Keskustelu käyttäjästä:Hippophaë

Ruusui ja risui miulle. Vastaan uteluihisi tällä sivulla.

Risuja

Toivottavasti kieliryhmien artikkelit laajenevat pian. Pelkän otsikon luominen ei ole hyvä idea, enkä edes näe artikkelin myöhemmän kirjoittamisen kannalta siitä mitään apua. Ks. myös Wikipedia:Minitynkä. --Farside 06:38 marras 6, 2004 (UTC)

---

Terve! Olit siirtänyt sivun "Seemiläinen kieliryhmä" kopioimalla koko tekstin. Käytä "siirrä tämä sivu" linkkiä niin sivun historia säilyy. Siirto onnistuu myös jos kohdesivulla on ennestään vain uudelleenohjaus. -- Jniemenmaa 18:41 marras 7, 2004 (UTC)

---

Hep! Ässät ovat voineet mennä rikki. Minulla on työpaikalla jonkin verran vanha vekotin. Ei pitäisi tehdä sillä muuta kuin leipätyötä. Onnistuisiko sinulta Volgalaiskielten sivun paikkaus? - Artomo

---

Hei! Olen näköjään käynyt täällä ennenkin. – Voisitko vilkaista, mitä kirjoitin sivun Niittymarin kieli keskusteluun. - Artomo

Vilkaisen. --Hippophaë 19. tammikuuta 2005 kello 20:18 (UTC)

---

Käyhän katsomassa keskustelua artikkelista Veri. Soaj

Kiitos, katsoin. Keskustelusivulla olikin jo perustelut asiaan. --Hippophaë 6. huhtikuuta 2005 kello 20:21:20 (UTC)

Eläimet

Et ole sattunut lukeman sivua Keskustelu luokasta:Eläimet? Lue se. Lintumassojen sijoittelussa Linnut-luokkan ei ole mitään järkeä, se vain tukkii tuoreet muutokset. -Jean d'Arc 18. joulukuuta 2004 kello 12:27 (UTC)

---

Kiitos huomautuksesta. Vältän jatkossa eläinten luokittelua, kunnes asiasta on lopullinen sana sanottu. --Hippophaë 18. joulukuuta 2004 kello 12:33 (UTC)

Luulen, että sama pätee kasvien luokitteluun. --Samulili 3. toukokuuta 2005 kello 04:57:39 (UTC)

Kasviartikkelien luokittelematta jättäminen johtaa ennen pitkää täydelliseen kaaokseen, ellei mitään luokittelusysteemiä käytetä. Kasvitaksonomien asiantuntijana usko tietäväni, mitä teen. --Hippophaë 3. toukokuuta 2005 kello 16:12:06 (UTC)

Huolto-template

What is the meaning of Template:Huolto? — Nahru 23. joulukuuta 2004 kello 12:38 (UTC)

---

Yritin saada mallineen attribuutille oletusarvoa, mutta en onnistunut toimenpiteessä. --Hippophaë 28. joulukuuta 2004 kello 01:27 (UTC)

Slaavilaiset kielet

Minustakin Template:Slaavilaiset kielet on itse asiassa aika turha, mutta ymmärrys tästä tuli vasta sen jälkeen, kun olin sen jo luonut. Mutta mitä mieltä olisit siitä, että tekisimme kaikille suurimmille kielikunnille luokat, joiden sisään vielä tehtäisiin näiden suurimmille kieliryhmille alaluokat? Näin ei ehkä ole vielä tehty suurimmassa osassa fi-wikin kokoisista pedioissa, mutta mielestäni siitä ei olisi haittakaan, vaikkei kieliartikkeleja vielä ole paljon. -- Antti Leväsaari 28. joulukuuta 2004 kello 15:26 (UTC)

---

Minun mielipiteeni on, että kaikki kielet voidaan sijoittaa Kielet-luokkaan. Lisäksi voidaan tehdä kielikunnille omat alaluokat. Kun luokittelu tehdään automaattisesti mallineiden (Template:Uralilaiset kielet, Template:Indoeurooppalaiset kielet jne.) avulla, se menee aina oikein, eikä artikkelin kirjoittajan tarvitse nähdä ylimääräistä vaivaa asian suhteen. Tarkempaa luokittelua kielikuntien sisällä ei minusta tarvitse tehdä, koska se aiheuttaa liikaa vaivaa. Keskustelua kannattaa jatkaa sivulla WikiProjekti Kielet. --Hippophaë 28. joulukuuta 2004 kello 17:42 (UTC)

Š-kirjain

Voitko ystävällisesti ohjata sivulle, jossa kerrotaan, että on suomea kirjoittaa Tšekkoslovakia ja jotain muuta kieltä kirjoittaa Tshekkoslovakia. Kiitos. --mikko 16. tammikuuta 2005 kello 09:20 (UTC)

Ei sun tarvitsekaan, löysin itse. Siltikin mielestäni tuo "hattuässä" on saakutin ruma ja typerä tapa kirjoittaa, mutta ei noille suomen kielen Mestareille mitään voi: [1]--mikko 16. tammikuuta 2005 kello 09:24 (UTC)

Š-kirjainta käytetään suomen kieltä kirjoitettaessa silloin, kun sen käyttö on teknisesti mahdollista, kuten esimerkiksi Wikipediassa on. --Hippophaë 16. tammikuuta 2005 kello 09:59 (UTC)

Lauseenvastikkeiden poisto

Mukavaa, että jaksat poistaa kapulakieltä artikkeleista. Oikein hirvittää katsoa kuinka monet virityksen olivat alun perin ihan väärin. Tietosanakirja on helppolukuisempi ilman niitä, olivat ne oikein tai väärin. — Nahru 21. tammikuuta 2005 kello 15:56 (UTC)

Kiitos tuesta. Korjailen lähinnä niitä tapauksia, joissa toisen infinitiivin instuktiivia on käytetty suomen kieliopin vastaisesti. Lauseenvastikkeidin käyttö on sinänsä toki hyväksyttävää, kunhan teksti pysyy helppolukuisena. --Hippophaë 22. tammikuuta 2005 kello 15:14 (UTC)

Psyyke

Psyyke taipuu "Psyyke":"Psyyken" --Samulili 28. tammikuuta 2005 kello 19:42 (UTC)

Niinkun juuri korjasitkin :) Mea culpa. --Samulili 28. tammikuuta 2005 kello 19:43 (UTC)

Kiitos tiedosta. :) --Hippophaë 28. tammikuuta 2005 kello 19:51 (UTC)

Yksikkö vai monikko

Olen koittanut tuloksettomasti herättää eliöryhmien artikkelien nimistä keskustelua kahvihuoneessa, ja kun reiluun viikkoon ei (eriäviä) mielipiteitä tullut, päätin ottaa esimerkkiä EnWikistä ja nimetä ryhmienkin artikkelit yksikössä. Minusta tämä asia vaatisi enemmän keskustelua, koska tässä vaiheessa on viisasta saada yhtenäinen käytäntö (myös merkityksi ohjeisiin), kun artikkeleja eliöistä ei ole vielä kovin paljon. Kirjoitan muutamia perusteluja yksikkönimien puolesta samaiseen keskusteluun, toivottavasti se noteerattaisiin. vzb83 10. helmikuuta 2005 kello 22:19 (UTC)

Lajia ylemmät taksonit tulevat monikkoon sekä kasvi- että eläintieteessä. Tämä siksi, että

• ne ovat suomen kielessä luonnostaan monikollisia, esim. nisäkkäät, koivukasvit, tammet
• nimiriidat vähenevät, esim. tammi (Quercus robur), tammet (Quercus sp.)

Kasvikunta-artikkelin nimenä voisi minusta olla myös "Kasvit". Näin nimistö olisi yhtenäinen. Keskustelua voi jatkaa myös projekteissa Wikipedia:WikiProjekti_Kasvit ja Wikipedia:WikiProjekti_Eläimet. --Hippophaë 10. helmikuuta 2005 kello 23:16 (UTC)

Hydrologia

Siirtelemme näemmä vuorotellen meritiede- artikkelia luokasta toiseen. :-) Siirsin sen takaisin luokkaan geotieteet luokasta hydrologia (joka on oppi mantereiden vesistä, ks. esim. en:Hydrology). Yleisesti geotieteiden luokittelussa kannattaa noudattaa artikkelia Geotieteet, josta ilmenee, että meritiede on suoraan geotieteiden alla. Periaatteessa, jos välttämättä meritiede halutaan pois luokasta geotieteet, voitaisiin luoda luokka hydrografia (en:Hydrography), johon kuuluvat limnologia ja oseanografia. Hydrografia on ihan ok termi, mutta tätä termiä ei kuitenkaan paljoakaan käytetä (ainakaan Suomessa) ja se on mielestäni jokseenkin vanhentunut. Toisaalta voidaan tietysti luoda luokka meritiede. Itse en toistaiseksi näe kuitenkaan mitään syytä siirtää meritiedettä pois geotieteistä, ja artikkeli geotieteet on mielestäni oikein hyvä lähtökohta tässä asiassa. --Hasdrubal 16. helmikuuta 2005 kello 09:40 (UTC)

Toivottavasti meritiede löytää nyt oman luokkansa, eikä joudu ikuiseksi heittopussiksi. :) Geotieteet on sinänsä huono luokka meritieteelle, koska siihen sijoitetaan vain geotieteiden yleisartikkelit. --Hippophaë 16. helmikuuta 2005 kello 23:15 (UTC)

Automaattinen luokittelu

Moi. Lisäsit templateen kasvillisuusvyöhykkeet luokan kasvillisuusvyöhykkeet tarkoituksena, että kaikki kyseiset sivut tulisivat automaagisesti kyseiseen luokkaan. Tämä ei kuitenkaan toimi näin. Vain kyseinen template on tuossa luokassa :)
Korjaan asian --Freedom 18. helmikuuta 2005 kello 11:59 (UTC)

Toimiipas. :) Artikkelit loksahtavat kyseiseen luokkaan, kun niitä päivitetään seuraavan kerran. Lienet tosin asian jo tällä välin itsekin huomannut. --Hippophaë 7. maaliskuuta 2005 kello 23:48 (UTC)

Luokka:Puutarhanhoito

Hei! Annoit palautetta keskustelusivulleni Puutarhanhoito-luokkaan liittyneistä järjestelyistäni. Ajatuksenani on ollut koota luokan alle aivan tyypillisimmät lajit, mitä viljellään Suomessa kotipuutarhoissa. Puutarha-alan tietous on erikoisalaani, joten olen jokseenkin selvillä, mitä teen (mikä ei tarkoita, etteikö tekemisiäni saisi silti parannella!). :) --Noinikkää

Sittenhän meitä on kaksi puutarha-alan erikoisasiantuntijaa. :) Minun näkemykseni on, että suoraan Puutarhanhoito-luokkaan ei sijoiteta yksittäisiä kasviartikkeleja, vaan kasvit kootaan johonkin sopivaan alaluokkaan, joka sitten liitetään Puutarhanhoito-luokan alaluokaksi. Muussa tapauksessa luokka paisuu pelkistä "tyypillisimmistäkin" kasveista valtavan suureksi. Jokainen kasvitiedettä tunteva tietää, että kasvilajeja on todellakin paljon. Toimivin ratkaisu on jakaa kasvit eri luokkiin taksonomisin perustein. Toistaiseksi on vielä pohdinnassa, miten voidaan järkevästi jakaa kasvit myös hyöty-, koriste-, viljely- ym. kasveihin käyttötavan perusteella. --Hippophaë 17. huhtikuuta 2005 kello 13:42:53 (UTC)

Šāmil

Eikö pituusmerkkien käyttö nimissä ole jo hiukan hyperkorrektia? Arabian/japaninkielisiä nimiä voi mielestäni käyttää otsikkoina yleiskielisellä tavalla kirjoitettuina, ja antaa tieteellisen kirjoitustavan kerran alkuperäisen nimen kirjoitusasun yhteydessä. (Esim. Encyclopedia Britannica kirjoittaa nimen kyllä Shāmil, mutta toisaalta saman säännön mukaan myös Yāsir ʿArafāt, joka jo alkaa näyttää tekstissä hassulta). --Mikko Paananen 23. huhtikuuta 2005 kello 19:52:59 (UTC)

Luulin, että pituusmerkki kuuluu nimen oikeinkirjoitukseen, kun sitä oli käytetty artikkelin tekstissäkin. Palautan muutokseni. --Hippophaë 23. huhtikuuta 2005 kello 20:39:34 (UTC)

Elokuvayhtiöt

Hei! Olet näköjään luonut luokan Luokka:Elokuvayhtiöt. Et varmaankaan huomannut, että Luokka:Elokuva-alan yhtiöt oli jo olemassa? (Kommentoija 8. heinäkuuta 2005 kello 21:26:36 Anttir)

Luokkaa luodessani en huomannut, että Luokka:Elokuva-alan yhtiöt on jo olemassa. Luokka:Elokuvayhtiöt lienee kuitenkin parempi luokan nimeksi. --Hippophaë 8. heinäkuuta 2005 kello 18:41:05 (UTC)

Olen hiukan eri mieltä. Onko Industrial Light and Magic esimerkiksi "elokuvayhtiö"? --Anttir 12. heinäkuuta 2005 kello 12:47:13 (UTC)

Googlessa taistelu "elokuvayhtiö"–"elokuva-alan yhtiö" antaa tuloksen 924–1. Jos Industrial Light and Magic ja muut vastaavat eivät sovi elokuvayhtiöihin, ne voidaan luokitella jonnekin muualle. --Hippophaë 12. heinäkuuta 2005 kello 14:28:49 (UTC)

Ylläpitäjyysäänestys

Sinua on ehdotettu ylläpitäjäksi. Käy ilmoittamassa hyväksytkö ehdotuksen ja vastaamassa kysymyksiin. WP:Y --kompak 17. heinäkuuta 2005 kello 17:00:08 (UTC)

Taidemuseot

Hehe, sori, ei ollut tarkoitus samantien merkitä roskaksi luokkaasi, ehdin vain jostain syystä puoli tuntia aiemmin tehdä vastaavan luokan ja tulin sitten lisäilleeksi siihen noita...eli Luokka:Taidemuseot ja -galleriat..--Neofelis Nebulosa 21. heinäkuuta 2005 kello 19:12:34 (UTC)

Joo, huomasinkin että sinä olitkin mennyt samantien muuttamaan itse asiassa minun tekemääni luokkaa.....mitä järkeä Kun toinen on keskellä prosessia muuttaa noita? Nimenomaan tein tuon nimen tuollaiseksi. Eli museot ja -galleriat. --Neofelis Nebulosa 21. heinäkuuta 2005 kello 19:16:13 (UTC)

Pahoittelen. En huomannut, että luokkaan Taidemuseot ja -galleriat oli luokiteltu muutakin kuin Uffizi, jonka ehdin epähuomiossa siirtää lyhyempinimiseen luokkaan Taidemuseot. --Hippophaë 21. heinäkuuta 2005 kello 19:20:51 (UTC)

Ei se mitään...näitä taitaa sattua just kun tulee tuoreisiin muutoksiin jotain ja kaks tyyppiä hyökkii muuttamaan. Mietin tosiaan, että tuohon luokkaan sopivat pienemmät luolat myös, ei pelkästään louvret. --Neofelis Nebulosa 21. heinäkuuta 2005 kello 19:27:38 (UTC)

Kysymys siulle...

Heippa, voisitko selittää minulle, miten tuo kirjojen ISBN-linkitys oikein toimii? Tuleeko linkki siis automaattisesti, kun kirjoitan ISBN-numeron lähteen perään? Olen tähän asti laittanut ne hakasulkeisiin ihan "oikeaksi" linkiksi, mutta huomasin, että olit korjannut rävellyksiäni Se Wsi Testamenti-sivulla. Ajattelin kysäistä, kuinka homma toimii, että osaisin laittaa linkityksen oikein tulevaisuudessa. --MiaK 25. heinäkuuta 2005 kello 20:01:02 (UTC)

Kirjoita vain pelkkä ISBN 951-123-456-789, niin se muuttuu automaattisesti linkiksi. --Hippophaë 25. heinäkuuta 2005 kello 20:23:02 (UTC)

Ylläpitäjä

Onneksi olkoon, olet nyt ylläpitäjä. Lukaise vaikkapa Wikipedia:Ylläpitäjien käytäntöjä ja Wikipedia:Ylläpitäjän opas siltä varalta että niistä löytyisi jotain uutta tietoa. —MikkoM (♫) 30. heinäkuuta 2005 kello 16:54:25 (UTC)

Kiitoksia kaikille äänestäjille. --Hippophaë 30. heinäkuuta 2005 kello 20:22:04 (UTC)

Elinkeinot ja Poronhoito

Niin, tuo Poronhoidon sijoitus luokkaan Kotieläintalous ei ole mielestäni aivan oikein (on se kuitenkin kieltämättä sopivin olemassa olevista luokista), sillä poro ei ole kotieläin. Se on luonnossa elävä puolivilli hyötyeläin eli ei mitenkään verrattavissa lehmiin tai lampaisiin. Poron suurimittainen kotiintarhaus aloitettiin vasta 1990-luvulla, jolloin talvet olivat erityisen huonoja ja laiduntilanne kriittinen. Poroja oli pakko tuoda kotiin ruokkoon, vaikka sitä ei kukaan kannattavana pitänytkään. Lisäksi Venäjällä on porokansoja, jotka eivät tarhausta tunne, sillä he ovat täyspaimentolaisia.

Olisiko siis seuraava ehdotus aivan typerä: niputettaisiin kaikki Elinkeinoissa olevat luokat perinteistä jakoa käyttäen alaluokkiin Alkutuotanto, Jalostus ja Palvelut, sillä esimerkiksi nyt tämä Poronhoito olisi ehdottomasti pistettävä raakana luokkaan Alkutuotanto, maatalouden, metsätalouden ja muiden rinnalle. --Erkki Pudas 4. elokuuta 2005 kello 16:36:16 (UTC)

YKL:n luokittelussa poronhoito sisältyy kotieläintalouteen. Ehkä luokalle voisi keksi nimen, joka käsittää paremmin kaiken eläinten pitoon liittyvän alkutuotannon. Nämä ovat kuitenkin läheisesti toisiinsa liittyviä aloja, joten olisi hyvä saada ne samaan luokkaan. --Hippophaë 8. elokuuta 2005 kello 18:01:58 (UTC)

Oseania

Miten "Oseania-tyngät" on oikeakielisempää kuin "oseaniatyngät"? Kai voit sitten itse käydä tallentamassa artikkelit vanhasta luokasta uuteen kun kerran piti tulla räpläämään tuohon väliin? Jotenkin häiritsevää että jonkun täytyy kesken projektin käydä muuttamassa jotain tuollaista pikkuhommaa joka on aivan mielipidekysymys ja kaikki ilman keskustelua. --Neofelis Nebulosa 20. elokuuta 2005 kello 00.18 (UTC)

Oseania on erisnimi, joten yhdyssanassa tarvitaan yhdysmerkki. Katso esim. sivulta http://joyx.joensuu.fi/~suoniemi/yhdysmerkinkayttoyhdyssanoissa230604.htm kohta 3. Oikeinkirjoituksen vastaisia muotoja ei hyväksytä muuallakaan Wikipediassa, eivätkä nämä varsinaisesti muutenkaan ole mitään mielipideasioita. --Hippophaë 20. elokuuta 2005 kello 00.33 (UTC)

On miten on, mulle käy kumpikin variaatio mutta olisi nyt vähintäänkin kohtuullista että kävisit nuo artikkelit läpi noista muuttamistasi luokista (niitä oli muitakin) että homma ei mene aivan pipariksi. --Neofelis Nebulosa 20. elokuuta 2005 kello 01.06 (UTC)

Morjens vielä - eli voitko siivota nuo artikkelit muuttamistasi luokista uusiin ja sitten poistaa vanhat luokat kokonaan kun kerran olet ylläpitäjä? Kiitoksia! --Neofelis Nebulosa 21. elokuuta 2005 kello 11.24 (UTC)

Pikku hiljaa on tarkoitus muutella, kunhan olen sillä tuulella. :) (Artikkelien siirto ei vaadi ylläpito-oikeuksia.) --Hippophaë 21. elokuuta 2005 kello 13.22 (UTC)

OK, asia vilipitön...--Neofelis Nebulosa 21. elokuuta 2005 kello 13.56 (UTC)

Aleksandr Mogilnyi

Kyselen, että onko nimen oikea kirjoitusasu sataprosenttisella varmuudella tämä? Itse luulin alun perin, että pelaajan sukunimi olisi kirjoitettu suomessa muodossa Mogilni, mutta toinen käyttäjä oli vaihtanut nimen muotoon Mogilny, jota käytetään useimmissa suomalaisissa lähteissä. Tämä nykyinen muoto löytyy sen sijaan vain yhdeltä suomenkieliseltä sivulta. --Nironen 24. syyskuuta 2005 kello 21:51:25 (UTC)

Venäjänkielinen nimi näkyy esim. sivulla http://www.peoples.ru/sport/hockey/mogilniy/ ja siitä translitteroitaessa saadaan muoto Mogilnyi. --Hippophaë 24. syyskuuta 2005 kello 22:04:34 (UTC)

Kiitos tiedosta. Kun en itse venäjän kirjaimistoa hallitse, on hyvä, että täällä on ainakin edes yksi henkilö, joka pystyy korjaamaan mahdolliset minun tai muiden wikittäjien tekemät virheet. --Nironen 24. syyskuuta 2005 kello 22:14:28 (UTC)

Venäjäntaidottomat voivat käyttää artikkelissa Translitterointi olevaa taulukkoa. Hankalissa tapauksissa artikkeliin voi lisätä mallineen {{Korjattava/translitterointi}}, joka lisää artikkeliin tiedon translitteroinnin tarkistustarpeesta sekä luokittelee tällaiset artikkelit yhteen luokkaan, josta asiantuntijan on ne helppo poimia tarkistettavaksi. --Hippophaë 24. syyskuuta 2005 kello 22:25:37 (UTC)

Tuota, ton voisi kyllä muuttaa. Ei tuota muotoa käytetä missään. --Neofelis Nebulosa 10. lokakuuta 2005 kello 23:10:04 (UTC)

Jos nimi on translitteroitu muualla väärin, ei ole mitään syytä toistaa virhettä Wikipediassa. --Hippophaë 12. lokakuuta 2005 kello 21:56:54 (UTC)

Mutta kun Google antoi 3 tulosta. Siis 3 ja kyseessä on pitkän uran tehnyt maailmantähti. Ja yksi osuma oli tämä wikiartikkeli. Ja täällä piti nimenomaan suosia yleisintä käyttö-/nimeämis- tms. tapaa. --Neofelis Nebulosa 12. lokakuuta 2005 kello 22:55:10 (UTC)

Sääntö ei koske translitterointia. Jos translitteroinnissa on mielestäsi virhe, kuulen mielelläni perustelusi. --Hippophaë 12. lokakuuta 2005 kello 23:03:39 (UTC)

Joissain tapauksissa nimillä on vakiintunut suomalaistettu kirjoitusasu, esim. etunimi Aleksandr kirjoitetaan Aleksander tai Aleksanteri ja nimi Iosif Josif tai Josef. Muita vakiintuneita nimiä ovat mm. Maria ja Anastasia. Tämä siis etunimestä. Periaatteessa saatat olla oikeassa tuossa sukunimen lopussa (mikä tarkoittaisi sitä, että suomalaiset ovat noin 15 vuotta olleet väärässä ja vasta suomiwikin käyttäjä Hippophaë korjasi asian) - toinen kysymys on, onko sillä väliä? Vakiintunut käytäntö on Mogilny ja vastaavia vakiintuneita muotoja on käsittääkseni tavattu noudattaa. --Neofelis Nebulosa 13. lokakuuta 2005 kello 02:26:28 (UTC)

