Myllyn Paras

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Myllyn Paras Finland Oy
Myllyn Paras.svg
Yritysmuoto Osakeyhtiö [1]
Lajityyppi Konserni
Perustettu 2017 [1], Myllyn Paras Oy perustettu 1928
Toimitusjohtaja Kirsi Vesterinen [2]
Puheenjohtaja Sami Heikkilä[1]
Kotipaikka Suomen lippu Hyvinkää, Suomi
Toimiala Elintarvikeala
Tuotteet Viljajalosteet, leivonnaispakasteet ja pakastetaikinat
Liikevaihto 51 miljoonaa (2017)[2]
Liikevoitto 6,2 milj. € (1.7.2015-31.12.2016) [3]
Tilikauden tulos 0,62 milj. € (1.7.2015-31.12.2016) [3]
Henkilökuntaa noin 100 henkilöä [4]
Tytäryhtiöt Myllyn Paras Oy, MP Tehdaspalvelut Oy, Myllyn Paras Oy Pakasteet ja MP Pakastetehdaspalvelut Oy[5]
Omistaja Sponsor Capitalin pääomarahasto (pääomistaja) [5]
Kotisivu www.myllynparas.fi

Myllyn Paras Finland Oy on suomalainen elintarvikekonserni, joka valmistaa, myy ja markkinoi jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja pastaa sekä pakastetaikinoita ja leivonnaispakasteita. Sen vanhin osa, Myllyn Paras Oy, on perustettu vuonna 1928. Myllyn Paras on Suomessa markkinajohtaja pastoissa ja pakastetaikinoissa [6], viennin osuus on kymmenes [7]. Suomessa Myllyn Paras on markkinajohtaja pastatuoteryhmässä, jossa sillä on yli 50 prosentin markkinaosuus ja pakastetaikinoissa, joissa osuus on 70 prosenttia. Jauhotuotteissa yritys on kotimaan markkinoiden toiseksi suurin toimija Raision jälkeen.[8] Nykyiseen konserniin kuuluvan liiketoiminnan liikevaihto oli 51 miljoonaa euroa vuonna 2017.[2]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 pääomasijoitusyhtiö Sponsor Capital osti enemmistöosuuden Myllyn Parhaasta.[5] Kauppaan kuuluivat Myllyn Paras, MP Tehdaspalvelut, Myllyn Paras Oy Pakasteet ja MP Pakastetehdaspalvelut eli Myllyn Paras -liiketoiminta Suomessa ja kaksi tuotantolaitosta Hyvinkäällä: mylly ja pakastetehdas. Hyvinkään myllyssä valmistetaan jauhot, hiutaleet, suurimot sekä pastat, pakastetehdas taas on keskittynyt pakastetaikinoiden ja leivonnaispakasteiden valmistukseen. Vuosittain Hyvinkäällä jalostetaan noin 75 000 tonnia viljaa.[9] Kaupan yhteydessä yrityksen uutena toimitusjohtajana aloitti Kirsi Vesterinen. Venäjän ja Kiinan liiketoimet eivät kuuluneet kauppaan.[2] [10] [11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1920-1960-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1928 Hyvinkään seudun maanviljelijät perustivat Tuottajain Mylly Oy:n, jonka kauramylly aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Yrityksen ensimmäinen merkkituote oli "Oma Jyvä" -kaurahiutaleet. Jauhatukseen otettiin muitakin viljoja: 1933 ohra ja ruis ja 1936 vehnä.[8]

Sotien aikana mylly pidettiin pääosin toiminnassa, vain pommituksista johtuvista sähkökatkoista aiheutui seisauksia. Yhdeksän vuoden viljasäännöstely päättyi vuonna 1949.

1970-1990-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun alusta lähtien mylly toimi perheyrityksenä. Marian Konditoria ostettiin Valiolta 1978, jolloin leipomotoiminta alkoi. Pastatuotanto ja vienti Neuvostoliittoon alkoivat 1979. Myllyn Paras -makaroni ja -tuotemerkki lanseerattiin 1983. Myllyn Paras aloitti ensimmäisenä Suomessa valmistaa laminoituja taikinalevyjä automaattisella laminaattorilaitteella 1988. Myllyn Paras -torttutaikinalevyt lanseerattiin TV-mainoksella "Mä tuun puolen tunnin kuluttua". [12] [8]

1990-luvulla vienti Venäjälle ja Baltiaan käynnistyi uudelleen.[8]

