Ero sivun ”Naisten Superpesis” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 190: Rivi 190:
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2005|2005]]: [[Kirittäret]]
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2005|2005]]: [[Kirittäret]]
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2006|2006]]: [[Kirittäret]]
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2006|2006]]: [[Kirittäret]]
{{palstanvaihto}}
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2007|2007]]: [[Kirittäret]]
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2007|2007]]: [[Kirittäret]]
{{palstanvaihto}}
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2008|2008]]: [[Kirittäret]]
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2008|2008]]: [[Kirittäret]]
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2009|2009]]: [[Kirittäret]]
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2009|2009]]: [[Kirittäret]]
Rivi 208: Rivi 208:
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2022|2022]]: [[Kirittäret]]
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2022|2022]]: [[Kirittäret]]
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2023|2023]]: [[Porin Pesäkarhut]]
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2023|2023]]: [[Porin Pesäkarhut]]
* [[Naisten Superpesiksen kausi 2024|2024]]: [[Manse PP]]
{{Palsta loppu}}
{{Palsta loppu}}



Versio 7. syyskuuta 2024 kello 13.54

Naisten Superpesis
Meneillään oleva kausi
Naisten Superpesiksen kausi 2024
Superpesiksen logo
Superpesiksen logo
Laji Pesäpallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1989
Edeltäjä Pesäpallon SM-sarja
Toimitusjohtaja Olli Aro
Motto "Peli synnyttää sankareita"
Joukkueita 13
Hallitseva mestari Porin Pesäkarhut
Eniten mestaruuksia Kirittäret (12)
Alempi taso Ykköspesis
Suomensarja
Maakuntasarja
TV Nelonen Media [1]
Yle
Sivusto Superpesis.fi
Naisten Superpesiksen vanha logo.
PeTo-Jussit – Virkiä 2008.

Naisten Superpesis on Suomen pesäpallon korkein sarjataso. Naisten Superpesiksessä pelaa 12 joukkuetta. Sarjaan nousemista ja putoamista ohjaa Suomen Pesäpalloliiton sarjajärjestelmä. Superpesis-kaudet kestävät yleensä toukokuusta syyskuuhun. Kukin joukkue pelaa runkosarjassa 24 ottelua: kaksi ottelua toisiaan vastaan, yhden kotona ja yhden vieraissa. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen pelataan jatkosarjat, joissa ratkaistaan pudotuspeleihin selviytyvät 8 joukkuetta sekä putoamiskarsintaan sijoittuvat ja putoavat joukkueet.[2] Superpesistä pelataan kaikkina viikonpäivinä. Arkena pelattavat ottelut pelataan iltaisin ja viikonloppu-ottelut iltapäivällä.[3]

Naisten Superpesis perustettiin pesäpallon naisten pääsarjaksi vuonna 1989 Pesäpallon SM-sarjan tilalle.[4] Joukkueet voivat pudota pääsarjasta Ykköspesikseen ja nousta sieltä takaisin. Naisten Superpesiksen televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla, joka lähettää kaikki naisten Superpesis-ottelut Ruutu-palvelussa vuoteen 2026 saakka.[5] Televisiointisopimus tuottaa Pesäpalloliitolle arviolta 100 000 euron vuositulot.[6] Sanoman ja Ylen välisen sopimuksen mukaan Yle näyttää kanavillaan vähintään kymmenen Superpesis-ottelua kaudessa.[7] Naisten Superpesiksen toiminnasta vastaa Pesäpalloliiton omistama osakeyhtiö, jonka toimitusjohtajana toimii Olli Aro.[8]

Naisten Superpesis on Suomen katsotuin naisten palloilusarja sekä Ruudun toiseksi katsotuin ohjelma. Superpesis-otteluita katsottiin vuonna 2021 yli miljoona kertaa.[9][10] Kaudella 2023 Naisten Superpesiksen runkosarjan yleisökeskiarvo oli 661 katsojaa.[11]

Naisten Superpesiksessä on pelannut sen perustamisen jälkeen 43 eri pesäpalloseuraa. Näistä 11 on voittanut sarjan mestaruuden: Kirittäret (12), Lapuan Virkiä (9), Pesäkarhut (3), Jyväskylän Kiri (2), Oulun Lippo (2), Ikaalisten Tarmo (1), Manse PP (1), Pattijoen Urheilijat (1), Siilinjärven Pesis (1), Vihdin Pallo (1) ja Viinijärven Urheilijat (1). Kirittäret on voittanut eniten mestaruuksia ja eniten peräkkäisiä mestaruuksia. Ainoastaan Lapuan Virkiä on pelannut jokaisella Naisten Superpesis-kaudella.

