Rami Saari
Rami Saari (s. 1963 Petah Tikva, Israel) on israelilais-argentiinalais-suomalainen runoilija, kääntäjä, kielitieteilijä ja kirjallisuuskriitikko. Saari, joka on ollut Suomen kansalainen vuodesta 1988 lähtien, on opiskellut ja opettanut hepreaa, seemiläisiä kieliä ja suomalais-ugrilaista kielentutkimusta muun muassa Helsingin, Budapestin ja Jerusalemin yliopistoissa. Hänen väitöskirjansa maltan kielen prepositioista julkaistiin Jerusalemissa vuonna 2003.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saaren äiti on argentiinalainen ja isä oli romanialainen. Saari itse on Argentiinan, Israelin ja Suomen kansalainen. [1]
Vuoteen 2021 mennessä Saarelta on ilmestynyt kaksitoista runoteosta. Hän on kääntänyt hepreaksi kymmeniä teoksia – sekä runoutta että proosaa – suomen, albanian, espanjan, katalaanin, kreikan, portugalin, turkin, unkarin ja viron kielistä.
Saaren itsensä valikoima kokoelma Sateen jalkapohjat ilmestyi suomeksi vuonna 2023. Runot on kääntänyt Minna Tuovinen. Vesa Rantama iloitsee Helsingin Sanomissa suomennoksesta: "Nyt saatu antologia Sateen jalkapohjat on suomeksi lukevien suuri ilo," sillä sitä ennen vain yksittäisiä runoja on suomeksi voinut lukea lehdistä.[1]
Vuosina 2002-2006 Saari toimitti Israelin osastoa kansainvälisellä runoussivustolla osoitteessa www.poetryinternational.org, ja vuodesta 2005 lähtien hän on toimittanut Ha-kibbutz ha-meuchadin kustantamossa kirjasarjaa, joka on julkaissut lähinnä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kirjallisuutta. Työstään kirjallisuuden saralla hän sai vuosina 1996 ja 2003 Israelin valtion tunnustuspalkinnon, ja vuonna 2006 hänelle myönnettiin Tchernikhovsky-kääntäjäpalkinto. Vuonna 2010 hän sai Heprean kielen akatemian palkinnon heprean kieltä ja kirjallisuutta rikastuttaneista runoistaan ja käännöksistään[2].
Vuonna 2010 Saari sai Suomen valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon[2]. Vuonna 2014 hän toimi Helsingin yliopistossa Lähi-idän tutkimuksen lehtorin sijaisena, ja vuonna 2015 hän vietti Suomessa kevätlukukauden Helsinki Collegium for Advanced Studies -yksikön vierailevana kirjailijana. Saari on toiminut useita kertoja Helsingin seudun kesäyliopiston nykyheprean opettajana.
Saaren runokirjoja julkaistiin mm. Albaniassa, Brasiliassa, Espanjassa ja Kreikassa. Vuonna 2023 Kustannusliike Parkko julkaisi Minna Tuovisen kääntämän ja Anni Sumarin toimittaman laajan valikoiman Saaren runoudesta. Kirja, nimeltään "Sateen jalkapohjat", sisältää suomennettuja runoja miltei kaikista Saaren hepreankielisistä kirjoista. Näytteitä siitä löytyy muun muuassa runoilijan nettisivuston suomenkielisestä osasta.[3]
Käännökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen kielestä hän on hepreantanut seuraavat 29 teosta:
- Juhani Aho: Juha
- Juhani Aho: Rautatie
- Joel Haahtela: Katoamispiste
- Paavo Haavikko: Äänestän kevättä (runoantologia)
- Pentti Holappa: Ankkuripaikka
- Uuno Kailas: Ovi uneen
- Daniel Katz: Kun isoisä Suomeen hiihti
- Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien
- Eino Leino: Mesikämmen. Musti
- Eeva-Liisa Manner: Kirkas, hämärä, kirkas
- Veijo Meri: Manillaköysi
- Timo K. Mukka: Kyyhky ja unikko
- Timo K. Mukka: Laulu Sipirjan lapsista
- Timo K. Mukka: Tabu. Vuoden viimeisistä päivistä
- Nuorten suomalaisten runoilijoiden hepreankielinen antologia, Armoa ja metsiä - Saaren laatimaan ja kääntämäan antologiaan kuuluu seuraavien runoilijoiden tuotantoa: Pekka Kytömäki, Vilja-Tuulia Huotarinen, Henriikka Tavi, Risto Oikarinen, Heli Slunga, Harri Hertell, Aura Nurmi, Linda Huhtinen, Erkka Filander ja Sami Vähäkangas. Kirjan kustantaja on Jerusalemissa toimiva Carmel Publishing House ja antologia julkaistiin vuonna 2020.
