön jälkeen maahan Kalivojärvestä 10 km itään. Ohjaaja kapteeni A.Parviainen kuoli. Kone oli aiemmin rynnäköinyt Ontajärvellä.
• 18. tammikuuta 1942 FRw-119 syöksyi ohjausvirheestä maahan Koivistolla partilennolla. Ohjaaja luutnantti T.Ruohola kuoli.
• 22. helmikuuta 1942 FRw-162 tuhoutui ajossa sumussa jäähän Suomenlahdella tiedustelulennolla. Konetarkastaja E.Airo kuoli.
• 10. maaliskuuta 1942 PY-15 tuhoutui törmäyksessä ilmassa toisen oman koneen kanssa lentoharjoituksella. Ohjaaja alikersantti A.Taulu kuoli.
• 6. huhtikuuta 1942 pommikone SB-2 tuhoutui Malmilla lentoonlähdön jälkeen olleessaan yöpommituslennolle lähdössä. Kone törmäsi alinopeudella puihin. Tähystäjä luutnantii Torkkola kuoli.
• 15. huhtikuuta 1942 BL-154, BL-157 ja BL-159 räjähtivät Varbenitsan päällä pudottaessaan pomminsa. Pommit räjähtivät irrotessaan koneesta. Tähystäjät vänrikit M.Koivula, J.Hamari ja P.Tuulio, ohjaajat kersantti V.Laurila, vänrikki E.Peltola ja lentomestari U.Nieminen sekä kk-ampujat kersantti U.Fennander, ylikersantti Y.Rekola ja kersantti S.Riutta kuolivat.
• 20. huhtikuuta 1942 PY-31 alikersantti A.Siironmaan kuoli ja kapteeni U.Nieminen loukkaantui koneen kokeilussa Lentovarikolla.
• 21. toukokuuta 1942 PE-215 tuhoutui epäonnistuneessa startissa Tampeelta lähdössä koneen kokeilulennolle. Ohjaaja kapteeni K.Pirhonen, radisti P.Lehtinen ja lentomekaanikko K.Putkonen kuolivat.
• 23. toukokuuta 1942 DN-62 syöksyi matkalennossa Liperissä veteen harjoituslennolla. Tähystäjä vänrikki U.Nikanne ja ohjaaja kersantti E.Vitala kuolivat, kaksi muuta loukkaantui.
• 23. toukokuuta 1942 FR-125 syöksyi metsään Tiiksjärvellä tiedustelulennolta palatessa. Ohjaaja vänrikki K.Leino kuoli.
• 28. kesäkuuta 1942 CU-563 meni startista syöksykierteeseen Nurmoilassa. Ohjaaja ylikersantti U.Alppinen kuoli.
• 1. heinäkuuta 1942 CU-586 tuhoutui syöksyessään taitolennolla syöksykierteessä maahan Nurmoilassa. Ohjaaja luutnantti Taskinen kuoli.
• 20. heinäkuuta 1942 IT-15 hävittäjä syöksyi metsään Römpötissa liian jyrkässä kaarrossa matalalla, jolloin vänrikki Salminen kuoli.
• 30. heinäkuuta 1942 HC-455 siipi hajosi syöksyssä radiokokeilulennolla, ohjaaja ylikersantti Paavo Aikala kuoli.
• 12. elokuuta 1942 PY-39 tuli lentoharjoituksessa syöksykierteessä maahan Juupajoella. Alikersantti E.Arvonen ja lentokonemekaanikko J-Västi kuolivat.
• 19. elokuuta 1942 pommikone DB-12 sytti lennolla tuleen, törmäsi Luonetjärvellä puihin yölennolla. Koko miehistö - ohjaaja ylikersantti K.Kortteinen, vänrikki M.Sotamaa ja kersantti O.Mäki - kuoli.
• 23. elokuuta 1942 Morane-Saulnier MS 406 MS-609 syöksyi harjoituslennolla Tiiksjärveen. Kersantti K.Valtari kuoli tässä onnettomuudessa.
• 28. elokuuta 1942 FK-97 syöksyi alas Kontupohjassa lentolehtisten pudotuksessa. Ohjaaja kersantti J.Aarva ja kk-ampuja korpaali T.Alanko kuolivat.
• 4. syyskuuta 1942 RI-152 törmäsi veteen sukellusveneiden etsintälennolla Ahvenanmaalla, syvyyspommi räjähti. Ohjaaja luutnantti K.Malinen ja kersantti S.Haraldsson (ruots.) kuolivat.
• 17. syyskuuta 1942 pommittaja DB-18 tuhoutui ylikuormattuna lentoonlähdässä Onttolassa. Syynä törmäys nouskiidossa suuntimokoppiin kiitotien jatkeella ja siitä johtuva maahan syöksy. Tähystäjä luutnantti Turkki kuoli.
• 1. lokakuuta 1942 FRw-124 tuhoutui taisteluharjoituksessa Suulajärvellä ohjausvirheeseen. Ohjaaja kapteeni V.Sauru kuoli.
• 13. lokakuuta 1942 BU-71 tuhoutui lentoharjoituksessa Kauhavalla, moottorihäiriötä seurasi ohjausvirhe. Vänrikki M.Palojärvi kuoli.
• 14. lokakuuta 1942 pommittaja DF-22 syöksyi maahan koneen hakumatkalla Roslavin lähellä Saksan miehittämällä Neuvostoliiton alueella oikean moottorin sammuttua. Tähystäjä luutnantti Merivirta ja ohjaaja kersantti S.Kivistö kuolivat.
• 4. marraskuuta 1942 SM-139 tuhoutui lentokoulutuksessa puihin törmäykseen. Oppilas L.Helle kuoli.
• 7. marraskuuta 1942 BL-152 teki pakkolaskun 10 km etelään Värtsilästä. Kone keräsi jäätä paluussa pommituslennolta ja sen toinen moottori sammui. Tähystäjä luutnantti H.Näsinlinna ja ohjaaja kersantti V.Railo kuolivat.