Naisten Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Talvisuperiin. Naisten Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.

Historia

Naisten SM-sarja

Naiset alkoivat ratkaista mestaruutta vuonna 1931. Mestaruus ratkaistiin siten, että ensiksi pelattiin aluemestaruuksista ja aluemestarit ratkaisivat Suomen mestaruuden keskinäisissä otteluissaan, joko pudotuspelein tai useampaan lohkoon jaettuna. Vuosina 1949–1954 mestaruus ratkesi lopullisesti PPL:n ja TUL:n mestareiden kohtaamisessa. Sarjamuotoisesti naisten mestaruudesta on pelattu vuodesta 1955 lähtien.

Superpesis

Naisten Superpesiksen yleisöennätys on vuodelta 1996, jolloin Oulun Lipon ja Jyväskylän Kirin välistä ottelua oli seuraamassa 3 587 katsojaa.[12]

Kauden rakenne

Runkosarja

Naisten runkosarjassa pelataan 110 ottelua. Joukkueita naisissa on kymmenen jotka pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan, jonka lisäksi pelataa viiden joukkueen lisälohkot yksinkertaisena sarjana. Jokaiselle joukkueelle kertyy runkosarjassa 22 ottelua. Lisälohkot jaetaan A- ja B-lohkoon. A-lohkossa pelaavat Pori, Lapua, Seinäjoki, Turku ja Rauma. B-lohkossa pelaavat Jyväskylä, Lappeenranta, Siilinjärvi, Viinijärvi sekä Ylihärmä.[13]

Pudotuspelit

Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta jotka kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joidenka voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras viidestä-menetelmällä, eli jatkoon pääsee kolmella voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta-menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.

Tuomarit

Kaikki Superpesiksen tuomarit artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Joukkueet kaudella 2024

Joukkue Kaupunki Kotistadion Perustettu Pelinjohtaja
Fera Rauma Otanlahden pesäpallokenttä 1958 Juho Kaikko
Haminan Palloilijat Hamina Vallikenttä 1928 Jussi Toikka
Hyvinkään Tahko Hyvinkää Pihkalan pesäpallostadion 1915 Marko Ruuskanen
Joensuun Maila Joensuu Mehtimäen pesäpallostadion 1958 Tommi Luostarinen
Kirittäret Jyväskylä Hippoksen pesäpallostadion 1999 Mattias Kitola
Lapuan Virkiä Lapua Lukkarilan pesäpallostadion 1907 Jussi Muilu
Mailattaret Vaasa Hietalahden pesäpallostadion 2015 Pekka Mäntymaa
Manse PP Tampere Kaupin pesäpallostadion 2011 Manu Vartia
Porin Pesäkarhut Pori Porin pesäpallostadion 1985 Jussi Haapakoski
Pöytyän Urheilijat Pöytyä Kaulanperän pesäpallokenttä 1945 Mika Lehto
Roihuttaret Helsinki Roihuvuoren pesäpallokenttä 1957 Jyrki Pellonperä
Seinäjoen Maila-Jussit Seinäjoki Seinäjoen pesäpallostadion 1932 Juha Antikainen

Entiset joukkueet

Tilastot ja luettelot

Mestarit

Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

Joukkuettain:

Joukkue Mestaruudet
Kirittäret 12
Lapuan Virkiä 9
Porin Pesäkarhut 3
Jyväskylän Kiri 2
Oulun Lippo
Manse PP 1
Ikaalisten Tarmo
Pattijoen Urheilijat
Vihdin Pallo
Viinijärven Urheilijat
Siilinjärven Pesis