Tuolla vakiintuneella käytännöllä viitataan lähinnä hallitsijoiden nimiin. Alexander Mogilny on jonkinlainen nimen englanninkielinen translitteraatio, ja Suomenkin tiedotusvälineissä näkee usein käytettävän, luultavasti tietämyksen puutteesta johtuen, noita virheellisiä muotoja. Toinen samanlainen jääkiekkoiljatapaus on Sergei Fjodorov, joka tunnetaan Suomessakin lähes poikkeuksetta, mm. urheiluselostuksissa Fedorovina. Mutta Wikipediassa ei ole mielestäni tarpeellista tehdä "tahallaan väärin", sillä uudelleenohjaus on keksitty. --SM 13. lokakuuta 2005 kello 09:19:18 (UTC)

Tässä kysymyksessä olen samalla kannalla kuin Hippophaë. Translitteraatiosta poikkeavaa kirjoitusasua voi pitää vakiintuneena, kun se esiintyy johdonmukaisesti arvovaltaisissa painetuissa lähteissä kuten tietosanakirjoissa. Jos katsomme urheilutoimittajien vakiintuneet kirjoittamis- ja ääntämistavat yleiskieleen vakiintuneiksi käytännöiksi, niin heikoilla ollaan. Urheilutoimittajien kielitaitoa pilkkasi ansiokkaasti jo Mauri Kunnas sarjakuvaklassikossaan Nyrok City. - Toinen näkökulma asiaan on otettava, jos Mogilnyi/Mogilny on jo aikoja sitten asettunut ulkomaille asumaan eikä enää pidä itseään venäläisenä. Silloin oikea lienee hänen passissaan esiintyvä latinalainen kirjoitusasu. – Kielenoppaan mukaan venäjän jo-kirjaimen translitteroiminen e:ksi suomenkieliseen tekstiin ei ole varsinainen virhe (erohan ei välttämättä ole tarkistettavissa edes venäjänkielisistä lähteistä), mutta pelkän y:n englantilaismallinen käyttö yi:n sijasta ilman muuta on. --Jippe 22. elokuuta 2006 kello 07.47 (UTC)

Arkansas ja Saint Louis

Moi. Huolsit tämän Arkansasin muotoon Arkansas'n. Se kai johtunee ääntämisestä. a:kanso:n tai jotain semmoista. Nyt kun minä olen tuolla peräti suositelluksi tarjoamassa Saint Louis -nimistä paikkaa (siis Missourin sellaista, ihan Arkansas'n naapurista) joka kaiketi voidaan ääntää joko ranskalaisittain tai englantilaisittain, niiin kysynkin nyt neuvoasi: Saint Louisin vai Saint Louis'n vai jotenkin muuten? parh. terv. Höyhens 1. marraskuuta 2005 kello 00:13:03 (UTC)

Kirjoitustapa riippuu siitä, tahdotaanko nimi ääntää englantilaisittain vai ranskalaisittain. Kumpikin on sinänsä oikein, mutta valinnan ratkaisee "virallinen ääntämys", johon en osaa ottaa kantaa, kun en tunne paikallista käytäntöä. --Hippophaë 1. marraskuuta 2005 kello 00:20:05 (UTC)

"Kumpikin on sinänsä oikein" lohduttaa, sanoo sekakäytön vastustaja. Mietin jo, pitäisikö nämä muuttaa suomalaiseen muotoon "Loussin" mutta se ei taida olla enää kirjakieltä. Kiitoksin Höyhens 1. marraskuuta 2005 kello 00:24:54 (UTC)

Englannin kielen sanakirjani antaa ääntämyksen [seɪnt'luəs], joten sitä sopii käyttää. Pahoittelen, etten heti tullut vilkaisseeksi sanakirjaan. Taivutus menee siis "Saint Louisin" (ilman heittomerkkiä). --Hippophaë 1. marraskuuta 2005 kello 00:34:21 (UTC)

Bingo. Älä pahoittele! Höyhens 1. marraskuuta 2005 kello 00:49:05 (UTC)

Ihan uteliaisuudesta: mihin perustat muodon Arkansas'n, perinteisestä "aina" käytetystä Arkansasin poiketen? --PV 13. maaliskuuta 2006 kello 18.40 (UTC)

Sijapääte erotetaan heittomerkillä, kun sana päättyy äännettäessä vokaaliin mutta kirjoitettaessa konsonanttiin. --Hippophaë 13. maaliskuuta 2006 kello 18.48 (UTC)

Juu, näin vähän oletinkin. Sääntö toimii hyvin esim. ranskankielisissä sanoissa ja muissa vierasperäisissä sanoissa, jotka ääntämyksellisesti selvästi päättyvät vokaaliin (esim. nougat). Muistaakseni kuitenkin kielitoimistokin on suositellut, että sanoissa joissa ääntämys on "tulkinnanvarainen", tulisi ne kirjoittaan ilman heittomerkkiä. Tälläinen on perinteisesti ollut mm. Arkansas. En ole nähnyt sitä koskaan kirjoitettuna heittomerkillä ja klassinen google-sota antaa tulokseksi jotain 20 vs. 200... --PV 13. maaliskuuta 2006 kello 19.10 (UTC)

Miksi muunnat taivutuksia virheellisiksi?

Miksi muunnit osan Poirot-taivutuksista virheellisiksi Hercule Poirot -artikkelissa? Nyt siellä on sekaisin oikeellisia ja tekemiäsi virheellisiä taivutusmuotoja.

Pyydän tuhannesti anteeksi. Luin taulukoita väärin. Oikeasti korjasit lapsukseni.

Eipä mitään. Yhden typon korjasin, kuten havaitsitkin jälkeenpäin. --Hippophaë 4. marraskuuta 2005 kello 22:03:01 (UTC)

Kiitos

Olet löytänyt tai luonut Le Monde Diplomatique-artikkelille oikean luokan. Tuo laittamasi sopii tosi hienosti. Itse kun en oikein tuota luokittelua hallitse ja usein olen vain tyytymätön, mutta nyt kiljun riemusta. KIITOS!! Alexius Manfelt 1. tammikuuta 2006 kello 21:59:52 (UTC)

Kiitoksia kehuista. :) --Hippophaë 1. tammikuuta 2006 kello 23:38:13 (UTC)

Tyhjät maantiedeluokat

Hei, olet luonut suuren määrän tyhjiä maantiedeluokkia. Määritelmän mukaanhan tyhjät luokat ovat roskaa, joten olisi ehkä hyvä lisätä luokkiin jotain sisältöä, ennen kuin joku yli-innokas ylläpitäjä huomaa ne ja poistaa. --Jannex 12. tammikuuta 2006 kello 20.51 (UTC)

Ja hyvä että on luonut. Tuontapaisten luokkien (=luokkien, jotka tulevat lähitulevaisuudessa kuitenkin täyttymään) tuhoaminen olisi yksinkertaisesti järjetöntä. Eli määritelmääkin voidaan hioa, se ei ole jumalan laki. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 12. tammikuuta 2006 kello 22.48 (UTC)

Sisältöä ilmaantuu kyllä luokittelutyön edetessä. --Hippophaë 14. tammikuuta 2006 kello 22.49 (UTC)

Mallineet ja korjattava

Kun lisäät mallineen toiseen mallineeseen, laita se <noinclude></noinclude> tagien sisään, muuten se ilmestyy myös sivuille, joissa alkuperäinen malline on. Kiitos.. – linnea 15. helmikuuta 2006 kello 19.43 (UTC)

Mietin itsekin, mikä on järkevä tapa sijoittaa malline. minusta sen kuuluisi kuitenkin näkyä siellä, jossa mallinetta yleisesti katsellaan, koska muuten siitä ei ole mitään hyötyä lukijan kannalta. Esimerkiksi Jevgeni Pljuštšenko -artikkelissa on tavattoman paljon väärin translitteroituja nimiä, mikä olisi lukijankin hyvä tietää, kunnes asia korjataan. --Hippophaë 15. helmikuuta 2006 kello 19.49 (UTC)

SVG-vaakunat

Moriens! Mietin vaan mistä nuo SVG-vaakunat ovat peräisin/millä ne on tehty? Itsekin tarvitsisin muutamia SVG-vaakunoita. --TeVe 19. helmikuuta 2006 kello 10.44 (UTC)

Piirsin vaakunat vektorigrafiikkaohjelmalla, jossa on mahdollisuus tallentaa SVG-muodossa. Ohejelmia on useita, mutta itse pidän parhaana Incscapea, jonka saa osoitteesta http://www.inkscape.org/. Ohjelmien käyttö vaatii aluksi totuttelua, koska toimintaperiaate on erilainen kuin tavallisissa bittikarttaeditoreissa. (Tämä viesti liittyy keskusteluun Keskustelu Wikipediasta:WikiProjekti Suomen kunnat.) --Hippophaë 19. helmikuuta 2006 kello 13.02 (UTC)

Kiitän tiedosta. Kartta-, lippu- ja vaakunahommia ajattelin itse värkkäillä... --TeVe 19. helmikuuta 2006 kello 13.04 (UTC)

Hei! Aiheeseen liittyen! Voisimme kerätä kaikki .svg vaakunat tänne Ningyou/Vaakunat, jotta olisi helpompi seurata mitä on tekemättä ja mitä pitää vielä tehdä. --Ningyou 2. maaliskuuta 2006 kello 13.19 (UTC)

Hienoa, että olet tehnyt kuntaluettelon valmiiksi. Minusta tästä aiheesta voisi tehdä ihan WikiProjektin Wikipedia:Wikiprojekti Vaakunat, ja tekemäsi sivun voisi siirtää tuonne. Mitä mieltä olet? --Hippophaë 2. maaliskuuta 2006 kello 19.30 (UTC)

Kävisi minulle aivan loistavasti itseasiassa. Alunperin se olisi ollut lähinnä itselleni, mutta löysin tämän keskustelunpätkän, joten... Siirrän itseasiassa samantien. --Ningyou 2. maaliskuuta 2006 kello 20.26 (UTC)

Ajatus on hieno ja kanatettava. Mutta olisiko syytä ottaa mukaan myös lakkautettujen kuntien vaakunat, maakunnittain? Olisi tosi kultturiteko, ja kun lähitulevaisuudessa ehkä lakkautetaan kuntia oikein ryminälle, niin olisi myös hieno kultturihistoriallinen teko. Alexius Manfelt 2. maaliskuuta 2006 kello 20.30 (UTC)

Asiasta keskustelua voisi jatkaa Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Vaakunat. Kannatan kyllä Alexiusta. --Ningyou 2. maaliskuuta 2006 kello 20.33 (UTC)

Kyllä ovat vaakunat upeta katseltavaa. Kainuun jo kokonaisuudessaan luettelossa! Tekijät saavat onnitteluni!!! Sen he ansaisevat. Harmi, olen vain niin onneton tunari köyttämään mitään piirrosohjelmaa :( Alexius Manfelt 11. maaliskuuta 2006 kello 16.10 (UTC)

Etelä- ja Pohjois-Amerikka

Olin jonkin vanhan koulumaantiedon perusteella muistavinani, että Keski-Amerikka laskettaisiin Etelä-Amerikkaan, mutta nähtävästi artikkelin Pohjois-Amerikka perusteella se yleensä lasketaankin Pohjois-Amerikkaan. Palautin luokittelun mainitsemiesi maiden suhteen ennalleen. Kiitokset huomautuksesta! – Nysalor 8. maaliskuuta 2006 kello 23.24 (UTC)

Tupakoinnin luokasta

Olin muuttanut tupakointi luokan luokasta psykiatria luokkaan päihteet. Päihteethän puolestaan kuuluvat luokkana mm. luokkaan psykiatria. Muutit luokittelun takaisin luokkaan psykiatria. Miksi? Eihän Alkoholi luokkakaan kuulu psykiatriaan vaan luokkaan päihteet (kuten kuuluukin olla). Terv.--Teveten 10. maaliskuuta 2006 kello 06.37 (UTC)

Tupakointi ei ole päihde. Jos katsot luokan sisältöä tarkemmin, huomaat, että siellä on kaikkea muutakin kuin pelkkiä päihteitä. Tupakoinnin alaluokat, esim. Tupakat ja Tupakkatuotteet, sen sijaan voitaisiin luokitella sekä Tupakointi- että Päihteet-luokkaan. Tupakointi kuuluu samalle hierarkiatasolle kuin esim. narkomania ja alkoholismi, ks. myös YKL-luokittelu. --Hippophaë 10. maaliskuuta 2006 kello 19.42 (UTC)

Tupakointiluokasta löytyy mm. humidori, Zippo, sikarileikkuri. Eivät nuo mielestäni psykiatriaankaan kuulu ;) Mitäs jos tupakointi kuuluisi kahteen luokkaan päihteet ja psykiatria? Siirrän tämän keskustelun tupakointi luokan keskustelusivulle, jatketaan tarv. siellä.--Teveten 11. maaliskuuta 2006 kello 08.23 (UTC)

tynkämalline

Hei, korjasit äsken tuohon mallineeseen tynkä/Sahan tasavalta, Sahan tasavalta-tyngät -> Sahan tasavalta -tyngät. Onko se todella näin? Tynkämallineita selailemalla olin havaitsevanani että tuo yhteenkirjoitettu muoto on huomattavasti yleisempi.--Kyzyl 19. maaliskuuta 2006 kello 21.57 (UTC)

"Sahan tasavalta" on sanaliitto, jossa on välilyönti. Siksi sanan "tynkä" eteen tulee sekä välilyönti että yhdysmerkki. Tämä sääntö koskee kaikkia muitakin välilyönnin sisältäviä erisnimiä. --Hippophaë 19. maaliskuuta 2006 kello 22.06 (UTC)

Okopankkia ei enää ole

Poistanet Okopankki-nimikkeen, sillä Okopankki Oyj on ollut 3.3.2006 lähtien Helsingin OP Pankki Oyj.
Yst. terv. --85.157.87.76 26. maaliskuuta 2006 kello 13.17 (UTC)

Ongelma näkyy jo hoidetun uudelleenohjauksella pois päiväjärjestyksestä. --Hippophaë 26. maaliskuuta 2006 kello 15.09 (UTC)

Bangladeshilainen / bangladeshiläinen

Terve! Olit muuttanut luokan "Bangladeshiläiset sanomalehdet" nimelle "Bangladeshilaiset sanomalehdet". Oletko varma, että muoto 'bangladeshiläinen' on virheellinen? Esimerkiksi tuolla sitä kuitenkin käytetään. --Jetman 1. huhtikuuta 2006 kello 06.16 (UTC)

Bangladesh-sanassa on takavokaaleja, joten johtimeksi valitaan suomen vokaalisoinnun mukaisesti -lainen. Asian voi tarkistaa myös Kielitoimiston pdf-dokumentista Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet (http://www.kotus.fi/www-julkaisut/nimisto/maidennimet03.pdf). Google-äänestyksessä bangladeshilainen voittaa bangladeshiläisen tuloksella 478–157. :) --Hippophaë 1. huhtikuuta 2006 kello 16.26 (UTC)

Jaksaisitko ottaa kantaa siihen, kirjoitetaanko budapestiläinen vai budapestilainen? Kokemukseni mukaan vanhemmat sukupolvet ovat laajalti omaksuneet sen (paikkansapitävän) tiedon, että Budapest, aiemmin myös Buda-Pest on yhdyssana ja vaatii etuvokaaleja. Nuoremmat polvet sen sijaan usein hahmottavat nimen yhdeksi sanaksi ja käyttävät takavokaaleja. Eihän kaikista maailman vieraista paikannimistä kuitenkaan voi tietää, ovatko ne yhdyssanoja vai eivät... --Jippe 22. elokuuta 2006 kello 08.03 (UTC)

En aio varsinaisesti ottaa kantaa kummantaan muodon puolesta, mutta näppituntumalla arvioisin, että budapestilainen on ainakin oikein. Jos kirjoituksessa haluttaisiin korostaa, että Budapest muodostuu kahdesta kaupungista, nimeen tulisi yhdysmerkki, kuten kerroit (siis Buda-Pest, vrt. esim. Nummi-Pusula). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Maat, kansalaisuudet ja pääkaupugit -luettelossa ei valitettavasti ole annettu Budapestin taivutusta, vaikka monen muun kaupungin kohdalla niin on tehty. --Hippophaë 30. elokuuta 2006 kello 18.10 (UTC)

Hiuksia halkoakseni: vanhentunutta muotoa Buda-Pest ei tosiaankaan pidä käyttää, koska nykyinen Budapest perustettiin yhdistämällä kolme kaupunkia: Buda, Pest ja Óbuda. Nykyunkarin kielessä nimi Budapest hahmotetaan kuitenkin käsittääkseni yhdyssanaksi.

Mietin vain, johtuuko Bangladeshin etuvokaalinen taivutus (moinen ei ollut ennen tätä tullut mieleenikään) siitä, että sekin olisi alkukielessä yhdyssana. --Jippe 30. elokuuta 2006 kello 22.57 (UTC)

Tiedotus

ID 80.222.114.98 on muokannut joitakin lukuja virheelliseksi (korjasin jo muutokset). Voisitko pitää häntä "silmällä", ettei hän pääse enää tekemään virheitä. Annoin hänelle jo toisen varoituksen. --Lsal 2. huhtikuuta 2006 kello 21.58 (UTC)

Kiitos ilmoituksesta. Seuraan tilannetta --Hippophaë 2. huhtikuuta 2006 kello 22.27 (UTC)

Kiitos

Hei, olen pelkkä sivustakatsoja enkä tiedä onnistuuko tämän viestin jättäminen tänne tällä tavoin, mutta yritinpähän nyt kuitenkin löytää kanavan jonka kautta voin kiittää sinua, kun olet jaksanut pitää huolta oikeinkirjoituksesta (vrt. bangladeshilainen, Sahan tasavalta). Asia on minunkin sydäntäni lähellä, ja joskus Wiki-artikkeleja lukiessani se samainen sydän vuotaa verta, kun olen kykenemätön näkemiäni virheitä korjaamaan. Helpottaa kuitenkin suuresti huomata että täällä on asiantuntijoita, jotka jaksavat tätä tilannetta mahdollisuuksiensa mukaan parantaa. Täten: Kielipoliisi on arvo-, ei haukkumanimi! Kiitän. 80.221.20.10 26. huhtikuuta 2006 kello 16.18 (UTC)

Kiitoksia kannustuksesta. :) --Hippophaë 30. elokuuta 2006 kello 18.10 (UTC)

Täsmennyssivut

Hienoa, että olet tehnyt viime aikoina täsmennyssivuja! Mieleeni tuli joitakin asioita. Minusta olisi selvempää linkittää esimerkiksi kupari eikä Cu. Lisäksi jos sivua ajattelee virkkeenä, niin nythän siinä oikeastaan sanotaan, että Cu tarkoittaa Cu:ta (joka taas on kuparin kemiallinen merkki). Kannattaisiko muotoilla: ”kupari (kemiallinen merkki Cu)”? Ja tuollaiset hehtoampeeri-tyyliset yksiköt, joita tuskin missään käytetään, lähinnä vain hidastavat luettelon lukemista. Kysymys on pikkuasioista, mutta jos tästä tyylistä on tulossa käytäntö, olisi mukava keskustella ensin. --Tsemii 29. huhtikuuta 2006 kello 19.49 (UTC)

Kiva, että asiasta syntyy keskustelua. Olen itsekin miettinyt sopivaa rakennetta täsmennyssivulle – käytäntö tuntuu olevan ainakin toistaiseksi varsin kirjava. Täsmennyssivun käytettävyyden kannalta on parasta, että hakusana, josta lukija pääsee haluamaansa artikkeliin, on heti luettelomerkin jälkeen. Toisinaan näkee täsmennyssivuja, joilla on pitkästi tekstiä, mutta mikään linkki ei johda sinne, jonne lukija olisi halunnut. Käyttämääni täsmennyssivun rakenteeseen en ole tosin itsekään täysin tyytyväinen. Ehkä luettelon johdantotekstiä voisi muotoilla siten, että luettelo istuu paremmin sen perään. Otan mielelläni vastaan parannusehdotuksia. Mittayksikköjen tärkeydelle on vaikea vetää tarkkaa rajaa. Ehkä luettavuutta voisi parantaa jollakin muulla keinolla kuin tietoa karsimalla. --Hippophaë 29. huhtikuuta 2006 kello 20.17 (UTC)

On tosiaan ihan paikallaan, että täsmennyssivuja yhtenäistetään. Jos alkuainetäsmennysmalline muutetaan muotoon [[{{{2}}}]] (kemiallinen merkki {{{1}}}), linkki on ensimmäisenä ja se on alkuaineen nimi. Näyttäisi tältä:

Cu tarkoittaa seuraavia asioita:

• kupari (kemiallinen merkki Cu)

Miksi muuten olet valinnut nimeksi Cu etkä CU? Nimen voisi mielestäni kirjoittaa kokonaan isolla. Ensinnäkin kolmi- ja nelikirjaimiset täsmennyssivut on järkevää kirjoittaa isolla, jos suurin osa niiden sisällöstä isokirjainlyhenteitä. Kaksikirjaimiset sivut olisivat siten jonkinlainen poikkeus. Toisekseen alkukirjainlyhenteet kirjoitetaan useimmiten isoin kirjaimin ja tuntuisi turhalta panna niidenkin lyhenne näkyviin. Siis jos lämpenet ensimmäiselle ehdotukselleni, esimerkiksi Tm-sivulla pitäisi kirjoittaa Tekniikan Maailma (TM), mutta TM-sivulla riittäisi kaiketi pelkkä Tekniikan Maailma. --Tsemii 30. huhtikuuta 2006 kello 13.51 (UTC)

Kokeilen tässä kahta uutta asettelua. Minusta alempi näyttää selkeämmältä ja olisi yhdenmukainen muiden täsmennyssivujen kanssa, joissa on varsinaisen hakusanan perässä lyhyt selitys.

Cu tarkoittaa seuraavia asioita:

• kupari (kemiallinen merkki Cu)
• Cubana (IATA-lentoyhtiökoodi CU)
• kirkkoslaavi (ISO 639-1 -kielikoodi cu)
• Kuuba (ISO 3166-1 -maakoodi CU).

Cu tarkoittaa seuraavia asioita:

• kupari, kemiallinen merkki Cu
• Cubana, IATA-lentoyhtiökoodi CU
• kirkkoslaavi, ISO 639-1 -kielikoodi cu
• Kuuba, ISO 3166-1 -maakoodi CU.

