Myllyn Paras

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Myllyn Paras Finland Oy
Myllyn Paras.svg
Yritysmuoto Osakeyhtiö [1]
Perustettu 2017 [1], Myllyn Paras Oy perustettu 1928
Toimitusjohtaja Miska Kuusela[2]
Puheenjohtaja Sami Heikkilä[1]
Kotipaikka Suomi Hyvinkää, Suomi
Toimiala Elintarvikeala
Tuotteet Viljajalosteet, leivonnaispakasteet ja pakastetaikinat
Liikevaihto noin 56,4 milj. euroa (tilikausi 2019)[3]
Tilikauden tulos 0,8 milj. euroa (2019)[3]
Henkilöstö 120(2020) [3]
Tytäryhtiöt Myllyn Paras Oy, MP Tehdaspalvelut Oy, Myllyn Paras Oy Pakasteet ja MP Pakastetehdaspalvelut Oy[4]
Omistaja Lantmännen
Kotisivu www.myllynparas.fi

Myllyn Paras Finland Oy on suomalainen elintarvikekonserni, joka valmistaa, myy ja markkinoi jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja pastaa sekä pakastetaikinoita ja leivonnaispakasteita[3]. Se on Suomen johtavia mylly- ja leivonnaispakaste-alan toimijoita.[2] Sen vanhin osa, Myllyn Paras Oy, on perustettu vuonna 1928. Suomessa Myllyn Paras on markkinajohtaja pastatuoteryhmässä, jossa sillä on yli 50 prosentin markkinaosuus vuonna 2020[5] sekä pakastetaikinoissa, joissa osuus on 70 prosenttia.[6] Jauho- ja hiutaletuotteissa yritys on Suomen markkinoilla kolmen suurimman joukossa.[7]

Myllyn Parhaan liikevaihto tilikaudella 2019 oli noin 56,4 miljoonan euroa. Tilikauden tulos oli 0,8 miljoonaa euroa. Yritys työllistää 120 henkilöä.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1920–1960-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1928 Hyvinkään seudun maanviljelijät perustivat Tuottajain Mylly Oy:n, jonka kauramylly aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Yrityksen ensimmäinen merkkituote oli "Oma Jyvä" -kaurahiutaleet. Jauhatukseen otettiin muitakin viljoja: 1933 ohra ja ruis ja 1936 vehnä.[8]

Toisen maailmansodan aikana mylly pidettiin pääosin toiminnassa, vain pommituksista johtuvista sähkökatkoista aiheutui seisauksia. Yhdeksän vuoden viljasäännöstely päättyi vuonna 1949.

1970–1990-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun alusta lähtien mylly toimi perheyrityksenä.[8] Myllyn vieressä toimi makaronitehdas, joka ajautui konkurssiin vuonna 1975. Mylly oli toimittanut tehtaalle raaka-aineet ja kun tehdas ei pystynyt maksamaan velkojaan, makaronilaitteistot siirtyivät myllyn omistukseen. Myllyn Paras aloitti makaronituotantonsa samana vuonna. Pasta oli 1970-luvulla eksoottista ruokaa Suomessa, jossa syötiin lähinnä perunaa ja jonkin verran riisiä.[9]

Marian Konditoria ostettiin Valiolta 1978, jolloin leipomotoiminta alkoi.[8] Vienti Neuvostoliittoon aloitettiin seuraavana vuonna. Myllyn Paras -makaroni ja -tuotemerkki lanseerattiin vuonna 1983.[8] Myllyn Paras toi pakastetaikinat markkinoille ensimmäisenä Suomessa ja siirtyi niiden menestyttyä päivittäisleivonnasta pakastetuotteisiin.[10]

1980-luvun alussa Hyvinkäällä alettiin valmistaa ensimmäisiä pastatuotteita, sarvimakaroneja.[11]

Vuonna 1988 yhtiö alkoi valmistaa laminoituja taikinalevyjä automaattisella laminaattorilaitteella.[8] Myllyn Paras -torttutaikinalevyt lanseerattiin televisiomainoksella "Mä tuun puolen tunnin kuluttua".[12]

Raketti Spagetti syntyi 1980-luvun lopussa, kun yhtiössä mietittiin, mitä tavallisen spagetin tuotannossa syntyvillä pienillä pätkillä tekisi. Pätkiä ei voitu kerätä linjastolta, mutta ideasta syntyi uusi tuote. Tuotteen nimi viittaa ruuanvalmistuksen nopeuteen: pätkäpasta kypsyy hetkessä.[13]

1990-luvulla vienti Venäjälle ja Baltiaan aloitettiin uudelleen.[8]

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla Suomen pakastetaikinoiden markkinajohtaja Myllyn Paras Oy:n pakastetehtaan tuotantopinta-ala kaksinkertaistui[14] ja leivonnaispakasteet kasvoivat tuoteryhmistä nopeimmin[15].

