Musta tee

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiinalaista mustaa Qimen-teetä: haudutettuja teelehtiä ja teejuomaa.
Laadukasta (SFTGFOP1) intialaista Assamin teetä.
Teeviljelmä Intian Länsi-Bengalin Darjeelingin seudulla.
Teepensaan ylälehtien keruuta Intian Assamissa.
Kupillinen srilankalaista teetä (BOP, Mackwoods Labookellie -teetehdas).
Turkkilaista teetä maalle tyypilliseen tapaan teelasissa tarjoiltuna.
Argentiinalainen teeviljelmä Misionesin maakunnassa.
Vietnamilainen Highlands-teealueen viljelmä Lam Dongin maakunnan Da Latissa.

Musta tee on länsimaissa suosituin teelaatu,[1] joka valmistetaan teepensaan (Camellia sinensis) lehdistä standardisoitujen valmistusmenetelmien mukaisesti (ISO 3720:2011).[2] Nimensä se on saanut pitkän hapetusprosessin läpikäyneiden teelehtien tyypillisestä, tummasta väristä. Musta tee voi käsitteenä tarkoittaa myös teejuomaa, joka juodaan ilman maitoa.[3]

Kiinan, japanin, korean ja bengalinkielessä teetyyppiä kutsutaan teejuoman tyypillisesti punaruskean värin vuoksi punaiseksi teeksi[4] (kiin. 紅茶, hóngchá, kor. 홍차, hongcha, jap. 紅茶, kōcha; bengalin kieli: লাল চা, Lal cha).

Mustan teen tuotantoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotantomäärältään musta tee on maailman yleisin teelaatu. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi marraskuussa 2014, että mustaa teetä tuotettiin vuonna 2013 noin 3,14 miljardia kilogrammaa, kun maailman koko teetuotanto oli 5,06 miljardia kilogrammaa. Mustan teen osuus oli siis yli 60 prosenttia kaikesta teetuotannosta. Mustan teen tuotannon odotetaan kasvavan keskimäärin 2,9 prosenttia vuosittain, ja yltävän 4,17 miljardiin teekiloon vuonna 2023. Vihreän teen tuotannon arvioitiin yli kaksinkertaistuvan samana ajanjaksona (2013: 1,57 mrd kg, 2023: 3,46 mrd kg), mutta pysyvän yhä pienempänä kuin mustan teen tuotanto.[5][6] FAO:n marraskuun 2014 raportoimat vuoden 2013 mustan teen tuotantoarviot poikkeavat kuitenkin merkittävästi tuottajamaiden itsensä samassa tilaisuudessa esittämistä tuotantoluvuista. Esimerkiksi FAO:n raportoima Kiinan mustan teen tuotantomäärä (2013) oli 273,967 miljoonaa kilogrammaa,[6] kun maa itse ilmoitti mustan teen tuotantomääräkseen vain 198 miljoonaa kiloa.[7] Myös Iranin oman teetuotannon määrästä FAO:n tilastot viestivät kahta toisistaan merkittävästi poikkeavaa näkemystä.

Merkittävimpiä mustan teen tuotantoalueita ovat:

Intia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat teentuotantoalueet:

  • Assam: osavaltio on määrällisesti maailman suurin teentuotantoalue. Assam-tee, jota tuotettiin 629 milj. kg satokaudella 2013–14.[8][9] Teeviljelmien pinta-ala 3 122,1 neliökilometriä, korkeus 45–60 m merenpinnasta, vuotuinen sademäärä 2 500–3 000 mm.[10]
  • Länsi-Bengali:[8][9]
  • Duarit (Dooars, 2013–14 tuotanto 178 milj kg) ja Terai (2013–14 tuotanto 125 milj. kg). Teeviljelmien pinta-ala 972,8 neliökilometriä, korkeus 90–1 750 metriä merenpinnasta, sademäärä noin 3 500 mm.[10]
  • Darjeeling (2013–14 tuotanto 8,9 milj. kg). Teeviljelmien pinta-ala 178,2 neliökilometriä, korkeus 90–1 750 metriä merenpinnasta, sademäärä noin 3 000–3 300 millimetriä vuodessa.[10]
  • Etelä-Intia:
  • Tamil Nadu (2013–14 tuotanto 175 milj. kg)[8][9], sisältäen Nilgiri-teenviljelmät, joiden pinta-ala on 661,8 neliökilometriä, sijainti 1 000–2 634 metriä merenpinnasta, ja vuotuinen sademäärä noin 1 000–1 500 mm.[10]
  • Kerala (2013–14 tuotanto 63 milj. kg) Teeviljelmien pinta-ala 350,1 neliökilometriä.