Täsmennyssivujen nimeämisessä noudatin yleistä Wikipedian nimeämistapaa, jossa alkukirjain on isolla ja muut pienellä. Cu-sivu olikin jo valmiina, joten sen kirjoitusasuun en voinut vaikuttaa. En ole niin vakuuttunut, onko järkevää muuttaa nimeämiskäytäntöä kaksi- ja kolmikirjaimisten täsmennyssivujen tapauksessa, koska erilaisia kirjoitustapoja on useita, eikä kokonaan suurilla kirjaimilla kirjoitettu ole välttämättä sen yleisempi kuin muutkaan vaihtoehdot. Osa lyhyistä sanoista on myös maantieteellisiä nimiä (kaupunkeja, jokia, saaria). Myös Tekniikan Maailman kohdalla pitäisi antaa lyhyt peruste, josta käy ilmi, mikä TM on – lyhenne, koodi, tuotemerkki vai jokin muu. --Hippophaë 4. toukokuuta 2006 kello 20.58 (UTC)

Asetteluista minulle käy kumpi hyvänsä. Wikipedian nimeämistavassa on kyllä alkukirjain isolla, mutta loput kirjaimet on valittu tapauskohtaisesti. Englanninkielisen Wikipedian tarjontaa selaamalla näyttäisi siltä, että kolmikirjaintäsmennyssivujen sisällöstä suurin osa on etukirjainlyhenteitä. Otetaan esimerkeiksi AS, en:AAS ja AAAS. Minusta olisi hölmöä käyttää nimiä As, Aas ja Aaas, kun enemmistö luetteloiden jäsenistä kirjoitetaan kokonaan isolla. Etunsa olisi silläkin, että käytäntö olisi yhtenäinen en-Wikipedian kanssa. Poikkeuksia saa toki olla: esimerkiksi Abe on ainakin tämänhetkisen sisällön perusteella järkevä nimi. Tekniikan Maailman tapauksessa on ilmeistä, mistä TM on muodostettu, enkä oikein keksi, miksi tai miten tämä pitäisi täsmennyssivulla mainita. Kielikoodeissa ja vastaavissa selite on tietysti suotava. --Tsemii 6. toukokuuta 2006 kello 20.22 (UTC)

Eikös OH tarkoita myös suomalaisten ilma-alusten maatunnusta? --87.94.133.178 18. tammikuuta 2007 kello 08.39 (UTC)

Saattaa hyvinkin tarkoittaa. Täsmennyssivujen luettelot eivät toki ole täydellisiä. --Hippophaë 18. tammikuuta 2007 kello 19.23 (UTC)

IPA vs. rautatieasemat

Öö.. miksi mallineissa malline:Asema l ja muissa on käytetty IPA-mallinetta. Haluaisin muuttaa sitä siten, että siinä olisi linkki IPAan selvittämässä noita häkkyröitä, jota useimmissa paikoissa ei ole annettu. Esim. lausunta: {{IPA|ʹkʰɛmnıts}} antaisi vaikka muodon lausunta: [ʹkʰɛmnıts]^(IPA). --Mikko Paananen 26. toukokuuta 2006 kello 19.52 (UTC)

Malline:Unicode-mallinetta ei muistaakseni silloin ollut, kun olisin sitä tarvinnut, enkä laiskuuksissani jaksanut sitä tehdä. Mallineen saa vapaasti vaihtaa asianmukaiseen. Siivoan sotkuni, jos et itse ehdi ensin. --Hippophaë 26. toukokuuta 2006 kello 19.59 (UTC)

Tšukotka

Hei, olit tehnyt muutoksia artikkeliin Tšukotka. Olit muun muassa poistanut taulukon, missä oli kerrottu perustiedot alueesta. Taulukko ei ollut paras mahdollinen, sen kyllä myönnän, mutta en silti ymmärrä miksi se on kokonaan täytynyt poistaa. Tarkoitukseni on ollut se taulukko korvata "paremmalla", mikä on jo käytössä eräiden Venäjän federaation alueiden artikkeleissa. Sitten olit muutellut maantieteellisten nimien kirjoitusasua. Minä en mene sanomaan kumpi versioista on se "oikea", mutta nyt nuo linkit eivät ainakaan johda mihinkään. Jos sinulla on perusteluita noiden nimien kirjoittamisesta niin muutat varmaan kyseisten artikkelienkin nimet. Olit poistanut myös vuoden 2002 kansallisuusjakauman, kieltenväliset linkit, Venäjän alueet mallinneen ja kuvernöörin Roman Abramovitš-linkin. Sitten olit muuttanut luokan Tšukotka luokkaan Venäjän autonomiset piirikunnat, vaikka luokka Tšukotka oli jo tämän luokan alaluokka. Miksi näin? Kaiken kaikkiaan nuo muutoksesi ja poistosi vaikuttavat hyvin kummallisilta ja vailla perusteita olevilta. --Kyzyl 28. toukokuuta 2006 kello 10.28 (UTC)

Anteeksi aiheuttamani hämmennys. Tarkoitukseni oli vaihtaa vain evenkit eveeneiksi, jotka olivat artikkelissä väärin. Jostain syystä Wikipedia antoi vanhan version muokattavakseni, enkä itse huomannut virhettä, vaikka ehdinkin ihmetellä, että korjattavaa oli vain yhdessä kohdassa, vaikka olin ensin katsovinani, että eveenit olivat väärin kahdessa eri paikassa. Onneksi olit tarkkana, niin ei ansiokas artikkeli päässyt katomaan Wikipedian syövereihin. --Hippophaë 28. toukokuuta 2006 kello 12.59 (UTC)

Ok. Ajattelenkin että jostain tällaisesta täytyi olla kysymys, koska noissa muutoksissa ei tuntunut olevan juurikaan järkeä. Palautin aikaisemman version takaisin ja korjasin evenkit eveneiksi (olen ilmeisesti tehnyt joskus pienen kirjoitus/lukuvirheen tai sitten on ollut jonkinlainen ajatuskatkos). Oli tästä tapauksesta ainakin se hyvä puoli, että se sai minut tutkiskelemaan artikkelia hieman uudelleen.--Kyzyl 28. toukokuuta 2006 kello 13.43 (UTC)

Eveeni on kirjoitettu perinteisesti kahdella e:llä. Mm. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla (http://www.kotus.fi/aineistot/nauhoitearkisto/skna_nauhoitetutkielet.shtml) käytetään tätä kirjoitusasua. Kieli ei ole vielä päässyt Kotoistus-hankkeen luetteloon, joten joudumme turvautumaan aluksi muihin lähteisiin kirjoitusasujen yhtenäistämiseksi. --Hippophaë 28. toukokuuta 2006 kello 14.31 (UTC)

Avunpyyntö

Olen aistivinani, että hallitset mahdollisesti suomen kielen ja sen oikeinkirjoituksen minua paremmin. Joten voisitko vilkaista sivua Keskustelu:Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Käyttäjä:PKon mielestä nimen kaikki sanat ja muutkin Neuvostoliiton osien nimet pitäisi kirjoittaa kaikki isolla, esim. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvostotasavalta (Perusteluna mm. lyhenne Karjalan ASNT). Mikä on oikein? Minä olen puolustanut nykyistä käytäntöä lähinnä siksi, että se tuntuu Wikipediassa ja muuallakin vallitsevan. Kiitos jo etukäteen.--Kyzyl 2. kesäkuuta 2006 kello 09.56 (UTC)

Kiitoksia luottamuksesta kielenhuoltotaitoihini. Kommentoin asiaa lyhyesti keskustelusivulla. --Hippophaë 2. kesäkuuta 2006 kello 20.55 (UTC)

Koltansaame

Moi ja tiõrv!

Voisitko kertoa miksi ei saa olla fonttimäärittelyjä koltansaamen kohdalla? Nimi ei näy nimittäin oikein ilman sitä. Sen lisäksi en tiedä, mistä tuo nuõrttsää'miǩiõll on oikein tullut, mutta se ei ole oikein. Koltaksi "koltansaame" on pelkästään sää'mǩiõll (huom. -i- myös puuttuu siitä!). Saamen kielen laissa käytetään kyllä tuota nuõrttsää'mǩiõll (taas ilman i:tä), mutta vain koska heidän pitäisi erottaa sen muista saamen kielistä. Se on minusta kuitenkin selvä käännösvirhe (ei nimittäin löydy sanakirjoista, enkä ole ikinä kuullut kenenkään käyttävän sitä, kun puhutaan koltan kielestä koltaksi.

Tästä on ollut keskustelua englanninkielisen sivun keskustelusivulla, ja toivoisin, että siellä voisimme keskustella tästä yhdessä ja samassa paikassa sen sijaan kuin kävisimme samaa keskustelua monessa paikassa ja monella kielellä. -Yupik 16. kesäkuuta 2006 kello 13.32 (UTC)

Kiitoksia asian ottamisesta esille. Koltansaamenkielinen nimi näkyy oikein, kun käytössä on Unicodea hyvin tukeva selain ja riittävän kattava fontti, mm. Arial Unicode MS tai Code2000. Kiinteitä fonttimäärittelyjä ei lisätä tekstin sekaan, koska ne ylimäärittelevät selaimen fonttiasetukset. Jos käyttäjä on asettanut selaimen oletusfontiksi esimerkiksi Verdanan, joka soveltuu erityisesti näytöltä luettavan tekstin fontiksi, on fontin vaihtuminen kesken tekstin vähintäänkin närkästyttävää. Huonosti Unicodea tukevia selaimia varten on Unicode-malline, jolla voidaan paikkailla Unicode-ongelmaisia selaimia ilman, että siitä aiheutuu ongelmia oikein toimiville selaimille.

Koltansaamenkielisessä kielen nimessä oleva i-kirjain lienee kopiointi- tai näppäilyvirhe. Eri saamelaiskielissä omaa äidinkieltä kutsutaan lyhyesti "saameksi", ellei ole erityistä erottelutarvetta. Vastaava tapaus on englannin kieli, jota kutsutaan normaalisti vain englanniksi, mutta jos on tarvetta täsmentää, mistä englannin kielen muodosta on kyse, käytetään nimityksiä brittienglanti, amerikanenglanti jne. Nimi nuõrttsää´miǩiõll on minusta varsin tärkeä tieto, koska se esiintyy mm. mainitsemassasi kielilaissa. Poistamisen sijaan kannattaakin valottaa nimistön taustaa itse artikkelissa. Jatkan asiasta tarvittaessa englanninkielisellä keskustelusivulla. --Hippophaë 16. kesäkuuta 2006 kello 18.46 (UTC)

Mon cher Marcel

Poistit luokan "Marcel Proust", oliko hyväkin syy? Pidin parempana nimetä luokan Marcelin nimelle kuin "Kadonnutta aikaa etsimässä". Olen näet kirjoittamassa kirjailijaan ja hänen teokseensa liittyviä artikkeleita, joita tulee useampia. Kyllä maailmankirjallisuuden suurin ja merkittävin teos on ansainnut luokkansa myös suomalaisessa Wikipediassa! --Alexius Manfelt 26. kesäkuuta 2006 kello 06.23 (UTC)

Pyydän anteeksi aiheetonta poistoa. Wikipediassa on 200-300 artikkelia, jotka on luokiteltu olemassa olemattomiin luokkiin. Olen pyrkinyt poistamaan tarpeettomiksi katsomiani luokkia, siirtämään artikkeleja lähinnä sopivaan toiseen luokkaan tai luomaan alkuperäisen puuttuvan luokan. Välillä tulee toki virhearviointejakin. Mielessäni oli alun perin, että artikkeli sopisi mieluummin luokkaan Luokka:Marcel Proustin teokset, jonka olisi voinut luokitella myös luokan Luokka:Kirjat alaluokaksi, mutta kun nyt katsoin luokan Luokka:Marcel Proust sisältöä, asia ei ehkä olekaan niin yksinkertainen. --Hippophaë 26. kesäkuuta 2006 kello 19.30 (UTC)

Saat toki anteeksi ja kun perustelusi on tosi hyvä, niin sydämestäni annan ;) Kuten sanoit, Proust oli merkillinen kaveri, oikeastaan vain yhden kirjan kirjoitti, no sitä on noin 4000 sivua, mutta erikoinen kaveri on. Sitä on kait vaikea lukitella. Olen yrittänyt tuoda vähän fransujen kulttuuria niin kovin amerikankieliseen Suomeen. --Alexius Manfelt 26. kesäkuuta 2006 kello 19.43 (UTC)

Liivin kieli

Sie olit jättänyt kysymyksen liivin kieleen laittamastani kieliesimerkistä... Kopioin sen suoraan englanninkielisestä Wikipediasta. En tiedä miten englanninkielisellä Wikipedialla on siihen oikeuksia, mutta jos se kielinäyte tosiaan on tekijänoikeudellisesti ongelmallinen, niin ei auta kai muuta kuin jonkun minua viisamman poistaa se. Eipä tuon laittamisessa montaa sekunttia mennyt, joten sen poistaminen ei todellakaan ole miulle mikään ongelma. --Pisces 6. heinäkuuta 2006 kello 12.42 (UTC)

Asiaton(ko)? käyttäjätunnus

Mitä mieltä olet onkohan Käyttäjä:Persreikä käyttäjätunnuskäytännön vastainen?. --MiPe ^(wikinät) 10. heinäkuuta 2006 kello 17.51 (UTC)

Sivun Wikipedia:Käyttäjätunnus mukaan "alatyyliset käyttäjätunnukset" eivät ole sallittuja. Mielestäni tämä tapaus luokittuu juuri tuohon ryhmään. Kiitos ilmoituksesta. --Hippophaë 10. heinäkuuta 2006 kello 17.56 (UTC)

Rataosakartat

Kun joskus "väännettiin kättä" että mitä rataosakarttojen etäisyys-sarakkeissa pitäisi olla, niin olisikohan järkevää lisätä noihin karttoihin sekä km-lukemat (Helsingistä) että etäisyystiedot (rataosan alkuasemalta)? Tämän urakanhan voi toteuttaa vaikkapa "tylsyystyönä". --Tve4 10. heinäkuuta 2006 kello 19.40 (UTC)

Ehdotuksesi vaatisi taulukkoon uuden sarakkeen, mutta Rata-mallineeseen ei voi lisätä "Etäisyys Helsingistä" -saraketta, koska malline on käytössä myös Suomen ulkopuolisilla rautateillä. Käytännössä Suomea varten pitäisi tehdä sitten oma malline, mikä ei olisi kovin hyvä ratkaisu. Lisäksi jokainen uusi sarake levittää taulukkoa, joka on jo nyt varsin leveä pienille näytöille. Mitä mieltä olisit mallineesta, jonka voisi liittää kuhunkin rautatieasemasta kertovaan artikkeliin? Siinä voisi olla myös sellaista tietoa, joka ei mahdu ratakarttaan (sähköistys, ratapihan raiteiden määrä, etäisyys Helsingistä tai pääkaupungista, perustamisvuosi, lakkautusvuosi, asemarakennuksen suunnittelija jne.). Jatkossa yleistä keskustelua kannattaa viritellä Rautatieliikenne-projektin keskustelusivulle. --Hippophaë 10. heinäkuuta 2006 kello 20.13 (UTC)

Asemamallinetta kannatettu. Hyvä juttu vaan jotta tuo rautatierojektikin on pystyssä (mennyt ohi silmien 10–0). Mallineesta puheen ollen: siihen voisi varmaan sisällyttää sitten nuo edeltävä asema/seuraava asema, tiedot (myös risteysasemien osalta) jne. --Tve4 10. heinäkuuta 2006 kello 20.15 (UTC)

Malline saa sisältää kaiken mahdollisen asemaan liittyvän tiedon – myös sen mitä on ratakartassa mainittu, niin lukijan ei tarvitse erikseen kaivaa karttaa esiin. Jos sinulla intoa riittää, voit hahmotella projektisivulle mallineen ulkoasua ja miettiä, mitä tietoja siinä esitetään. Muunkielisistä Wikipedioista kannattaa katsella, miten niissä on toteutettu vastaava malline. --Hippophaë 10. heinäkuuta 2006 kello 20.29 (UTC)

Kaikki mahdollinen tieto

Mihinkään mallinteeseen ei saa kaikkea mahdollista tietoa ilman, että jonkin pienen aseman osalta jää paljon tyhjiä kenttiä ja ettei jonkin merkittävän aseman kohdalta mallinne ole rajallinen. Jos Helsinki ja Hikiä pitäisi kuvata yhdellä mallilla, ilmeisesti malli ei tyydytä kummankana artikkelin lukijoita. 81.175.154.77 12. syyskuuta 2006 kello 15.00 (UTC)

"Kaikki olennainen" olisi kai ollut parempi sanavalinta. --Hippophaë 13. syyskuuta 2006 kello 21.39 (UTC)

Luokat & interwiki

Jos mahdollista niin lisää myös luokkiin interwikit jo niitä luodessasi, kiitos. -- Ppntori →Ĵůţʂķ∂∂/muokkaukset 13. heinäkuuta 2006 kello 22.00 (UTC)

Kiitos, tämä on hyvä ohje. Valitettavan usein vain laiskuus iskee, eikä tule pengottua muista Wikipedioista vastaavia luokkia esille. Toisinaan on kiva linkitellä pelkkiä luokkiakin. --Hippophaë 13. heinäkuuta 2006 kello 22.11 (UTC)

Euroopan Sosialidemokraattinen puolue ESP

Olet melko yksinkertainen kun et usko, että puolueen nimi kirjoitetaan siinä muodossa kuin se itse sen kirjoittaa. Oleteko ystävällinen ja siirrat sen takaisin alkuperäiselle nimelle? En viitsi aloittaa palautussotaa, sillä jo yksinkertaisinkin ameeba tajuaa tosiasiat... Vai miten on? Mikset voi uskoa tai käsittää, että kielenhuollon typeryydet eivät koske yhdistysten nimiä? Onko se liian monimutkaista vaiko jopa yksinkertaista? --Alexius Manfelt 20. heinäkuuta 2006 kello 19.05 (UTC) ps. Mikä muuten on kompetenssisi tuollaisten muutosten suhteen? Koulutustaso ja ala? --Alexius Manfelt 20. heinäkuuta 2006 kello 19.07 (UTC)

Pyydän ystävällisesti toimittamaan luotettavan lähteen, josta käy ilmi, millä nimellä puolue on rekisteröity. Tiedon puuttuessa on tyytyminen nimen suoraan käännökseen kuten muissakin vastaavissa tapauksissa. Tällöin kirjoitusasu noudattelee suomen kielen normaaleja oikeakielisyyssääntöjä. --Hippophaë 20. heinäkuuta 2006 kello 19.39 (UTC)

Oletko muuten tietoinen, että europuoluetta ei rekisteroidä Suomessa? Vaikea asia - vai? Jokaisen puolueen, vaikka ranskalaisen, nimi kirjoitetaan suomeksi kuin puolue sen itse kirjoittaa. Jon se nyt kirjoittaa sen suomeksi. Ole osa eurooppaa ja elä tässä ajassa. Tuolla tämä, siis Euroopan suosialidemokraattisen puolueen keskustelusivun, aluessa on www-sivun osoite ja siellä on puolueen oma tapa kirjoittaa nimensä. Muuten tuon nimen uusi muotoilu on selvää vendalismia ja olen vaatinut sinulle bannia tusta törkeästä vandalismista. --Alexius Manfelt 20. heinäkuuta 2006 kello 19.43 (UTC)

Puolueen oma ilmoitus on taatusti luotettava lähde. Ainakin yhteiskuntatieteellinen koulutukseni antaa sen näkemyksen ja historia kanssa. --Alexius Manfelt 20. heinäkuuta 2006 kello 20.10 (UTC)--Alexius Manfelt 20. heinäkuuta 2006 kello 20.10 (UTC)

Kielenhuollolliset kysymykset ratkaistaan kielenhuollon eikä yhteiskuntatieteiden avulla. --Hippophaë 11. elokuuta 2006 kello 21.02 (UTC)

Sosialidemokratia ei ole pelkästään kielitiedettä, vaan ennen kuin se jäätyy kielitieteeksi, on se elävää politiikkaa. Kommentin jätti 81.175.154.77 (keskustelu – muokkaukset).

Eipä se ole kielitiedettä ollenkaan. --Hippophaë 13. syyskuuta 2006 kello 21.39 (UTC)

Venäjän rataverkosta

Voitko kertoa mistä olet saannut Venäjän rataverkon asemien nimiä? Onko jossain nettisivulla täydellistä kaaviota Venäjän rautateistä ja sen asemista? --Inzulac 29. heinäkuuta 2006 kello 15.46 (UTC)

Aikatauluista näkee henkilöliikenteen asemat. Esimerkiksi Pietarin seudun aikatauluja on osoitteessa http://www.eip.ru/raspis/. Venäjän rataverkkoa hallinnoivan laitoksen sivuilla voisi olla kattavampi luettelo, mutta en ole jaksanut kaivaa sellaista esiin. --Hippophaë 11. elokuuta 2006 kello 21.02 (UTC)

Koltankielinen wikipedia

Laitoin kommenttini Wikimediaan asiasta, mutta en siirtynyt sitä mihinkään, koska en ollut varma, pitäisikö alkuperäisen kirjoittajan tehdä noin. -Yupik 30. heinäkuuta 2006 kello 13.27 (UTC)

Kiitos arvokkaasta tuesta. Olkoon sivu jatkossakin tuolla, missä se nyt on. Se oli alun perin jossain muualla, kunnes joku siirsi sen No supporters -osastoon. --Hippophaë 11. elokuuta 2006 kello 21.02 (UTC)

Jehp, en ole vielä tähän asti saanut ketään muuta projektiin, joten se jäisi vissiin kokonaan minun tehtäväksi. Sääli kyllä, koltansaamelle koituu kohta akkalansaamen kohtalo tällä menolla. :/ -Yupik 22. elokuuta 2006 kello 20.39 (UTC)

Itse en valitettavasti osaa koltansaamea, joten en voi olla kuin henkisenä tukena projektissa. --Hippophaë 30. elokuuta 2006 kello 18.10 (UTC)

Itä-Intian eebenpuu

Terve! Valaisisitko hiukan tätä muokkaustasi? Minä luulin, että kasvit on tarkoitus nimetä suomenkielisen nimensä mukaisesti ja laittaa tieteellisistä nimistä uudelleenohjaukset, joten siirsin artikkelin sen nykyiselle nimelle. Olenko ymmärtänyt jotain väärin (vai onko niin, että Itä-Intian eebenpuu ei ole ko. kasvin oikea suomenkielinen nimi)? --Lendu 29. elokuuta 2006 kello 13.21 (UTC)

"Itä-Intian eebenpuu" ei missään nimessä voi olla minkään kasvin nimi, sillä kasvien nimet ovat yhdyssanoja eikä niissä esiinny isoja kirjaimia. Kasvien suomenkieliset nimet on lueteltu teoksessa "Viljelykasvien nimistö". Mikäli siinä ei ole nimeä mainittu, kasvilla ei ole vielä suomenkielistä nimeä, ja on tyydyttävä käyttämään tieteellistä nimeä. Erityisesti on huomattava, ettei kasveille saa keksiä itse nimiä eikä kasvien nimiä käännetä vieraista kielistä suomeen. --Hippophaë 30. elokuuta 2006 kello 18.10 (UTC)

Translitteroinnista

Syktyvkarin metsä-teollinen yhtymä

Palauttaisitko yhtiön nimen alkuperäiseksi OAO Mondi Biznes Peipa Syktyvkarskij LPK. Mikäli nimessä on epäselvyyttä, voi sen kysyä yritykseltä itseltään sähköpostilla.

В сентябре офисная бумага производства ОАО «Монди Бизнес Пейпа Сыктывкарский ЛПК» предстанет перед покупателями в новом облике. http://www.mondibp.ru/

Tässä kohtaa kyseessä ei liene translitterointi, vaan kirjoitustapa: lyhenteenä vai pitkänä, Nimessä on lyhenne. Yleensä kannattaa tarkistaa myös linkit ennen moderointipäätökseen ryhtymistä.

