Ero sivun ”Eila Pehkonen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
navigaatio
tl: fix. viitteiden määrittely artikkelin loppuun viite-erottimella, +lähde-aika. koko tuotanto artikkeliin eila pehkosen filmografia ja esiintymiset, +ääninäyttelijäluettelo.
Rivi 3: Rivi 3:
| kuva = Eila-Pehkonen-1969.jpg
| kuva = Eila-Pehkonen-1969.jpg
| kuvankoko =
| kuvankoko =
| kuvateksti = Eila Pehkonen vuonna 1969.
| kuvateksti = Eila Pehkonen vuonna 1969
| syntymäaika = [[18. lokakuuta]] [[1924]]
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|18|10|1924||1}}
| syntymäpaikka = [[Lieksa]], [[Pielisjärvi]]
| syntymäpaikka = [[Lieksa]], [[Pielisjärvi]]
| aktiivisena =
| koko nimi = Eila Mirjam Pehkonen
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|18|10|1924|10|9|1991}}
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|18|10|1924|10|9|1991}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| oikea nimi = Eila Mirjam Pehkonen
| ammatti = [[näyttelijä]]
| puoliso = {{Avioliitto|[[Yrjö Kostermaa]]|1948|1991|loppu=k.|()=smaller}}
| muut nimet =
| ammatti = näyttelijä
| aktiivisena =
| puoliso = {{avioliitto|[[Yrjö Kostermaa]]|1948|1991|loppu=k.}}
| avopuoliso =
| allekirjoitus =
| kotisivu =
| merkittävät roolit =
| merkittävät roolit =
| palkinnot = [[Jussi (palkinto)|Jussi-patsas]] 1972 <br> [[Ida Aalberg -palkinto]] 1981
| allekirjoitus =
| kotisivu = -
| imdb = 0670444
| imdb = 0670444
| elonet = 233466
| elonet = 233466
Rivi 22: Rivi 21:
| tietokanta-os =
| tietokanta-os =
| tietok-nimi =
| tietok-nimi =
| palkinnot = [[Jussi (palkinto)|Jussi-patsas]] 1972<br>[[Ida Aalberg -palkinto]] 1981
| ehdokkuudet =
}}
}}
'''Eila Mirjam Pehkonen''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|18|10|1924|[[Lieksa]], [[Pielisjärvi]]|10|9|1991|[[Helsinki]]}}) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]]. Teatterimaailmassa hänet tunnettiin nimellä ”Pehkis”. Pehkonen teki huomattavan uran [[Helsingin kaupunginteatteri]]ssa, jossa hän työskenteli lähes 20&nbsp;vuotta. Hän esiintyi myös parissakymmenessä elokuvassa vuosina 1947–1990.
'''Eila Mirjam Pehkonen''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|18|10|1924|[[Lieksa]], [[Pielisjärvi]]|10|9|1991|[[Helsinki]]}}) oli suomalainen [[näyttelijä]]. Teatterimaailmassa hänet tunnettiin nimellä ”Pehkis”. Pehkonen teki huomattavan uran [[Helsingin kaupunginteatteri]]ssa, jossa hän työskenteli lähes 20&nbsp;vuotta. Hän esiintyi myös parissakymmenessä elokuvassa vuosina 1947–1990.