Vuonna 2007 Hyvinkään myllyn yhteydessä oleva kattila alkoi toimia bioenergialla, hiutaletuotannossa syntyvällä kauran kuoriaineella. Syntyvää energiaa käytettiin muun muassa prosessihöyrynä ja kiinteistön lämmitykseen ja ylimääräinen energia myytiin Hyvinkään Lämpövoima Oy:n kaukolämpöverkkoon.[16].

Vuonna 2008 Myllyn Paras oli markkinajohtaja kuivapastoissa ja pakastetaikinoissa, viennin osuus on kymmenes[10].

Lamavuonna 2009 Myllyn Paras teki siihen astisen ennätyksensä joulusesongin myynnissä, 3,7 miljoonaa euroa.[17]

Vuonna 2010 Myllyn Paras kertoi suosivansa suomalaista viljaa: kaura on kokonaan suomalaista samoin kuin lähes kaikki vehnä. Ruista se sen sijaan joutui tuomaan, sillä sitä ei saatu tarpeeksi Suomesta [17]. Myllyn Paras päätti investoida 35 miljoonaa euroa uuteen Venäjälle rakennettavaan hiutaletehtaaseen.[8]

2011–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Myllyn Paras järjesti Suomen ensimmäiset piparinleivonnan SM-kisat ja on sen jälkeen järjestänyt niitä vuosittain. Kisoissa palkitaan se, joka muotoilee, paistaa ja koristelee valmistaikinasta upeimman piparkakun.[18] [19]

Vuonna 2015 Myllyn Paras alkoi käyttää pakastetehtaassaan maakaasun sijaan suomalaista Gasum-biokaasua, jolloin tehtaan hiilidioksidipäästöt putosivat nollaan.[20] Konsernin liikevaihto oli 57,6 miljoonaa euroa.[8] Venäjän hiutalemylly avattiin.[8] [21] [22]

Vuonna 2016 konserniin kuuluivat mylly ja pakastetehdas Hyvinkäällä ja Moskovan alueella Domodedovossa sijaitseva hiutalemylly[15] ja yhtiö työllisti yli 220 henkilöä[23]. Myllyn Paras -konserni toimi Suomessa, Venäjällä, Kazakstanissa ja Virossa [24]. Vientimaista suurin oli Venäjä. Myllytuotteita vietiin jonkin verran myös Baltian maihin ja Ruotsiin.[8]

Vuonna 2017 Myllyn Paras osallistui Suomi100-hankkeeseen Parasta arjessa -tempauksella, jossa se tarjosi kokkausopetusta nuorille, jotka olivat juuri muuttaneet pois kotoa.[25] Konsernin liikevaihto oli 51 miljoonaa euroa.[26]

Tammikuussa 2018 pääomasijoitusyhtiö Sponsor ilmoitti ostavansa enemmistöosuuden Myllyn Parhaasta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi yrityskaupan.[27] Kauppaan kuului Myllyn Paras, MP Tehdaspalvelut, Myllyn Paras Oy Pakasteet ja MP Pakastetehdaspalvelut eli Myllyn Paras -liiketoiminta Suomessa ja kaksi tuotantolaitosta Hyvinkäällä: mylly ja pakastetehdas. Sen sijaan Myllyn Parhaan liiketoiminta ulkomailla, kuten Venäjällä tai Kiinassa, eivät kuuluneet kauppaan. Siirtyvän liiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2017 noin 51 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä Pekka Savela luopui toimitusjohtajan tehtävistä, mutta jatkoi yhtiön vähemmistöomistajana ja Myllyn Paras Oy:n Venäjän liiketoimintojen vetäjänä. Myllyn Parhaan uusi toimitusjohtaja Kirsi Vesterinen aloitti työssään vuoden alussa.[26] [28] [4] Vuonna 2018 toteutuneen Sponsor Capital -yrityskaupan jälkeen Myllyn Parhaan entinen toimitusjohtaja Pekka Savela jatkoi yrityksen Venäjän liiketoimintojen vetäjänä.[26] [4] Samalla hänen vetämänsä Myllyn Paras Oy Konserni muutti nimekseen MP Konserni Oy. MP Konserni Oy:lle ei jäänyt Suomeen liiketoimintaa.[29]