Vuosi 1943

• 6. tammikuuta 1943 BL-148 tuhoutui lentoonlähdössä Immolassa moottorihäiriön ja epäonnistuneen pakkolaskun vuoksi. Ohjaaja kapteeni A.Helminen, tähystäjä luutnantti E.Jylhä ja kk-ampuja sotilasmestari H.Hansen kuolivat.
• 8. tammikuuta 1943 IT-20 upposi Suomenlahteen pakkolaskun jälkeen, joka johtui moottorihäiriöstä. Ohjaaja kapteeni R.Palttila hukkui.
• 15. tammikuuta 1943 PY-9 tuhoutui syöksykierteessä maahan koululennolla Lentosotakoulussa. Kapteeni R.Rautakoura ja vänrikki L.Uotinen kuolivat.
• 24. tammikuuta 1943 pommittaja PE-213 tuhoutui laskussa Tiiksjärvelle polttoaineen loppumisen sammutettua moottorit. Kone ei saanut laskulupaa kentälle. Ohjaaja kapteeni Tanskanen kuoli.
• 19. helmikuuta 1943 DN-53 tuhoutui huonossa säässä tehdyssä pakkolaskussa Enon Rahkeenjärvelle paluussa Sekehen pommituksesta. Luutnantti P.Ahola, ylikersantti A.Patojärvi ja kersantti T.Räihä kuolivat.
• DN-65 tuhoutui huonossa säässä tehdyssä pakkolaskussa - se törmäsi puihin Kaltimojärvellä. Luutnantti R.Houni ja alikersantti V.Penttinen kuolivat.
• (18. tai) 20. helmikuuta 1943 pommikone DB-15 törmäsi huonossa säässä, lumimyrskyssä, paluulennolla pommituksesta jäähän Pielisjärvellä. Koko miehistö - ohjaaja kersantti H. Kontteli, vänrikki M.Veikkola ja alikersantti R.Pesola/Pesonen - kuoli.
• 29. helmikuuta DB-20 syöksyi lentoonlähdössä metsään Mensuvaarassa. Vänrikki E.Terovirta, kersantti E.Kuusela ja sotamies E.Kuusela kuolivat.
• 7. maaliskuuta 1943 Pyry PY-37 tuhoutui koelennolla. Onnettomuudessa kuolivat kapteeni Erkki Pohjanheimo (Erkki Olavi Pohjanheimo) ja kyydissä ollut kapteeni Akilles Järvinen. Koneessa testattiin sen uutta trapetsisiipeä ja tehtiin taitolentoa alenevalla lähtökorkeudella ja lopulta kone tuli selkäsyöksyssä maahan. Onnettomuuden syy lienee ollut alinopeus tai koneen meno virheliikkeeseen – ohjausvirhe.
• 27. maaliskuuta 1943 PY-25 tuhoutui Utissa ohjausvirheessä taitolennossa liian matalalla. Majuri E.Ehrnrooth kuoli.
• 7. huhtikuuta 1943 GL-273 hajosi syöksyssä tiedustelulennolla Kärkijärven luona. Luutnantti H.Strömberg kuoli.
• 23. huhtikuuta 1943 JK-274 syöksyi metsään Riiassa matkalennolla Suomeen, syynä ilmeisesti moottorihäiriö. Luutnantti L.Suhonen, kersantti U.Jääskeläinen, sähköttäjä A.Valkeeniemi ja matkustaja E.Horma kuolivat.