== Varhaisvaiheet ==
== Varhainen elämä ==


Eila Pehkonen syntyi Lieksassa [[kelloseppä]] Otto Pehkosen ja Iida Kiiskisen viisilapsiseen perheeseen. Hän oli kiinnostunut näyttelemisestä ja teatterista lapsuudesta asti nähtyään [[Aku Korhonen|Aku Korhosen]] teatteriseurueen esityksen kotiseudullaan. Vuonna 1945 Pehkonen pääsi Helsinkiin opiskelemaan [[Teatterikorkeakoulu#Ennen Teatterikorkeakoulua|Teatterikouluun]], josta valmistui 1947.<ref name=elonet>{{Verkkoviite | Osoite = https://elonet.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&filter%5B%5D=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_233466%22&type=AllFields&page=2 | Nimeke = Eila Pehkonen | Tekijä = Rytkönen, Sisko | Julkaisu = Elonet | Ajankohta = | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Viitattu = 14.4.2020 }}</ref>
Eila Pehkonen syntyi Lieksassa [[kelloseppä]] Otto Pehkosen ja Iida Kiiskisen viisilapsiseen perheeseen. Hän oli kiinnostunut näyttelemisestä ja teatterista lapsuudesta asti nähtyään [[Aku Korhonen|Aku Korhosen]] teatteriseurueen esityksen kotiseudullaan. Vuonna 1945 Pehkonen pääsi Helsinkiin opiskelemaan [[Suomen teatterikoulu|Teatterikouluun]], josta valmistui 1947.<ref name="Elonet" />


== Ura ==
== Ura ==
=== Näyttämö ===
=== Näyttämö ===


Pehkonen oli aluksi kiinnitettynä lyhyin jaksoin [[Porin Teatteri]]in 1947–1948, [[Turun Kaupunginteatteri]]in 1948–1949 ja [[Vaasan Suomalainen Teatteri|Vaasan Suomalaiseen Teatteriin]] 1949–1950. [[Intimiteatteri]]ssa hän työskenteli 1953–1961 ja sen jälkeen [[Radioteatteri]]ssa kymmenen vuotta. Pisimpään Pehkonen työskenteli [[Helsingin Kaupunginteatteri]]ssa, vuosina 1971–1990.<ref name=elonet/>
Pehkonen oli aluksi kiinnitettynä lyhyin jaksoin [[Porin Teatteri]]in 1947–1948, [[Turun Kaupunginteatteri]]in 1948–1949 ja [[Vaasan Suomalainen Teatteri|Vaasan Suomalaiseen Teatteriin]] 1949–1950. [[Intimiteatteri]]ssa hän työskenteli 1953–1961 ja sen jälkeen [[Radioteatteri]]ssa kymmenen vuotta. Pisimpään Pehkonen työskenteli [[Helsingin Kaupunginteatteri]]ssa, vuosina 1971–1990.<ref name="Elonet" />


Sittemmin hän näytteli sekä [[Jouko Turkka|Jouko Turkan]] että [[Ralf Långbacka]]n ohjauksissa, muun muassa Turkan ''[[Putkinotko]]ssa'' ja ''Hypnoosissa''. ''Putkinotkon'' elinvoimainen ja tiukka Rosina olikin yksi Pehkosen suurista näyttämöteoista. Långbacka ohjasi häntä muun muassa [[Anton Tšehov]]in ''[[Lokki (näytelmä)|Lokissa]]''. Pehkosen muita huomattavia näyttämörooleja oli muun muassa Jahnuska näytelmässä ''Viekää tuhkatkin pesästä''. Vuonna 1990 hän näytteli [[Raivoisat Ruusut|Raivoisien Ruusujen]] naisproduktiossa kuningas Agamemnonin roolin näytelmässä ''Oresteia''.<ref name=elonet/>
Sittemmin hän näytteli sekä [[Jouko Turkka|Jouko Turkan]] että [[Ralf Långbacka]]n ohjauksissa, muun muassa Turkan ''[[Putkinotko]]ssa'' ja ''Hypnoosissa''. ''Putkinotkon'' elinvoimainen ja tiukka Rosina olikin yksi Pehkosen suurista näyttämöteoista. Långbacka ohjasi häntä muun muassa [[Anton Tšehov]]in ''[[Lokki (näytelmä)|Lokissa]]''. Pehkosen muita huomattavia näyttämörooleja oli muun muassa Jahnuska näytelmässä ''Viekää tuhkatkin pesästä''. Vuonna 1990 hän näytteli [[Raivoisat Ruusut|Raivoisien Ruusujen]] naisproduktiossa kuningas Agamemnonin roolin näytelmässä ''Oresteia''.<ref name="Elonet" />