Kenia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kenia oli maailman suurin mustan teen viejä ja teenviejämaa yleisestikin. Maan teevienti (499,0 milj. kg vuonna 2014) on lähes 15 prosenttia suurempi kuin tuotanto (444,8 milj. kg, 2014) ja paikallinen kulutus (32,1 milj. kg, 2014) yhteenlaskettuna[11][12][13] eli Kenia toimii myös teen transitokauppiaana.
  • Teeviennin osuus Kenian ulkomaankaupasta 23 % (tärkein vientituote). Tee tuo 4 % maan BKT:stä.[14]
  • Valtionyritys Kenya Tea Development Agency (KTDA, ’Kenian teetuotannon kehitysvirasto’) hallitsee 63 teentuotantolaitosta.[15] KTDA on rekisteröinyt yli puoli miljoonaa teen pientuottajaa, joita se edustaa ja jotka myyvät tuotantonsa KTDA:lle.
  • KTDA tuottaa yli 60 prosenttia kenialaisesta teestä,[16] ja pitää hallussaan 65 prosenttia paikallisesta vähittäismyynnistä (tytäryritys Ketepa, Kenya Tea Packers Ltd),[17] Yritysomisteisten suurtilojen osuus on noin 40 prosenttia teetuotannosta; omistajia muun muassa Brooke Bond (Unilever Tea), Finlays[18] (entinen James Finlay, joskus nimellä African Highlands Produce) ja Eastern Produce Limited (osa pörssiyritys Camellia Plc:tä).[19][20]
  • KTDA ja Kenya Tea Board (’Kenian teetoimikunta’) toteavat Kenian teeviljelmien sijaitsevan 1 500–2 700 metrin korkeudella merenpinnasta. Viljelyalueet sijaitsevat yleensä Ison hautavajoaman läntisellä tai itäisellä reunaharteella sekä Mount Kenyalla läheisine ylänköineen. Alueiden vuosisademäärä on 1 200–1 400 millimetriä.[21][22]
  • Teealueiden jaottelua: 1.–2. Aberdarevuoristo (Aberdare Hills; erityisen arvostettua on Nyaren piirikunnan Ragatin teetehtaan seudun tee), 3. Mount Kenya (eteläinen osa, lähinnä Merun, Embun ja Kirinyagan piirikunnissa; arvostettua on esimerkiksi Kangaitan ortodoksinen teetuotanto), 4. Mount Kenya & Nyambene Hills (Meru), 5. Kericho, 6 Maun luiska (Mau escarpment mm. Nakuru) 7. Kisiin ylänkö ja 8. Nandii Hills ja läntiset ylängöt.[22][23][21]
  • KTDA ilmoittaa pyrkivänsä monipuolistamaan Kenian teetuotantoa paremman hinnan toivossa. Ortodoksisella valmistusmenetelmällä tuotetun teen osuutta kasvatetaan esimerkiksi Venäjän, EU:n ja Iranin asiakaskuntaa silmälläpitäen,[24] mutta pääosa teestä on yhä CTC-teetä. Tuotannon monipuolistamiseksi ja sääherkkyyden vähentämiseksi Keniassa esiteltiin 25-vuotisen kehittelyn tuloksena vuonna 2011 purppura tee, kuivuutta paremmin kestävä osin violettilehtinen teepensas (kanta TRFK 306).[25][26]
  • Teelehdet kuivataan miltei kaikilla kenialaisilla teetehtailla polttopuilla lämmitetyn ilman avulla. Tätä varten kaadetaan runsaasti metsää, mitä ei ole pidetty kestävän kehityksen mukaisena. Elokuussa 2015 uutisoitiin, että vasta yksi teetehdas on siirtynyt maanviljelyksen sivutuotteena tuotettujen brikettien käyttämiseen kuivatuksen energialähteenä.[27]
  • Kenian tee

Sri Lanka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teen tuotantoalueet pääsaaren lounaisosassa, osin tasangolla, osin vuoristossa. Teeviljelmät voidaan jakaa korkeuden ja sijaintinsa mukaan seitsemään teealueeseen seuraavasti:[28][29][30]
  • yli 1 200 m: Dimbula (Dimbulla; paras sato tammi–maaliskuussa),[31] Nuwara Eliya (paras sato tammi–huhtikuussa),[32] Uda Pussellawa; paras sato tammi–maaliskuussa),[33] Uva (paras sato touko–heinäkuussa)[34]: 19 % Sri Lankan teeviljelmistä eli 411,4 km2 ;
  • 600–1 200 m: Kandy: 32 % eli 710,2 km2 (tunnetuimpia Kandyn teetuotannon osa-alueita ovat Matale ja Pusselawa/Hewaheta);[35][36]
  • alle 600 m: Ruhuna[37] ja Sabaragamuwa[38]: 49 % eli 1 018,1 km2 teeviljelmillä.
  • Teeviljelmien maapinta-ala 2 219,69 neliökilometriä (2014).[39]
  • Teeviennin osuus on noin 15 % Sri Lankan ulkomaankaupasta, vuonna 2013 yhteensä 1,55 miljardia Yhdysvaltain dollaria.[28][23]
  • Vuonna 2014 tuotetusta 338 miljoonasta teekilosta noin 99 % oli mustaa teetä, ja siitä luokkaa 85 prosenttia ortodoksisella tuotantotavalla ja 15 % CTC-menetelmällä tuotettua.[40]
  • Maassa toimii 700 teetehdasta. Suuri tuotantolaitosten määrä mahdollistaa enemmän aikaa vievän ja työläämmän ortodoksisen teen tuotannon.[29]
  • Ceylonin tee. Tunnetuimpiin Ceilonin teen tuotemerkkeihin lukeutuu ortodoksista teetuotantoa edustava Dilmah-teebrändi. Se on läsnä yli 90 maassa maailmalla ja on maailman suurimpiin teetaloihin kuuluvan, perustajansa Merrill J. Fernandon etukirjaimia kantavan MJF Holdings -yrityskonsernin avaintuotemerkki.[41] Määrällisesti suurin yksittäinen Ceylonin teen viejä on Akbar Brothers (Akbar group), joiden tunnetuin tuotemerkki on Akbar (Akbar tea).[42]

Turkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[43][44][45]

  • Mustan teen vuosituotanto noin 225 milj. kg[46]
  • Valtionyritys, teekonserni Çaykurin osuus noin 60 prosenttia, yksityisten toimijoiden 40 prosenttia teemarkkinoista.[46]
  • Teeviljelmien pohjana Georgiasta tuoduista kiinalaisen teepensaskannan siemenistä kasvatetut taimet, viime aikoina myös kloonatut taimet.
  • Keskeinen teetuotantoalue on itäinen Mustanmeren rannikkoseutu (Pontiset vuoret): Rizen (2/3 kaikista teeviljelmistä; teeviljelmillä 506 km2), Artvinin (153 km2) ja Trabzonin maakunta (84 km2); kaikkiaan teeviljelmiä 766 km2.[46] Teeviljelmät ovat yksityisessä omistuksessa, yli 200 000 pienviljelijällä, tuotantolaitokset lähinnä teekonsernin hallussa.
  • Maahan on tuotu myös teetä ulkomailta. Lisäksi ainakin kurdialueelle tullut myös salakuljetettua teetä.[47]

Kiina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustan teen tuotanto oli 2013 yhteensä 198 milj. kg (vrt. vihreä tee 1 249 milj. kg, pu’er yms. "teetiilet" 197 milj. kg, wulong 229 milj. kg, valkoinen tee 11 milj. kg ja keltainen tee 2,25 milj. kg). Teetä Kiina vei vuonna 2013 yhteenä 325,8 milj. kilogrammaa.[7]
  • Mustan teen tuotantoalueita Fujian, Anhui, Yunnan
  • Tunnettuja teenimikkeitä Keemun (tee), Yunnan (tee)

Iran[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pohjois-Iranin teetuotantoalueet, erityisesti Gīlān
  • FAO:n tuotantotilastoissa on epäyhtenävyyttä Iranin tuotantomäärien kohdalla. Vuosina 2007–08 tuotanto yhtäkkiä kolminkertaistuisi 165,7 miljoonaan kilogrammaan, jonka jälkeen virallinen tuotantomäärä pysyy samana kolmen vuoden ajan (2008-2010). Vuoden 2011 viralliseksi teentuotantomääräksi kerrotaan 103,9 milj. kilogrammaa ja vuoden 2013 tuotannoksi arvioidaan 160 miljoonaa kilogrammaa.[48] Toisaalla FAO kuitenkin arvioi yhteenvedossaan Iranin teentuotannon määräksi 2013 vain 26,0 miljoonaa kilogrammaa ja teentuonniksi 73,1 milj. kg.[6]
  • Lehdistötietojen mukaan maan omaa teentuotantoa pidetään laadukkaana, mutta se ei vastaa kysyntää. Halvan maahantuontiteen kysynnän kasvu on ollut huomattavaa, salakuljetetun teen osuus suuri.[49][50] Maan teetuotantoa ja siihen liittyviä järjestelyjä on uusittu 2000-luvulla.[51] Salakuljetukseen liittyvä rikollisuus ulottui kuitenkin 2000-luvulla korkealle viranomaistasolle.[52] Teen suurin maahantuoja ja teetalo Golestan raportoi 2014 maan teekulutuksen olevan 110-120 milj. kilogrammaa vuodessa eli noin 1,5 kg/hlö, ja teentuonnin erityisesti Intiasta ja Sri Lankalta olevan keskeisin teen lähde salakuljetuksen ohella. Kulutuksesta 98 % olisi mustaa teetä. Maahantuonnin todetaan edustavan jo 95 prosenttia teenkulutuksesta, josta salakuljetetun teen osuus olisi noin 55 %. Maan oman tuotannon määrää ja teevientiä ei maahantuoja erittele.[51] Vuonna 2013 esimerkiksi Indonesia kertoi tuoneensa runsas 4 milj. kg teetä Iranista.[53]