81.175.154.77 9. syyskuuta 2006 kello 15.36 (UTC)

ЛПК on sellainen lyhenne, jonka voi vapaasti kirjoittaa auki, ks. esim. Googlella hakulauseella "монди бизнес пейпа сыктывкарский лесопромышленный комплекс". К lienee tosin lyhenne sanasta комплкс eikä комбинат, kuten olin aluksi tulkinnut. --Hippophaë 9. syyskuuta 2006 kello 21.36 (UTC)

Yrityksen nimi on yksiselitteisesti määritelty. Sitä ei voi kirjoittaa auki, koska nimi on annettu. Suomessa Suomen maaseudun puolue (SMP) muutti nimensä SMP:ksi, minkä jälkeen se oli SMP eikä Suomen maaseudun puolue. Samoin Mainostelevisio (MTV) muutti nimensä MTV:ksi, minkä jälkeen se ei ollut Mainostelevisio. Mikäli Syktyvkarin tehtaan nimestä on epäselvyyksiä, ilmoita, niin katselen sähköpostiosoitteen, mistä voit kysymällä vakuuttua tehtaan nimestä Mondi-konsernissa. 81.175.154.77 10. syyskuuta 2006 kello 11.47 (UTC)

Kotlaksen selluloosa- ja paperiyhtymä

tš => tž ! (oikein)

OAO Kotlasskij tsellulozno-bumašnyj kombinat => OAO Kotlasskij tsellulozno-bumažnyj kombinat

Tuo on ilmeinen virhe ja samankaltaisissa sanoissa on - aivan oikein . siirryttävä tž :hen.

u => ju (keskusteltava)

• OAO Arkangelskij tsellulozno-bumažnyj kombinat
• Bratskij leso-promyšlennyj kombinat

Selluloosassa asia on ongelmallisempi, koska äännettäessä ei ju oikein kuulu j-llisenä.

ij => i (keskusteltava)

Kaikkien ij-muotojen muuttaminen i:llisiksi on anglismia. Jos kaikki ij-muodot muutetaan i-muodoiksi, on tuloksena se, ettei suomenkielinen lukija enää erota adjektivia tarkoittavaa muotoa subtanstiivimuodosta.

• OAO Arkangelskij tsellulozno-bumažnyj kombinat
• Bratskij leso-promyšlennyj kombinat

Tässä kohtaa moderoinnissa poikkeus j-llisiä muotoja koskien

• OAO Proizvodstvennoje objedinenie "Ust-Ilimskij lesopromyšlennyj kompleks", sana objedinenie tulisi tarkistaaa
• OAO Segežkij tsellulozno-bumašnyj kombinat, sama poikkeus, mutta nyt attribuutin kohdalla

Ilim Pulp

Yhtiö on kyllä venäjäksi Ilim Palp, mutta se käyttää vahvasti nimeä Ilim Pulp kansainvälisissä, myös suomalaisssa yhteyksissään. Ellei Ilim Pulp käy, ehdotan uudelleen reititystä siitä Ilim Palpiin.

Solombalskin selluloosa- ja paperiyhtymä

Yhtiön nimissä on vain lyhennetty muoto TsBK OAO Solombalskij TsBK http://www.sppm.ru/about/

81.175.154.77 9. syyskuuta 2006 kello 15.43 (UTC)

Sivulla käytetään sekä lyhennettä että lyhentämätöntä muotoa. Mieluummin siis käytetään näistä jälkimmäistä. --Hippophaë 9. syyskuuta 2006 kello 21.36 (UTC)

Kiitos

Kiitos š -korjauksesta ž :ksi!

Ehdotus

• Objedinenie (objedinenije)
• -ij -muoodot adjektiiviattribuuteissa taivutuksen mukaan (-i)
• Tselluloza (tselljuloza), ääntyy käytännössä u:na paljolti liudentumatta

Asiaa voidaan tietenkni kysyä myös yrityksistä, jotka translitteroivat juuri näitä nimiä.

Venäjänkieliset nimet translitteroidaan SFS 4900 -standardin mukaan. Tämä on vastaus kaikkin yllä esittämiisi kohtiin, joihin en ole erikseen lisännyt kommenttia. Ethän poista translitteroinnin tarkistamista vaativaa mallinetta, ennen kuin ongelma on oikeasti korjattu. Malline ei viittaa pelkästään otsikon translitterointivirheisiin vaan myös kaikkiin muihin artikkelissa esiintyviin translitteroituihin sanoiin. Mallineen ennenaikaisella poistolla hankaloitat translitterointeja tarkistavan henkilön toimintaa sekä sellaista lukijaa, joka ei hallitse venäjän translitterointia ja erehtyy luulemaan artikkelin translitterointeja virheettömiksi. --Hippophaë 9. syyskuuta 2006 kello 21.36 (UTC)

Korjaustoimenpiteistä tulee ilmoittaa jollain lailla. Nyt samassa artikkelissa on sekä kielenhuolto- että translitterointimerkintä. Kun tekee huomautuksia, kannattaisi huomautuksen tai sivun keskustelusivulle kirjoittaa SFS 4900 , jolloin muut käyttäjät tietävät, mitä mallinteen sijoittaja on tarkoittanut. 81.175.154.77 10. syyskuuta 2006 kello 11.25 (UTC)

Suomenkielisessä Wikipediassa käytetään venäjän osalta aina SFS 4900 -standardin mukaista translitterointia. Siksi asiaa ei tarvitse erikseen mainita. --Hippophaë 10. syyskuuta 2006 kello 18.04 (UTC)

Venäjänkieliset nimet translitteroidaan SFS 4900 -standardin mukaan. Tämä on vastaus kaikkin yllä esittämiisi kohtiin, joihin en ole erikseen lisännyt kommenttia. Artikkelissa oli alussa virhe, mistä pääsi siihen käsitykseen, että Venäjän virallinen translitterointi passeissa voisi olla myös englantilainen ja että ranskalainen transitterointi oli vain menneisyyttä. Diplomatian kieli on ranska ja Venäjä on tässä asiassa johdonmukainen. Suomi edellyttää, että Suomeen tullut venäläinen nainen ottaa suomenkielisiin dokumentteihinsa maskuliinisen miehen nimen. Artikkelissa lienee kehittämistä. Toisekseen siinä kyllä käsiteltiin e- ja je-äännearvoja, mutta ei u- ja ju'- äännettä. On jokseenkin virheellistä vedota vain standardiin, ellei ole valmis keskustelemaan sen sisällöstä. Tässä mielessä ehdottaisin, että muokkauskilpailua tranlitterointitagilla ei jatkettaisi ennen kuin asiaan on tullut lisää näyttöä, koska š => ž -korjaus on jo tehty.

Suomessa on suomenkielinen käytäntö. Esimerkiksi Eremenko on Jeremenko. Tämä johtuu siitä, ettei tekstissä aina laiteta Je:n pilkkuja päälle, jolloin on Jeremenkosta on tullut suomalaisessa lehdistössä Eremenko. Mikäli noudatettaisiin lyhyen i:n tranlitterointia j:ksi niin Lev Tolstoi kirjoitettaisiin Lev Tolstoj. Näin ei kuitenkaan ole ollut eikä ole esimerkiksi pikajuna Tolstoin kohdalla. Mitä tulee etunimiin niin ne on jo aikaa siten kirjoitettu anglistiseen tapaan ilman j:ä iinä.

Olisi hyvä, mikäli vastaisit kysymyksiin ja tutkisit asiaa hieman laajemmin esimerkkien perusteella, koska muutoin suomenkieliseen Wikipediaan muodostuu translitterointi, mitä ei käytä kukaan. Tällöin toimeenpannaan omaa tutkimusta. Mikäli translitterointi ei olisi kiistanalainen, olisi yksi kirjoitustapa vakiintunut jo aikoja sitten. Kun kaikissa äänteissä vakaata ratkaisua ei ole löytynyt, pyritään tietenkin luomaan ja noudattamaan analogioita. 81.175.154.77 10. syyskuuta 2006 kello 11.40 (UTC)

Vaikuttaa siltä, että et tunne kovin hyvin venäjän kieltä etkä sen translitterointia, mutta pyydän anteeksi, mikäli olen väärässä. Translitterointi-artikkelissa on käsitelty ю-kirjaimen translitterointi: se on aina ju riippumatta siitä, ääntyykö siinä j vai ei. Translitteroinnin tehtävä ei ylipäänsäkään ole ilmoittaa venäjänkielisen sanan ääntämystä, vaan se on tapa, jolla kyrillinen teksti esitetään latinalaisin kirjaimin. Ääntämys voidaan ilmoittaa esimerkiksi IPA-merkein. Еременко on SFS 4900 -standardin mukaan Jeremenko, mutta eräs kyseisen nimen kantaja on vaihtanut nimekseen Eremenkon Suomen kansalaisuuden saadessaan tai saatuaan. Tällä ei ole mitään tekemistä translitteroinnin kanssa, ja erityisesti ё ei liity Jeremenkon tapaukseen mitenkään. SFS 4900 -standardin mukainen translitterointi on vakiintunut tapa esittää venäjänkieliset sanat latinalaisin kirjaimin suomenkielisessä tekstissä. En ymmärrä, mihin pyrit väittämällä päinvastaista. --Hippophaë 10. syyskuuta 2006 kello 18.04 (UTC)

Й й j/i j sanan alussa ja и:n (ukr. і) jäljessä sanan sisällä; muutoin i; и:n ja і:n jäljessä sanan lopussa jätetään merkitsemättä. Tästä säännöstä on olemassa kahta käytäntöä. Substantivisoituneet adjektiivit kirjoitetaan em. tavalla, mutta tästä säännöstä seuraisi se, ettei adjektiviiattribuutteja voisi kirjoittaa taivutuksensa mukaisesti. Paperi- taipuu etuliitteenä bumažnyj, bumažnaja ja bumažnoje. Tämä on muoto, minkä suomenkielinen ääntää sen verran oikein, että venäläinen ymmärtää aina. Ii:llisenä tai j:stä lyhennettynä bumažnyi, bumažnaja ja bumažnoe, mistä maskuliinimuoto on edelleen venäläisellekin ymmärrettävä, feminiinimuoto on edelleen kirjoitettu oikein, mutta ei sovi maskuliinin kaltaiseen ii:lliseen taivutukseen sekä neutrimuoto, mikä menee jo selvästi väärin äännettäessä. Mikäli mennään lyhyimpään versioon bumažni, bumažnaja, bumažnoje ei näitä tunnista enää saman asian eri muodoiksi. Bumažni voisi olla vaikka monikko bumažn:sta tai sitten jotain muuta.

Ehdottaisinkin, ettei adjektiiviattribuutteihin koskettaisi, vaan ne saisivat pitää luonnolliset päätteensä -ij maskuliinimuodossa, -aja feminiinimuodossa ja -oje neutrimuodossa, koska muutoin ne erkanevat toisistaan. Poikkeuksena sukunimet, kuten Tolstoj (Lev Tolstoi, kirjoitetaan sukunimenä Tolstoi; lihava), Gorkij (Maksim Gorki kirjoitetaan sukunimenä Gorki; kitkerä tai katkera SILLOIN KUN NE EIVÄT OLE ADJEKTIIVIATTRIBUUTTEJA. 81.175.154.77 10. syyskuuta 2006 kello 12.01 (UTC)

Emme voi poiketa SFS 4900 -standardin mukaisesta translitteroinnista. Taivutusta bumažnyi : bumažnaja : bumažnoje : bumažnyje käytetään suomenkielisessä tekstissä, enkä näe mitään järkevää syytä siihen, miksi tästä pitäisi poiketa. --Hippophaë 10. syyskuuta 2006 kello 18.04 (UTC)

Standardi on puutteellinen sikäli, että se ottaa kantaa vain yksittäisiin kirjaimiin, ei siihen, mikä niiden sijoitus ja näin ollen äännearvo on. taka-i lausuntaan yyllisenä tai iillisenä. Lisäksi siihen vaikuttaa suomen kielessä jo vakiintunut kirjoitustapa. Adjekviitiattribuuteissa silloin kun ne eivät ole "jäätyneet" substantiivin kaltaisiksi pitäisi olla johdonmukainen. taivutuksesta bumažnyi seuraa johdonmukaisesti se, että monikon taivutuksen tulisi olla bumažnye, ei standardin mukainen bumažyje, mikä itse asiassa tässä yhteydessä sattuu olemaan oikein. Standardi on itsessään epäjohdonmukainen, koska bumažnyj, bumažnaja, bumažnoje, bumažnyje taivutettaisiin sen mukaan bumažnyi, bumažnaja, bumažnoje, bumažnyje, jolloin maskuluuninen muoto poikkeaisi kaikista muista taivutuksista iillisenä. Venäjän kieli on kokonaisuus, mitä ei voi kansallisin käytännöin murtaa epäjohdonmukaiseksi. Itse asiassa edes englantilainen translitterointi ei kelpaa kaikille, koska Yhdysvaltain kongressin kirjasto käyttää omaansa, hieman oikeampaa, kuin mikä on sanomalehtikielessä. Ehdottaisinkin, että niissä tapauksissa, kun kyse ei ole nimestä, vaan adjektiviiattribuutista, suostuisi johdonmukaiseen taivutukseen bumažnyj, bumažnaja, bumažnoje, bumažnyje standardin mukaan toimeenpanemasi bumažnyi, bumažnaja, bumažnoje, bumažnyje :n sijasta. SFS 4900 -standardia ei tässä tapauksessa sen rajoituksista johtuen kovinkaan laajasti noudateta. Ehkä joku teknisiten piirrustusten merkinnöissä, mutta ei elävässä kielessä, ei asiateksteissäkään. 81.175.154.77 12. syyskuuta 2006 kello 14.58 (UTC)

Jos haluat muutoksia SFS 4900 -standardiin, sinun täytyy ottaa yhteyttä Suomen Standardisoimisliittoon. Wikipedia on väärä kanava standardimuutosten ehdotteluun. Huomaa myös, että translitterointi ei kuvaa kielen ääntämystä vaan on tapa esittää esimerkiksi kyrillisin kirjaimin kirjoitettu teksti latinalaisin kirjaimin. Haluan mielelläni kuulla esimerkkien kera, missä SFS 4900 -standardia ei mielestäsi käytetä suomenkielistä tekstiä kirjoitettaessa. --Hippophaë 13. syyskuuta 2006 kello 21.39 (UTC)

Re-translitterointi: Jenaklyts Tšelištšev, Tsheglokov

Voisitkohan auttaa nimien "Jenaklyts Tšelištšev" ja "Tsheglokov" takaisin kääntämisessä? Kysymykessä olevat nimet ovat 1600-luvun puolivälistä, ja esiintyvät suomalaisessa kirjallisuudessa aika vaihtelevissa muodoissa. Historialliset henkilöt ovat venäläisiä komentajia ns. ruptuurisodassa, mutta en ole löytänyt mistään alkukielisiä muotoja. Oma lukiovenäjäni on sen verran heppoista että pieleen menee kumminkin. TIA --Riisipuuro 20. huhtikuuta 2007 kello 00.27 (UTC)---

Tšeglokov on Чеглоков ja Jenaklytš Tšelištšev on Енаклыч Челищев. Joillakin sivuilla etunimeksi mainitaan sulkeissa myös Janaklytš (Янаклыч). --Hippophaë 20. huhtikuuta 2007 kello 12.42 (UTC)

Kiitokset! --Riisipuuro 20. huhtikuuta 2007 kello 14.58 (UTC)--

OOO:n, OAO:n ja ZAO:n poistamisista

Huomaan, että olet poistanut joistain yritysten nimistä niiden nimiin kuuluvan yhtiömuodon osoittavan lyhenteen. Kuitenkin yhtiömuodon ilmoittamisella on lukijalle merkitystä siksi, että Venäjän yksityistämisen aikana monet pyrkivät suojaamaan sen yksityistämisvaatimuksilta rekisteröimällä yrityksen ZAO:ksi, joka oli entinen AOZT. Näin ollen suljettu osakeyhtiö ei ole mikä tahansa osakeyhtiö, vaan rajavastuuyhtiö, missä ei omisteta osakkeita, vaan yhtiöosuuksia yhtiöjärjestyksen perusteella ja hallinnasta määriteltiin yhtiösopimuksessa. Vaikka nimi on osakeyhtiö, yhtiö oli kyllä pääomaan perustuvat rajavastuuyhtiö, mutta ei osakeyhtiö, missä yksi osakas voisi muiden tietämättä myydä osuutensa kolmannelle keskustelematta. Kolmas yhtiömuoto on OOO, mikä on nimensä mukaisesti rajavastuuyhtiö. Käytännössä rajavastuuyhtiö on jonkin OAO:n tai ZAO:n osasto, jonka johtajalle on annetti rajallinen valtuus käyttää varoja eli hän ei voi esimerkiksi edustuston päällikkönä saattaa OOO:n omistavaa yhtiötä vastuulliseksi toimistaan, koska velkoja voidaan torjua rajavastuuseen vetoamalla.

Näin ollen on melko tärkeää nähdä, onko yritys OOO, ZAO vai OAO, joten sen poistaminen nimistä heikentää tietoa yrityksen koosta ja merkittävyydestä. OAO on itsenäinen yhtiö ja voi olla noteerattukin. ZAO:ssa puolestaan on omistajia, jotka eivät halua toisten yhtiökumppaneiden kauppaavan vapaasti osuuttaan muiden tietämättä kolmannelle ja OOO on pelkkä yleensä OAO:n osasto. 81.175.154.77 10. syyskuuta 2006 kello 12.21 (UTC)

Yhtiöitä käsittelevät artikkelit nimetään ilman yhtiömuotoa ilmoittavaa lyhennettä. Tästä lienee jossakin ohjekin, mutta en osannut kaivaa sitä esiin. Yhtiömuoto voidaan ilmoittaa itse artikkelissa, joten lukijalle ei pitäisi jäädä siitä epäselvyyttä. --Hippophaë 10. syyskuuta 2006 kello 18.09 (UTC)

Tässä erityistapauksessa johdantoartikkeli sisältää luettelon kaltaisia taulukoita, minkä vuoksi edellä mainittua sääntöä ei liene sovellettava kyseiseen tapaukseen. 81.175.154.77 12. syyskuuta 2006 kello 02.11 (UTC)

Varsinais-Suomen vaakuna

Jos jaksat ja jos kiinnostaa, piirräpä Varsinais-Suomen vaakuna joskus uusiksi. Pidempiaikaisen tarkastelun jälkeen oma versioni ei näytäkään enää kovin laadukkaalta. Lempimaakuntani ansaitsee ehdottomasti paremman kuvan. --Hapo 3. lokakuuta 2006 kello 14.40 (UTC)

Ei tarvitakaan enää apua tuon kanssa. Ningyou lupautui parantelemaan olemassa olevaa kuvaa. --Hapo 5. lokakuuta 2006 kello 17.56 (UTC)

Hyvä, että ongelma ratkesi. En olisi kiireiltäni heti ehtinyt piirtää. --Hippophaë 6. lokakuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

Karjalankielinen wikipedia

Laitoin metaan uudelleen vireille karjalankielisen wikipedian perustamisen. Salmi- ja Rajakarjala foorumeilla on karjalankieltä osaavia keskustelijoita, joille olen kertonut hankkeesta. Aloitussivun olen tehnyt osoitteeseen: http://meta.wikimedia.org/wiki/Requests_for_new_languages/No_supporters#Karelian Olet näköjään itse ollut saamenkielisten wikipedioiden hankkeissa mukana, joten voitko nopeasti katsoa ja jopa auttaa, onko kaikki äänestyssivulla kunnossa ja voitko jopa tukea tätä karjalankielistä hanketta? --Inzulac 6. lokakuuta 2006 kello 19.03 (UTC)

Karjalankielinen Wikipedia on jo vireillä sivulla Requests for new languages/Native speaker support. Uutta ehdotusta ei käsittääkseni ole tarvetta tehdä. Valitettavasti en osaa karjalaa, joten voin tarjota vain henkistä tukea projektiin. --Hippophaë 6. lokakuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

No niinpäs onkin...täytyy poistaa toi uusin. Näyttäisi siltä, että porukkaa on kannattamassa, mutta varsinaiset kielenosaajat puuttuvat...laitankin Raja-Karjala keskustelufoorumiin tietoa tuosta äänestyksestä, jos vaikka porukka innostuisi. --Inzulac 6. lokakuuta 2006 kello 19.33 (UTC)

Kvinoa

Moi, voisitko katsoa Viljelykasvien nimistöstä, onko kvinoa Chenopodium quinoan suositeltu nimi? Sen voisi sitten lisätä lähteeksi artikkeliin. --Hartz 7. lokakuuta 2006 kello 12.11 (UTC)

Kyllä, Viljelykasvien nimistössä se on kvinoa. --Hippophaë 7. lokakuuta 2006 kello 22.18 (UTC)

"oli entinen"

Hei, sinä kieliasiantuntija, joissakin entisissä Suomen kunta artikkeleissa sanotaan alussa x kunta oli entinen Suomen kunta (esim. Kaukola). Minusta tuo oli entinen ei ole oikein hyvä yhdistelmä, ainakaan minun korvaani. Osaisitko sanoa tähän jotain? --Kyzyl 9. lokakuuta 2006 kello 14.23 (UTC)

Minustakin ilmaisu on kankea, mutta en ole puuttunut pieniin tyyliseikkoihin, jotka saattavat joistakuista tuntua hyvältä suomen kieleltä. Voitaisiin sanoa esimerkiksi: "Kaukola on Viipurin lääniin kuulunut kunta, joka siirtyi Karjalan luovutuksen yhteydessä Suomelta Neuvostoliitolle 1944 ja lakkautettiin virallisesti vuonna 1948." --Hippophaë 19. lokakuuta 2006 kello 17.56 (UTC)

Võro - Venäjän kieli?! Yllättävä kyllä. Entäs suomi?