2000-2010-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla Suomen pakastetaikinoiden markkinajohtaja Myllyn Paras Oy:n pakastetehtaan tuotantopinta-ala kaksinkertaistui, [13] tuoteryhmistä leivonnaispakasteet kasvoivat nopeimmin [9]. Lamavuonna 2009 Myllyn Paras teki siihen astisen ennätyksensä joulusesongin myynnissä, 3,7 miljoonaa euroa.[14]

Vuonna 2010 Myllyn Paras päätti investoida 35 miljoonaa euroa uuteen Venäjälle rakennettavaan hiutaletehtaaseen. Hiutalemylly otettiin käyttöön huhtikuussa 2015, ja virallisia vihkiäisiä vietettiin saman vuoden syksyllä.[8] [15] [16]

Vuonna 2011 Myllyn Paras järjesti Suomen ensimmäiset piparinleivonnan SM-kisat ja on siitä lähtien järjestänyt niitä vuosittain. Kisoissa palkitaan se, joka muotoilee, paistaa ja koristelee valmistaikinasta upeimman piparkakun.[17] [18] [19] [20] [21] [22]

Vuonna 2015 konsernin liikevaihto oli 57,6 miljoonaa euroa.[8] Samana vuonna avattiin myös Venäjällä toimiva hiutalemylly.[8] Vuonna 2016 konserniin kuuluivat mylly ja pakastetehdas Hyvinkäällä ja Moskovan alueella Domodedovossa sijaitseva hiutalemylly[9] ja yhtiö työllisti yli 220 henkilöä[3]. Myllyn Paras -konserni toimi Suomessa, Venäjällä, Kazakstanissa ja Virossa [23].

Tammikussa 2018 pääomasijoitusyhtiö Sponsor ilmoitti ostavansa enemmistöosuuden Myllyn Parhaasta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi yrityskaupan.[24] Kauppaan kuului Myllyn Paras -liiketoiminta Suomessa ja kaksi tuotantolaitosta Hyvinkäällä, sen sijaan Myllyn Parhaan liiketoiminta ulkomailla, kuten Venäjällä tai Kiinassa, eivät kauppaan kuuluneet. Siirtyvän liiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2017 noin 51 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä Pekka Savela luopui toimitusjohtajan tehtävistä, mutta jatkoi yhtiön vähemmistöomistajana ja Myllyn Paras Oy:n Venäjän liiketoimintojen vetäjänä. Myllyn Parhaan uusi toimitusjohtaja Kirsi Vesterinen aloitti työssään vuoden alussa.[2] [10] [5]

Vuonna 2018 toteutuneen Sponsor Capital -yrityskaupan jälkeen Myllyn Parhaan entinen toimitusjohtaja Pekka Savela jatkoi yrityksen Venäjän liiketoimintojen vetäjänä.[2] [5] Samalla hänen vetämänsä Myllyn Paras Oy Konserni muutti nimekseen MP Konserni Oy. MP Konserni Oy:lle ei jäänyt Suomeen liiketoimintaa.[25]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras on Suomen markkinajohtajia pakastetuotteissa ja kuivapastassa. Torttutaikinassa markkinaosuus ylittää 50 prosenttia, pastan osuus on noin 40 prosenttia [7]. Vientimaista Venäjä on suurin, myllytuotteita viedään jonkin verran myös Baltian maihin ja Ruotsiin.[8]

Viljajalosteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jauhot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras Korppujauho -pakkaus vuonna 2017

Myllyn Paras -jauhoja käytetään leivonnassa ja ruoanlaitossa. Jauhot valmistetaan testatuista, puhtaista ja laadukkaista viljoista ja aina kun mahdollista, niihin käytetään kotimaista viljaa. Vehnä ja ohra ovat aina suomalaisia, mutta rukiin kotimaisuus riippuu vuosittaisesta satotilanteesta. Ulkomailta tuodaan durumvehnää ja tattaria. Jauhamisprosessin jälkeen jauhot pakataan ja niiden annetaan kypsyä pakkauksissaan. Jauhovalikoimaan kuuluu durumvehnäjauho, graham täysjyvävehnäjauho, hiivaleipävehnäjauho, vehnäjauho, ohrajauho, ruisjauho, tattarijauho, korppujauho ja ruiskorppujauho, lettu- ja vohvelijauho, pannukakkujauho, pizzajauho ja sämpyläjauhoseos. [26]

Pastat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras Sporttipasta -pakkaus kesällä 2017