Argentiina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teetuotanto keskittynyt kahteen koillisosan maakuntaan: Misiones ja Corrientes (maakunnan koillisosa)[54]
  • Satokausi loka–toukokuu[54]
  • Teeviljelmiä noin 410 km2, noin 6 000 tuottajaa[54]
  • Tuotannosta (80,4 milj. kg, 2013) pääosa mustaa teetä, ja 90 % tuotetaan ortodoksisella menetelmällä.[54] Sato korjataan koneellisesti.[23] Vihreää teetä tuotannosta 2 %. Vientiin erityisesti builkkiteen markkinoille menee 92 % tuotannosta, josta osuudesta 97 % on mustaa ja 3 % vihreää teetä. Suurin ostajamaa on USA, jossa argentiinalaista teetä käytetään erityisesti valmiiksi pakatun jääteen tuotantoon. Kotimaahan jäävä tee käytetään lähinnä teepusseihin.[54]

Indonesia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teentuotannosta luokkaa 75 prosenttia oli FAO:n tilaston mukaan mustaa teetä,[6] vuonna 2013 vientiin meni hieman alle 50 % teetuotannosta (vienti 70,8 milj. kg, tuotanto 146,7 milj. kg)[53] Maa tuottaa viittä erityyppistä teetä: valkoista, vihreää, oolong, mustaa ja jasmiiniteetä. Paikallisesti suosituimpia ovat mustaa tee ja jasmiinitee.[55]
  • Sadonkorjuu läpi vuoden, parhaana pidetään elo–syyskuussa poimittua satoa[23]
  • Osa teeviljelmiä muutettu 2000- ja 2010-luvulla palmuöljyviljelmiksi; osa siirretty vihannestuotannolle. Teeviljelyn pinta-ala ja tuotanto pienentynyt.[56][57] Maa tuo kotimaan kulutukseen jonkin verran edullista teetä mm. Vietnamista ja Iranista (2013 tuonti 20,5 milj. kg).[53]
  • Teetuotanto yhteensä noin 147,7 milj. kg (2014 arvio). 70 prosenttia teestä Länsi-Jaavalta (104,2 milj. kg), lisäksi Keski-Jaava (9,8 milj. kg) ja Pohjois-Sumatra (13,5 milj. kg) tärkeimmät tuotantoalueet;[53][56][23] Jaavan tee

Vietnam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustan teen osuus oli 52,6 prosenttia vuoden 2013 yhteensä 133 milj. teekilon viennistä. Tuotantomäärä vaihtelee varsin paljon vuodesta toiseen (esim. 2012: 200 milj. kg, 2014 noin 160 milj. kg huonon sään takia). Maan oma kulutus 30–33 milj. kilogrammaa teetä (2012–2014).[58] FAO ennustaa maan kuuluvan mustan teen viejien kärkikymmenikköön 2021.
  • Vuonna 2009 ortodoksisen mustan teen tuotanto-osuus oli 85 milj. kg, CTC-teen 14 milj. kg, vihreän tee tai erikoisteen 80 milj. kg[59]
  • Teeviljelmiä oli yhteensä 1 300,98 km2 vuonna 2009, mutta viljelyala pienentyi 1 240 km2:een 2012–2013. Kansallisen maatalouspolitiikan tavoitteena on ollut viljelyalan kasvattaminen 1 500 neliökilometriin vuonna 2020.[59]
  • Teealueet (pinta-alat 2009):[59]
  • Luoteinen alue: Son La, Lai Chau ja Dien Bien -maakunnat. 172 km2 teeviljelmiä. Alue 500 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueella tuotetaan aromaattisia teelaatuja, mm. oolongia.
  • Vietbac: Ha Giang, Yen Bai, Tuyen Quang, Lao Cai, Bac Kan ja Cao Bang -maakunnat. 410 km2 teeviljelmiä, maasto monimuotoista. Käytössä monia teelajikkeita. Tunnettuja tuotantoalueita esimerkiksi Lung Pin (Ha Giang) ja Suoi Giang (Yen Bai).
  • Koillinen teealue: Quang Ninh, Lang Son ja Bac Giang. 20 km2 teeviljelmiä.
  • "Northern midlands": Thai Nguyen, Phu Tho, Hoa Binh, Ha Tay (osa Hanoita), Hanoi ja Vinh Phuc. Maasto muuttuu vuoristosta tasangoksi. Alavaa viljelyaluetta, yli 350 km2 teeviljelmiä. Kuuluisia teetiloja: Dai Tu (Thai Nguyen).
  • "North-central": Thanh Hoa, Nghe An ja Ha Tinh. Teeviljelmiä 110 km2. Kuuma ilmasto, ravinteikas maaperä. Tuotantoa erityisesti Nghe An -provinssissa.
  • "Highlands": Lam Dong, Gia Lai ja Kon Tum. Teeviljelmiä yli 260 km2, jotka 850–1500 metriä merenpinnasta. Pääosa näistä Lam Dongin maakunnassa, joka on viljelyalaltaan Vietnamin laajin yksittäinen teemaakunta. Ilmasto ja maaperä sopii korkealaatuisen, aromikkaan teen tuotantoon, mm. oolongille.
  • Musta tee ei ole ollut paikallisesti kovin suosittua, sitä juovat lähinnä nuoret. Dilmah ja Lipton dominoivat mustan teen markkinoita (2004). Teetuotantoa on pyritty monipuolistamaan 2000-luvulla.[60]
  • Viennin edistäminen, Vietnamin teeyhdistys (VITAS). Maalla halu perustaa vietnamilaisen teen pakkaamo Valko-Venäjälle, joka palvelisi IVY-markkinoita.[61]

