Jälkiruoka
Jälkiruoka on länsimaissa aterian viimeinen ruokalaji, yleensä makea, mutta joskus voimakkaan makuinen kuten juusto. Herkuttelun lisäksi sokeripitoisen jälkiruuan tarkoitus on edesauttaa ruuansulatusta.
Kiinalaisessa ateriassa makeat ruokalajit syödään tyypillisemmin aterian keskellä,[1] ja makeahko väliruoka kuten sorbetti, jolla puhdistetaan makuaistia eri pääruokalajien välillä, on ollut Euroopassakin osa hovipäivällisiä.[2]
Marenkia levitetään monesti kakkujen tai makeiden piirakoiden päälle. Marengin valmistustapoja ovat sveitsiläinen, ranskalainen ja italialainen valmistustapa.[3] Jälkiruoissa käytetään myös vaniljakastikkeita, jotka ovat joskus vaahtoutuvia. Niitä käytetään leivonnassa sekä leivonnaisten ja muiden jälkiruokien päällä.[4] Suklaata käytetään leivonnassa kakkuihin, pikkuleipiin ja muihin pieniin leivonnaisiin.[5]
Hilloja, marmeladeja ja makeita hyytelöitä käytetään ohukaisten ja pannukakun päällä sekä kakkujen ja pikkuleipien täytteissä.[6][7] Hilloja ja marmeladeja voidaan tehdä marjoista ja hedelmistä kotitekoisestikin. Myös soseita voidaan tehdä kotitekoisesti ja niitäkin voidaan käyttää leivonnassa ja muiden jälkiruokien valmistamisessa.[8] Hyytelöstä voidaan tehdä isompajakin jälkiruokakokonaisuuksia, hyydykkeitä, kuten hyydyketorttuja tai hyydykekakkuja.[9]
Jälkiruokia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kiinalainen jälkiruoka - Mitä se on ja onko sitä? GB Times. Arkistoitu 10.7.2013. Viitattu 14.10.2012.
- ↑ Sorbet History sorbet.com. Arkistoitu 27.7.2012. Viitattu 14.10.2012.
- ↑ Marenki kolmella tavalla Kinuskikissa. 7.6.2023. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Pirkka vaahtoutuva vaniljakastike 2,5 dl laktoositon K-ruoka. Kesko. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Irina Lisinen: Suosituimmat suklaaleivonnaiset a 'la Suklaapossu Kotiliesi. 9.11.2021. Otava media. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Tuotteet Saarioinen. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Mansikkamarmeladi 230 g Saarioinen. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Hillojen ja soseiden valmistaminen Yhteishyvä. 23.8.2022. S-ryhmä.fi. Viitattu 8.6.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ Mustikkatorttu (hyydyke) Kotikokki. Alma media Oyj. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Kaarina Roininen: Maukasta ruokaa kotikeittiöstä, s. 211. WSOY, 2001. ISBN 951-0-25681-1
- ↑ Jeni Wright, Eric Treuille: Le Cordon Bleu, Keittotaidon akatemia, s. 275. WSOY, 1999. ISBN 951-0-22803-6