Hōjicha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hōjicha
Tyyppi vihreän teen luokka
Alkuperä Japani
Kuvaus Korkeassa lämpötilassa lyhyesti paahdettua, väriltään ruskeaksi muuttunutta banchaa tai senchaa, ei enää muistuta tyypillistä japanilaista vihreää teetä. Teetyyppi kehitetty 1920-luvulla. Matala kofeiinipitoisuus.
Kuppi hōjichaa.

Hōjicha (jap. 焙じ茶, ’paahdettu tee’) on japanilainen vihreän teen luokka. Väriltään ruskea tee on valmistettu paahtamalla noin 200 °C:n lämpötilassa banchaa, joskus senchaa tai kukichaa muutaman minuutin ajan.[1][2][3]

Juoma on kehitetty Japanin Kiotossa 1920-luvulla. Tarinan mukaan paikallisella kauppiaalla oli varasto vanhoja vihreän teen lehtiä. Kauppias paahtoi ne ja näin otti lehdet jatkokäyttöön eikä heittänyt niitä menemään.[3]

Hōjichan haudutukseen sopii 80–90 °C:n vesi, aika 1 minuutti. Tee sopii 2-3 haudutukseen.[4] Toisen lähestymisen mukaan teelehtiä haudutetaan 100 °C:n vedessä 15–30 sekuntia.[3]

Väriltään punaruskehtavassa, lempeäluonteisessa teejuomassa on lievä pähkinäinen, hunajainen tai paahteinen maku.[4][3][2][5] Maun paahteisuus riippuu paahdon voimakkuudesta. Kitkeryys on käytännössä poissa.[5] Kofeiinipitoisuus (teiini) on matala, ja se sopii jääteeksi ja ruokajuomaksi. Tee käy lapsille ja iäkkäämmille. Teen kerrotaan sisältävän runsaasti verisuonia vahvistavaa P-vitamiinia, ja sitä voidaan juoda lääkkeidenkin kanssa, ja siksi juomaa suositaan japanilaisissa sairaaloissa. [4][3] Teelehtien paahtaminen tosin vähentää monia vihreän teen terveellisenä pidettyjä ominaisuuksia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gift of nature. Kinds of of Japanese green tea World Green Tea Association (japanilainen myynninedistämisjärjestö), o-cha.net. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 9.11.2015. (englanniksi)
  2. a b c Kevin Gascoyne, François Marchand, Jasmin Desharnais, Hugo Américi: Tea. History terroirs varieties, s. 116–117 (The Nomencalture of Japanese Teas). Teoksen sivut 88–123 japanilaisesta teestä. Firefly Books Ltd, 2014, 2nd Edition. ISBN 978-1-77085-319-5. (englanniksi)
  3. a b c d e Pirjo Suvilehto: Vihreä tee. Terveyttä ja hyvinvointia, s. 35 (sivut 33–37 otsikolla Vihreä teepommi). Jyväskylä: Atena, 2011. ISBN 978-951-796-505-7. (englanniksi)
  4. a b c Pirkko Arstila: Teen ystävän kirja, s. 104–105 (Tunnettuja japanilaisia teelaatuja). Tallinna: Sammakko, 2011. ISBN 978-952-483-148-2. (englanniksi)
  5. a b Guide to Japanese Teas thefragrantleaf.com. Viitattu 9.11.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]