=== Elokuvat ===
=== Elokuvat ===


Pehkosen elokuvauran alkuaikojen tunnetuimmat roolit ovat kahdessa [[Valentin Vaala]]n ohjaamassa elokuvassa: nimiosa elokuvassa ''[[Maaret – tunturien tyttö]]'' (1947) ja pääosa [[Frans Emil Sillanpää|Sillanpää]]-filmatisoinnissa ''[[Ihmiset suviyössä (vuoden 1948 elokuva)|Ihmiset suviyössä]]'' (1948). Ensin mainittu oli hänen ensimmäinen valkokangastehtävänsä. Pehkonen piti sekä roolistaan että elokuvan filmaamisesta. Hänen suorituksensa sai aikalaiskriitikoilta erinomaiset arvostelut. Penseämmin sen sijaan suhtauduttiin Pehkosen suoritukseen elokuvassa ''Ihmiset suviyössä'' – joissakin arvioissa häntä pidettiin elokuvan heikoimpana lenkkinä.<ref name=elonet/>
Pehkosen elokuvauran alkuaikojen tunnetuimmat roolit ovat kahdessa [[Valentin Vaala]]n ohjaamassa elokuvassa: nimiosa elokuvassa ''[[Maaret – tunturien tyttö]]'' (1947) ja pääosa [[Frans Emil Sillanpää|Sillanpää]]-filmatisoinnissa ''[[Ihmiset suviyössä (vuoden 1948 elokuva)|Ihmiset suviyössä]]'' (1948). Ensin mainittu oli hänen ensimmäinen valkokangastehtävänsä. Pehkonen piti sekä roolistaan että elokuvan filmaamisesta. Hänen suorituksensa sai aikalaiskriitikoilta erinomaiset arvostelut. Penseämmin sen sijaan suhtauduttiin Pehkosen suoritukseen elokuvassa ''Ihmiset suviyössä'' – joissakin arvioissa häntä pidettiin elokuvan heikoimpana lenkkinä.<ref name="Elonet" />


Pehkosen sivuosista huomattavimpiin kuuluvat muun muassa ''[[Rintamalotta|Rintamalotan]]'' (1956) Mimmi Riipinen, ''[[Kultainen vasikka (elokuva)|Kultaisen vasikan]]'' (1961) palvelijatar Aliina sekä rouva Harakka elokuvassa ''[[Aika hyvä ihmiseksi]]'' (1977). [[Matti Kassila]]n elokuvassa ''[[Niskavuori (elokuva)|Niskavuori]]'' (1984) hän teki hykerryttävän roolisuorituksen telefooni-Sandrana.<ref name=elonet/>
Pehkosen sivuosista huomattavimpiin kuuluvat muun muassa ''[[Rintamalotta|Rintamalotan]]'' (1956) Mimmi Riipinen, ''[[Kultainen vasikka (elokuva)|Kultaisen vasikan]]'' (1961) palvelijatar Aliina sekä rouva Harakka elokuvassa ''[[Aika hyvä ihmiseksi]]'' (1977). [[Matti Kassila]]n elokuvassa ''[[Niskavuori (elokuva)|Niskavuori]]'' (1984) hän teki hykerryttävän roolisuorituksen telefooni-Sandrana.<ref name="Elonet" />


=== Televisio ===
=== Televisio ===
Rivi 48: Rivi 45:
Pehkonen esiintyi vuodesta 1959 alkaen lukuisissa televisiotuotannoissa. Hänen viimeiseksi roolikseen jäi kylvettäjä Armi televisiosarjassa ''[[Hyvät herrat]]'' (1990–1991), jossa hän näytteli kuolemaansa asti.
Pehkonen esiintyi vuodesta 1959 alkaen lukuisissa televisiotuotannoissa. Hänen viimeiseksi roolikseen jäi kylvettäjä Armi televisiosarjassa ''[[Hyvät herrat]]'' (1990–1991), jossa hän näytteli kuolemaansa asti.