• 6. toukokuuta 1943 tuhoutui Myrsky MY-2 Tampereella. Koelentäjä kapteeni Per-Erik Sovelius vammautui onnettomuudessa pysyvästi. Kyseessä oli hänen ensilentonsa VL Myrskyllä – onnettomuus johtui polttoainehanan väärästä asennosta, jonka takia moottori sammui lennolla. Polttoainenäyttö oli näytti liikaa loivassakin syöksyssä ja siksi ohjaaja ei kytkenyt polttoainetta varatankille. Sammuneen koneen pakkolasku meni kentästä pitkälle pellolle ja ympäri pellolla.
• 7. toukokuuta 1943 RI-137 tuhoutui matkalennolla moottorihäiriön jälkeen tehdyssä pakkolaskussa metsään Vehkalahdella. Ohjaaja, lentomestari N.Arvola kuoli.
• 31. toukokuuta 1943 PY-22 tuhoutui moottorihäiriön vuoksi startissa Vesivehmaalla. Kersantti O.Veijalainen kuoli.
• 5. kesäkuuta 1943 tuhoutui Puusiipi-Brewster, jossa oli neuvostoliittolainen M-63-moottori, BW-392, Tampereella. Konetta takaisin laivueeseen hakemassa ollut lentomestari Martti Alho kuoli onnettomuudessa. Onnettomuuden virallisena syynä on liian jyrkkä nousu.
• 7. kesäkuuta 1943 TU-170 tuhoutui syöksykierteessä maahan koululennolla Lentosotakoulussa. Sotamies T.Korpela kuoli.
• 8. kesäkuuta 1943 RI-129 syöksyi mereen ohjausvirheestä laskuharjoituksessa. Mekaanikko kersantti A.Luotonen kuoli.
• 18. kesäkuuta 1943 PY-38 tuhoutui syöksykierteessä maahan lentoharjoituksena aikana Vesivehmaalla. Luutnantti O.Ketonen kuoli.
• 7. heinäkuuta 1943 GT-402 ajettiin lentoharjoituksessa mereen. Oppilas E.Mattila kuoli.
• 27. heinäkuuta 1943 VI-11 tuhoutui matkalennossa, kun törmäsi suurjännitejohtoihin Jääskessä. Vänrikki K.Sartjärvi ja alikersantti A.Melander kuolivat.
• 18. elokuuta 1943 BL-140 tuhoutui yölentoharjoituksen startissa moottorihäiriön vuoksi. Lentomestari T.Parikka, luutnantti J.Väänänen ja vänrikki E.Kaartinen kuolivat.
• 19. lokakuuta 1943 FA-15.
• 3. marraskuuta 1943 FO-70.
• 16. marraskuuta 1943 MT-223.
• 17. marraskuuta 1943 CU-506
• 19. marraskuuta 1942VL Myrsky MY-3 tuhoutui Tampereen lähellä. Lentomestari Aarne Siltavuori teki tuolloin neljättä rajasyöksykoetta. Lentokone tuhoutui siiven ja siivekkeen flutterin vuoksi 855 km/h syöksynopeudella 2100 metrin korkeudessa. Valtion Lentokonetehtaan kehittämä Mata Hari-koelentomittauslaitteisto mahdollisti onnettomuuden syyn selvittämisen, mutta tämä selvitystyö vei vuoden 1944 alkuun asti.
• 17. joulukuuta 1943 PY-14
• 29. joulukuuta 1943 JK-251