Keväällä 2019 lanseerattiin patentoitu rypsikauravalmiste, OATGOODS. Myllyn Paras vei tuotteitaan Kiinaan, Baltiaan ja Ruotsiin.[30] Huhtikuussa Myllyn Parhaan toimitusjohtajana aloitti Miska Kuusela.[2]

Keväällä 2020 Myllyn Parhaan makaronimyynti jopa seitsenkertaistui viikkotasolla koronapandemian vuoksi ja siksi tuotannossa otettiin käyttöön yövuoro. Makaronitehdas oli käynnissä myös viikonloppuisin, ensimmäistä kertaa jopa pääsiäisen pyhinä.[5] Poikkeustilanne lisäsi myös jauhojen ja torttutaikinan[31] kulutusta ja Myllyn Parhaan reseptisivujen kävijämääriä. Suosituin oli sämpyläresepti, jota haettiin kolminkertainen määrä normaalitilanteeseen verrattuna.[32] Koulujen ja ravintoiloiden sulkeminen sen sijaan pudotti Food servicen myynnin. Liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla, mutta liikevoitto kasvoi.[7]

Myllyn Paras siirtyi Lantmännenin omistukseen syksyllä 2021.[33]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 pääomasijoitusyhtiö Sponsor Capitalin ostamaan Myllyn Parhaaseen[4] kuuluivat Myllyn Paras, MP Tehdaspalvelut, Myllyn Paras Oy Pakasteet ja MP Pakastetehdaspalvelut eli Myllyn Paras -liiketoiminta Suomessa ja kaksi tuotantolaitosta Hyvinkäällä: mylly ja pakastetehdas. Hyvinkään myllyssä valmistetaan jauhot, hiutaleet, suurimot sekä pastat, pakastetehdas taas on keskittynyt pakastetaikinoiden ja leivonnaispakasteiden valmistukseen. Vuosittain Hyvinkäällä jalostetaan noin 75 000 tonnia viljaa.[15] Hyvinkää tehdas on Suomen suurin pastatehdas, sillä siellä tehdään yli puolet Suomessa myytävästä pastasta.[34]

Yrityksen toimitusjohtaja on Miska Kuusela.[2]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras on Suomen markkinajohtajia pakastetuotteissa ja kuivapastassa. Torttutaikinassa markkinaosuus ylittää 50 prosenttia, pastan osuus on noin 40 prosenttia [10]. Yhtiön käyttämistä raaka-aineista Suomesta tulee noin 90 prosenttia, keskimäärin alle 200 kilometrin päästä tehtailta. Ulkomailta ostetaan riisiä, spagettia ja durumvehnää, sillä niitä ei saa Suomesta.[35]

Viljajalosteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jauhot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras Korppujauho -pakkaus vuonna 2017

Myllyn Paras -jauhoja käytetään leivonnassa ja ruoanlaitossa. Jauhot valmistetaan testatuista, puhtaista ja laadukkaista viljoista ja aina kun mahdollista, niihin käytetään suomalaista viljaa. Vehnä ja ohra ovat aina suomalaisia, mutta rukiin suomalaisuus riippuu vuosittaisesta satotilanteesta. Suomen ulkopuolelta tuodaan durumvehnää ja tattaria. Jauhamisprosessin jälkeen jauhot pakataan ja niiden annetaan kypsyä pakkauksissaan. Jauhovalikoimaan kuuluu durumvehnäjauho, graham täysjyvävehnäjauho, hiivaleipävehnäjauho, vehnäjauho, ohrajauho, ruisjauho, tattarijauho, korppujauho ja ruiskorppujauho, lettu- ja vohvelijauho, pannukakkujauho, pizzajauho ja sämpyläjauhoseos.[36]