Teatterikriitikko [[Jukka Kajava]] kuvasi Pehkosta muistokirjoituksessaan syyskuussa 1991 muun muassa seuraavasti: ”Pehkis oli teatterin voimanainen: kansannaisten juureva tutkija ja tulkitsija, mutta myös kepeänä säkenöivä [[komedienne]]. Hän oli näyttämöllä se henkilö, jonka ympärillä säteili.”<ref>Näyttelijä Eila Pehkonen: Kahden teatterin voimanainen. (Muistokirjoitus.) ''Helsingin Sanomat'' 12.9.1991. [http://www.hs.fi/muistot/art-2000002626970.html Artikkelin verkkoversio.]</ref> Pehkonen sai [[Jussi (palkinto)|Jussi-patsaan]] 1972 parhaasta naispääosasta tv-elokuvassa ''[[Se on sitten kevät]]'' ja [[Ida Aalberg -palkinto|Ida Aalberg -näyttelijäpalkinnon]] vuonna 1981.<ref name=elonet/>
Teatterikriitikko [[Jukka Kajava]] kuvasi Pehkosta muistokirjoituksessaan syyskuussa 1991 muun muassa seuraavasti: ”Pehkis oli teatterin voimanainen: kansannaisten juureva tutkija ja tulkitsija, mutta myös kepeänä säkenöivä [[komedienne]]. Hän oli näyttämöllä se henkilö, jonka ympärillä säteili.”<ref name="HS1991" /> Pehkonen sai [[Jussi (palkinto)|Jussi-patsaan]] 1972 parhaasta naispääosasta televisioelokuvassa ''[[Se on sitten kevät]]'' ja [[Ida Aalberg -palkinto|Ida Aalberg -näyttelijäpalkinnon]] vuonna 1981.<ref name="Elonet" />


== Yksityiselämä ==
== Yksityiselämä ==


Pehkonen oli vuodesta 1948 naimisissa näyttelijä ja oopperaohjaaja [[Yrjö Kostermaa]]n kanssa, ja avioliitosta syntyi kaksi lasta.
Pehkonen oli vuodesta 1948 naimisissa näyttelijä ja oopperaohjaaja [[Yrjö Kostermaa]]n kanssa.<ref name="Elonet" /> Avioliitosta syntyi kaksi lasta.{{Lähde||28. syyskuuta 2021|vuosi=2021}}


== Näytelmiä ==
== Filmografia ==
[[Helsingin kaupunginteatteri|Helsingin kaupunginteatterissa]]:<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hkt.fi/julkaisut/pdf/hkt_esitysluettelo.pdf|nimeke=Helsingin kaupunginteatterin esitysluettelo|tekijä=Hanna Kalsto / Helsingin kaupunginteatteri}}</ref>


{{Pääartikkeli|[[Eila Pehkosen filmografia ja esiintymiset]]}}
* ''Rikhard III'' (1968)


;Ääninäyttelijänä
* ''Mummo ja Marski'' (1968)
{{Ääninäyttelijäluettelo}}


== Lähteet ==
* ''Kasimir ja Karoline'' (1971)