Bangladesh[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teentuotanto oli 66,3 milj. kg (2013) ja 63,9 milj. kg (2014).[62] Tuotannon pääosa on mustaa teetä.[63][64]
  • Historiaa. Alku 1840...[65] Vielä 1990-luvun alussa yli 2/3 Bangladeshissä tuotetusta teestä meni vientiin. Sittemmin kotimaan kysyntä kasvanut selvästi tuotantoa nopeammin. 2010-luvulla vientiin on jäänyt vuosittain alle 2 prosenttia tuotetun teen määrästä. Vuonna 2014 teen kulutukseksi (67,1 milj. kg) raportoitiin jo tuotantoa suurempi luku.[62]
  • Teenviljelypinta-ala ja keskimääräinen hehtaarisato on noussut.[66] Hehtaarituotanto jää yhä matalalle esimerkiksi Kenian (lannoitetettujen) viljelmien hehtaarisatoon verrattuna.
  • Teealueita luetellaan 7 tai 8 ja nämä sijaitsevat maan itäosassa, yksi pohjoisrajan tuntumassa. Teealueista (piirikunnista) neljä on tuotantomäärältään merkittäviä (maassa on yhteensä 64 piirikuntaa):[67]
  • Moulvibazar: 90 teetilaa, teeviljelmillä 332,2 km2, vuonna 2013 tuotti 37,4 milj. kg teetä
  • Habiganj: 23 teetilaa, 124,1 km2, 15,1 milj. kg
  • Chittagong: 22 teeviljelmää, 63,1 km2, 6,6 milj. kg
  • Sylhet: 20 tilaa, 52,5 km2, 5,5 milj. kg

Uganda[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • FAO ennustaa maan kuuluvan mustan teen viejien kärkikymmenikköön 2021.
  • Vuodesta riippuen Afrikan 2. tai 3. suurin teentuottaja (2013: 53 milj. kg).
  • Yritysten omistamien suurviljelmien osuus suuri teemarkkinoista. Tuotanto pääosin CTC-menetelmällä tuotettua mustaa teetä.
  • Ugandan teeyhdistyksen mukaan vuonna 2014 sen jäsenyritykset tuottivat 65,4 milj. kg ja veivät 57,1 milj. kg. teetä. Suurin vielä oli McLeod Russel 17,1 miljoonalla teekilollaan (2014).[68]

Malawi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuodesta riippuen Afrikan 2. tai 3. suurin teentuottaja (2013: 54 milj. kg), pääosin mustaa teetä. Viennin osuus on 87–99 % tuotetusta teestä, eli esimerkiksi 41,8 milj. kg. vuonna 2012.[69] Teen viennin rahallinen arvo on suuruusluokkaa kymmenys tärkeimmän vientituotteen tupakan viennin arvosta (esim. 2012: tupakan vienti 157 178 ja teen vienti 17 310 milj. Malawin kwachaa)[70]
  • Päätuotantoalue maan eteläosan kahdessa piirikunnassa: Mulanje (teeviljelmiä 93,4 km2) ja Thyolo (88,2 km2), hieman myös pohjoisessa Nkhata Bay (6,5 km2). Näistä piirikunnissa löytyy teenkasvatukselle sopivat olosuhteet: ravinteikas maaperä, riittävä eli yli 1 200 millimetrin sademäärä sadekausina ja 600–3 000 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevat viljelyalueet.[69]
  • FAO ennustaa maan kuuluvan mustan teen viejien kärkikymmenikköön 2021.

Tansania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teen päätuotantoalueet: Eteläinen ylänköalue (Mufindi, Njombe, ja Rungwe), luoteinen alue (Viktoriajärven seutu: Bukoba, Muleba) ja koillinen alue (Lushoto, Korogwe ja Muheza)[71]
  • Kaudella 7/2013–6/2014 teenvienti oli 44,7 milj. kilogrammaa, josta Keniaan vietiin 15,9, Iso-Britanniaan 10,2 ja Saudi-Arabiaan 5,0 miljoonaa teekiloa.[72] FAO ennustaa maan kuuluvan mustan teen viejien kärkikymmenikköön 2021.