Pastat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras Sporttipasta -pakkaus kesällä 2017

Vuonna 2020 Myllyn Paras kertoi valmistavansa vuodessa noin 15 miljoonaa kiloa pastaa, mikä vastaa yli puolta suomalaisten syömästä pastasta.[5] Paineen avulla pastataikina puristetaan muottien läpi, jonka jälkeen se leikataan halutun mittaiseksi ja pussitetaan. Eri muotoisilla muoteilla samoista perusraaka-aineesta saadaan erilaisia pastatuotteita kuten Cannellonia, Fusillia, Lasagnea, Makaronia, Penneä ja Spagettia. Myllyn Paras valmistaa myös gluteenitonta pastaa.[37] Yhtiön sarvimakaroni oli Suomen suosituin pastatuote esimerkiksi vuonna 2021, jolloin sitä valmistettiin noin 200 000 kiloa viikossa.[11] [38] Suomessa myydystä pastasta yli puolet oli sarvimakaronia.[38] Raketti Spagettia valmistuu yhdessä neljän tunnin erässä 50 000 kiloa.[13]

Kesällä 2020 Myllyn Paras toi markkinoille ensimmäisen täysin kotimaisen pastatuotteen, kaurasta valmistetun makaronin.[35][39] Seuraavana kesänä markkinoille tuotiin myös kierteen, putken ja simpukan muotoisia kotimaisesta vehnästä tehtyjä pastoja. Aiemmin suomalaisissa pastoissa oli käytetty ulkomailta tuotua durumvehnää, jota ei voi kasvattaa Suomessa.[35]

Hiutaleet, leseet, suurimot ja riisit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiutaleita ja leseitä Myllyn Paras valmistaa kauran-, ohran-, vehnän ja rukiinjyvistä[40]. Valmistuksessa käytetään kotimaisia viljoja, mutta ulkomailta tuodaan niihin tarvittua riisiä ja tattaria, huonona satovuotena myös ruista[40]. Vehnä- ja ruishiutaleet valmistetaan puhdistamalla jyvät, jonka jälkeen seuraa leikkaus, höyrytys ja litistys. Ohrahiutaleet valmistetaan muuten samoin, paitsi että jyvät myös kuoritaan, kun taas kaurahiutaleet kuoritaan ja lämpökäsitellään. Hiutaleet sopivat puurojen, leivonnaisten ja jälkiruokien valmistukseen. Myllyn Paras valmistaa myös Lidlin Guldsol-hiutaleet ja Pirkan perushiutaleet.[41]

Myllyn Paras valmistaa mannasuurimot erottamalla vehnäjauhatuksessa karkeat ydinrakeet mannasuurimoiksi. Tummissa mannasuurimoissa käytetään vehnäjyvän ydinosaa ja kuorikerroksia, kauramannasuurimot tehdään sekoittamalla kaurarakeita ja mannasuurimoita. Suurimoista voi valmistaa mannapuuroa ja vispipuuroa, jälkiruokia tai leivonnaisia.[42]

Myllyn Parhaan esikypsytetyt ohrasuurimot palkittiin kunniamaininnalla Vuoden Tähtituote -kilpailussa vuonna 2000[43].

Muut viljavalmisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras valmistaa myös myslejä, granoloita, muroja, keksejä ja texmextuotteita.[44]

Oatgoods-sarjaan kuuluu puuroja ja texmextuotteita[45]. Tuotteessa käytetään täysjyväkauraa, joka eroaa ravitsemuksellisesti olennaisesti esimerkiksi kauraydinjauhosta.[30]

Pakasteleivonnaiset ja -taikinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Parhaan pakasteleivonnaiset ovat paistovalmiita. Vuonna 2017 valikoimaan kuului muun muassa leipiä, sämpylöitä, piirakoita, pasteijoita, karjalanpiirakoita ja cocktail-riisipiirakoita, kakkuja ja kahvileipiä, kuten korvapuusti tai kinuskikampa tai joulutorttuja. Pasteijat on tehty lehtevästä taikinasta ja piiraat hiivapohjaisesta taikinasta.[46]