Vuosi 1944

• 18. tammikuuta 1944 FRw-121.
• 19. helmikuuta 1944 Tampereelta lähtenyt VL Pyry PY-32 tuhoutui matkalennolla sateessa. Ohjaaja kapteeni Pekka Kokko ja vääpeli T.Vitikainen kuolivat onnettomuudessa. Ohjaaja oli pyrkinyt huononevassa säässä takaisin Härmälän kentälle. Kone syöksyi Lopen kartanon kuusikkoon.
• 22. helmikuuta 1944 BW-371.
• 29. helmikuuta 1944 pommikone DB-20 tuhoutui maahansyöksyssä lentoonlähdössä Mensuvaarassa. Koko miehistö - kersantti Luostari, luutnantti Terovirta ja korpraali Kuusela - kuoli.
• 17. maaliskuuta 1944 MY-4.
• 31. maaliskuuta 1944 PY-33.
• 3. huhtikuuta 1944 SZ-13.
• 11. huhtikuuta 1944 BL-183.
• 14. huhtikuuta 1944 MT-243.
• 20. huhtikuuta SZ-35.
• 7. toukokuuta 1944 CU-576.
• 12. toukokuuta 1944 MT-236 ja MT-242 törmäsivät toisiinsa startissa Suulajärvellä. Yliajetun MT-236:n ohjaaja luutnantti M.Salovaara kuoli.
• 17. toukokuuta 1944 MS-628 meni hyökkäysharjoituksessa ohjausviheestä syöksykierteeseen Hirvaksessa. Majuri A.Maunula kuoli.
• 18. toukokuuta 1944 MT-418 tuhoutui nousussa Utissa ohjausvirheen vuoksi. Luutnantti O.Lahti kuoli.
• 14. kesäkuuta 1944 FA-19 syöksyi metsään harjoituslennolla Valkealassa, ohjaaja kadetti P.Koivisto kuoli. .
• 15. kesäkuuta 1944 JK-264 syttyi pommituslennolla palamaan, miehistö hyppäsi, ohjaaja lentomestari M. Perälä kuoli koneen mukana.
• 1. heinäkuuta 1944 JK-254 meni syöksykierteessä maahan pommituslennolla Ihantalassa, syynä toisen koneen potkurivirta. Luutnantit K-B. Lång ja E.Pinomaa, korpraalit E. Vahvelainen ja J.Joutsenvirta kuolivat.
• 21. heinäkuuta 1944 PY-40 törmäsi toiseen koneeseen ilmassa koululennolla Kauhavalla. Alikersantti L.Vanjoki kuoli.
• 28. heinäkuuta 1944 PE-216 tuhoutui pakkolaskussa Syvärin luo moottorihäiriön jälkeen. Miehistä pelastui onnistuneessa pakkolaskussa, mutta yksi heistä katosi vaelluksella Suomeen.
• 12. elokuuta 1944 MS-648 tuhoutui tiedustelulennolta palatessa Tiiksjärveen. Kersantti T.Louhenlinna kuoli.
• 20. elokuuta 1944 Me-109 tuhoutui koneen hakumatkalla Kolmannessa valtakunnassa yöhävittäjäkoulutuksen aikana, jolloin ohjaaja ajoi koneen metsään pimeässä. Vänriki M.Tervo kuoli.
• 4. syyskuuta 1944 MY-29 tuhoutui siirtolennolla moottorihäiriön jälkeen pakkolaskussa metsään Hollolassa. Luutnantti A.Kurki kuoli.

Esimerkki lento-onnettomuudesta, jossa ohjaaja ei kuole tai vammaudu, mutta kone tuhoutuu:

• 29.7.1943 MT-215 moottori leikkasi torjuntalennolla kiinni ilmeisesti ilman ilmataistelun vahinkoja, sen mäntien kiertokanget tulivat moottorista ulos ja moottorin jäähdytysneste sytytti koko lentokoneen. Ohjaaja ylikersantti U.Lehto pelastautui laskuvarjolla.

Lapin sodan aikaiset onnettomuudet

Lapin sota ei käyttänyt ilma-asetta paljoa mm. syksyn ja talven huonon lentosään, joka heikensi lentokenttien käytettävyyttä, vuoksi. 18 tuhoutuneesta lentokoneesta kolme tuhoutui kuolemaan johtaneissa lento-onnettomuuksissa:

• 6. lokakuuta 1944 JK-260 eksyi pommituslennolla tehden pakkolaskun Leningradin lähelle järveen. Vänrikki A.Siikanen, kersantti T.Kärki ja alikersantti V.Nousiainen kuolivat, ohjaaja jäi sotavangiksi.
• 11. lokakuuta 1944 BL-180 tuhoutui ajossa pintaan pommistuslennolla Taipale-Rovaniemi-alueella. Luutnantti M.Hellevaara, luutnantti H.Hiltunen ja alikersantti A.Pihkala kuolivat.
• 25. lokakuuta 1944 pommikone SB-8 syöksyi Luonetjärven lähellä vasen moottori palavana järveen, miehistö hyppäsi laskuvarjoilla. Sähköttäjä korpraali Arniola hukkui.

Näiden lisäksi tuhoutui onnettomuuksissa, joissa ihmisiä ei kuollut, neljä lentokonetta. Taistelumenetyksiä oli siten 11 konetta.