{{Viitteet|viitteet=
* ''Anastasia ja valtakirja'' (1971)
* ''Meripoikia'' (1971)
* ''Teurastamojen Pyhä Johanna'' (1972)
* ''Viekää tuhkakin pesästä'' (1972)
* ''Kiri kiri'' (1972)
* ''Annika ja Mauno'' (1973)
* ''Oklahoma!'' (1973)
* ''Metsä'' (1973)
* ''Nuoren Wertherin uudet kärsimykset'' (1974)
* ''Gilgamesh'' (1975)
* ''Pitkäjärveläiset'' (1975)
* ''Minna'' (1975)
* ''Muuan äiti'' (1976)
* ''Nousu Fudzijamalle'' (1976)
* ''Eros ja Psykhe'' (1977)
* ''Niskavuoren nuori emäntä'' (1977)
* ''Puuvillaprinsessa'' (1977)
* ''Putkinotko'' (1978)
* ''Lokki'' (1978)
* ''Sankareita'' (1979)
* ''Kohti toista tasavaltaa'' (1980)
* ''Kesäkuu'' (1981)
* ''Aurinkoranta'' (1982)
* ''Selli 21'' (1982)
* ''Miehen kylkiluu'' (1982)
* ''Säästöpossu'' (1984)
* ''Hyvää yötä, äiti'' (1984)
* ''Tartuffe'' (1985)
* ''Hypnoosi'' (1985)
* ''Brand'' (1987)
* ''Vanhan naisen vierailu'' (1987)
* ''Kurdin prinssi'' (1989)
* ''Eteisiin ja kynnyksille'' (1991)


<ref name="Elonet">Rytkönen, Sisko: {{Elonet-h|233466|Eila Pehkonen}}. Viitattu 14.4.2020.</ref>
Muissa teattereissa:
*''Canzio'' ([[Intimiteatteri]]) (1960)
*''Suljetut ovet'' ([[Teatteri Jurkka]]) (1986)
*''Oresteia'' (Teatteri [[Raivoisat Ruusut]]) (1990)


<ref name="HS1991">{{Lehtiviite | Tekijä = Kajava, Jukka | Otsikko = Näyttelijä Eila Pehkonen: Kahden teatterin voimanainen | Selite = muistokirjoitus | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 12.9.1991 | Sivut = – | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | www = https://web.archive.org/web/20150410110900/http://www.hs.fi/muistot/a1364357591324 | Viitattu = 6.10.2011}}</ref>
== Elokuvia ==
}}
*[[Maaret – tunturien tyttö]] (1947)
*[[Ihmiset suviyössä (vuoden 1948 elokuva)|Ihmiset suviyössä]] (1948)
*[[Villi Pohjola (elokuva)|Villi Pohjola]] (1955)
*[[Näkemiin Helena]] (1955)
*[[Rintamalotta]] (1956)
*[[Juha (vuoden 1956 elokuva)|Juha]] (1956)
*[[Soita minulle, Helena!|Soita minulle Helena]] (1957)
*[[Punainen viiva (elokuva)|Punainen viiva]] (1959)
*[[Lumisten metsien tyttö]] (1960)
*[[Kultainen vasikka (elokuva)|Kultainen vasikka]] (1961)
*[[Pikku Pietarin piha (vuoden 1961 elokuva)|Pikku Pietarin piha]] (1961)
*[[Tulipunainen kyyhkynen]] (1961)
*[[Ruusujen aika]] (1969)
*[[Leikkikalugangsteri]] (1969)
*[[Sixtynine 69]] (1969)
*[[Aika hyvä ihmiseksi]] (1977)
*[[Niskavuori (elokuva)|Niskavuori]] (1984)
*[[Uuno Epsanjassa]] (1985)
*[https://www.famousfix.com/topic/kunniallinen-petkuttaja Kunniallinen petkuttaja] (1985)
*[[Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla]] (1990)
*[[Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva]] (1990)