Hei, ks. artikkelin Võro keskuselusivua :) --Võrok

Viron ja Venäjän raja kulkee puhuma-alueen halki, kuten kartasta näkyy. Osa puhujista on Venäjän puolella. Suomi on vastaavalla tavalla luokiteltu myös Venäjän kieliksi. --Hippophaë 19. lokakuuta 2006 kello 17.56 (UTC)

Hevoset

Terve, olen n:s käyttäjä, joka on ihmetellyt Hevoset ja Hevosten hoito -luokkien työnjakoa ja sotkenut hienon luokittelun. Ennen kuin ammut minut, voisit ystävällisesti kertoa miksi olen väärässä. -Aslak 19. lokakuuta 2006 kello 13.56 (UTC)

Hevostenhoito ei ole eläintiedettä vaan kotieläintaloutta, eikä sitä voi siksi sijoittaa Hevoset-luokan alaluokaksi. Hevoset (Equus) on taksoni ja siten varattu eläintieteen käyttöön. Muutoin koko luokka on poistettava eläintieteen luokittelusta, jotta luokittelu pysyy järkevänä. Englanninkielisen Wikipedian luokittelu on paikoin kaoottinen ja toivon, että suomenkielisessä pystytään yhdessä parempaan. --Hippophaë 19. lokakuuta 2006 kello 17.56 (UTC)

Ymmärrän kyllä näkökantasi, mutta Hevoset-luokka ei tälläkään hetkellä ole eläintieteen käytössä. Equus quagga, Equus grevyi ja Equus asinus ovat kumppaneineen kaikki luokassa Hevoseläimet, kun taas Hevosissa on artikkeleita tyyliin Kylmäverinen ja Tilastohevonen. Hevosten hoito on aika huono luokan nimi mikäli sinne aiotaan tunkea hevosrodut, hevosten värit, kuuluisat hevoset... -Aslak 19. lokakuuta 2006 kello 18.20 (UTC)

Ehkä tarvitsemme uuden luokan Luokka:Hevonen, johon voidaan sijoittaa nämä luokat, jotka eivät käy eläintieteelliseen luokitteluun. Meillä on mm. luokat Luokka:Lukio ja Luokka:Lukiot, joten sama sana voi esiintyä luokan nimenä sekä yksikössä että monikossa, kunhan työnjako on mielekäs. Joka tapauksessa luokittelu on tehtävä siten, että eläintieteeseen ei tungeta artikkeleja, jotka eivät sinne kuulu. Minulle Luokka:Hevosten hoito riittäisi vallan hyvin, mutta parempia ehdotuksia luokkajaoksi saa toki esittää. --Hippophaë 19. lokakuuta 2006 kello 18.34 (UTC)

Hmm, vaikuttaa järkevältä ehdotukselta. Voisin vaikka korjata luokittelun. -Aslak 19. lokakuuta 2006 kello 18.55 (UTC)

Minusta nyt on paljon parempi. Voisit vaikka vilkaista Hevoset- ja Hevoseläimet-luokan läpi ja korjata eläintieteellisen puolen. Equusit ovat edelleen yläluokassa. -Aslak 19. lokakuuta 2006 kello 19.17 (UTC)

Kiitos järjestelystä. Luokittelu näyttää olevan päällisin puolin kunnossa. Nykyiset Hevoseläimet-luokan artikkelit näyttävät kuuluvan kaikki Hevoset-luokkaan. --Hippophaë 19. lokakuuta 2006 kello 19.51 (UTC)

Saame-tynkä-mallinne

Heissan. Liittyen muokkaukseesi, muistuttaisin että vastaavissa tapauksissa pitäisi myös uusi luokka tallentaa ettei homma jää roikkumaan. Jok. tap., palautin muutoksesi tuohon koska kyseessä ei ollut typo vaan tietoinen muotoilu. Yhdysmerkin käyttö on valinnaista mm. tapauksissa joissa yhdyssanan toinen osa on harvinainen tai vaikeasti hahmotettava, tai yhdistelmä on epätavallinen. Kumpikaan siis ei ole oikein tai väärin, itselleni tämä muoto tuntuu silmiin luonnollisemmalta. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 18. marraskuuta 2006 kello 06.32 (UTC)

Saame on normaali suomen kielen sana. Se ei ole harvinainen eikä vaikeasti hahmotettava, joten saametynkä-sanaan ei kuulu yhdysmerkkiä. Kaikkea en valitettavasti ehdi itse korjata, joten joskus on tyydyttävä vain ilmoittamaan viasta ja jäätävä seuraamaan, että joku korjaa sen. --Hippophaë 25. marraskuuta 2006 kello 20.32 (UTC)

Luokka:Durio

Laittoit tuon alaluokaksi luokalle Luoka:Kapokkikasvit kuitenkin artikkelissa sanotaan Durion kuuluvan malvakasveihin eli mitenkäs on? --MiPe ^(wikinät) 26. marraskuuta 2006 kello 16.33 (UTC)

Kiitos tarkkaavaisuudesta. Tein virheen, jonka ehdin jo korjatakin. --Hippophaë 26. marraskuuta 2006 kello 16.37 (UTC)

Suomen sosialidemokraattinen puolue

Miksi Sosialidemokraattiset poliitikot piti siirtää luokkaan Suomen sosiaalidemokraattiset poliitikot? 81.175.159.75 7. joulukuuta 2006 kello 19.34 (UTC)

Heidät siirrettiin luokkaan Suomalaiset sosiaalidemokraattiset poliitikot, koska henkilöt luokitellaan maittain ja koska alkuperäisessä luokan nimessä oli kirjoitusvirhe. --Hippophaë 9. joulukuuta 2006 kello 20.30 (UTC)

Muinaisnuubian kieli

Hei! Kiitoksia korjauksista. Opin aina uutta :) -Yupik 19. joulukuuta 2006 kello 11.06 (UTC)

Huolsin artikkelin kieliasua lisää. Saksankielisestä artikkelista saisi lisää tekstiä, jos kääntäisi. Huomasin tosin joitakin ristiriitaisuuksia englanninkieliseen artikkeliin verrattuna, joten kääntäminen vaatisi muinaisnuubian parempaa asiantuntemusta asiavirheiden välttämiseksi. --Hippophaë 30. joulukuuta 2006 kello 01.01 (UTC)

Ainoana ongelmana on se, etten osaa saksaa kovin hyvin, mutta yritän joskus kääntää sen. Kiitoksia paljon huollosta! Jos riittää aikaa tai innostusta, olisi muutkin kääntämäni artikkelit varmaan huollon tarpeessa. :) Ja onnellista uutta vuotta! -Yupik 30. joulukuuta 2006 kello 20.13 (UTC)

Lyhennetäsmärit

Kun noita lyhennetäsmennyssivuja väsäät, niin voisitko samalla vaivalla tehdä uudelleenohjaukset täsm.sivulle muista kirjoitusasuista? Eipä muuta --Tve4 29. joulukuuta 2006 kello 20.34 (UTC)

Ohjaan olemassa olevat eri kirjoitusasussa olevat sivut osoittamaan oikeaan täsmennyssivuun, esim. HB -> Hb. Käsittääkseni uudelleenohjauksia ei varsinaisesti edes tarvita, koska wikiohjelmisto osaa hakea oikean sivun (Hb) automaattisesti hakusanoilla HB, hB ja hb. Toivottavasti ymmärsin oikein, mitä halusit sanoa. --Hippophaë 29. joulukuuta 2006 kello 20.44 (UTC)

Siis ainakaan minulla tuo haku ei toimi automaattisesti. --Tve4 29. joulukuuta 2006 kello 20.51 (UTC)

Käytätkö hakuun tuossa vieressä olevaa etsi-kenttää? Sen pitäisi kyllä toimia. --Hippophaë 29. joulukuuta 2006 kello 20.56 (UTC)

Ainoastaan sanahaussa, muuten käytän otsikkoriviä. Muutenkin ne uudelleenohjaukset olisi mielestäni hyvä tehdä, kun a) niitä lyhennelinkkejä toisinaan on artikkeleissa melkeinpä vilisemällä, ja b) joku kuitenkin tällää artikkelin sille kirjoitusasulle, joka ei ole täsmennyssivun käytössä. --Tve4 29. joulukuuta 2006 kello 20.58 (UTC)

Vaikuttavat järkeviltä perusteilta. Lisäilen puuttuvat uudelleenohjaukset. --Hippophaë 29. joulukuuta 2006 kello 21.06 (UTC)

Degtjarjov DP 27

Ole hyvä ja siirrä kyseinen sivu takaisin aiemmalle nimelle, sillä se on nimi jota kyseisestä aseesta käytetään, kuten voit vaikkapa Googlella todeta. Sama pätee myös mm. Avtomat Fedoroviin, käytetty nimi on eri kuin oikein translitteroitu nimi.--J 4. tammikuuta 2007 kello 22.01 (UTC)

Etsin Googlella pitkän aikaa tietoa suomenkielisestä nimestä, mutta riittävän täsmällistä en löytänyt. Jos sinulla on jokin osoite tiedossasi, tarkistan sen mielelläni. Translitterointivirheiden yleisyys ei ole sinänsä mikään peruste nimetä artikkeleja väärin. --Hippophaë 4. tammikuuta 2007 kello 22.08 (UTC)

Silloin kun ase on Suomessa nimetty 20-30-lukujen vaihteessa nimi on translitteroitu muotoon Degtjarev, ja se on nimi jota ko. aseesta kaikissa suomenkielisissä yhteyksissä käytetään. Eräs netistä löytyvä, tosin englanninkielinen, mutta käsittääkseni suomalainen sivusto on http://www.jaegerplatoon.net/LMG1.htm, toinen on vaikkapa Pikakivääri Dektjarev DP27 (Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen Yhdistys ry). Kaikki suomenkielinen asekirjallisuus myös käyttää muotoa Degtjarev, mm. Sotilaskäsiaseet Suomessa. Ja kuten Googlella voit huomata, muotoa Degtjarjov ei käytä kukaan. Asiathan nimetään täällä nimityksen yleisyyden, ei sen täsmällisen oikeuden mukaan.--J 4. tammikuuta 2007 kello 22.20 (UTC)

Asia vaatii näköjään lisäselvittelyjä, joskin myös hakusanalla dektjarjov löytyy muutama selvästi tätä samaa asetta käsittelevä sivu. Kyrillisen ё-kirjaimen translitterointistandardi on muuttunut suomen kielessä muutama vuosikymmen sitten. Muutos koskee myös nimiä, joita on translitteroitu suomeen ennen tätä ajankohtaa. Asetta käsittelevät suomenkieliset WWW-sivut ovat niin epämääräisiä, ettei niiden perusteella voi päätellä mitään. --Hippophaë 4. tammikuuta 2007 kello 22.39 (UTC)

Dektjarjovit kyllä näkyvät viittaavan tänne ja sfnetin yksittäiseen viestiin. --J 4. tammikuuta 2007 kello 22.51 (UTC)

Kirjallisista lähteistä esim. Sotamuseon tutkija Markku Palokangas käyttää muotoa Degtjarev sekä kirjoissaan Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918 - 1988 1 - 3 ja artikkelissa Kaliberi -lehdessä 3/2002 "Degtjarev Suomen sodissa ja maanpuolustuksessa". Arvattavasti myös Sotamuseon kokoelmassa käytetään samaa nimeä. --J 4. tammikuuta 2007 kello 23.17 (UTC)

Korkeasti Pyhitetyt opetusministerit

Hei, vaikka Fagerholmin ja Miettusen hallitusten opetusministerit mitä luultavimmin hoitivatkin työnsä hurskaasti ja nuhteettomasti, eivät he silti varmaankaan olleet Korkeasti Pyhitettyjä, vaan lyhenne KP lienee tarkoittanut Suomen Kansanpuoluetta, olkoonkin että kyseisestä puolueesta tulisi käyttää lyhennettä SK, ja että toinen mainituista oli itse asiassa ministeriaikoinaan maalaisliittolainen. Tokihan noissa pikaisissa wikityksenmuutoksissa aina virheitä sattuu, mutta harvemmin sentään näin hupaisia :) --Litami 10. tammikuuta 2007 kello 15.23 (UTC)

Huomasin itsekin, että osa artikkelliin KP linkitetyistä henkilöistä ei ilmeisesti ole Korkeasti Pyhitettyjä, mutta en keksinyt lyhenteen merkitystä, joten oikaisin linkin sinne, mihin se alun perinkin osoitti.  :) --Hippophaë 10. tammikuuta 2007 kello 21.35 (UTC)

Nathalie Sarraute

Hei, poistin bootin listaltasi Nathalie Sarraute -artikkelin, sillä korjasi sen heti. Toivottavasti en tehnyt väärin? --Alexius Manfelt 11. tammikuuta 2007 kello 05.45 (UTC)

Kiitos. Vikojen korjaaminen on erityisen suositeltavaa. Korjatut joutavat toki pois listalta. --Hippophaë 12. tammikuuta 2007 kello 00.06 (UTC)

PSA Peugeot Citroën

Hei, koetin parantaa artikkelin PSA Peugeot Citroën kieliasua. Jos tulos ei tyydytä, kerro mielellään tarkemmin mikä mättää. -- Piisamson 12. tammikuuta 2007 kello 09.56 (UTC)

Artikkelin kieliasu on parantunut, mutta ei ole vielä täydellinen. Ainakin seuraavat kohdat vaativat korjausta: Tuhaterottimena on suomessa väli (tai piste), ei pilkku (207,200 -> 207 000). Yhdyssanoissa on vikoja (Chrysler Europe-yhtiön -> Chrysler Europe -yhtiön, Citroën C7-malleja -> Citroën C7 -malleja, Peugeot Renault Volvo (PRV)-nimisestä -> Peugeot Renault Volvo (PRV) -nimisestä). Puhekieliset sanat eivät sovi asiatekstiin (brändistä -> merkistä, tuotemerkistä). Prosentti kirjoitetaan erilleen lukusanasta (30,22% -> 30,22 %). Sanajärjestys on valittava siten, etteivät lukusanat joudu peräkkäin (2005 5,4 %). Renault’n taivutusmuodoissa tarvitaan heittomerkkiä (Renaultin -> Renault’n). Desimaalierottimena on pilkku, ei piste (1.6 -> 1,6). Ilmaus "pitää hallussaan" vaatii partitiivia, joten objektia on taivutettava (44,94 % -> 44,94 %:a). Pilkkuvirheitä on jonkin verran, mutta niihin en nyt puutu. --Hippophaë 12. tammikuuta 2007 kello 15.02 (UTC)

Kurjenmiekkojen eli iiristen taksonomiasta

Heips! Kysyisin mikä olisi oikea taksonomia luokittelu kurjenmiekoille, kun en löydä yhtä oikeaa luokittelu tapaa. Mielestäni viljelykasvien nimistö on liian suppea tässä tapauksessa, esimerkiksi jos tekisin artikkeleita itse suvusta, sekä lajeista joita siitä ei löydy. Kelpaisiko esimerkiksi englannin wikin luokittelu? http://en.wikipedia.org/wiki/Iris_(plant). --Kieliopiton

Voit aloittaa suvusta kertovan artikkelin koostamisen kopioimalla lajiluettelon tänne englanninkielisestä Wikipediasta. Viljelykasvien nimistö ei juurikaan puutu taksonomiaan, vaan esittää niiden lajien nimet, joilla on suomenkielinen nimi. --Hippophaë 17. tammikuuta 2007 kello 22.58 (UTC)

Hyvä juttu,kiitos avusta =) Kieliopiton 18. tammikuuta 2007 kello 04.47 (UTC)

*:n kieli

Hei! Onko ikinä ollut mitään varma päätös artikkelin nimityskäytännöstä? Eli pitäisikö olla kaikkien kielten artikkelit tuossa muodossa, vaikkakin kielen nimi ei viittaa mihinkään muuhun kuin kyseiseen kieleen? Katsoin Kielen wikiprojektin sivulta, mutta en löytänyt mitään varmaa vastausta. -Yupik 19. tammikuuta 2007 kello 10.07 (UTC)

Yhtenäisestä käytännöstä ei ole päästy sopuun. Käytännössä toimivinta on nimetä kieliartikkelit tyyliin x:n kieli, koska näin vältytään nimiristiriitojen aiheuttamalta ylimääräiseltä työltä, kun artikkelien nimiä on muutettava sekä mallineita ja linkkejä päivitettävä jälkikäteen. --Hippophaë 20. tammikuuta 2007 kello 07.29 (UTC)

Ok, tiedoksi vaan, että afrikkalaisten kielten parissa on sitten oikein rutkaasti töitä :/ Yritän vähitellen siirtää ne sivut samalla kun lisään tekstiä niihin englannin- ja saksankielisen wikipediasta. -Yupik 20. tammikuuta 2007 kello 18.57 (UTC)

On ollut yleistä nimetä artikkeli ilman kieli-päätettä, jos sanalla ei tarkoiteta mitään (esim. kansaa tai valtiota) kuin ko. kieltä. Tällaisessa tapauksessa on turhaa lisätä jotain päätettä ylimääräiseksi vaivaksi. Uudelleenohjauksen voi tehdä päätteen kanssa. –Anchjo^(jutskaa) 20. tammikuuta 2007 kello 19.11 (UTC)

Keskustelua on käyty, suurin osa kannattaa lyhyempää muotoa. –Anchjo^(jutskaa) 20. tammikuuta 2007 kello 19.14 (UTC)

Aivan näin. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 20. tammikuuta 2007 kello 19.22 (UTC)

Olin lukenut kyseisen keskustelun ja minusta se ei ollutkaan yhtään selvää, mikä on oikeasti käytäntö. Monella viittamillani sivuilla ei ole myöskään kieliloota, joten voi hyvinkin epäillä, että ne ovat jäännöksiä jostain aikaisemmasta päätöksestä. Asiasta viidenteen olisi muuten hyvä idea herätä tuon projektin henkiin taas, esim. viikon yhteisartikkeli ois pop, kun monen kielen artikkeli on vain tynkä ja muissa wikipedioissa olisi vaikka kuinka materiaalia. Lähdettekö messiin? -Yupik 20. tammikuuta 2007 kello 19.49 (UTC)

Messissä ollaan. Yhteistyöartikkelistakin oli keskustelua, tosin kovin montaa kannatusääntä ei tullut. Itse ajattelin ottaa projektikseni puhutuimmista/tärkeimmistä kielistä kertovien artikkelien parantelemisen, ja minusta siinä olisikin hyviä yhteistyöartikkelin aiheita. –Anchjo^(jutskaa) 20. tammikuuta 2007 kello 19.53 (UTC)

Ehdotan muuten, että keskustelu jatkuu kieliprojektin keskustelusivulla. –Anchjo^(jutskaa) 20. tammikuuta 2007 kello 19.56 (UTC)

Sovittu! -Yupik 20. tammikuuta 2007 kello 20.57 (UTC)

Viipuri–Joensuu-rata

Muuten hyvä, mutta liikennepaikkalinkit eivät viittaa liikennepaikka-artikkeleihin vaan paikkakuntiin. Muutenkin nuo "Seisake 2 km" -tyyliset linkit voi jättää pois, niitä on Venäjällä satoja. --Tve4 31. tammikuuta 2007 kello 20.08 (UTC)

En muista, onko tästä sovittu jotakin aikaisemmin, mutta huomioin ehdotuksesi. --Hippophaë 9. maaliskuuta 2007 kello 21.14 (UTC)

Yhteen vai erikseeen?

Esim. Suomenruotsalaiset, baltiansaksalaiset ja Inkerinsuomalaiset kirjoitetaan yhteen, mutta esim Suomen romanit ja Makedonian albaanit erikseen. Onko joku syy miksi näin tehdään, itse en ainakaan näe eroa noilla termeillä. Mutta ilmeisesti yhteen on oikea muoto? Osaatko sanoa? --Kyzyl 13. helmikuuta 2007 kello 08.45 (UTC)

Onkos tuossa kyseessä vain vakiintumiskysymys? Pääasiassahan (tietääkseni) jos muodostetaan uutta yhdyssanaa, niin yleensä sanan keskellä ei ole genetiivimuotoa. Tarkemmin ottaen en otakaan kantaa.  • Black Eagle • 3. maaliskuuta 2007 kello 14.37 (UTC)

Yleinen kielenhuollon linja on, että vakiintuneet kansanryhmien nimet ovat yhdyssanoja ja vakiintumattomat kirjoitetaan erikseen. Raja on paikoin valitettavan häälyvä, joskin pientä merkityseroa on havaittavissa yhteen ja erikseen kirjoitettaessa: baltiansaksalaiset ovat keskiaikana Baltiaan muuttanutta saksankielistä väestöä, kun taas Baltian saksalaiset ovat Saksan kansalaisia, jotka asuvat tilapäisesti Baltian maissa esim. töiden tai opiskelun takia. Ne eivät siis muodosta samantyyppistä väestöryhmää kuin baltiansaksalaiset aikoinaan. --Hippophaë 9. maaliskuuta 2007 kello 21.14 (UTC)

Apua kaivataan

Miten translitteroisit tämän? Haluaisin kirjoittaa aiheesta artikkelin (oikealla otsikolla) ;). --Jetman 10. maaliskuuta 2007 kello 19.55 (UTC)

Vaikuttaa olevan syntymäpaikastaan huolimatta venäläinen tai valkovenäläinen, joten nimi on Anna Adamovna Borisevitš (patronyymi Adamovna jätetään pois artikkelin otsikosta). --Hippophaë 10. maaliskuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

Jotain tämän suuntaista arvelinkin. Kiitos vahvistuksesta! --Jetman 10. maaliskuuta 2007 kello 20.19 (UTC)

Täsmennyssivujen ulkoasusta

Sinulla tuntuu olevan varsin vahva näkemys siitä, miltä täsmennyssivujen pitää näyttää (nähdäkseni olet muotoillut myös täällä olevan ohjetekstin). Sivulla Laika (täsmennyssivu) on monta eri hakusanaa, joista osa on koirarotuja, osa ei. Minä olisin selkeyden vuoksi ryhmitellyt koirarodut omaksi ryhmäkseen sisentäen (tällä tavalla), mutta tällainen muotoilu ei ilmeisesti kelpaa. Lisäksi olisin halunnut täsmennyssivulla huomauttaa, että myös joitakin muita koirarotuja kutsutaan Venäjällä toisinaan laikoiksi, vaikka virallinen nimi on eri (esimerkiksi samojedinkoiraan, Самоедская собака, viitataan joskus nimellä Самоедская лайка). Täsmennyssivulla ei siis sinun mielestäsi saa esittää mitään muuta informaatiota tai lisähuomautuksia kuin hakusanat selitteineen? Ongelma ratkeaa, kun joku kirjoittaa yleisartikkelin laikakoirista, mutta tämä muotoilu ei ainakaan selkeyttänyt täsmennyssivua vaan on jopa harhaanjohtava. –Aslak 24. maaliskuuta 2007 kello 09.31 (UTC)

Täsmennän vielä: minusta nykyinen ohje on oikein hyvä ja kannatettava, mutta muotoseikkojen vaaliminen artikkelin tietosisällön kustannuksella menee jo liiallisuuksiin. –Aslak 24. maaliskuuta 2007 kello 09.40 (UTC)

Kiitos huomioista. Tässä ovat taustalla kielenhuollon ja erityisesti tyylinhuollon periaatteet. Eri käsitteitä selittävä täsmennyssivu koostuu tavallisesti yhdestä ainoasta virkkeestä, joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Luettelomerkit ovat vain tehokeino, jolla havainnollistetaan raskasta luetteloa. Toisin sanoen luettelo on muotoiltava siten, että luettelomerkit voidaan korvata pilkuilla ja ja-konjunktiolla siten, että virke on järkevä ja kieliopillisesti oikein muodostettu. Lisäksi tyylinhuollon vaatimuksena on, että luettelo on symmetrinen, mikä tarkoittaa sitä, että luettelon alkiot ovat rakenteeltaan ja muodoltaan samanlaisia. Toinen tärkeä seikka liittyy näkövammaisten mahdollisuuteen käyttää Wikipediaa. Puhesyntetisaattorilla ei saa luettelosta mitään tolkkua, jos se on kovin epäsymmetrinen. Luettelon perässä olevia lisähuomautuksia olen pyrkinyt välttämään joko poistamalla ne tarpeettomina tai lisäämällä ne sopivasti muotoiltuina luettelon jatkoksi. Ilmeisesti tällä kerralla valinta ei ollut kovin onnistunut. Pahoittelen. --Hippophaë 24. maaliskuuta 2007 kello 17.17 (UTC)

Aivan, ymmärrän kyllä perusperiaatteen ja näkövammaisnäkökulma on varteenotettava. Kuitenkaan täsmennyssivuja ei mielestäni pitäisi sitoa ehdottoman tiukasti tiettyyn formaattiin. Esimerkiksi Amazonas sisältää hyödyllistä tietoa, jota olisi vaikea muokata yhdeksi virkkeeksi luettelomerkein. Mutta ei tästä sen enempää, kirjoitan joskus tuon laika-artikkelin ja lisään huomautukset sinne. –Aslak 27. maaliskuuta 2007 kello 19.13 (UTC)

Kiuas

Poistit luokan Rakentaminen. Heitin kuitenkin sivulle luokan Rakennustekniikka - vrt. ko. luokan muu tavara. Sinänsä pikkujuttu. --Riisipuuro 20. huhtikuuta 2007 kello 00.01 (UTC) --

Rakentaminen ja Rakennustekniikka sisältävät varsin sekalaisia artikkeleja, jotka pitäisi luokitella täsmällisemmin. Mielestäni kiuas liittyy erityisesti saunaan, mutta ehkä asiasta on eri näkemyksiä. --Hippophaë 20. huhtikuuta 2007 kello 12.42 (UTC)