Lapin sodan jälkeen

• 21. marraskuuta 1945 syöksyi BL-166 maahan Hirvensalmi, Monikkala, ohjaaja kapteeni E.Jaakkolan ja tähystäjä vänrikki O.Äikään kuollessa. Sähköttäjä ja matkustaja loukkaantuivat vakavasti. Ohjaaja oli säätänyt potkurin lapakulmat väärin ja kaartoi ylikuumenneen ja sammuneen moottorin puolelle.
• 11. joulukuuta 1945 FK-99 syöksyi maahan Tampereen lähellä. Ohjaaja kapteeni T.Hyrkki ja matkustaja teknikko M.Usvakari kuolivat. Syynä liian huonoon säähän lentäminen.
• 7. helmikuuta 1946 syöksyi FA-2 pakkolaskussa metsään ohjaaja kapteeni E.Teromaan kuollessa koneen moottorin menetettyä tehonsa.
• 19. helmikuuta 1946 CU-573 tuhouti epäonnistuneessa pakkolaskussa, ohjaaja luutnantti J.Kalliomäki kuoli. Koneen runkosäiliö kului tyhjiin, jota ohjaaja ei ollut huomannut eikä vaihtanut siipisäiliöille.
• 5. kesäkuuta 1946 syöksyi syöksytähtäysharjoituksessa JK-261 Kemin lähellä maahan. Ohjaaja kapteeni T.Halonen, tähystäjä luutnantti M.Sihvo ja sähköttäjä kersantti E.Kotilainen kuolivat.
• 12. kesäkuuta 1946 kuoli MSv-633:n ohjaaja luutnantti T.Auvinen Kuopion lähellä veteen tehdessä pakkolaskussa, joka johtui moottorin sammumisesta. Ohjaaja onnistui pakkolaskussa, mutta hukkui järveen.
• 18. heinäkuuta 1946 tuhoutui BL-161 Luonetjärvellä. Ohjaaj luutnantti A.Pauni ja tähystäjä majuri T.Alfthan kuolivat, sähköttäjä loukkaantui vain vähän. Nousussa vasen moottori alkoi menettää kierroksia ja liian jyrkästä kaarrosta kone syöksyi maahan.
• 9. toukokuuta 1947 VL Myrsky MY-28 syöksyi maahan Nakkilassa. Kapteeni K.Ikonen kuoli onnettomuudessa, jossa ilmeisesti ohjausjärjestelmä oli epäkunnossa.
• 18. kesäkuuta 1947 syöksyi lentoonlähdön jälkeen JK-273 maahan Vihtavuoressa. Ohjaaja kapteeni T.Iisalo, sähköttäjä erikoismestari A.Salminen ja mekaanikko sotilasmestari V.Ailama kuolivat. Vasen moottori sammui ja aiheutti onnettomuden.
• 4. heinäkuuta 1947 CU-575 sylsyi Ylihärmässä maahan ohjaaja kadetti E.Koskisen kuollessa. Ohjaaja ajoi koneen kaarrossa virheliikkeeseen, josta kone meni syöksykierteeseen.
• 5. elokuuta 1947 syöksyi FRw-154 maahan. Ohjaaja upseerioppilas Y.Tuomikoski kuoli. Ohjaaja ohjasi koneen alinopeudella liukukaartoon, joka johti syöksykierteeseen.
• 27. elokuuta 1947 PY-2 syöksyi Vanajaveteen: Ohjaaja upseerioppilas K.Nordman ja matkustaja mekaanikko V.Puska kuolivat. Ohjaaja teki ohilennon Jaakkolan kartanon luona, jolloin kone meni syöksykierteeseen jyrkästä noususta.
• 9. huhtikuuta 1948 VL Pyry PY-29 syöksyi maahan Hallissa. Kapteeni J.Saarinen kuoli, syynä koukkaus matalalla.
• 6. elokuuta 1948 lentomestari T.Kaarma kuoli CU-584-hävittäjän syöksyessä maahan Porissa. Moottorin sammuessa ohjaaja ei tehnyt pakkolaskua matalalta aloituskorkeudelta eteenpäin vaan pyrki kentälle ja kone sakkasi jyrkässä kaarrossa.
• 9. kesäkuuta 1949 syöksyi PY-10 maahan Vaasassa. Ohjaaja kadetti A.Päiviö ja opettaja kapteeni C.Roos kuolivat. Syynä oli jyrkkä kaarto alinopeudella matalalla.
• 18. heinäkuuta 1949 syöksyi syöksykierteessä VI-4 maahan Kauhavan lähellä. Ohjaaja upseerioppilas T.Laine kuoli. Syöksykierre alkoi liian jyrkästä kaarrosta.

16 kuolemaan johtanutta onnettomuutta noin neljän vuoden aikana, joista 11 ohjaajan virheet merkittävimmässä roolissa. Kahdessa tapauksessa kyse oli koukkimisesta. Kuudessa onnettomuudessa moottori oli osasyy tuhoon. Vain 1945 ja 1946 tapahtui onnettomuuksia talvisäässä.