== TV-elokuvia ==

* Ei millään pahalla
* Se on sitten kevät

== Radiokuunnelmia ==
[[Radioteatteri|Radioteatterissa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://areena.yle.fi/audio|nimeke=Yle Areenan kuunnelmat}}</ref>
*''[[Sukelluslaivalla maapallon ympäri]]'' (1956)
*''[[Kulkurin valssi]]'' (1958)
*''Kuopion takana'' (1961)
*''Runoilijan paperit'' (1961)
*''Nenä'' (1962)
*''Avioliittoloma'' (1963)
*''Bel Ami'' (1963)
*''Ei koira perään hauku'' (1964)
*''Saara'' (1964)
*''[[Nummisuutarit]]'' (1965)
*''Elokuun ääniä'' (1966)
*''Onneksi on rahaa'' (1966)
*''Kaksoisolento'' (1967)
*''Talon lapset'' (1967)
*''[[Niskavuoren naiset]]'' (1968)
*''[[Niskavuoren leipä]]'' (1968)
*''[[Soita minulle, Helena!|Soita minulle, Helena]]'' (1968)
*''Arkielämää'' (1969)
*''Karjakko ja kartanon kummitus'' (1970)
*''Minulla on vain tämä keskikoulutodistus'' (1973)
*''Olga Ryynänen ja pyrokratia'' (1974)
*''Profeetta'' (1974)
*''Lehtori Hellmanin vaimo'' (1974)
*''[[Välskärin kertomuksia|Välskärin kertomukset]]'' (1974-75)
*''Ikkunanpesijöitä'' (1975)
*''Katriina'' (1977)
*''Joutsentyttö'' (1982)
*''[[Knalli ja sateenvarjo kuunnelmasarjan jaksoluettelo|Knalli ja sateenvarjo]]'' (1982)

== Dubbauksia ==
* ''[[Pieni merenneito (elokuva)|Pieni merenneito]]'' (1989) – Kiero & Liero (vuoden 1989 dubbaus)<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kennetti.fi/musiikkisatu2.html|Nimeke=Disneyn Musiikkisadut Suomessa|Julkaisu=KenNetti|Viitattu=10.6.2011}}</ref>

==Lähteet==
{{Viitteet}}


{{Parhaan naispääosan Jussi}}
{{Parhaan naispääosan Jussi}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Pehkonen, Eila}}
{{AAKKOSTUS:Pehkonen, Eila}}

[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät]]
[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät]]
[[Luokka:Jussi-palkinnon saajat]]
[[Luokka:Jussi-palkinnon saajat]]

Versio 28. syyskuuta 2021 kello 21.41

Eila Pehkonen
Eila Pehkonen vuonna 1969
Eila Pehkonen vuonna 1969
Henkilötiedot
Koko nimi Eila Mirjam Pehkonen
Syntynyt18. lokakuuta 1924
Lieksa, Pielisjärvi
Kuollut10. syyskuuta 1991 (66 vuotta)
Helsinki
Ammatti näyttelijä
Puoliso Yrjö Kostermaa (vih. 1948; k. 1991)
Näyttelijä
Palkinnot

Jussi-patsas 1972
Ida Aalberg -palkinto 1981

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Eila Mirjam Pehkonen (18. lokakuuta 1924 Lieksa, Pielisjärvi – 10. syyskuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Teatterimaailmassa hänet tunnettiin nimellä ”Pehkis”. Pehkonen teki huomattavan uran Helsingin kaupunginteatterissa, jossa hän työskenteli lähes 20 vuotta. Hän esiintyi myös parissakymmenessä elokuvassa vuosina 1947–1990.

Varhainen elämä

Eila Pehkonen syntyi Lieksassa kelloseppä Otto Pehkosen ja Iida Kiiskisen viisilapsiseen perheeseen. Hän oli kiinnostunut näyttelemisestä ja teatterista lapsuudesta asti nähtyään Aku Korhosen teatteriseurueen esityksen kotiseudullaan. Vuonna 1945 Pehkonen pääsi Helsinkiin opiskelemaan Teatterikouluun, josta valmistui 1947.[1]