Myllyn Paras -pastat valmistetaan durumvehnäjauhosta, vehnäjauhosta ja vedestä. Paineen avulla pastataikina puristetaan muottien läpi, jonka jälkeen se leikataan halutun mittaiseksi. Kolmen tunnin uunikuivatuksen jälkeen pasta pakataan pusseihin. Eri muotoisilla muoteilla saadaan samasta perusraaka-aineesta erilaisia pastatuotteita: esim. Cannelloni, Fusilli, Lasagne, Makaroni, Penne ja Spagetti. [27]Myllyn Paras -pastat ovat laktoosittomia, eikä niiden valmistuksessa ole käytetty kananmunaa eikä sokeria. Keltainen-pastasarja saa värinsä kurkumasta. [28] [29]

Hiutaleet ja leseet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiutaleita ja leseitä Myllyn Paras valmistaa kauran-, ohran-, vehnän ja rukiinjyvistä. Valmistuksessa käytetään kotimaisia viljoja, mutta ulkomailta tuodaan niihin tarvittua riisiä ja tattaria, huonona satovuotena myös ruista. Vehnä- ja ruishiutaleet valmistetaan puhdistamalla jyvät, jonka jälkeen seuraa leikkaus, höyrytys ja litistys. Ohrahiutaleet valmistetaan muuten samoin, paitsi että jyvät myös kuoritaan, kun taas kaurahiutaleet kuoritaan ja lämpökäsitellään. Hiutaleet sopivat puurojen, leivonnaisten ja jälkiruokien valmistukseen sekä sellaisenaan esimerkiksi viilin tai jogurtin kanssa. Myllyn Paras valmistaa myös Lidlin Guldsol-hiutaleet ja Pirkan perushiutaleet. [30] [31]

Myllyn Paras Kauralese rouhitaan irti puhdistetuista kauranytimistä. Leseitä voidaan käyttää esimerkiksi leipiin, rieskoihin, piirakoihin, jälkiruokiin ja leivonnaisiin sekä mureketaikinoihin ja kasvisruokiin. [32]

Mannasuurimot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras valmistaa mannasuurimot erottamalla vehnäjauhatuksessa karkeat ydinrakeet mannasuurimoiksi. Tummissa mannasuurimoissa käytetään vehnäjyvän ydinosaa ja kuorikerroksia, kauramannasuurimot tehdään sekoittamalla kaurarakeita ja mannasuurimoita. Suurimoista voi valmistaa mannapuuroa ja vispipuuroa, jälkiruokia tai leivonnaisia.[33]

Ohrasuurimot ja riisit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras toi ensimmäisenä Suomessa kauppoihin esikypsytetyt ohrasuurimot, jotka palkittiin kunniamaininnalla Vuoden Tähtituote-kilpailussa vuonna 2000. Myllyn Parhaan suurimoita ja riisejä voi käyttää ruuanlaittoon ja leivontaan. Tuotteiden joukosta löytyy myös sekoituksia kuten Kaura+Riisi ja Riisi+Ohra -suurimot. Puuroriisi sopii erityisesti joulupuuroon, tai riisipuurona karjalanpiirakoiden täytteenä.[34]

Pakasteleivonnaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Parhaan pakasteleivonnaiset ovat paistovalmiita. Valikoimaan kuuluu mm. leipiä, sämpylöitä, piirakoita, pasteijoita, karjalanpiirakoita ja cocktail-riisipiirakoita, kakkuja ja kahvileipiä, kuten korvapuusti tai kinuskikampa tai joulutorttuja. Pasteijat on tehty lehtevästä taikinasta ja piiraat hiivapohjaisesta taikinasta.[28] [35]

Pakastetaikinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras Pyöreä kauramurotaikina -pakkaus vuonna 2017

Myllyn Parhaan pakastetaikinoita voi käyttää ruuanlaitossa ja leivonnassa. Sen voitaikinat, lehtitaikinat ja torttutaikinat tekee lehteviksi se, että ne kaulitaan koneellisesti, jolloin taikinaan saadaan jopa yli 100 kerrosta. Muita pakastetaikinoita ovat kauramurotaikina, ruis-kaurataikina, pullataikina ja piparkakkutaikina. Osa taikinoista on muodoltaan pyöreitä, jolloin ne on helppo levittää pyöreisiin vuokiin.[28] [36]