- Sofi Oksanen: Puhdistus
- Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
- Arto Paasilinna: Paratiisisaaren vangit
- Arto Paasilinna: Ulvova mylläri
- Eila Pennanen: Pientä rakkautta
- Raija Siekkinen: Saari. Tekohengitystä
- Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia
- Eeva Tikka: Pojan paluu
- Eeva Tikka: Lohikäärmekylpy
- Sirkka Turkka: Nopeasti, yksin ja nyt
- Sirkka Turkka: Syvällä metsän sisällä
- Sirkka Turkka: Koirien kirkkoa
- Mika Waltari: Fine van Brooklyn / Kuun maisema
- Mika Waltari: Vieras mies tuli taloon
Kaikkiin yllä mainittuihin käännöksiinsä Saari on kirjoittanut kääntämiensä kirjailijoiden esittelyt, teosten johdannot tai jälkisanat. Edellä mainittujen teosten lisäksi Saari on kääntänyt sanoma- ja aikakauslehtiin myös seuraavien suomalaisten kirjailijoiden tuotantoa: Juhani Ahvenjärvi, Paavo Haavikko, Pentti Holappa, Antti Hyry, Helvi Juvonen, Riina Katajavuori, Aleksis Kivi, Kai Laitinen, Eeva-Liisa Manner, Hannu Mäkelä, Lauri Otonkoski, Tommi Parkko, Toivo Pekkanen, Pentti Saarikoski, Frans Eemil Sillanpää, Helena Sinervo, Eira Stenberg, Anni Sumari, Eino Säisä, Antti Tuuri, Johanna Venho, Jukka Viikilä, Lauri Viita ja Merja Virolainen. Kattava näyte Saaren kääntämästä suomenkielisestä runoudesta löytyy runoilijan hepreankielisestä nettisivusta[4] ja vastaava näyte suomenkielisestä proosasta.[5]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso, olen löytänyt kotini, 1988
- Miehiä risteyksessä, 1991
- Uhkarohkean kivun reitti, 1997
- Elämän kirja, 2001
- Niin paljon sotaa, 2002
- Viides šogun, 2005
- Vuosien renkaat, 2008
- Johdatus sukupuolen kielitieteeseen, 2013
- Kavafiksen poikia ja lapsenlapsia, 2015
- Viisveisaala viestittää, 2016
- Tohtori Josefa matkustaa sananlaskuineen, 2019
- Sielun entsyymejä ja säännöllistettyjä aikoja, 2021
- Ajan loputtomuuden kynnyksellä, 2024
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Vesa Rantama: Hepreaksi kirjoittava runoilija Rami Saari irvailee Suomelle – ja samalla rakastaa maata. Hs.fi 30.7.2023.
- ↑ a b Valtion kääntäjäpalkinto hepreantajalle. Yle.fi Kulttuuriuutiset 2010. Web Archive 2014.
- ↑ Rami saaren nettisivut
- ↑ hepreankieliset sivut
- ↑ Suomenkielinen proosa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