Myllyn Paras Pyöreä kauramurotaikina -pakkaus vuonna 2017

Myllyn Parhaan pakastetaikinoita voi käyttää ruuanlaitossa ja leivonnassa. Sen voitaikinat, lehtitaikinat ja torttutaikinat[47] tekee lehteviksi se, että ne kaulitaan koneellisesti niinkutsutulla laminointikoneella, jolla taikinaan saadaan noin 100 kerrosta. Kotona tehdyissä taikinoissa kerroksia on parhaimmillaan noin kymmenen.[48] Muita pakastetaikinoita ovat kauramurotaikina, ruis-kaurataikina, pullataikina ja piparkakkutaikina.[47] Voitaikinaa voidaan valmistaa vuorokaudessa 35 000 kiloa.[48]

Vuonna 2003 Elintarviketeollisuus palkitsi vuoden parhaat uutuustuotteiden jälkiruokasarjassa Myllyn Parhaan pakastetun ja valmiiksi kaulitun pullataikinan. Perusteluissa taikinan mainittiin olevan "kätevä raaka-aine kotileipojalle, ja pakkauksen ohjeet toimivat".[49]

Markkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras valmistaa tuotteita esimerkiksi Lidille. Esimerkiksi vuonna 2021 se valmisti kahdeksan eri maan Lidleihin herneproteiinista ja durumvehnästä valmistettua Gnocchi Makaronia. Suomalaista pastaa ei oltu aiemmin juuri myyty ulkomaille.[38] Kiinaan yhtiö vei juotavaa puuroa, jota kuvailtiin vellin, pirtelön ja smoothien sekoitukseksi. Annospusseissa on eri makuja, kuten mustikka, ja juoma valmistuu, kun sen sekoittaa kuumaan veteen.[50]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Myllyn Paras on useina vuosina kuulunut Suomen 50 arvostetuimman brändin joukkoon [51]. Esimerkiksi vuonna 2020 se oli sijalla 24.[52]
  • Myllyn Paras sijoittui kolmanneksi Sustainable Brand Index 2015 -tutkimuksessa.[55] Vuonna 2016 se oli neljäs[56], vuonna 2019 viides[57] ja vuosina 2020 ja 2021 seitsemäs.[58] [59]

Patentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 Myllyn Paras teki 10 patenttihakemusta ja oli Suomen 12. suurin patentinhakija.[60]

Vuonna 2010 Myllyn Paras haki EU-tasoista patenttia Lippa-sämpylälle, joka oli maailman ensimmäinen taittopaistettu sämpylän. Lippa pysyy valmistustapansa ansiosta avattunakin pitkään tuoreena.[61] [62]

Yhtiön muita innovaatioita ovat:

  • suurkeittiöitä varten kehitetty Baker’s Touch -pakkaus, jossa paistovalmiit tuotteet on ladottu leivinpaperille, mikä säästää aikaa ja auttaa pitämään tuotteen kunnossa tehtaalta uuniin asti. Tuotteella on patentti[10].
  • Vuonna 2019 lanseeratulle rypsikauravalmiste OATSGOODSille on haettu patenttia.[30]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Myllyn Paras Finland Oy - Y-tunnus: 2876454-7 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 7.6.2018.
  2. a b c d Miska Kuuselasta Myllyn Parhaan uusi toimitusjohtaja Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 13.5.2019.
  3. a b c d e Aleksi Ylä-Anttila: Myllyn Paras tekee kampanjan tavoitteenaan pelastaa paikallisten junioreiden liikuntaharrastus: ”Päätimme yhdistää ongelmat yhteiseksi ratkaisuksi” M&M. Viitattu 7.7.2020.
  4. a b c d Myllyn Paras myytiin – kotimainen pääomarahasto nappasi perheyhtiön Ilta-Sanomat. 8.1.2018. Viitattu 21.3.2018.
  5. a b c Suomen suurin makaronitehdas puskee pastaa nyt myös yöllä – Toimitusjohtaja: Alku oli ihan mahdoton, seitsenkertaisia tilausmääriä Yle Uutiset. Viitattu 6.7.2020.
  6. Murenematon sämpylä pyrkii Suomen markkinoille yle.fi. 13.1.2010. Viitattu 26.2.2021.
  7. a b Takana vuosi hurlumheitä – Myllyn Parhaan toimitusjohtajan uralta ei ole puuttunut vauhtia, mutta koronan kirittämä kiima oli ennennäkemätön Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 29.7.2021.
  8. a b c d e f g h i j Myllyn Paras jauhaa nyt Venäjällä 2016. Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys ry (SVKK. Viitattu 24.5.2016.
  9. Tiesitkö tätä? Suomalaisfirma lähti makaronibisnekseen yllättävästä syystä: ”1970-luvulla pasta oli vielä eksoottista” mtvuutiset.fi. 15.3.2020. Viitattu 6.7.2020.
  10. a b c d Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto 2008 Yrittäjät.fi. Viitattu 30.8.2010.
  11. a b Markku, 62, kehitteli lähes 40 vuotta sitten hittituotteen – sinäkin olet melko varmasti syönyt: "Se on halpaa ja nuoriso tykkää" mtvuutiset.fi. 26.6.2021. Viitattu 29.7.2021.
  12. Mä tuun puolen tunnin kuluttua Myllyn Paras. Viitattu 31.8.2010.
  13. a b Tiesitkö tätä Raketti Spagetista? Keksittiin puolivahingossa – tuotenimen merkitys voi yllättää mtvuutiset.fi. 27.6.2021. Viitattu 29.7.2021.
  14. Historia Myllyn Paras. Viitattu 26.8.2010.
  15. a b c Myllyn Paras Oy Deski / Faktaruudut. Viitattu 30.8.2010.
  16. Pakastetehtaan päästöt nollille – energianlähteenä kauran kuoriainesta Yrittajat.fi. 9.4.2015. Viitattu 6.7.2020.
  17. a b Sämpylämarkkinat ovat kasvussa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 30.8.2010.
  18. Joulupukki sai piparisen moottoripyörän 14.12.2011. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.6.2013.
  19. Piparinleivonnan SM-voitto Kajaaniin 14.12.2014. Iltalehti. Viitattu 19.1.2015.
  20. Talouselämä: Myllyn Paras tekee ison vaihdoksen - Seuraus: pyöreä nolla Talouselämä. Viitattu 6.7.2020.
  21. Venäjälle nousee suomalaisia ruokatehtaita 12.1.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.6.2013.
  22. Elintarvikevienti Venäjälle kasvaa ripeästi 18.6.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.6.2013.
  23. Myllyn Paras -konserni, tasekirja 31.12.2016. Myllyn Paras. Viitattu 13.7.201.
  24. Myllyn Paras -konserni, tasekirja 30.6.2014. Myllyn Paras. Viitattu 19.1.2015.
  25. Nyt.fi: Eeppisimpiä Suomi 100 -tuotteita kerätään nyt Instagramissa: Juhlavuoden nimissä myydään muun muassa rikkasettejä, puukkoja, makaronipusseja, vessapaperia ja dildoja Helsingin Sanomat. 1.6.2017. Viitattu 14.7.2017.
  26. a b c Sponsor Capital osti pastoistaan tunnetun Myllyn Parhaan Kauppalehti. Viitattu 7.6.2018.
  27. KKV hyväksyi Sponsor Fund IV:n, Myllyn Parhaan, MP Tehdaspalveluiden, Myllyn Paras Oy Pakasteiden ja MP Pakastetehdaspalveluiden yrityskaupan Kilpailu- ja kuluttajavirasto. 1.2.2018. Viitattu 1.2.2018.
  28. Historia Myllyn Paras. 26.11.2015. Viitattu 21.3.2018.