No näinhän se oikeastaan on. Rakennuspuolen tavaraa on aika hajanaisesti ja luokituksetkin osin epäjohdonmukaisia tai poikkeavia rakennusalan yleisistä rymittelyistä. Olen hieman korjaillut eri luokituksia jne. Isompikin luokkaremontti on tarpeen, mutta itse ainakin odottelen inspiraatiota siitä minkäläinen rakenteen tulisi olla. Vielä varsin vihreänä näissä wikihommissa ei viitsi vetäistä koko luokitusjärjestelmää heti uusiksi, vaikka rakennuspuoli onkin tuttua vähän joka nurkaltaan. Artikkeleissakin olisi kovasti tekemistä; ovat yleensä joko tynkiä tai kovin huteralla asiapohjalla. --Riisipuuro 20. huhtikuuta 2007 kello 15.12 (UTC)--

Chili

Muutin hieman tekstiäsi alusta. YamadaT 23. huhtikuuta 2007 kello 12.05 (UTC)

Ok. --Hippophaë 23. huhtikuuta 2007 kello 19.20 (UTC)

Kotus

Hei! Miksi siirsit Kotimaisten kielten tutkimuskeskus -artikkelin Kielitiede-luokasta Kielenhuolto-luokkaan? Toki Kotuksessa myös huolletaan kieltä, mutta se on vain pieni osa tutkimuskeskuksen toimintaa. --Elena 28. huhtikuuta 2007 kello 19.52 (UTC)

Ja miksi luokittelit esimerkiksi artikkelin jargonista samalla tavalla? –Anchjo^(jutskaa) 28. huhtikuuta 2007 kello 19.55 (UTC)

Siivosin kaiketi liian innokkaasti Kielitiede-luokkaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus sopii paremmin luokkaan ”Kielitieteelliset tutkimuslaitokset” ja jargon luokkaan ”Sosiolingvistiikka”. Siirrän. --Hippophaë 28. huhtikuuta 2007 kello 20.19 (UTC)

Siirrätkö? --Elena 25. toukokuuta 2007 kello 20.32 (UTC)

Pahoittelen. Jäi roikkumaan. Siirsin. --Hippophaë 25. toukokuuta 2007 kello 20.37 (UTC)

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2007

Eli mitä tarkoitat tuolla, että Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2007 -artikkelin vieraskielisten nimien translitterointia pitäisi parantaa? -DragonMaster- 29. huhtikuuta 2007 kello 11.01 (UTC)

Pelihallien ja venäläisten pelaajien nimet on kirjoitettu järjestelmällisesti väärin. Niitä ei saa kopioida englanninkielisestä Wikipediasta, vaan ne pitää translitteroida suoraan venäjänkielisestä nimestä. --Hippophaë 29. huhtikuuta 2007 kello 11.05 (UTC)

Yritin translitteroida Khodynka Arenan nimen, sen venäjänkilisen nimen eli Ледовый дворец спорта на Ходынском поле mukaan. Tulokseksi tuli: Ledoyi dvorets sporta na Hodynskom pole. Tuoko sitten on hallin oikea nimi, jota kuuluu käyttää fi-wikissä? -DragonMaster- 29. huhtikuuta 2007 kello 11.41 (UTC)

Ледовый дворец спорта tarkoittaa jäähallia ja kyseinen kuvateksti on kokonaisuudessaan sanatarkasti ”jäähalli Hodynskoje polessa”. Ilmeisesti hallia kutsutaan lyhyesti Hodynkaksi, Hodynka-halliksi ja Hodynka-areenaksi, vaikka venäjänkielisellä sivulla ei asiaa ole mainittu. Artikkelin taulukoissa käyttäisin halleista nimiä Hodynka ja Mytištši. --Hippophaë 29. huhtikuuta 2007 kello 12.21 (UTC)

Ilman -areena päätettä? -DragonMaster- 29. huhtikuuta 2007 kello 13.42 (UTC)

Minusta se voi olla ilman, koska ylempänä on selitetty, että kyse on jäähallista. --Hippophaë 29. huhtikuuta 2007 kello 13.48 (UTC)

Entäs linkitys? Pelkkä Hodynka vai Hodynka-areena? -DragonMaster- 29. huhtikuuta 2007 kello 15.50 (UTC)

Artikkeli on nimellä Hodynka (jäähalli), josta täsmenne piilotetaan näin: Hodynka. --Hippophaë 29. huhtikuuta 2007 kello 19.44 (UTC)

Ok. En ole ennen huomannukkaan koko artikkelia... -DragonMaster- 30. huhtikuuta 2007 kello 12.46 (UTC)

Kumpi näistä muodoista on oikea: Jääkiekon miesten maailmanmestaruuskilpailut vai Miesten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut? -DragonMaster- 1. toukokuuta 2007 kello 15.15 (UTC)

Jälkimmäinen kuulostaa paremmalta. --Hippophaë 2. toukokuuta 2007 kello 19.14 (UTC)

Miksi vandalisoit

Olet jälleen täysin väärässä. Puolueesta käytetään nimeä, jota puolue itse käyttää. Ja ruotsissakin on sosialidemokraattinen puolue. Vai missä sanotaan, että se pitää kirjoittaa kahdella a-kirjaimella. Se ei riitä on joku yleinen näkemys on Suomessa. Kielitoimisto ei ole tässä auktoriteetti ei muuten missään kieliasiassa. Pitää olla vankempi todiste. Tomintasi nimen vääntämisen suhteen lähentelee vandalismia, ellei se jo sitä ole? --Alexius Manfelt 7. toukokuuta 2007 kello 18.55 (UTC)

Pahoittelen, mikäli oikeakielisyyteen pyrkiminen on aiheuttanut närkästystä. Suomea kirjoitetaan yleisesti hyväksyttyjen normien mukaisesti, ja niistä poikkeaminen vaatii aina perusteluja. Pyydän ystävällisesti toimittamaan luotettavan lähteen, joka tukee näkemystäsi. Sellaiseksi kelpaa esimerkiksi tieto siitä, millä suomenkielisellä nimellä puolue on kirjattu johonkin puoluerekisteriin tai vastaavaan. --Hippophaë 7. toukokuuta 2007 kello 21.43 (UTC)

Siis höpsis mitä höpäjät. Esimerkisi Ruotsin Sosialidemokraattinen puolue kirjoittaa itse oman suomenkielisen nimensä juuri yhdella a-kirjaimella. Ei siinä mitään rekisteriä vaadita. Se on vain yksinkertaisesti totta. Voitko esittää suomenkielen säännön, jossa edellytetään juuri tuon puolueen ruotsalaisen puolueen nimen kirjoittamista kahdella a-kirjaimella. Sinulla on todistusvelvollisiis, jos haluat muuttaa käytäntöä. Perinnettä on kunnioitettava ja kuten olen aiemminkin sanonut, kielitoimisto ei voi määrätä, eikä voiantaa kuin suosituksia. Miksi olet uppiniskainen ja paavillisempi kuin paavi itse? Kieli on kuitenkin elävä imiö ja sen tulee kehittyä ja toimia yhteiskunnassa. Lue muuten Hakulisen ja kumppaneiden uusin kielioppi, niin ymmärrät. Toisekseen olet ryhtynyt palautussotaan, se ei ole sallitua. Ei myöskään ylläpitä saa ryhtyä palautussotaan, se on häneltä vielä suurempi virhe kuin tavalliselta käyttäjältä. Yksinkertaisesti toivon sinun palauttavan artikkelin asuun johon sen korjasin. Muuten myös ylläpitäjiä, ja varsinkin juuri heitä, koskee määräys keskustella asiasta ilman palautussotaan ryhtymistä. Missä olet keskustellut, et ainakaan artikkelin keskustelusivulla? Ei voi kuin ihmetellä haluasi vandalisoida. Voisit keskittyä omien artikkeleiden kirjoittamiseen ja jättää kielenhuollon aivan muille, osaaville henkilöille. --Alexius Manfelt 8. toukokuuta 2007 kello 03.29 (UTC)

Puolueen suomenkielisillä sivuilla ja puolueohjelmassa puhutaan kahden a:n sosiaalidemokratiasta ja Ruotsin sosiaalidemokraattisesta puolueesta, mutta nämä eivät sitten ilmeisesti kelpaa todistusaineistoksi. --Silvonen 8. toukokuuta 2007 kello 03.43 (UTC)

Puolueen virallinen nimi rekisterissä näyttää tosiaan olevan kirjoitettu yhdellä a:lla[2]:

Rek.nro Kotipaikka Ensirek.pvm Viimrek.pvm Nimi

5.551 Helsinki 26.08.1921 02.09.2005 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.

Rekisteristä löytyy yhdistyksiä joiden nimessa sosiaalidemokrattinen yhdellä a:lla kirjoitettuna 433 kpl, kahdella a:lla 10 kpl. -- Riisipuuro 8. toukokuuta 2007 kello 16.06 (UTC) --

Tämä tieto koskee Suomen Sosialidemokraattista Puoluetta, ei siis Ruotsin sosiaalidemokraattista työväenpuoluetta. --Hippophaë 11. toukokuuta 2007 kello 20.02 (UTC)

No tosiaan; keskustelutekstin pohjalta kuvittelin aiheeksi ihan kotimaisen SDP:n. --Riisipuuro 12. toukokuuta 2007 kello 17.30 (UTC)--

Puolueen ruotsinkielinen nimi on Sveriges socialdemokratiska arbetareparti. Puoluetta ei ilmeisesti ole rekisteröity suomenkielisellä nimellä, koska et pyynnöstäni huolimatta ole toimittanut asianmukaisia lähteitä väitteidesi tueksi. Täten joudumme tyytymään puhtaaseen käännökseen. Sanakirjasta katsomalla selviää, että Sverige on Ruotsi, socialdemokratisk on sosiaalidemokraattinen ja arbetar(e)parti on työväenpuolue, joten puolueen koko nimi on Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue. Edellä käytin MOTin sanakirjoja [3], mutta mikä tahansa muukin ruotsi–suomi-sanakirja kelpaa. Jos asiassa on vielä jotakin epäselvää, autan mielelläni. Muun keskustelun toivon siirtyvän puoluetta käsittelevän artikkelin keskustelusivulle. --Hippophaë 11. toukokuuta 2007 kello 20.02 (UTC)

Kanssasi on turha keskustella. Jotenkin tuntuu siltä, että ns. kielenhuoltoon hakeutuvat pienisieluiset ja pienimieliset yksilöt. Koska haluat muutosta, niin sinulle on todistusvelvollisuus, että puolueen nimi on 1900-luvun alusta lähtien käännetty kuten sinä sen haluat kääntää. Puolueelle on näet pitkä historia. Muutos näet pitää perustella ja tuo sinun esittämäsi perustelu on vain höpinää höpinän päälle. --Alexius Manfelt 11. toukokuuta 2007 kello 20.24 (UTC)

Älä viitti Alexius, joiltakin vaan puuttuu historiantaju. Jotkut luulee että maailma alkoi, kun he syntyivät. --Ulrika 12. toukokuuta 2007 kello 06.28 (UTC)

Wikipediassa käytetään nykysuomea. Ei 1500-luvun asioistakaan kirjoiteta täällä Agricolan suomella. --Hippophaë 11. toukokuuta 2007 kello 20.49 (UTC)

Hiekkalaatikkoni

No, onko nyt parempi? En osaa käyttää Wikipediaa kovin hyvin. Voit muokata niitä itse, jos en onnistunut. Nawulf 11. toukokuuta 2007 kello 21.05 (UTC)

Kiitos, näyttää hyvältä. Kestää hetken, ennen kuin luokat poistuvat myös Halutut luokat -sivulta. --Hippophaë 11. toukokuuta 2007 kello 21.11 (UTC)

Viron sosialistinen neuvostotasavalta

Oletko tarkistanut, mikä oli Eestin Sosialistisen Neuvostotasavallan nimi suomen kielellä asiateksteissä 1940-1991? 85.214.72.36 12. toukokuuta 2007 kello 11.20 (UTC)

Asiateksteissä käytetään vaihtelevasti nimiä Viron sosialistinen neuvostotasavalta ja Eestin sosialistinen neuvostotasavalta – vuoden 1991 jälkeen pääasiassa ensiksi mainittua. --Hippophaë 12. toukokuuta 2007 kello 12.08 (UTC)

Louperibot

Hi,

thank you for informed me about my problems. I answer on my discussion page.

Utilisateur:Louperivois for Utilisateur:Louperibot

Luokka:Naistentaudit

Tere, olit näköjään poistanut aneorreasta luokan naistentaudit ja yhdistänyt artikkelin luokkaan Sukupuolielinten sairaudet. En itse tunne tämän foorumin luokitteluja, mutta tavallisesti naistentaudeille on ihan oma paikkansa ja toivottavasti sille saralle tulee paljon artikkeleita. Gynegologiaa vastaavaan miesten urologiaan tullee jatkossa myös toivottavasti läjäpäin artikkeleita, joten omasta mielestäni jo nyt on syytä jakaa nämä kahteen alaluokkaan. IMHO. Cade 19. toukokuuta 2007 kello 13.49 (UTC)

Luokkia voi luoda lisää tarpeen mukaan. Poistin artikkelin luokituksesta luokan Naistentaudit, koska sellaista ei vielä ollut, ja siirsin artikkelin lähinnä sopivaan luokkaan. --Hippophaë 19. toukokuuta 2007 kello 22.06 (UTC)

Lähinnä sopiva luokka on gynekologia, joka oli jo olemassa. --Ulrika 20. toukokuuta 2007 kello 05.07 (UTC)

Urheilusarjojen kaudet

Hei! Olit merkinnyt muun muassa artikkelin Englannin Valioliiga -kausi 2006–2007 siirrettäväksi nimelle Englannin Valioliigan kausi 2006–2007. Itselleni tuosta nykyisestä nimestä pistää silmään lähinnä tuo väli ennen yhdysmerkkiä, sillä sarjan nimihän on Valioliiga ja Englanti toimii ikään kuin täsmennyksenä, joten parempi muoto olisi kenties Englannin Valioliiga-kausi 2006–2007. Sinä et kuitenkaan ilmeisesti tätä hakenut, eli onko tuossa yhdysmerkillisessä muodossa kieliopillisesti jotain vikaa? Pitäisikö myös esimerkiksi NHL-kausi 2006–2007 siirtää nimelle NHL:n kausi 2006–2007? –Kooma 3. kesäkuuta 2007 kello 17.45 (UTC)

En tunne aihealuetta, joten en ruvennut artikkeleja itse siirtelemään. Nykyinen nimi on joka tapauksessa väärin. Hahmotan, että ilmauksen "Englannin Valioliiga" sanat liittyvät kiinteimmin yhteen, jolloin "kausi" liittyy tähän luontevimmin ehdotukseni mukaisesti genetiivin avulla, ja lopuksi vuosiluvut täsmentävät käsitettä ajallisesti. Ilmaus "Englannin Valioliiga-kausi 2006–2007" antaa asiaa tuntemattomalle vaikutelman, ikään kuin nimi vaihtelisi vuosittain, esim. ensi vuonna voisi olla Englannin Superliiga-kausi 2007–2008 jne. Mutta siirrä kuten parhaaksi katsot. En puutu asiaan, kunhan nimi on kieliopillisesti oikein. --Hippophaë 3. kesäkuuta 2007 kello 18.13 (UTC)

Jakuutin/sahan translitteroinnista

Hei osaisitkohan sanoa mitään jakuutin/sahan translitteroinnista. =) En ole mistään löytänyt ohjetta sen translitteroinnista suomen kieleen. En-wikin artikkelissa on jakuutin kirjainten IPAn mukaiset vastineet. Lisäksi löysin sivun, missä on ohje jakuutin translitterointiin viroksi ja toisen sivun missä jakuutinkielisiä nimiä on translitteroitu saksaksi. Tein näiden pohjalta taulukon, jonka olisin lähettänyt sinulle sähköpostitse, mutta sinulla ei ollut määriteltynä sähköpostiosoitetta. Päänvaivaa tuottavat lähinnä Х х ja Һ һ kirjaimet. --Kyzyl 17. kesäkuuta 2007 kello 17.28 (UTC)

Jakuutinkielisten sanojen translitterointiin ei ole olemassa suomalaista standardia. Yliopistoilla saattaa olla käytössä jokin translitterointitapa, mutta en löytänyt sellaisesta tietoa. Suositeltavinta lienee käyttää ISO 9 -standardin mukaista translitterointia, koska se on kansainvälinen ja kattaa myös jakuutin aakkoston. En osaa kuitenkaan suoraan sanoa, miten käyttökelpoinen se on ja miten paljon se aiheuttaa eroja eri menetelmillä translitteroituihin jakuutin sanoihin. Kannattaa tehdä ensin vertailuja ja ottaa standardi sitten käyttöön, jos näyttää hyvältä. --Hippophaë 18. kesäkuuta 2007 kello 18.00 (UTC)

Jos sopii, niin käyn tässä nyt läpi vähän näitä ongelmakohtia. =)

Ҥ ҥ (äng-äännettä vastaava kirjain) ISO 9 ja ylempänä mainitsemani saksankielinen lähde käyttävät siitä kirjainta Ṅ ṅ, mutta vironkielen ohje kirjainta Ƞ ƞ. Tässähän nyt ei ole varsinaista ongelmaa, mutta kumpi on suotavampi kirjain suomenkieliselle sivulle, itsestäni tuo Ƞ ƞ on tutumpi. Joissain turkkilaisissa kielissä käytetään myös merkkiä Ň ň. Vai pitäisikö tyytyä ng yhdistelmään?

Һ һ: IPA 9 antaa Ḥ ḥ, kun taas saksalainen lähde käyttää tavallista H:ta, vironkielen ohje käyttää H:ta, jossa on alapuoella jokin merkki, mutta en saa selvää että onko se sama kuin IPA 9:ssä.

Х х: IPA 9 ja viron kielen ohje käyttävät H h, saksankielinen lähde käyttää Ĥ ĥ kirjainta.

Э э: IPA 9 käyttää È è, saksankielinen sivu translitteroi sen Ä äksi ja viron kielen ohje puolestaan E eksi.

Tataarin kielessä, joka on turkkilainen kieli, kuten jakuuttikin, on siirrytty kyrillisestä latinalaiseen kirjaimistoon. Tataarissa kyrillinen Х -> latinalainen X ja kyrillinen Һ puolestaan latinalainen H. Internetkäyttöön tarkoitettu tataarin latinalainen versio, joka käyttää vain ns. peruskirjaimia käyttää Х:stä merkintää Kh. Э on tataarissa translitteroitu E:ksi ja Ä:tä vastaa kyrillinen Ә.

Baškiiri ja kazakki toimivat Х ja Һ kirjainten kohdalla samalla tavoin kuin tataarikin. Uzbekki ja Karakalpakki translitteroivat kyrillisen Х:n X:ksi ja latinalaista H:ta näiden kielten kyrillisessä versiossa vastaa ҳ.

Suomen kielen kohdalla kyrillisen Х:n translitterointi X:ksi ei varmaankaan tule kysymykseen. Eli pitäisikö kyrillinen Х translitteroida suomeksi H:ksi ja Һ Ḥ:ksi. (Toisaalta kyrillinen Х monesti äännetään kh:ksi, mutta ei sitä venäjänkään kohdalla translitteroida suomeksi kh:ksi vaan h:ksi, toisin kuin monissa muissa kielissä.) Ja Э puolestaan Ä:ksi, kuten saksassa ja eikö tuo IPA 9:n antama kirjainkin voida luokitella Ä:ksi. Tätä tukee mielestäni myös se että lähes kaikissa turkkilaisissa kielissä on jonkinlainen Ä-kirjain.

eli jakuutinkielinen alueen nimi Аллараа Халыма улууһа olisi tämän perusteella suomeksi Allaraa Ĥalyma uluuha tai Allaraa Halyma uluuḥa tai Allaraa Khalyma uluuha. Tällä hetkellä ainakin kaikki улууһа -artikkelit on muodossa uluuha. Ja viimeisin versio olisi myös suomen kielen kirjoituksen kannalta helpoin.

ja vastaavasti Өлүөхүмэ (ven. Олёкминск) olisi Ölüöhümä tai Ölüöĥümä tai Ölüökhümä.

--Kyzyl 18. kesäkuuta 2007 kello 21.31 (UTC)

Kommentoin aluksi kirjaimittain:

Ҥ ҥ – KNABin järjestelmä käyttää kirjainta Ŋ ŋ, joka käytetään mm. pohjoissaamessa, ei siis kirjainta Ƞ ƞ. Tataarissa käytetään kirjainta Ñ ñ (n ja tilde), ei siis kirjainta Ň ň (n ja hattu).

Нь нь – ISO 9 käyttää kirjainta Nʹ nʹ (n ja prime) ja KNAB yhdistelmää Nj nj. Tämän translitteraatioksi sopisi hyvin myös espanjasta tuttu Ñ ñ (n ja tilde).

Һ һ – ISO 9:ssä Ḥ ḥ (h ja alapuolinen piste), KNABissa Ḩ ḩ (h ja sedilji). Järkevä translitteraatio voisi olla myös h, mutta vertaile seuraavaan kirjaimeen.

Х х – ISO 9:ssä, KNABissa ja suomalaisessa translitteraatiossa H h. Kirjainta ei äännetä kuten yhdistelmää kh, vaikka joidenkin kielten translitteraatio voisi antaa sellaisen vaikutelman. Kyseessä on voimakas h-mainen äänne, joka on esim. suomen sanassa nahka [ˈnɑxkɑ]. Saksankielisellä sivulla olevan translitteraation Ĥ ĥ alkuperä on minulle epäselvä. Tataarin järjestelmä on varsin järkevä, koska siinä kyrillinen Х on latinalainen X ja kyrillinen Һ on latinalainen H.

Э э – Varsin kirjavasti translitteroitu eri järjestelmissä, joskin KNABin järjestelmä on mielekkäin, sillä kirjainta käytetään äänteen [e] merkitsemiseen, ei siis äänteen [æ].

Ongelma on siis varsin monimutkainen eikä sen ratkaisemiseen ole hyvää menetelmää. Tein eri menetelmien kesken vertailuja, joista annan tässä lyhyet katsaukset:

ISO 9 – kansainvälinen standardi, joka kattaa jakuutin tarpeet, mutta ei ota huomioon riittävästi jakuutin ääntämystä ja johtaa paikoin varsin kummallisiin translitteraatioihin.

KNABin järjestelmä – kattaa jakuutin tarpeen ja yhdistää mielekkäästi ääntämyksen ja oikeinkirjoituksen, mutta on kehitetty vain yhden kielitieteellisen tutkimuslaitoksen tarpeita varten. Suomen kansallinen translitterointitapa, jos sellainen olisi olemassa, olisi hyvin samanlainen.

Jakuutin latinalainen aakkosto – kattaa ilmeisesti hyvin jakuutin tarpeet, mutta oli käytössä vain 1929–1939, eikä siihen ilmeisesti sellaisenaan enää palata.

Saksankielisellä sivulla käytettävä järjestelmä – ilmeisesti toimiva, mutta standardoimaton ja sisältää omituisia ratkaisuja.

Turkkilaiskielten latinalaisperäinen aakkosto – on ilmeisesti kehitteillä myös jakuutin tarpeita varten, mutta se ei ole vielä valmis, joten sen käyttö on hankalaa. Valmistuessaan se ratkaisisi kaikki edellä esitellyt translitterointiongelmat.

--Hippophaë 20. kesäkuuta 2007 kello 15.56 (UTC)

Kiitos vaivannäöstäsi.