Vuonna 2003 Elintarviketeollisuus palkitsi vuoden parhaat uutuustuotteet viidessä eri sarjassa. Jälkiruokasarjassa palkittiin Myllyn Paras -yrityksen pakastettu ja valmiiksi kaulittu pullataikina. Voittoperusteluissa mainittiin taikinan olevan "kätevä raaka-aine kotileipojalle, ja pakkauksen ohjeet toimivat". [37] [36]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Myllyn Paras on useina vuosina kuulunut Suomen 50 arvostetuimman brändin joukkoon [38].
  • Myllyn Paras sijoittui kolmanneksi Sustainable Brand Index 2015 -tutkimuksessa.[41] Vuonna 2016 vastaajat pitivät Suomen vastuullisimpana brändinä Valiota. Viiden kärjessä olivat myös Fazer, Oululainen ja Vaasan.[42]

Patentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras haki EU-tasoista patenttia Lippa-sämpylälle, joka oli maailman ensimmäinen taittopaistettu sämpylä. Lippa pysyy valmistustapansa ansiosta avattunakin pitkään tuoreena[6][43]. Myös suurkeittiöitä varten kehitetyllä Baker’s Touch -pakkauksella on patentti. Se nopeuttaa ruoanlaittoa siten, että paistovalmiit tuotteet on valmiiksi ladottu leivinpaperille.[7].

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyn Paras suosii kotimaista viljaa: kaura on kokonaan suomalaista samoin kuin lähes kaikki vehnä. Ruista sen sijaan joudutaan tuomaan, sillä sitä ei saada tarpeeksi Suomesta [14].

Myllyn Paras haluaa vähentää kasvihuonekaasuja, esim. Hyvinkään myllyn yhteydessä oleva kattila on toiminut vuodesta 2007 lähtien bioenergialla, hiutaletuotannossa syntyvällä kauran kuoriaineella. Syntyvää energiaa käytetään mm. prosessihöyrynä ja kiinteistön lämmitykseen ja ylimääräinen energia myydään Hyvinkään Lämpövoima Oy:n kaukolämpöverkkoon. [44]

Vuonna 2015 Myllyn Paras Oy alkoi käyttää pakastetehtaassaan maakaasun sijaan kotimaista Gasum-biokaasua, jolloin tehtaan hiilidioksidipäästöt putosivat nollaan.[45] [46] Biokaasun raaka-aineena käytetään mm. lähes sadan Uudenmaan K-ruokakaupan ja Keslogin Vantaan Hakkilassa sijaitsevien varastojen biojätteitä ja biokaasun avulla valmistetaan Pirkka-tuotteita, kuten esipaistettavia liha- ja munariisicocktailpasteijoita.[47] Tuotteista löytyy merkintä "valmistettu suomalaisella biokaasulla".[48]