Muita tuottajamaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • FAO:n tuotantotilastossa Myanmarin arvioiduksi teetuotannoksi (2013) kerrotaan 31,7 milj. kg. Tilaston kaikki 2000-luvun tiedot maan teetuotannosta ovat kuitenkin epävirallisia tai vain arvioita.[73] Eräs toinen lähde arvioi tuotannoksi 20 milj. kg (2013).[64]
  • Eräs paikallinen teentuottaja toteaa maassa kerättyjen vihreiden teelehtien määräksi 78 miljoonaa kiloa vuodessa.[74] Jos nämä kaikki jaostetaan mustaksi teeksi, jää painosta jäljelle suuruusluokkaa neljäs- tai viidesosa, eli saadaan noin 15–20 miljoonaa teekiloa. Toisaalta on huomattava, että Myanmarissa teelehtiä syödään perinteisesti myös mausteisina aineksina ruuassa salaatin tai yrttien tapaan. Näin arvioiden Myanmarin teetuotannon olisi FAO:n arviota alempi.
  • Mustan teen tuottajamaa, joka on pyrkinyt nostamaan oman teetuotantonsa näkyvyyttä. Päätuotantoalueet maan itäosassa (esimerkiksi Ilamin ja Jhapan piirikunta),[75][76] ja niiden tee muistuttaa Darjeelingin teetä. Merkittävä osa Nepalin teetuotannosta myytiin aiemmin intialaisteenä.
  • Vuonna 2013 maan arvioitiin tuottaneen 17 milj. kilogrammaa mustaa teetä.[6]
  • teentuotanto 84,8 milj. kg (2013), mutta mustan teen osuus tuotannosta pieni.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistusprosessi, jolla tuoreet teepensaan lehdet käsitellään kuivaksi mustaksi teeksi, voi noudattaa ortodoksista lähestymistä tai olla teollisempi CTC-menetelmä. Tärkeimmät valmistusvaiheet ovat nuudutus (joka kestää Kiinassa tyypillisesti 5–6 tuntia), rullaus (ortodoksisessa valmistuksessa), hapetus kostean kankaan alla (kiinalaisittain 8–12 tuntia noin 22 °C:ssa; kuumemmissa intialaisissa oloissa nopeampi), kuivaus (esimerkiksi puhaltamalla kuumaa ilmaa liukuhihnalla kulkevien teelehtien läpi) ja lajittelu sekä pakkaus.[4] [78]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teen laadut Teen ystävät ry, teenystavat.fi. Viitattu 4.8.2015.
  2. European tea committee, Comité Européen du Thé: Compendium of Guidelines for Tea (PDF) (Annex 1: Tea Processing – Examples of major Types of Tea and corresponding Steps of Production) Syyskuu 2014. etc-online.org. Viitattu 4.8.2015. (englanniksi)
  3. Black tea (huomaa: lähteen hakusana kirjoitettu pienellä) Oxford Press, oxforddictionaries.com. Viitattu 4.8.2015. (englanniksi)
  4. a b Kevin Gascoyne, François Marchand, Jasmin Desharnais, Hugo Américi: Tea. History terroirs varieties, s. 32 (Black tea), 64–65 (Black teas/China), 164–170 (Indian terroirs; Indian gardens and plants), 171–175 (Processing Indian black teas). Firefly Books Ltd, 2014, 2nd Edition. ISBN 978-1-77085-319-5. (englanniksi)
  5. Kaison Chang (Secr., FAO Intergovernmental Group on Tea): World tea production and trade. Current and future development (pdf) 2015. fao.org. Viitattu 4.8.2015. (englanniksi)
  6. a b c d e Current market situation and medium term outlook (pdf) (The Twenty-first Session of the Intergovernmental Group on Tea) 11/2014. fao.org. Viitattu 6.8.2015. (englanniksi)
  7. a b Current situation of production and marketing in China (pptx) (The Twenty-first Session of the Intergovernmental Group on Tea) 11/2014. fao.org. Viitattu 6.8.2015. (englanniksi)
  8. a b c Tea Varieties teacoffeespiceofindia.com. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  9. a b c Tea Statistics teacoffeespiceofindia.com. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  10. a b c d Tea Growing Regions Indian Tea Association, indiatea.org. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  11. Kenya Tea Export The Tea Board of Kenia, teaboard.or.ke. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  12. Monthly Tea Production The Tea Board of Kenia, teaboard.or.ke. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  13. Monthly Local Tea Consumption The Tea Board of Kenia, teaboard.or.ke. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  14. Tea market development in Kenya (pptx) (The Twenty-first Session of the Intergovernmental Group on Tea) 11/2014. fao.org. Viitattu 6.8.2015. (englanniksi)