1950-luku

• 27. syyskuuta 1951 MT-460 vaurioitui laskussa Kajaanissa, potkurin lapakulmien säätö ei toiminut akun alhaisen varauksen vuoksi, joka ohjausvirheeseen yhdistyneenä kaatoi koneen seläkkeen - ohjaaja vänrikki Kallio kuoli.
• 3. joulukuuta 1955 Vampire joutui syöksykierteeseen ja syöksyi maahan Porin lentokentän lähelle. Lentäjä kuoli.
• 14. joulukuuta 1957 Valmet Vihuri VH-4 putosi syöksykierteessä Villikkalan kylään Elimäellä. Ylivääpeli Kolehmainen ja kokelas Kuuskoski kuolivat.
• 25. tammikuuta 1958 Fokker C.X. FK-111 syöksyi metsään. Vääpeli Aimo Allinen ja vääpeli Antti Kukkonen kuolivat.
• 19. syyskuuta 1958 Kaksi Stieglitz-alkeiskoulukonetta törmäsivät taitolentoharjoituksissa. Koneita lentäneet upseerioppilaat Jouko Pihkala ja Yrjö Rosti kuolivat. Onnettomuudesta tarkemmin: Kauhavan_lento-onnettomuus_19.9.1958
• 21. huhtikuuta 1959 Valmet Vihuri syöksyi maahan Porin lentokentän alueella liian pienen lentonopeuden vuoksi laskussa, joka aiheutui moottorin epätasaisesta käymisestä. Upseerioppilas Heikki Mielonen kuoli.
• 26. kesäkuuta 1959 SF-12 ja toinen Safir törmäsivät ilmassa Porin lähellä. SF-12 vaurioitui niin pahasti, että kahden hengen miehistön oli pakko hypätä koneesta. Lennonopettaja luutnantti Lauri Mustola törmäsi maahan ennen laskuvarjonsa avautumista ja kuoli.

Koneen tuhoon ilman ihmishenkien menetystä johti

• 27. toukokuuta 1957 Valmet Vihuri VH-32 syöksyi maahan Oriveden Siitaman kylässä moottorin kiertokangen katkettua. Lentäjä ja matkustaja selvisivät vammoitta.

1960-luku

• 1959–1986 Fouga Magister, 21 onnettomuutta
  • 18.9.1963 FM syöksyi suohon Evijärvellä. K.Susi kuoli.
  • 2.12.1968 FM-68 syöksyi laskussa maahan. V.Laakso kuoli.
• Gnat GN-109, joka oli Koelentokurssi 2:n käytössä, syöksyi maahan 8. toukokuuta 1962. Ohjaaja luutnantti Esko Sirola kuoli.

Koneen muttei miehistön tuhoon johtaneet onnettomuudet, mm.

• 15. helmikuuta 1965 Pembroke PR-1 ajoi lumivalliin laskussa Utin kentälle, kone romutettiin mutta miehistö ei vammautunut.

1970-luku

• 8. huhtikuuta 1970 Fouga-Magister FM-79 törmäsi Jyväskylässä televisiomastoon. Molemmat lentäjät kuolivat.
• 6. toukokuuta 1970 MiG-21 F (MG-80) syöksyi taitolennolla maahan Joroisilla. Ohjaaja kuoli.
• 17. lokakuuta 1972 Fouga Magister (FM-58) syöksyi maahan. Ohjaaja menehtyi.
• 29. kesäkuuta 1973 koulutuskone Saab Safir (SF-11) putosi. Toinen lentäjistä sai surmansa.
• 1. joulukuuta 1974 Fouga Magister (FM-44) putosi Kortesjärvellä. Ohjaaja kuoli.
• 26. elokuuta 1976 Fouga Magister (FM-77) putosi matalalennossa Viitasaarella. Lentäjä kuoli.
• 13. tammikuuta 1977 Fouga Magister (FM-40) siivestä irronnut jää sammutti moottorit. Laskuyrityksessä molemmat ohjaajat kuolivat Rissalassa.
• 5. huhtikuuta 1977 Fouga Magister (FM-75) putosi matalalentoesityksessä. Ohjaaja kuoli.
• 15. kesäkuuta 1977 Fouga Magister (FM-56) syöksyi maahan taitolentoesityksessä Kauhavalla. Ohjaaja kuoli.
• 3. elokuuta 1977 Fouga Magister (FM-1) putosi maahan matalalla tehdyn pystyliikkeen jälkeen Porissa. Ohjaaja kuoli.
• 2. marraskuuta 1977 Fouga Magister (FM-65) tuhoutui Pylkönmäellä itsestään aktivoituneiden miehistön jäsenen lentopuvun taskussa olleiden hätärakettien syttymisen vuoksi. Ohjaaja ja matkustaja kuolivat maahansyöksyssä.
• 3. lokakuuta 1978 Rissalan lentokentältä noussut DC-3:n (DO-10) toinen moottori sammuu, ohjaaja pyrkii kaartamaan koneella takaisin kentälle ja kone putosi Juurusveteen. 15 ihmistä kuoli onnettomuudessa, jossa useimmat uhreista olivat maanpuolustuskurssilla olleita suomalaisia johtajia. Kts. Rissalan lentoturma.