Х х ja Һ һ - nämä ovat mielestäni suurin ongelma tässä translitteroinnin yrittämisessä. Voisiko molemmat translitteroida latinaiseksi H:ksi? Koska ainakin [en:Sakha language|en wikin artikkelissa] Һ һ:n äänteenä on /h/. Minä olisin ainakin sitä mieltä että Һ һ on lähempänä latinalaista h:ta kuin Х х. Toisaalta jos jompaakumpaa lähtee merkitsemään, jollakin "erikois-h:lla" niin suurin osa lukijoista ei tiedä mitä se esittää. Tataarin käytäntö olisi yksiselitteinen, mutta siinähän latinalainen X vastaa eri äännettä kuin esim X suomessa vastaa (vai käsitinkö oikein?).

Ё ё - tämä kirjain translitteroidaan Knabissa ë:ksi. Ja se on ainakin jossain merkitty ä:ksi.

Ja jos vielä viitsisit kertoa milloin Й й on j ja milloin i? Saksankielinen sivu, KNAB ja en-wikin artikkeli antavat vastineeksi j:n, mutta ainakin venäjän kohdalla se on suomessa monesti i. Sellaisen säännön muistan, että sanan alussa j, muuten i, mutta nuo edellä mainitsemani lähteet käyttävät ainakin jakuutin kohdalla j:tä myös sanan keskellä.

Ongelma on kyllä varsin moninainen, ja täytyy toivoa että tulevaisuudessa tähän löytyisi jokin virallinen ratkaisu. --Kyzyl 20. kesäkuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

Tässä jakuuttien perinteisestä Ysyah kesäjuhlasta kertovassa kuvakoosteessa on jakuutinkielinen musiikki ja myös sanat. Yritin kuunnella Х х ja Һ һ eroja, muttei minun kielikorvani ainakaan niitä erottanut. --Kyzyl 20. kesäkuuta 2007 kello 20.43 (UTC)

Suomen kielessä on neljä erilaista ”h:ta”, mutta niitä kaikkia merkitään kirjaimella h. Kielitieteessä niitä kutsutaan saman foneemin allofoneiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomenkielinen ei luontaisesti huomaa ääntämyseroa eri ”h:iden” välillä, mutta erottaa kuitenkin helposti vieraskielisen puheesta, jos tämä ääntää h:n väärin. Vastaavasti esimerkiksi japanin tai korean puhuja ei osaa luontaisesti tehdä eroa l:n ja r:n välillä, koska ne ovat heidän kielissään saman foneemin allofoneja. Jakuutissa Х [x] ja Һ [h] ovat eri siis foneemeja (ääntämisohje hakasulkeissa) – toisin kuin suomessa. Jakuutin puhuja ihmettelee varmasti yhtä paljon suomalaisen kyvyttömyyttä erottaa näitä äänteitä toisistaan, kuin suomalainen ihmettelee japanilaisen kyvyttömyyttä l:n ja r:n erottamisessa. Toivottavasti tämä havainnollisti hiukan, miksi jakuutissa on kirjaimet Х ja Һ. Jos kuuntelet tarkkaan mainitsemaasi videota, huomaat eron ainakin kohdassa "Ханна-ханна” [xannaxanna], jossa kyrillinen х ääntyy voimakkaana kurkku-h:na, joka ei ole suomessa mahdollinen sanan alussa ja siksi helpoiten erotettavissa. Tataarissa latinalainen x on tämän saman äänteen merkki, kun taas latinalainen h on äänteen [h] merkki. Vastaava kirjoitus- ja ääntämysero on myös azerissa, turkmeenissa ja uzbekissa. Käytännössä siis myös jakuutin Х ja Һ on translitteroitava eri kirjaimiksi.

Jakuutissa ei tarvita kyrillistä kirjainta ё. Ehkä sekoitat sen johonkin muuhun. Э on jakuutin ainut ”e-mäinen” kirjain. Venäjän й translitteroidaan suomessa varsin kirjavasti i:ksi, j:ksi tai jätetään kokonaan pois. Venäjässä on äänteen [j] merkitseminen muutenkin varsin monimutkaista. Jakuutissa äännettä merkitään kuitenkin järjestelmällisesti kirjaimella й, jolloin se on mielekästä translitteroida aina j:ksi. Jakuutissa on siis kaikkiaan 13 kirjainta, joiden translitterointi on ongelmallista: ҕ (ğ), дь (dj, đ, dʹ *), и (i), й (j), ҥ (ng, ŋ, ṅ*), нь (nj, ñ, nʹ*), ө (ö, ô*), ү (ü, y, ù*), һ (h, ḩ, ḥ*), х (x, h*), ч (tš, č*, c, tj), ы (y*, ı) ja э (e, è*). Sulkeissa on erilaisia translitterointivaihtoehtoja, ja ISO 9 -standardin mukaiset translitteraatiot olen merkinnyt asteriskilla (*) silloin, kun tarjolla on useita vaihtoehtoja. Asian selvittelyyn minulla on lähinnä kolme vaihtoehtoa: (1) tutkitaan kartastojen ja tietoteosten avulla, miten jakuutinkielisiä sanoja yleisesti translitteroidaan, (2) pyydetään apua Kielitoimistosta tai (3) kysytään neuvoa Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta. Veikkaan, vaihtoehdosta 3 saadaan asiantuntevin, joskaan ei välttämättä nopein apu ongelmaan. --Hippophaë 25. kesäkuuta 2007 kello 00.31 (UTC)

Aivan kyllähän nuo "h-kirjaimet" erottaa, mitähän olen tuonne aikaisemmin oikein kirjoittanut. =). Jos kyrillisen Х:n translitteroisi latinalaiseksi X:ksi, kuten on tehty eräissä muissa turkkilaisissa kielissä, niin se saattasi johtaa suomalaista lukijaa harhaan, koska suomalainen kuitenkin käsittäisi sen merkitsevän meidän x-äännettämmme. Tokihan voisi laittaa sanan jälkeen ääntämisohjeen selventämään. Kun jakuutit itse kirjoittavat kieltään latinalaisilla kirjaimilla, näyttävät he käyttävän menetelmää X (kyr.) = X (lat.), mutta tämä on vain epävirallinen huomio minkä tein keskustelupalstalla. й-kirjaimen kohdalla olen tehnyt saman huomion, että se on jakuutissa aina j, minua sotkikin nyt tuo venäjän sekava käytäntö.

Minusta дь ja нь kirjainten kohdalla on parasta käyttää dj ja nj vastineita, koska ne on alkupeäiskielessäkin periaatteessa merkitty kahdella merkillä ja koska suomen kieltä kirjoitetaan melko yksinkertaisella merkistöllä (pelkästään š-kirjaimen esiintyminen tuottaa joillekin vaikeuksia), niin olisi parasta käyttää noita selviä muotoja, eikä esim dʹ. Sama pätee myös ө-kirjaimeen, on ehkä parasta käyttää suomen kielessä esiintyvää ö-kirjainta, kun äänne on kuitenkin sama tai lähes sama. Minusta jakuutin һ-kirjain vastaa suomen h-kirjainta enemmän kuin jakuutin x-kirjain, jolloin һ olisi hyvä myös translitteroida h:ksi ja käyttää x:n translittroinnissa jotain toista merkkiä. Mutta kai se olisi selvintä kysyä Helsingin yliopistolta asiaa. Mitenköhän tällöin tulisi toimia? --Kyzyl 25. kesäkuuta 2007 kello 20.44 (UTC)

Jaa. Jos asia olisi vielä hieman lähempänä sydäntäni, niin valintani olisi varmaankin soittaa Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen kansliaan ja tiedustella mahdollisimman lyhyesti ja selkeästi, kuka laitoksen väestä osaisi luultavimmin ottaa kantaa Siperiassa puhutun jakuutin kielen translitteroimiseen. Lisäksi kysyisin, kannattaako kyseistä henkilöä mieluiten tavoitella sähköpostitse, puhelimitse, kirjeitse vaiko jollakin muulla tapaa. Valitettavasti en juuri tunne laitoksen nykyistä henkilökuntaa; kymmenisen vuotta sitten siellä olisi uskoakseni suhtauduttu myönteisesti tällaisiin tiedusteluihin. – Jippe 5. heinäkuuta 2007 kello 04.29 (UTC)

No täytynee yrittää. Taitaa olla porukkaa vaan lomalla tähän aikaan, no kysymällähän se selviää. Netissä surffatessani huomasin että jakuutit/sahat translitteroivat itse tekstiänsä siten että kyrillistä x vastaa latinalainen x ja kyrillistä һ vastaa latinalainen h. Eli samoin kuin esim tataarissa ja turkmeenissa on tehty siirryttäessä latinalaisen kirjaimiston käyttöön. Se on sitten eri asia miten suomenkielinen lukija tajuaa että x ei olekaan x vaan voimakas kurkkuhoo. Ääntämisohjeellahan se kai selviäisi, mutta en taida olla kovin hyvä niitä tekemään. --Kyzyl 5. heinäkuuta 2007 kello 07.43 (UTC)

Ehkä jakuutin translitteroinnin kehittäminen voi pahimmassa tapauksessa odottaa elo-syyskuuta, jolloin opetus vasta hiljalleen alkaa. Ainakin vanhoina hyvinä aikoina se oli yliopistoissa hedelmällistä aikaa, kun ihmiset ehtivät keskustella myös muusta kuin käsillä olevista velvollisuuksista. x:n käyttäminen tuossa synnyttää toki omat ongelmansa, samoin kuin vaikka pinyinin q, mutta olisin taipuvainen sitä kannattamaan. – Jippe 5. heinäkuuta 2007 kello 19.23 (UTC)

Lähetin asiasta tiedustelun välikäsien kautta Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselle. Mahdollista vastausta joudumme varmasti odottelemaan jonkin aikaa. --Hippophaë 9. heinäkuuta 2007 kello 11.47 (UTC)

Entiset asemat

Kun lakkautetuille asemille on olemassa Luokka:Suomen entiset rautatieasemat, olisi mukava jos käyttäisit sitä. Ja nimen "entiset" ei tarkoita tässä tapauksessa purettuja tms. --Tve4 24. kesäkuuta 2007 kello 07.04 (UTC)

Koen luokan ongelmallisena, koska muodostaa pääluokassaan yksinäisen sivuhaaran. Yleensä koko artikkelijoukko on tällaisissa tapauksissa pyritty jakamaan kokonaan alaluokkiin. Lisäksi "entinen" ja "nykyinen" eivät ole kovin mielekkäitä luokitteluperusteita. Esimerkiksi kirjailijat ovat kirjailijoita riippumatta siitä, ovatko lopettaneet uransa tai jopa heittäneet henkensä. Mikäli rautatieasemia on jatkossa jaettava maantieteellisesti pienempiin alaluokkiin, täytyy entisten rautatieasemien luokan tarpeellisuutta pohtia uudelleen. Yritän jatkossa muistaa luokan olemassaolon. --Hippophaë 25. kesäkuuta 2007 kello 00.49 (UTC)

Luettelo Helsingin puistoista

Tervehdys, Hippophaë! Tulin perustaneeksi Luettelon Helsingin puistoista. Jos sinulla on aikaa, jaksaisitko lukea asianomaisen keskustelusivun ja ottaa kantaa erityisesti siihen, minkä lähteitten mukaan puistonnimien oikeinkirjoitukset kannattaisi tarkistaa? Olen myös miettinyt, onko suomenkielisen Wikipedian aktiivijoukoissa henkilöitä, joita tällainen hanke erityisesti kiinnostaisi. Omat motiivini ovat itsekkäät ja laiskat: tarvitsen tietoa aihepiiristä, mutta mahdollisuuteni koota sitä ovat rajalliset. – Mukavia kesäsäitä toivotellen Jippe 5. heinäkuuta 2007 kello 04.19 (UTC)

Kartastot ovat varsin hyviä nimistölähteitä. --Hippophaë 9. heinäkuuta 2007 kello 11.54 (UTC)

Malline:Tynkä/Rakentaminen

Hei! Täydensit ko. mallinetta ja samalla vaihdoit tynkäluokan nimen Rakentaminen-tyngät > Rakentamistyngät. Ajatuksena oli varmaan vaihtaa luokkasivu uudelle nimelle, ei vahinko? (Toistaiseksi luokkalinkki näkyy punaisena koska sivu on vanhalla nimellä.) Terv. --Riisipuuro 19. heinäkuuta 2007 kello 20.06 (UTC)--

No, käänsin sen toistaiseksi takaisin. Rakentaminen-tyngät on kyllä vähän kökkö nimi. --Riisipuuro 21. heinäkuuta 2007 kello 08.36 (UTC)--

Luokkien nimenmuutos ei onnistu, vaan on poistettava vanha luokka ja luotava uusi. Luokan nykyinen nimi on omituisesti muodostettu. Suomeksi sanotaan "rakentamistyngät". --Hippophaë 21. heinäkuuta 2007 kello 18.40 (UTC)

Voin rustata tuon luokan uusiksi Rakentamistynkänä. Terv. --Riisipuuro 21. heinäkuuta 2007 kello 18.48 (UTC)--

Kiitoksia. --Hippophaë 21. heinäkuuta 2007 kello 18.50 (UTC)

Viron rataverkosta

Mistä kaikkialta olet kaivanut tietoja Viron rataverkosta? Olen saanut Raudteeinspektsiooniin sivuilta ja aikatauluista aika paljon irti, mutta Wikipediaan lisäämilläsi Virolaisia rataosuuksia käsittelevillä sivuilla on yhtä ja toista yksityiskohtaa, joihin en ole törmännyt. Aihetta lienee käsitelty ainakin Neuvostoliiton rataverkkoa sivuavassa kirjallisuudessa. Niin tai näin, olisin kiinnostunut aiheesta, joten jos sinulta sattuu lähteluetteloa löytymään, sellaista kaipaan. --Kommentin jätti Sjlain (keskustelu – muokkaukset).

Tiedot ovat löydettävissä verkosta. Joihinkin artikkeleihin olen lisännyt linkit lähteisiin, mutta osasta valitettavasti puuttuvat, eikä minulla ole koottuna niistä valmista luetteloa. Jos jokin erityinen yksityiskohta kiinnostaa, esitä tarkentavia kysymyksiä asiaa käsittelevän artikkelin keskustelusivulla. Yleisluontoista keskustelua saa toki jatkaa myös tässä ketjussa. --Hippophaë 25. heinäkuuta 2007 kello 15.16 (UTC)

Raision vaakunasta

Terve! Sinä kun olet joitakin vaakunoita piirrellyt Commonsiin niin kiinnostaisiko parannella aikoinaan tekemääni Raision vaakunaa? Nykyinen tuotos on aika surkean laatuinen. --Hapo 2. elokuuta 2007 kello 19.14 (UTC)

Lisään vaakunan työlistalle. Kohde on melko haastava, joten menee jonkin aikaa, ennen kuin saan valmiiksi. --Hippophaë 3. elokuuta 2007 kello 21.43 (UTC)

Tallensin vaakunasta uuden version Commonsiin. --Hippophaë 29. elokuuta 2007 kello 02.01 (UTC)

Kiitos tästä! Uusi vaakuna on uskomattoman hieno. --Hapo 29. elokuuta 2007 kello 20.34 (UTC)

Entiset ja nykyiset liikennepaikat

Voisit perustella kantasi, miksi liikennepaikkoja ei saisi mielestäsi jakaa käytössä oleviin ja lakkautettuihin (huomaa: liikennepaikka on eri asia kuin asemarakennus). --Tve4 3. elokuuta 2007 kello 17.04 (UTC)

Vastasin Junafanin keskustelusivulle, jossa on aiheeseen liittyvä muu keskustelu. --Hippophaë 3. elokuuta 2007 kello 21.43 (UTC)

Kotiteollisuus

En käsitä miksi sinun pitää väkisin tuputtaa jotain artikkelia kotiteollisuustuotteista tuonne määrittelysivun alle. Puolen vuotta kukaan ei asiasta välittänyt ja nyt teit siitä minityngän. Helpommalla pääsisi jos muuttaisi yhtyeen nimen Kotiteollisuudeksi ja tekisi vaikka sivun alkuun laatikon "kotiteollisuudella tarkoitetaan myös jne.", jos noista sanan muista merkityksistä joku saa kunnon artikkelia aikaan. Kyllähän nimi kuitenkin nykyisin assosioidaan lähes sataprosenttisesti Lappeenrantalaiseen yhtyeeseen... Korkki74 19. elokuuta 2007 kello 21.12 (UTC)

Wikipediaan saa vapaasti luoda uusia artikkeleja ilman tarvetta selitellä luontiperusteita. Aloitin artikkelin, koska aiheesta heräsi keskustelua. Toiveena on myös, että joku asiaa tunteva rohkenisi nyt helpommin täydentämään artikkelia. Jos samasta artikkelin nimestä kilpailevat yleisnimi ja erisnimi, on yleisnimellä yleensä etuoikeus tarkenteettomaan artikkelin nimeen tai tarkenteettomasta sivusta tehdään täsmennyssivu. En menisi vannomaan, että 73-vuotias Aune Nilsiästä tuntisi yhtyettä, saati olisi ikinä kuullutkaan siitä. --Hippophaë 24. elokuuta 2007 kello 21.49 (UTC)

Yläpuolinen indeksointipilkku

Naurahdin kun luin tuon otsikon, naurahdin toisenkin kerran, kun luin artikkelin. Kyllä on saatu merkille byrokraattinen nimi, ja aika monta vuotta ehdin elää ennen kuin kuulin sen. Nimi kuulostaa aivan tietotekniikkamiesten ja matemaatikkojen keksinnöltä. Normaalistihan kyse on heittomerkistä eli puolilainausmerkistä, lainausmerkistä ja kas kummaa, kysymysmerkistä (nelinkertainen yläpuolinen indeksointipilkku). Näitä sanoja ei artikkelistasi löytynyt, mutta ehkei sitä ollut tarkoitettukaan kuin standardien käyttäjille. Ystävällisesti --Ulrika 28. elokuuta 2007 kello 03.55 (UTC)

On myönnettävä, etten itsekään tiennyt merkin nimeä, ennen kuin otin asiasta selvää. Merkkien nimistöä on ollut suunnittelemassa varsin asiantunteva ja arvovaltainen porukka, kuten lähdeluettelon linkkejä seuraamalla lienet havainnutkin. Minkään merkin ei pitäisi näyttää kysymysmerkiltä, jos fonttisi merkkivalikoima on tarpeeksi kattava ja selaimesi osaa hyödyntää sitä täysipainoisesti. Olen mielissäni, jos näinkin kuivakka artikkeli artikkelintynkä aiheuttaa kuvailemiasi reaktioita. :) --Hippophaë 29. elokuuta 2007 kello 01.06 (UTC)

Kuva:Vaakunaprojektin tilanne Suomen kartalla.png

Varoitus kuvan poistamisesta

Kun latasit kuvan Vaakunaprojektin tilanne Suomen kartalla.png, et lisännyt siihen tarpeellisia tietoja. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä, kuva tullaan poistamaan. Lisätietoja voi löytyä kuvan sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi kuvien tiedot.

Musamies 5. syyskuuta 2007 kello 03.44 (UTC)

Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut

Kun noihin yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen artikkeleihin lätkäiset määritelmän puuttumisesta kertovia leimoja, niin olisko sulla mitään ehdotuksia, millaisia määritelmiä niihin pitäisi kirjoittaa? Mitä niihin kaipaat? Minulle urheilua seuraavana niiden alku kertoo heti täysin selvästi, mistä on kyse. --Lax 15. syyskuuta 2007 kello 19.50 (UTC)

Määritelmän pitää ennen kaikkea vastata kysymykseen mikä tai mitkä. Myös sellainen tieto on mainittava, joka on asiantuntijalle päivänselvää, mutta asiaa tuntemattomalle lukijalle välttämättä ei. Urheilukilpailuja käsittelevissä artikkeleissa pitää siis mainita, kuka tapahtuman järjestää, kuka rahoittaa, kuka valitsee osallistujat, monennetko kisat ovat (jos tapahtuma järjestetään määrävälein), mitä lajeja kisoissa on, milloin ja missä tapahtuma järjestetään jne. Määritelmä alkaa tyyliin ”X on/ovat/oli/olivat ...” ja kertoo asiasta kaikkein tärkeimmän. Seuraavissa lauseissa annetaan lisätietoa ja muita tarkentavia huomautuksia. Sellaisista määritelmässä mainittavista asioista, jotka ovat artikkelin kannalta tärkeitä mutta joita ei siinä yhteydessä käsitellä, muodostetaan linkki asiaa käsittelevään artikkeliin. --Hippophaë 15. syyskuuta 2007 kello 20.31 (UTC)

Kyse on määrävälein järjestettävistä kilpailuista ja tarkempaa tietoa löytyy pääartikkelista Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut. Kisojen lajit taas löytyvät jäljempää kustakin artikkelista paitsi jos ne poikkeavat merkittävästi normaalista ohjelmasta, jolloin asia on mainittu heti alussa. Aika ja paikka on nähdäkseni aina mainittu. Olenko ymmärtänyt oikein, että mielestäsi määritelmä korjaantuu, jos

1) noiden artikkeleiden ensimmäisessä lauseessa on linkki em. pääartikkeliin (joidenkin alusta se tosiaan puuttuu, mikä on minunkin mielestäni huono asia) ja

2) artikkeli alkaa sanojen "Vuoden 2003 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Pariisissa..." sijasta sanoilla "Vuoden 2003 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut olivat IX IAAF:n järjestämät täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailut ja ne pidettiin Pariisissa..."? Lax 15. syyskuuta 2007 kello 20.55 (UTC)

Ongelma korjaantuu näillä kahdella mainitsemallasi asialla. On kuitenkin huomattava, että artikkelin ensimmäistä predikaattia edeltäviä sanoja (lihavoitu teksti) ei linkitetä, vaan määritelmä on muotoiltava siten, että linkitys voidaan tehdä luontevasti jäljempänä. Toisaalta määritelmäkappaleeseen (ks. esim. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2003) ei kuulu jonkin yksittäisen maan kisamenestys, vaan mitaleitta jääneet maat voidaan luetteloida mitalitaulukon jälkeen. Roomalaisten numeroiden asemesta käytetään mieluiten arabialaisia numeroita ja lyhyet lukusanat kirjoitetaan mieluiten kirjaimin. --Hippophaë 15. syyskuuta 2007 kello 21.35 (UTC)

Minkälainen x on y -määritelmä sopisi tällaisiin artikkeleihin: Suomi yleisurheilun MM-kisoissa 1983, Suomi yleisurheilun MM-kisoissa 2007, Suomi talviolympialaisissa 2006, Suomi yleisurheilun EM-kisoissa 2006, Suomi talviolympialaisissa, Suomi kesäolympialaisissa, Suomi yleisurheilun MM-kisoissa? -tKahkonen 16. syyskuuta 2007 kello 10.50 (UTC)

Tällaiset artikkelit ovat perinteisen määritelmän kannalta hankalia, koska niissä käsitellään asiaa, joka on rajattu jollakin tavalla suuremmasta kokonaisuudesta, eikä artikkelin nimi muodosta vakiintunutta käsitettä. Tällöin lukija voidaan johdatella aiheeseen kertomalla, miten aihealue on rajattu ja mitä jäljempänä on odotettavissa. Artikkeli voisi alkaa esimerkiksi seuraavasti: ”Suomi yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa 1983 käsittelee Suomen kisajoukkueen valintaa, valmentautumista ja menestystä Helsingissä 7.–14. elokuuta 1983 järjestetyissä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa. Niihin osallistui yhteensä x kilpailijaa y maasta. Suomen joukkueeseen kuului z urheilijaa, ja he saavuttivat k kultaa, h hopeaa ja p pronssia. Mitalitaulukossa Suomi sijoittui n. sijalle. – –” Olisi hyvä, jos urheiluprojektin sivulla tämäntyyppistä ohjeistusta, johon artikkelin kirjoittajan olisi helppo tukeutua. --Hippophaë 16. syyskuuta 2007 kello 13.48 (UTC)