  15. Our Background ktdateas.com, viitattu 14.8.2015, (englanniksi)
  16. Making Kenya’s efficient tea markets more inclusive (pdf) 6/2013, Monitoring African Food and Agricultural Policies: Kenya, fao.irg, (englanniksi)
  17. Tea in Kenya euromonitor.com, 2/2015, viitattu 15.8.2015, (englanniksi)
  18. Finlays > Tea Estates > Kenya Finlays, finlays.net. Viitattu 27.8.2015. (englanniksi)
  19. Agriculture & Horticultural Businesses - 1. Tea Camellia Plc, camellia.plc.uk. Viitattu 27.8.2015. (englanniksi)
  20. Tea from Kenya tegenius.com, viitattu 15.8.2015, (englanniksi)
  21. a b Tea Growing and Production The Tea Board of Kenia, teaboard.or.ke. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  22. a b Factories Kenya Tea Development Agency, ktdateas.com. Viitattu 14.8.2015. (englanniksi)
  23. a b c d e World Tea – Production & Culture globalteabrokers.com. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  24. Agency eyes higher prices with specialty tea production 29.4.2014, Daily Nation, nation.co.ke, viitattu 15.8.2015, (englanniksi)
  25. Anne-Marie Hardie, 4.9.2014: Kenya: Expanding Tea production from CTC to Orthodox Tea thedailytea.com, viitattu 1.9.2015 (englanniksi)
  26. Jeff Koehler: Tea Tuesdays: Kenyan Farmers See Green In The Color Purple 3.3.2015, npr.org, viitattu 1.9.2015 (englanniksi)
  27. To save forests, Kenyan tea factory brews new way to dry tea (Maininta siitä, että kenialainen tee kuivataan pääsääntöisesti polttopuuta käyttäen, jota varten kaadetaan paljon metsää; yksi teetehdas siirtynyt briketteihin) 7.8.2015. reuters.com. Viitattu 16.8.2015. (englanniksi)
  28. a b Sri Lanka tea market review (pptx) (The Twenty-first Session of the Intergovernmental Group on Tea. Sri Lankan teealueiden sijainti esityksen sivulla 13/33) 11/2014. fao.org. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  29. a b Barbara Dufrêne: Sri Lankan Teas Experiences a Resurgency Tea & Coffee, 9/2014, s. 60–64/84, Tea & Coffee -lehtiarkisto. Viitattu 20.8.2015. (englanniksi)
  30. Tea-growing regions Sri Lanka Tea Board, pureceylontea.com. Viitattu 21.8.2015. (englanniksi)
  31. Dimbula Sri Lanka Tea Board, pureceylontea.com. Viitattu 21.8.2015. (englanniksi)
  32. Nuwara Eliya Sri Lanka Tea Board, pureceylontea.com. Viitattu 21.8.2015. (englanniksi)
  33. Uda Pussellawa Sri Lanka Tea Board, pureceylontea.com. Viitattu 21.8.2015. (englanniksi)
  34. Uva Sri Lanka Tea Board, pureceylontea.com. Viitattu 21.8.2015. (englanniksi)
  35. Kandy Sri Lanka Tea Board, pureceylontea.com. Viitattu 21.8.2015. (englanniksi)
  36. Matale, Sri Lanka (Dimbula)
  37. Ruhuna Sri Lanka Tea Board, pureceylontea.com. Viitattu 21.8.2015. (englanniksi)
  38. Sabaragamuwa Sri Lanka Tea Board, pureceylontea.com. Viitattu 21.8.2015. (englanniksi)
  39. Statistical Data Sheet Sri Lanka 2015 (pdf) ISSN 1800-3249. Department of Census and Statistics, statistics.gov.lk. Viitattu 20.8.2015. (englanniksi)
  40. Revised Tea Production - 2014 Sri Lanka Tea Board pureceylontea.com, viitattu 5.8.2015, (englanniksi)
  41. Taking on the World with a Cup of Tea wipo.int. Viitattu 3.11.2015. (englanniksi)
  42. Akbar Brothers marks 20 years as Sri Lanka’s largest tea exporter 5.6.2014. ft.lk. Viitattu 3.11.2015. (englanniksi)
  43. Mustaq Ahmed Klasra, Khalid Mahmood Khawar, Muhammed Aasim: Review. History of Tea Production and Marketing in Turkey (Int. J. Agricult. & Biol., 1560–8530/2007/09–3–523–529) 2007. academia.edu. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  44. Erika Cilengir: Turkey’s tea industry – The long and winding road tching.com. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  45. Tea in Turkey euromonitor.com
  46. a b c Turkish tea industry (pptx) (The Twenty-first Session of the Intergovernmental Group on Tea) 11/2014. fao.org. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  47. Delphine Strauss: Smuggling runs deep in blood of eastern Turkey 7.10.2010, ft.com, viitattu 5.8.2015 (englanniksi)