1970-luvulla tapahtui Ilmavoimissa 12 kuolemaan johtanutta lento-onnettomuutta, joista yhdeksän oli FM-koneille tapahtuneita, yksi MiG-21-onnettomuus, yksi SF-onnettomuus ja yksi DO-suuronnettomuus.

Vuosina 1976–2010 tapahtui neljä kuolemaan johtanutta BAe Hawk-onnettomuutta koneen ollessa miltei yhtä paljon käytetty kone kuin FM 1960- ja 1970-luvuilla. Tämä kuvastaneen lentokulttuurin muutosta Ilmavoimissa 1970-luvun jälkipuolelta alkaen ja Hawkin hyvää ohjattavuutta. Lentonäytösten määrä laski samaan aikaan, lentonäytösten varokorkeudet nousivat muutamista metreistä useisiin kymmeniin metreihin. Vuosina 1974-2000 Saab J 35 Drakenille tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. Vuosina 1978-1998 MiG-21-koneilla tapahtui kuusi onnettomuutta. Hornet-kaluston käytön aikana hävittäjien onnettomuudet vähenivät, ilmeisesti lentotuntien samalla vähentyessä.

1980-luku

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet

• 17. maaliskuuta 1981 Pirkkalassa taitolentoharjoituksessa liian matalalta aloitetun silmukan oikaisun jälkeen ohjaaja kapteeni K.Heilimo menehtyi heittoistuinhypyssä koneen jo törmättyä puihin. Heittoistuinta käyttämätön Hawkin (HW-302) kyydissä ollut majuri J.Uhari loukkaantui maahansyöksyssä vakavasti.
• 13. huhtikuuta 1982 putosi moottorivaurion seurauksena Ilmavoimien Rajavartiolaitokselle lainaama HS-12-helikopteri (Mil Mi-8) Kustavin luona, yksi viidestä miehistön jäsenestä hukkui.
• 11. kesäkuuta 1982 syöksyi MiG-21 MG-139 maahan Kiuruvedellä, ohjaaja yliluutnantti P.Haikonen kuoli. Ohjaaja ilmeisesti sai pilvilennossa kaarrossa asentoharhan keskeyttäessään hyökkäyksen maalikonetta vastaan.
• 25. tammikuuta 1985 FM-41 törmäsi jäähän Lohtajalla, ohjaaja sotilasmestari Markku Keski-Jaskari kuoli ja tähystäjä kadetti M.Kuosa loukkaantui.
• 24. huhtikuuta 1985 Valmet Oy:n Turbovinha (OH-VBB) putosi koelennolla Kuorevedellä lattakierteessä, joka ei oiennut. Koelentäjä Paavo Janhunen ja koelentoinsinööri Jääskeläinen kuolivat onnettomuudessa.
• 9. toukokuuta 1986 Hawkin (HW-313) ohjaaja yliluutnantti M.Kähkönen kuoli esitysharjoituksessa Kemijärvellä koneen syöksyttyä maahan. Syynä G-LOC eli kiihtyvyysvoimista johtunut tajuttomuus.
• 28. elokuuta 1988 Valmet Oy:n Redigo (OH-VMT) tuhoutui lentonäytöksessä Bruggessa Belgiassa. Ohjaajana Valmetin koelentäjä, majuri (evp) A.Piippo ei saanut liian matalalla aloitettua syöksykierrettä oikaistua ajoissa.

Koneen tuhoon tai merkittävään vaurioitumiseen johtaneet muut onnettomuudet:

• 16. joulukuuta 1988 Hawkin (HW-320) laskun epäonnistuessa heikon sään vuoksi kone vaurioitui. Molemmat ohjaajat pelastautuivat heittoistuimella, ja toinen loukkaantui lievästi.
• 27. helmikuuta 1989 Hawkin (HW-340) renkaan räjähdettyä laskussa Kittilässä kone ajautui lumihankeen. Miehistö pelastautui heittoistuimilla.