Lyöjäkuningattaret

Vuosi Lyöjäkuningatar
1990 Minna Vienola
1991 Katja Saari
1992 Riitta Jalonen
1993 Riikka Nieminen
1994 Armi Ahola
1995 Riikka Nieminen
1996 Armi Ahola
1997 Armi Ahola
1998 Armi Ahola
1999 Henna Salmela
2000 Ulla Mäkinen
2001 Henna Salmela
2002 Henna Salmela
2003 Ulla Mäkinen
2004 Kirsi Hänninen
2005 Katja Saari
2006 Susanna Ylä-Kero
2007 Susanna Ylä-Kero
2008 Susanna Ylä-Kero
2009 Sanna Alestalo
2010 Heidi Kuusisto
2011 Tanja Vehniäinen
2012 Tanja Vehniäinen
2013 Hanna Itävalo
2014 Saara Suomalainen
2015 Janette Lepistö
2016 Janette Lepistö
2017 Janette Lepistö
2018 Janette Lepistö
2019 Janette Lepistö
2020 Susanna Puisto
2021 Susanna Puisto
2022 Siri Eskola
2023 Aino-Kaisa Mantere
[14]

Etenijäkuningattaret

Vuosi Etenijäkuningatar
1990 Päivi Lähteenmäki
1991 Päivi Lähteenmäki
1992 Erna Kentala
1993 Riikka Nieminen
1994 Laura Jounela
1995 Kirsi Hänninen
1996 Kirsi Hänninen
1997 Hanna Airaksinen
1998 Hanna Airaksinen
1999 Terhi Rönkä
2000 Kirsi Hänninen
2001 Sari Siirola
2002 Terhi Rönkä
2003 Paula Järvi
2004 Terhi Rönkä
2005 Paula Järvi
2006 Paula Järvi
2007 Carita Toiviainen
2008 Jenni Tolonen
2009 Satu Yli-Hirvelä
2010 Kaisa Kärkkäinen
2011 Paula Saloranta
2012 Emmi Viitala
2013 Milla Lindström
2014 Virpi Hukka
2015 Virpi Hukka
2016 Virpi Hukka
2017 Milla Lindström
2018 Virpi Hukka
2019 Virpi Hukka
2020 Virpi Hukka
2021 Emilia Itävalo
2022 Saaga-Angelia Raudasoja
2023 Saaga-Angelia Raudasoja

Aiheesta muualla

Viitteet

  1. Iltasanomat.fi − Superpesis jatkaa Nelosella pitkällä sopimuksella
  2. Sarjajärjestelmät Superpesis. Viitattu 18.7.2024.
  3. Ottelut Superpesis. Viitattu 18.7.2024.
  4. Historia Suomen pesäpalloliitto. Viitattu 18.7.2024.
  5. Superpesis ja Nelonen tekivät pitkän jatkosopimuksen – finaalipelit olivat Jim-kanavan katsotuimpia ohjelmia Helsingin Sanomat. 23.10.2020. Viitattu 18.7.2024.
  6. Superpesiksen yleisömäärät laskussa, myös tv-sopimus hiertää: "Seurojen saama korvaus on tavattoman pieni" Yle. 6.7.2022. Viitattu 18.7.2024.
  7. Sanoma ja Yle yhteistyöhön kesän palloilusarjoista: ”Todella merkittävä” Ilta-Sanomat. 20.3.2023. Viitattu 18.7.2024.
  8. Superpesiksen uusi organisaatio on valmis – toimitusjohtajaksi Olli Aro, hallituksessa mukana liiketoiminnan, urheilun ja viihteen ammattilaisia Suomen Pesäpalloliitto. 27.6.2023. Viitattu 18.7.2024.
  9. Naisten Superpesistä kehitetään yhä ammattimaisempaan suuntaan: ”Sarjassa on valtava potentiaali” Yle. 28.4.2024. Viitattu 18.7.2024.
  10. Mainonnan tavoittavuus ja starttimäärät hurjassa kasvussa Ruudussa Sanoma Media. 10.9.2021. Viitattu 18.7.2024.
  11. Superpesikseen visioidaan uudistuksia ja hurjia tavoitteita – taustajoukoissa mukana muun muassa Haloo Helsingin kitaristi Yle. 16.9.2023. Viitattu 18.7.2024.
  12. Pesis.fi − Kaikkien aikojen yleisöennätys lähellä Porissa sunnuntaina (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. http://www.pesis.fi/kilpailutoiminta/sarjaohjelmat/superpesis/naisten_superpesis/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. Pesis.fi − Parhaat lyöjät kausittain