  29. Myllyn Paras kauppa Sponsor Capitalille vahvistettiin www.myllynparas.ru. Viitattu 7.6.2018. (venäjäksi)
  30. a b c Onko tässä seuraava suomalainen hittiruoka? – "Esimerkiksi 'kauralihapullan' teko onnistuu" Helsingin Uutiset. 4.9.2019. Viitattu 6.7.2020.
  31. Tarja Heikkonen: Hyvinkäällä valmistuu päivässä 35 000 kiloa torttutaikinaa – korona-aika lisäsi menekkiä Aamuposti. 9.11.2020. Viitattu 29.7.2021.
  32. HS Hyvinkää | Makaronien hamstraus sai pastatehtaan pyörimään yötä päivää: ”Tällaista piikkiä ei ole koskaan ollut aikaisemmin” Helsingin Sanomat. 4.4.2020. Viitattu 6.7.2020.
  33. Myllyn Paras myydään ruotsalaisille maanviljelijöille – Kauppahinta jää arvailun varaan Kauppalehti.fi. 23.9.2021. Viitattu 24.9.2021.
  34. Hamstraajat hamstraa, mutta Myllyn Parhaan toimitusjohtaja lupaa: "Makaroni ei lopu Suomesta" mtvuutiset.fi. 14.3.2020. Viitattu 6.7.2020.
  35. a b c Oletko kaivannut kattilaasi täysin kotimaista pastaa? Kesäkuussa se on mahdollista Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 29.7.2021.
  36. Jauhot Myllyn Paras. Viitattu 17.8.2017.
  37. Makaronit, pastat ja lasagnelevyt Myllyn Paras. Viitattu 7.7.2020.
  38. a b c Yllättävä Suomi-ruoka päätyi myyntiin Italian Lidliin: "Vähän kuin myisi hiekkaa Saharaan" mtvuutiset.fi. 18.4.2021. Viitattu 29.7.2021.
  39. Sataprosenttisesti suomalaisesta viljasta tehty kaurainen makaroni Myllyn Paras. 2.6.2020. Viitattu 30.7.2021.
  40. a b Hiutaleet ja leseet Myllyn Paras. Viitattu 6.7.2020.
  41. Testissä kaurahiutaleet: Isoja eroja 21.11. 2012. Kuningaskuluttaja, YLE. Viitattu 28.6.2013.
  42. Mannasuurimot Myllyn Paras. Viitattu 6.7.2020.
  43. Vuoden 2000 Tähtituotteet nimetty mtvuutiset.fi. 5.5.2000. Viitattu 6.7.2020.
  44. Tutustu tuotteisiimme: viljajalosteet ja pakasteet Myllyn Paras. 23.11.2015. Viitattu 7.7.2020.
  45. Myllyn Paras Finland Oy: OATGOODS-tuotteet www.oatgoods.fi. Viitattu 30.7.2021.
  46. Pakasteleivonnaiset Myllyn Paras. Viitattu 17.8.2017.
  47. a b Pakastetaikinat Myllyn Paras. Viitattu 17.8.2017.
  48. a b Salainen "laminointi" tekee joulutortusta superlehtevää – kone taittelee melkein sata taikinakerrosta www.iltalehti.fi. Viitattu 29.7.2021.
  49. Vuoden elintarvikkeet palkittiin 15.5.2003. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.6.2013.
  50. Juotavaa puuroa Kiinaan – Myllyn Paras odottaa miljoonamyyntiä Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 29.7.2021.
  51. Arvostetuimmat brändit Markkinointi&Mainonta. Viitattu 26.8.2010.
  52. Maarit Alkula: Tässä ovat Suomen 200 arvostetuinta brändiä –kotimaiset juhlivat jälleen Kauppalehti. Viitattu 29.7.2021.
  53. a b Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto jaettiin Yrittäjälinja. Viitattu 26.8.2010.
  54. Kasvis Galleria ja Myllyn Paras palkittiin 30.10.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.6.2013.
  55. Valio nappasi ykkössijan vastuullisuutta painottavassa bränditutkimuksessa 13.4.2015. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 28.6.2016.
  56. Näitä brändejä suomalaiset pitävät vastuullisimpina - yksi koki ison kolauksen 12.4.2016. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 28.6.2016.
  57. Valio valittiin jälleen Suomen vastuullisimmaksi brändiksi – katso lista parhaiten menestyneistä suomalaisbrändeistä Markkinointi & Mainonta. Viitattu 13.5.2019.
  58. Valio, S-market ja Elovena ovat suomalaisten mielissä vastuullisimmat brändit ts.fi. 24.3.2020. Viitattu 6.7.2020.
  59. Nämä brändit kuluttajat äänestivät Suomen vastuullisimmiksi www.markkinointiuutiset.fi. Viitattu 29.7.2021.
  60. -: Suomi patentoi kasvavasti – Nokia edelleen suurin Uusiteknologia.fi. 30.1.2018. Viitattu 14.7.2020.
  61. TALOUSIHME | Lippa on hitech-sämpylä Helsingin Sanomat. 14.1.2010. Viitattu 6.7.2020.
  62. Helena Raunio: Elintarviketutkimuksen täyskäännös Tekniikkatalous. Viitattu 6.7.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]