1990-luku

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet olivat:

• 11. marraskuuta 1992 MiG-21 BIS (Karjalan lennosto, Tammisaari) MG-128 syöksyi maahan ohjaajan menetettyä asennontajun huonoissa sääolosuhteissa matalasuunnistuslennolla. Ohjaaja Heikki Väresmaa sai surmansa.
• 14. marraskuuta 1995 yliluutnantti J.Laakkonen kuoli ohjattuaan pimeässä väärällä korkeusmittariasetuksella Draken DK-231:n maahan ennen kenttää mittarilähetymisessä Jyväskylän lentokentälle.
• 7. huhtikuuta 1998 Tuusniemellä Hawk (HW-323) syöksyi maahan torjuntaharjoituksessa ja ohjaaja Timo Jääskeläinen menehtyi.
• PA-13 Piper Arrow IV törmäsi sähkölinjaan, takarunko irtosi ja syöksyi maahan. Ohjaaja Jyrki Eskola sekä matkustaja saivat surmansa.

Koneen tuhoon johtaneet muut onnettomuudet:

• 5. joulukuuta 1989 Hawkin (HW-317) moottori sammui Kuopiossa. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella.
• 1. heinäkuuta 1998 Hawkin (HW-324) moottori sammui Luopioisissa, ja molemmat ohjaajat käyttivät heittoistuinta. Toinen ohjaajista loukkaantui lievästi.

2000-luku

Kuolemaan johtanut onnettomuus:

• 1. syyskuuta 2004 Hawk (HW-325) harjoitushävittäjä putosi Siikaisissa siirtolennollaan Hallista Kauhavalle. Ohjaaja, yliluutnantti M. Helenius löytyi menehtyneenä. Hän oli yrittänyt pelastautua heittoistuimella.

Koneen tuhoon johtaneet muut onnettomuudet:

• 8. marraskuuta 2001 kaksi F-18 C Hornetia törmäsi toisiinsa ilmassa Lappajärvellä ja molemmat vaurioituivat. Toisen koneen ohjaaja käytti heittoistuinta ja kone (HN-430) tuhoutui. Tuhoutunut kone lensi vielä tyhjänä noin 100 kilometriä ennen putoamista ja se löytyi Karstulasta. Toisesta koneesta (HN-413) jouduttiin sammuttamaan toinen moottori ja se pääsi Pirkkalan tukikohtaan.
• 25. maaliskuuta 2003 Sallan Salmivaarassa Hawkin (HW-305) lentorata meni alle säädetyn 50 metrin ja kone osui puiden latvoihin. Tämän jälkeen moottori sammui ja miehistö lensi konetta vielä noin kuusi kilometriä ennen kuin pelastautui heittoistuimilla. Puolustusvoimien kuva
• 28. syyskuuta 2006 Lentosotakoulun Hawk syöksyi maahan Kruunupyyssä moottorin sammuttua. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella mutta kone tuhoutui maahansyöksyn jälkeisessä tulipalossa lähes täydellisesti. Onnettomuuden syyksi osoittautui noin 100 metrin korkeudessa lentänyt haapanaparvi.

2010-luku

Koneen tuhoon johtaneet onnettomuudet

• 21. tammikuuta 2010 Koelentokeskuksen Hornet (HN-468, entinen HN-413) tuhoutui maahansyöksyssä Juupajoella virheliike-liikehdintäkokeen jälkeen. Kaksihenkinen miehistö pelastautui heittoistuimilla, mutta loukkaantui. Syynä oli servosylinterin, joka muuttaa ohjauspinnan asentoa, vika.

Lähteet

• Haapanen, Atso: Punatähdestä hakaristiin. Tampere: Apali Oy, 2008.
• Hyvönen, Jaakko: Kohtalokkaat lennot 1918–1939. Helsinki: Kirjateos Oy, 1987. ISBN 951-9445-38-2. Teos kuvaa kunkin onnettomuuden hyvin tarkaan ja siinä osallisten henkilöiden ja lentokoneiden taustat.
• Hyvönen, Jaakko: Kohtalokkaat lennot 1939–1944. Helsinki: Kirjateos Oy, 2001. ISBN 951-9445-34-X. . 1. ja 2. painos. Teos kuvaa kunkin koneturmat melko tarkaan.
• Hyvönen, Jaakko: Kohtalokkaat lennot 1945–1988. Kangasala: AR-kustannus Oy, 1995. ISBN 951-95821-5-0. Teos kuvaa kunkin onnettomuuden hyvin tarkaan ja siinä osallisten henkilöiden ja lentokoneiden taustat.
• Hakkapeliitta N:o 27
• Keskinen, Kalevi & Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historiaa 4 - Morane-Saulnier M.S.405. Painoyhtymä, 2004.
• Pajari, Risto: Jatkosota ilmassa. Juva: WSOY, 1982.
• Vesen, Jukka ja Siiropää, Heimo: Utin koneet siipi maassa. Korian kirjapaino, 2008.

Aiheesta muualla

• Utin lento-onnettomuudet