Vuonna 2017 Myllyn Paras osallistui Suomi100-hankkeeseen Parasta arjessa-tempauksella. Myllyn Paras tarjoaa Maa- ja kotitalousnaisten kanssa kokkausopetusta nuorille, jotka ovat juuri muuttaneet pois kotoa.[49] [50]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Myllyn Paras Finland Oy - Y-tunnus: 2876454-7 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 7.6.2018.
  2. a b c d e f Sponsor Capital osti pastoistaan tunnetun Myllyn Parhaan Kauppalehti. Viitattu 7.6.2018.
  3. a b c Myllyn Paras -konserni, tasekirja 31.12.2016. Myllyn Paras. Viitattu 13.7.201.
  4. Yritys Myllyn Paras. 17.12.2015. Viitattu 7.6.2018.
  5. a b c d e Myllyn Paras myytiin – kotimainen pääomarahasto nappasi perheyhtiön Ilta-Sanomat. 8.1.2018. Viitattu 21.3.2018.
  6. a b Nerokas Lippa-sämpylä Umami. Viitattu 30.8.2010.
  7. a b c Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto 2008 Yrittäjät.fi. Viitattu 30.8.2010.
  8. a b c d e f g h Myllyn Paras jauhaa nyt Venäjällä 2016. Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys ry (SVKK. Viitattu 24.5.2016.
  9. a b c Myllyn Paras Oy Deski / Faktaruudut. Viitattu 30.8.2010.
  10. a b Historia Myllyn Paras. 26.11.2015. Viitattu 21.3.2018.
  11. KKV hyväksyi Sponsor Fund IV:n, Myllyn Parhaan, MP Tehdaspalveluiden, Myllyn Paras Oy Pakasteiden ja MP Pakastetehdaspalveluiden yrityskaupan Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 7.6.2018.
  12. Mä tuun puolen tunnin kuluttua Myllyn Paras. Viitattu 31.8.2010.
  13. Historia Myllyn Paras. Viitattu 26.8.2010.
  14. a b Sämpylämarkkinat ovat kasvussa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 30.8.2010.
  15. Venäjälle nousee suomalaisia ruokatehtaita 12.1.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.6.2013.
  16. Elintarvikevienti Venäjälle kasvaa ripeästi 18.6.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.6.2013.
  17. Suomen ensimmäiset Piparinleivonnan SM-kisat 10. - 11.12.2011 Helsingin Kampissa syksy 2011. Suomela. Viitattu 27.6.2013.
  18. Joulupukki sai piparisen moottoripyörän 14.12.2011. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.6.2013.
  19. Joulusauna syntyy piparkakkutaikinasta 5.12.2011. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.6.2013.
  20. Piparinleivonnan suomenmestaruus Raisioon 9.12.2013. Turun Sanomat. Viitattu 19.1.2015.
  21. Piparinleivonnan SM-voitto Kajaaniin 14.12.2014. Iltalehti. Viitattu 19.1.2015.
  22. Piparinleivonnan SM-kilpailun finaali 2016 Myllyn Paras. 12.12.2016. Viitattu 13.7.2017.
  23. Myllyn Paras -konserni, tasekirja 30.6.2014. Myllyn Paras. Viitattu 19.1.2015.
  24. KKV hyväksyi Sponsor Fund IV:n, Myllyn Parhaan, MP Tehdaspalveluiden, Myllyn Paras Oy Pakasteiden ja MP Pakastetehdaspalveluiden yrityskaupan Kilpailu- ja kuluttajavirasto. 1.2.2018. Viitattu 1.2.2018.
  25. Myllyn Paras kauppa Sponsor Capitalille vahvistettiin www.myllynparas.ru. Viitattu 7.6.2018. (venäjäksi)
  26. Jauhot Myllyn Paras. Viitattu 17.8.2017.
  27. Pastatuotteet Myllyn Paras. Viitattu 22.9.2010.
  28. a b c HoReCa-tuotteet Myllyn Paras. Viitattu 30.8.2010.
  29. Makaronit, pastat ja lasagnelevyt Myllyn Paras. Viitattu 17.8.2017.
  30. Testissä kaurahiutaleet: Isoja eroja 21.11. 2012. Kuningaskuluttaja, YLE. Viitattu 28.6.2013.
  31. Hiutaleet ja leseet Myllyn Paras. Viitattu 17.8.2017.
  32. Hiutaleet ja leseet Myllyn Paras. Viitattu 24.9.2010.
  33. Mannasuurimot Myllyn Paras. Viitattu 17.8.2017.
  34. Mannasuurimot Myllyn Paras. Viitattu 17.8.2017.
  35. Pakasteleivonnaiset Myllyn Paras. Viitattu 17.8.2017.
  36. a b Pakastetaikinat Myllyn Paras. Viitattu 17.8.2017.
  37. Vuoden elintarvikkeet palkittiin 15.5.2003. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.6.2013.
  38. Arvostetuimmat brändit Markkinointi&Mainonta. Viitattu 26.8.2010.
  39. a b Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto jaettiin Yrittäjälinja. Viitattu 26.8.2010.
  40. Kasvis Galleria ja Myllyn Paras palkittiin 30.10.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.6.2013.
  41. Valio nappasi ykkössijan vastuullisuutta painottavassa bränditutkimuksessa 13.4.2015. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 28.6.2016.
  42. Näitä brändejä suomalaiset pitävät vastuullisimpina - yksi koki ison kolauksen 12.4.2016. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 28.6.2016.
  43. 012010 Myllyn Paras Lippa sämpylä Meira Nova. Viitattu 30.8.2010.
  44. Fennovoima Greenpeace. Viitattu 31.8.2010.
  45. Myllyn Paras tekee ison vaihdoksen - Seuraus: pyöreä nolla Talouselämä. Viitattu 14.7.2017. (englanniksi)
  46. Myllyn Paras pakastetehdas vaihtaa Gasum-biokaasuun Gasum. Viitattu 28.6.2016.
  47. K-ruokakauppojen hävikistä tuotettu biokaasu energiaksi Pirkka-tuotteiden valmistukseen Kesko. Viitattu 28.6.2016.
  48. Uusi fiksu tapa hyödyntää kaupan hävikki Kesko. Viitattu 28.6.2016.
  49. Nyt.fi: Eeppisimpiä Suomi 100 -tuotteita kerätään nyt Instagramissa: Juhlavuoden nimissä myydään muun muassa rikkasettejä, puukkoja, makaronipusseja, vessapaperia ja dildoja Helsingin Sanomat. 1.6.2017. Viitattu 14.7.2017.
  50. Suomi100 Myllyn Paras. 16.1.2017. Viitattu 14.7.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]