  48. Download data - Production: Crops, Countries:Iran (Islamic Republic of), Items:Tea, Elements: Production quantity, Years: 2000-2013 fao.org, viitattu 7.8.2015, (englanniksi)
  49. Robert Tait: Iran's tea industry drains away as smugglers vie for a share of the pot 16.6.2005, theguardian.com, viitattu 5.8.2015 (englanniksi)
  50. The broken beauty of Iran's tea production (Photos) 6.6.2015, viitattu 5.8.2015 (englanniksi)
  51. a b Golestan Inc: Structure of Iranian Internal Tea Market (pdf) viitattu 5.8.2015 (englanniksi)
  52. Iran's home-grown tea 'being overtaken by imported tea'(video) 8.7.2012, bbc.com, viitattu 5.8.2015 (englanniksi)
  53. a b c d Tea market development in Indonesia (pptx) (The Twenty-first Session of the Intergovernmental Group on Tea) 11/2014. fao.org. Viitattu 6.8.2015. (englanniksi)
  54. a b c d e Patricia A. Parra: Overview of tea chain in Argentina (pdf) (The Twenty-first Session of the Intergovernmental Group on Tea) 11/2014. fao.org. Viitattu 6.8.2015. (englanniksi)
  55. Barbara Dufrêne:: South-East Asia: Exploring Less Traditional Tea-growing Countries Tea & Coffee, 12/2014, s. 32–35/52, Tea & Coffee -lehtiarkisto. proemags.com. Viitattu 20.8.2015. (englanniksi)
  56. a b Tea indonesia-investments.com, viitattu 5.8.2015, (englanniksi)
  57. Statistical Yearbook of Indonesia 2014 (pdf) viitattu 5.8.2015, (indonesiaksi) ja (englanniksi)
  58. Nguyen Thi Anh Hong: Viet Nam tea overview (ppt) (The Twenty-first Session of the Intergovernmental Group on Tea) 11/2014. fao.org. Viitattu 5.8.2015. (englanniksi)
  59. a b c Vietnam tea overview vietnam-tea.com. Viitattu 22.8.2015. (englanniksi)
  60. Heneage Mitchell: Vietnam’s Special-Teas Tea & Coffee - May/June, 2004. teaandcoffee.net. Viitattu 22.8.2015. (englanniksi)
  61. Vietnam Tea Association suggests building tea packing factory in Belarus 11.9.2013, belta.by, viitattu 22.8.2015, (englanniksi)
  62. a b Production, consumption and export teaboard.gov.bd, viitattu 26.8.2015, (englanniksi)
  63. Bangladesh Tea Board. Under Ministry of Commerce, teaboard.gov.bd, viitattu 23.8.2015, (englanniksi)
  64. a b c Barbara Dufrêne:: South-East Asia: Exploring Less Traditional Tea-growing Countries Tea & Coffee, 2/2015, s. 16–21/52, Tea & Coffee -lehtiarkisto. Viitattu 20.8.2015. (englanniksi)
  65. Tea Industry teaboard.gov.bd, viitattu 26.8.2015, (englanniksi)
  66. Tea Area And Production teaboard.gov.bd, viitattu 26.8.2015, (englanniksi)
  67. District wise production teaboard.gov.bd, viitattu 26.8.2015, (englanniksi)
  68. Made Tea Production 2014 (MS-Excel -tiedosto .xlsx) Uganda Tea Association, utasso.com, viitattu 27.8.2015 (englanniksi)
  69. a b Technical note: Analysis of price incentives for tea in Malawi 2005–2013 (pdf) (The Twenty-first Session of the Intergovernmental Group on Tea) 9/2014. fao.org. Viitattu 6.8.2015. (englanniksi)
  70. Statistical Year Book 2012 (pdf) National Statistic Office, Malawi, nsomalawi.mw. Viitattu 26.8.2015. (englanniksi)
  71. Tea Growing Area Tea Board of Tanzania. Viitattu 23.8.2015. (englanniksi)
  72. National Made Tea Export July 2013 - June 2014 tiedostomuoto= .xlsx (MS-Excel), Teaboard of Tanzania, teaboardtz.org, viitattu 5.8.2015 (englanniksi)
  73. Download data - Production: Crops, Countries:Myanmar, Items:Tea, Elements: Production quantity, Years: 2005-2013 fao.org, viitattu 7.8.2015, (englanniksi)
  74. Plantation Nagarpyan Tea, nagarpyan.com, viitattu 7.8.2015, (englanniksi)
  75. History Of Tea In Nepal teacoffee.gov.np. Viitattu 7.8.2015. (englanniksi)
  76. Nepal’s tea production projected to grow 5pc 13.5.2013. Kathmandu Post, ekantipur.com. Viitattu 7.8.2015. (englanniksi)
  77. Barbara Dufrêne: The Awakening of Korean Tea Market Tea & Coffee, 1/2015, s. 36-39/52, Tea & Coffee -lehtiarkisto, viitattu 14.8.2015, (englanniksi)
  78. Daya Wickramatunga: Is One Better: CTC vs. Orthodox Teas Tea & Coffee, 11/2014, s. 48–49/68, Tea & Coffee -lehtiarkisto. Viitattu 20.8.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]