Ura

Näyttämö

Pehkonen oli aluksi kiinnitettynä lyhyin jaksoin Porin Teatteriin 1947–1948, Turun Kaupunginteatteriin 1948–1949 ja Vaasan Suomalaiseen Teatteriin 1949–1950. Intimiteatterissa hän työskenteli 1953–1961 ja sen jälkeen Radioteatterissa kymmenen vuotta. Pisimpään Pehkonen työskenteli Helsingin Kaupunginteatterissa, vuosina 1971–1990.[1]

Sittemmin hän näytteli sekä Jouko Turkan että Ralf Långbackan ohjauksissa, muun muassa Turkan Putkinotkossa ja Hypnoosissa. Putkinotkon elinvoimainen ja tiukka Rosina olikin yksi Pehkosen suurista näyttämöteoista. Långbacka ohjasi häntä muun muassa Anton Tšehovin Lokissa. Pehkosen muita huomattavia näyttämörooleja oli muun muassa Jahnuska näytelmässä Viekää tuhkatkin pesästä. Vuonna 1990 hän näytteli Raivoisien Ruusujen naisproduktiossa kuningas Agamemnonin roolin näytelmässä Oresteia.[1]

Elokuvat

Pehkosen elokuvauran alkuaikojen tunnetuimmat roolit ovat kahdessa Valentin Vaalan ohjaamassa elokuvassa: nimiosa elokuvassa Maaret – tunturien tyttö (1947) ja pääosa Sillanpää-filmatisoinnissa Ihmiset suviyössä (1948). Ensin mainittu oli hänen ensimmäinen valkokangastehtävänsä. Pehkonen piti sekä roolistaan että elokuvan filmaamisesta. Hänen suorituksensa sai aikalaiskriitikoilta erinomaiset arvostelut. Penseämmin sen sijaan suhtauduttiin Pehkosen suoritukseen elokuvassa Ihmiset suviyössä – joissakin arvioissa häntä pidettiin elokuvan heikoimpana lenkkinä.[1]

Pehkosen sivuosista huomattavimpiin kuuluvat muun muassa Rintamalotan (1956) Mimmi Riipinen, Kultaisen vasikan (1961) palvelijatar Aliina sekä rouva Harakka elokuvassa Aika hyvä ihmiseksi (1977). Matti Kassilan elokuvassa Niskavuori (1984) hän teki hykerryttävän roolisuorituksen telefooni-Sandrana.[1]

Televisio

Pehkonen esiintyi vuodesta 1959 alkaen lukuisissa televisiotuotannoissa. Hänen viimeiseksi roolikseen jäi kylvettäjä Armi televisiosarjassa Hyvät herrat (1990–1991), jossa hän näytteli kuolemaansa asti.

Teatterikriitikko Jukka Kajava kuvasi Pehkosta muistokirjoituksessaan syyskuussa 1991 muun muassa seuraavasti: ”Pehkis oli teatterin voimanainen: kansannaisten juureva tutkija ja tulkitsija, mutta myös kepeänä säkenöivä komedienne. Hän oli näyttämöllä se henkilö, jonka ympärillä säteili.”[2] Pehkonen sai Jussi-patsaan 1972 parhaasta naispääosasta televisioelokuvassa Se on sitten kevät ja Ida Aalberg -näyttelijäpalkinnon vuonna 1981.[1]

Yksityiselämä

Pehkonen oli vuodesta 1948 naimisissa näyttelijä ja oopperaohjaaja Yrjö Kostermaan kanssa.[1] Avioliitosta syntyi kaksi lasta. lähde?

Filmografia

Pääartikkeli: Eila Pehkosen filmografia ja esiintymiset
Ääninäyttelijänä
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Rytkönen, Sisko: Eila Pehkonen Elonetissä. . Viitattu 14.4.2020.
  2. ↑ Kajava, Jukka: Näyttelijä Eila Pehkonen: Kahden teatterin voimanainen. (muistokirjoitus) Helsingin Sanomat, 12.9.1991, s. –. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.10.2011.
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eila_Pehkonen&oldid=20023631”