Tuosta minä olen eri mieltä. Hyvä artikkeli ei selittele, mitä se sisältää, vaan kertoo asiat sellaisenaan. Yhdenkään artikkelin ei pidä alkaa sanoilla "Tämä artikkeli käsittelee..." tai "[artikkelin_nimi] käsittelee...". Ei pidä jumiutua ajattelemaan jokaisen artikkelin nimeä jonakin jäykkänä käsitteenä, joka pitää lykätä jokaisen artikkelin alkuun samassa muodossa kuin se on otsikossa, kun se kerran ei tuollainen käsite ole. Paperitietosanakirjassa tällainen jäykkä ajattelu on ymmärrettävää, koska sieltä tieto pitää löytää aakkostettujen hakusanojen avulla, mutta täällä tieto löytyy toisin keinoin. Näitä "Suomi MM-kisoissa"-artikkeleita voi verrata vaikkapa historia-artikkeleihin, joissa myös mennään suoraan asiaan ilman kömpelöitä selittelyjä (Suomen historia, Venäjän historia, Italian historia, etc). Lax 16. syyskuuta 2007 kello 17.36 (UTC)

Tein tuohon 2007-artikkeliin ehdotuksen mukaisen alun. Jos sitä vertaa 83:n "Suomi osallistui ensimmäisiin yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuihin 1983 Helsingissä 52 urheilijan voimin" tai EM2006:n "Suomi osallistui yleisurheilun EM-kilpailuihin 19. kerran. Suomen Urheiluliitto valitsi Göteborgin kisoihin 2006 55 urheilijaa" niin kyllä ne luontevammalta kuuluvat. -tKahkonen 16. syyskuuta 2007 kello 17.44 (UTC)

Korjattava-malline tai korjaaminen

Hedelmälistassa oli kaksi korjattavaa isoa alkukirjainta. Ne olisi voinut ehkä vain korjata, eikä laittaa korjattava-mallinetta [4]. Aina ei tietysti ehdi eikä jaksa. :) —B. Nuhanen 17. syyskuuta 2007 kello 13.41 (UTC)

Kaikki luettelon hedelmät pitäisi kirjoittaa pienellä alkukirjaimella, ei vain synonyymit. Samalla pitäisi tarkistaa muutamien nimien oikeinkirjoitus. Myönnän, että laiskuus iski. :) --Hippophaë 17. syyskuuta 2007 kello 13.47 (UTC)

Sanaluettelo on kyllä helppolukuisempi isoilla alkukirjaimilla. Onko meillä joku sääntö, joka pakottaa tekemään toisin? —B. Nuhanen 17. syyskuuta 2007 kello 14.54 (UTC)

Pyyntö

Hei, voisitko suojata Lordi-artikkelin anonyymeiltä käyttäjiltä, sillä artikkeli on ollut lähes jatkuvan vandalismin kohteena. Lisää aiheesta tietoa artikkelin keskustelusivulla. Kiitos. --Mr. Showman 26. syyskuuta 2007 kello 17.12 (UTC)

En valitettavasti ole seurannut artikkelin kehitystä kovin aktiivisesti, joten en uskalla noin jyrkkään toimenpiteeseen ryhtyä. Artikkelihistoriassa palautuksia näkyy olevan aivan tavanomainen määrä. --Hippophaë 26. syyskuuta 2007 kello 17.32 (UTC)

Intiaaniriisi

Hei Hippophae, olet muuttanut kauan sitten villiriin intiaaniriisiksi. En ole itse kuullut lajista koskaan käytettävän muuta nimeä kuin villiriisi. Nimi intiaaniriisi varmaan löytyi jostain kasvitieteellisestä teoksesta? —B. Nuhanen 28. syyskuuta 2007 kello 19.28 (UTC)

Kasveista käytetään Viljelykasvien nimistön mukaisia nimiä. Valitettavasti en ole merkinnyt nimenmuutoksen yhteyteen lähdettä enkä muista tapausta enää, mutta yleensä en muuta nimiä tarkistamatta ensin Viljelykasvien nimistöstä. --Hippophaë 29. syyskuuta 2007 kello 13.54 (UTC)

Ok. Muokkaan tuota vähän sen mukaisesti. —B. Nuhanen 29. syyskuuta 2007 kello 15.38 (UTC)

Vaakunoista

Huomasin, että olet ollut innokas svg-vaakunoiden työstäjä wikipediassa. Oisko mahollista että työstäisit myös Enon ja Kontiolahden vaakunat svg:ksi? 81.175.234.56 18. joulukuuta 2007 kello 14.58 (UTC)

Joku ehtikin jo korjata puutteen ennen minua. --Hippophaë 20. maaliskuuta 2008 kello 02.15 (UTC)

Malline:Taksonomia/kasvit

Sinä taidat olla yksi kasviprojektin aktiivisimmista, joten laitan tiedon tekemästäni mallineesta myös tänne. Tein mallineen tämän pohjalta. Jos mieleesi tulee parannusehdotuksia, voit kirjoittaa ne mallineen keskustelusivulle. --MiPe ^(wikinät) 4. maaliskuuta 2008 kello 06.21 (UTC)

Kommentoin asiaa keskustelusivulla. --Hippophaë 20. maaliskuuta 2008 kello 02.15 (UTC)

Vox Elevato

Sivu Vox Elevato -musiikkifestivaali on nähdäkseni nimetty käytäntöjen vastaisesti, mutta sivua ei voi siirtää Vox Elevatoksi, koska mystisesti uudelleenohjaussivu estää siirron. Pystyisitkö tekemään asialle jotain? --Louhikärmes 18. maaliskuuta 2008 kello 03.44 (UTC)

Olisin pystynyt siirtämään sivun, mutta joku näkyy jo tehneen siirron. --Hippophaë 20. maaliskuuta 2008 kello 02.15 (UTC)

Paitsi että se siirrettiin taas väärälle nimelle, koska ei sitä (musiikkifestivaali)-pulikkaa ollenkaan tarvita.

Näinpäs onkin. Siirsin artikkelin nyt täsmenteettömälle nimelle. --Hippophaë 20. maaliskuuta 2008 kello 02.35 (UTC)

Jees, thnx. --Louhikärmes 20. maaliskuuta 2008 kello 03.32 (UTC)

Vandalismia

Voisitko ystävällisesti lopettaa äärioikeistolaisen vandalismisi Euroopan sosialidemokraattisen puolueen nimen kirjoittamisessa. Puolueen nimi kirjoitetaan virallisesti, olen asiaa puolueen toimistosta kysynyt, yhdellä a-kirjaimella. On sama mitä poliittista näkemystä edustat tai kielipolitiikka kannatat, mutta anna olla puolueen nimen sellaisessa muodostta kuin se Wikipedian periaatteiden mukaan tulee kirjoittaa. Palautan tekemäsi vandalismin... --Alexius Manfelt 25. maaliskuuta 2008 kello 04.16 (UTC)

Garry Kasparov

Mistäs repäsit tuon Garik Weinsteinin? Lisäisitkö siihen jonkun viitteen. Lab-oratory 29. maaliskuuta 2008 kello 08.06 (UTC)

Mitään erityisen luotettavaa lähdettä minulla ei ole tarjota, mutta mm. sivulla http://rossijskajafederazija.wordpress.com/category/die-ngos/ on hiukan henkilön nimen alkuperästä. Tarvittaessa löydät itsekin lisää tietoa hakusanalla ”Garik Weinstein”. --Hippophaë 29. maaliskuuta 2008 kello 08.17 (UTC)

Sen verran muistan yläasteen saksasta, että juuri ja juuri saan selvää :D, kiitos. Lab-oratory 29. maaliskuuta 2008 kello 08.21 (UTC)

Olit lisännyt artikkeliin kieliasumallineen. En ole vielä tehnyt artikkelille kielihuoltoa, vaan olen lähinnä keskittynyt materiaalin keräämiseen. Olisi silti mukava tietää, mihin ongelmat mielestäsi painottuvat. --Jisis 25. toukokuuta 2008 kello 15.02 (UTC)

Teksti on kieliasultaan varsin laadukasta. Korjattavat asiat liittyvät lähinnä muotoiluun ja välimerkkeihin. Virkkeiden välillä on ylimääräisiä välilyöntejä, kaarevien lainausmerkkien asemesta on suorat lainausmerkit, ajatusviivan paikalla on toisinaan yhdysmerkki sekä lukusanojen ja erisnimien taivutuksessa (ja oikeinkirjoituksessa) on virheitä. Henkilöihin ei viitata asiatyylissä pelkällä etunimellä, mikäli sukunimi on olemassa. Lisäksi kaksoispistettä seuraava sijapääte on suositeltavaa sisällyttää linkitettävään tekstiin silloin, kun edeltävästä lyhenteestä on linkki toisaalle. Wikipedia ei osaa tätä valitettavasti tehdä automaattisesti, joten jokaisen kirjoittajan on muotoiltava kaksoispisteitä sisältävät linkitykset itse. Joitakin edellä mainittuja kohtia korjasin, mutta kärsivällisyyteni loppui kesken. --Hippophaë 25. toukokuuta 2008 kello 15.37 (UTC)

Ok. Siis hienosäätöä, mikä ei mielestäni tarvitse tuota mallinetta. Kiitos kuitenkin tarkennuksesta, käyn asiat läpi.--Jisis 25. toukokuuta 2008 kello 15.40 (UTC)

Kävin artikkelia läpi enkä löytänyt yhtäkään ylimääräistä välilyöntiä virkkeiden välillä. Artikkeli on kyllä pitkä, joten jotakin saattoi jäädä huomaamatta. Lisäksi totean, että kun puhutaan perheestä ja lapsuudesta, henkilöön täytyy viitata etunimellä, jotta tiedetään kenestä Kasparovista on kysymys.--Jisis 25. toukokuuta 2008 kello 18.47 (UTC)

Kävin läpi kaikki artikkelin yhdysmerkit. Yhdysmerkkiä ajatusviivan tilalla oli käytetty ainoastaan verkkoviitteiden otsikoissa, joissa sitä oli käytetty myös alkuperäisissä lähteissä. Muutin nyt kuitenkin myös nuo yhdysmerkit ajatusviivoiksi. --Jisis 25. toukokuuta 2008 kello 18.58 (UTC)

Korjasin kaksi kaksoispistewikitystä ehdotuksesi mukaiseksi. --Jisis 25. toukokuuta 2008 kello 19.49 (UTC)

Korjasin vielä muutamia kohtia, jotka olivat jääneet huomaamatta. Ylimääräiset välilyönnit ilmeisesti johtuvat rikkinäisistä viitteista. Esimerkiksi lauseen ”Kasparov myönsi tämän” edellä pitäisi olla viite, mutta sen tilalla näkyy vain pitkä väli. Lisäksi seuraavat neljä virkettä on muotoiltava uudestaan (sulkeissa vika): 1) Ero tulisi muutamissa seuraavissa siirroissa, joissa Kasparov piti keskussotilaansa takana ja kehitti sivustoilla välttäen "kaikki tai ei mitään" -taistelun. (ajatus katoaa relatiivilauseessa) 2) Karpov oli 39-vuotias ja 2 730. (tästä puuttuu jotain) 3) Ottelu alkoi kahdeksalla peräkkäisellä tasapelillä, joista osa oli erittäin lyhyitä. (”lyhyt tasapeli” on käsitteenä kummallinen) 4) Molempien voitettua yhden pelin ja kolmen tasapelin jälkeen viimeinen peli ratkaisisi ottelun. (ajatus katoaa lauseenvastikkeessa) --Hippophaë 25. toukokuuta 2008 kello 22.58 (UTC)

Ok. Kiitos vaivannäöstä. Tutustun noihin epäselviin kohtiin paremmalla ajalla. Artikkeli on tosiaan vielä rankan muokkaustyön kohteena, ja tällainen viilaaminen olisi mielestäni hyödyllisintä tehdä siinä vaiheessa, kun artikkeli on esim. ehdolla hyväksi tai suositelluksi. Joka tapauksessa otan opiksi huomautuksistasi. Aika mielenkiintoinen juttu nuo kaarevat lainausmerkitkin – johtuu varmaankin siitä, että muokkaan tekstiä usein Windowsin Wordpadilla, joka tekee jostain syystä suoria lainausmerkkejä. --Jisis 26. toukokuuta 2008 kello 08.10 (UTC)

Omalla selaimellani (kokeilin sekä firefoxia että IE:tä) tuo mainitsemasi viite näkyy normaalisti? --Jisis 26. toukokuuta 2008 kello 08.27 (UTC)

Lyhyt tasapeli tarkoittaa sitä, että pelaajat tekevät vain vähän siirtoja ja sopivat nopeasti tasapelistä. En keksi parempaakaan käsitettä.--Jisis 26. toukokuuta 2008 kello 10.37 (UTC)

Ääntämisohjemerkintä

Moi. Lisäsit Erasure-artikkeliin ääntämisohjeen korjausmerkinnän ("ei sisällä IPA-merkkejä"). Yhtyeen nimen perässä on kuitenkin ääntämisohje [ĭ-rā'shər], ja kansainvälistä foneettista aakkostoa käsittelevän artikkelin perusteella en ymmärrä, millainen korrektin ääntämisohjeen pitäisi olla, jollei tuollainen. Voisitko täsmentää hieman, tai ohjata lisätietojen pariin, kiitos. Azathoth 2. elokuuta 2008 kello 11.18 (UTC)

[ɪˈreɪʃər] [5]. --qWerk 2. elokuuta 2008 kello 11.21 (UTC)

Jahas. Kiitosta vaan, asia kunnossa. Azathoth 2. elokuuta 2008 kello 11.44 (UTC)

Asia ehdittiinkin jo yllä selvittää ilman apuani. --Hippophaë 15. elokuuta 2008 kello 22.13 (EEST)

Teit Riikasta Riian

Teit Riikasta Riian ja tämä tosiaan tarkoittaa riikan kaupunkia. Joten eipä muuta, yritä jatkossa olla huolellisempi. --Valle123 15. elokuuta 2008 kello 22.04 (EEST)

Riian kaupungista näkyi olevan kyse kaikissa korjaamissani tapauksissa. --Hippophaë 15. elokuuta 2008 kello 22.13 (EEST)

EK

Eikö tuota etsivää keskuspoliisia todellakaan kirjoiteta isolla, kysymuksessähän lie erisnimi? Uskon kyllä että tiedät asian paremmin mutta ihmettelen. Itse artikkelissa löytyy kyllä nimimuotoja ristiin rastiin. Terv. --Riisipuuro 9. lokakuuta 2008 kello 14.32 (EEST)--

Poliisiviranomaisten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, ks. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=494. Olen ollut siinä uskossa, että etsivä keskuspoliisi olisi oikeinkirjoitusohjeessa mainittu valtionhallinnon poliisiviranomainen, mutta saatan toki erehtyäkin. Kotuksen ohje on laadittu 25. syyskuuta 1995, joten sitä varhaisempaan lähdeaineistoon on syytä suhtautua varauksellisesti. Artikkelin nimikirjoa on syytä yhtenäistää sitten, kun asiaan saadaan selvyys. --Hippophaë 9. lokakuuta 2008 kello 14.47 (EEST)

No tosiaan: katsoin tuosta Oula Silvennoisen uunituoreesta väitöskirjasta ja kaikki näyttävät olevan tosiaan pienellä: etsivä keskuspoliisi, valtiollinen poliisi, suojelupoliisi. Mites nuo lyhenteet, ilmeisesti kuitenkin Valpo, Supo, EK ? --Riisipuuro 9. lokakuuta 2008 kello 20.59 (EEST)--

Sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 annetaan kirjoitusasut Valpo sekä Supo, supo ja SUPO. Yleissääntönä on, että alkukirjaimista muodostettu lyhenne kirjoitetaan aina isoin kirjaimin (siksi etsivä keskuspoliisi on EK). Mikäli lyhenne äännetään sanana kirjainten luettelemisen asemesta, voidaan käyttää myös pieniä kirjaimia – kuitenkin niin, että erisnimissä alkukirjain on aina iso. --Hippophaë 9. lokakuuta 2008 kello 22.32 (EEST)

Rautatieasemien "pakkoruotsintamisesta"

En tiedä onko tästä aiheesta keskusteltu jo aikaisemmin muualla, mutta jostain syystä en pysty tajuamaan sitä, miksi joka ikiseen rautatieasemasta kertovaan artikkeliin pitää tunkea ns. ruotsinkielinen nimi vaikka asemalla ei sellaista edes ole (vrt. Savio järnvägsstation, Onkamo hållplats jne.). Jotenkin vielä ymmärrän tuon sellaisten asemien kohdalla, joilla ruotsinkielinen nimi oikeasti on olemassa, mutta tuo umpisuomenkielisten paikkojen väkisin "ruotsintaminen" menee kyllä jo hieman yli, kun kyseessä ei kuitenkaan ole mikään suomi-ruotsi -sanakirja. Ja tähän ei mielestäni kelpaa perusteluksi myöskään se, että ruotsi sattuu olemaan toinen virallinen kieli. --Anttihav 4. tammikuuta 2009 kello 19.30 (EET)

Siirtopyyntö

Pyydän siirtämään Vassily Ivanchuk -artikkelin standardinmukaiseen Vasyl Ivantšuk -muotoon. Tekstistä muodot jo korjasinkin, mutta itse artikkelin nimeen en voi muutosta tehdä, koska sivu on näemmä ollut aiemmin olemassa ja en ole ylläpitäjä. -Jm00 4. tammikuuta 2009 kello 19.58 (EET)

merkittävyyden arviointia

Moi, olet joskus luonut tällaisen kuin Luokka:Ilmaisutaito. Mielestäni ilmaisutaidolla tarkoitetaan yleensä samaa kuin draamakasvatus eivätkä luokassa nyt olevat artikkelit liity siihen mielenkään. Kommentteja odotellaan keskustelusivulla. --Tanár 25. huhtikuuta 2009 kello 22.17 (EEST)

OK. --Hippophaë 7. elokuuta 2009 kello 03.03 (EEST)

Kielten yhteistyöartikkeli

Tiedoksi vaan, että Kielet-wikiprojektin yhteistyöartikkeli on lopultakin vaihdettu. Viikon yhteisartikkeli on nyt koptin kieli, joka on hyvä artikkeli saksankielisessä wikissä. Yhteistöihin! -Yupik 8. kesäkuuta 2009 kello 21.25 (EEST)

Kiitos tiedosta. --Hippophaë 7. elokuuta 2009 kello 03.03 (EEST)

Kieliryhmistä

Moi, minua alkoi vähän epäilyttää tuo kieliryhmäluokittelu. Toivoisin kommenttia sinulta täällä.--Tanár 30. heinäkuuta 2009 kello 21.35 (EEST)

Voitko täsmentää? Jotain näkyy ilmeisesti tehdyn, ennen kuin ehdin kommentoida. --Hippophaë 7. elokuuta 2009 kello 03.03 (EEST)

Luokka:Lastenhoito

Mitä on ajateltu, kun on vitamiineja lisätty luokkaan Lastenhoito? Lasten ravitemusta ja puutostautejako? Jos näin niin kannattaisiko vitamiinit yhdistää tunnetuimpiin ruoka-aineisiin, joita niissä on paljon vitamiiniluokalla ja sitten tehdä suunnistuskenttiä tai mallinteita. Otrfeus on hieman ymmällään, vaikka ei vastusta lastenhoitamista esimerkiksi K-vitamiini:lla. 84.248.36.214 29. elokuuta 2009 kello 07.37 (EEST)

Ylläpito-oikeudet

Hei! Muistutuksena, että ylläpito-oikeutesi poistetaan, ellet käytä ylläpitäjille rajoitettuja toimintoja muutaman päivän sisällä. Lokin mukaan olet käyttänyt ylläpitotoimintoja viimeksi 5. tammikuuta 2009. --Nironen 31. joulukuuta 2009 kello 04.50 (EET)

Kiitos tiedosta. Pyrin aktivoitumaan. --Hippophaë 1. tammikuuta 2010 kello 23.45 (EET)

Viljelykasvit

Luokittelit luokan Luokka:Vatukat luokkaan Luokka:Viljelyskasvit. Miten tämä näin menee, koska kokemus luonnossa liikkuessa (samoin kuin koulun biologia) osoittaa, että esim. vadelma ja lakka ovat luonnonkasveja eivätkä viljelykasveja? Eikö pitäisi pikemminkin luokitella viljelyskasveiksi lajeja ja taksonomisia luokkia vain jos taksonomisen luokan kaikki lajit ovat viljelyskasveja?--Urjanhai 28. helmikuuta 2011 kello 14.47 (EET)

Kaikki kasvit ovat luonnonkasveja pois lukien ehkä sellaiset viljelymuodot, joita on jalostettu niin, etteivät ne menestyisi luonnossa ilman ihmisen apua. Myös lakkaa ja vadelma viljellään. Ylipäänsä suhtaudun epäillen Viljelyskasvit-luokan tarpeellisuuteen. --Hippophaë 14. maaliskuuta 2011 kello 11.04 (EET)

Luokat User se ja User sme

Onko sinulla tietoa tästä? Keskustelu luokasta:User sme. --Silvonen 5. toukokuuta 2011 kello 19.23 (EEST)

Marcel Dassault

Merkkasit että on kieliasussa parannettavaa. Voisitko tarkentaa miltä kannalta haluat artikkelia muokattavan? -Jylöstalo 25. kesäkuuta 2011 kello 23.00 (EEST)

Merkintä koskee erityisesti ranskankielisten nimien taivutusta sekä lainausmerkkien (”) ja puolilainausmerkkien (heittomerkkien, ’) käyttöä. --Hippophaë 15. heinäkuuta 2011 kello 02.58 (EEST)

Skolt Saami Incubator

Hej Hippophaë, I came across the old Request for a Skolt Saami Wikipedia where you are listed as the only editor. Was this request the only attempt, or has there already been a test in the Incubator as well? If there would be a new Incubator attempt, would you be interested in helping to edit it? If so, do you write Skolt Saami or do you have texts available from elsewhere to add? I am asking because I personally see a realistic chance to establish a Skolt Saami Incubator comparable to other small projects like the one for South Saami. Skolt Saami is written regularly by a few people in Finland today. Available texts show that the written language covers different genres, including not only "tradition" but also politics, business, education, tourism, etc. Skolt Saami is also regularly used in the Internet, see e.g. Saaʹmi nueʹtt. The language has definitely reached "our digital age" and has been much more successfully modernized as, for instance, Kildin Saami for which an Incubator was started recently, cf. also this request. I am currently working for the Skolt Saami museum in Neiden and helping the project Skolt Saami culture across borders with linguistic questions. If there are more interested people from the Wikipedia community and from the Skolt Saami native community, I would like to help setting up and editing the Incubator. I would than also start advertising this idea to potential native speaker editors in Sevettijärvi and other places and perhaps organize a workshop on Wikipedia and how to edit it. What do you think? Michael.riessler 4. joulukuuta 2011 kello 16.25 (EET)

Kasvien luokittelun päivitys

Katso keskustelu sivulla Keskustelu_Wikipediasta:Wikiprojekti_Kasvit#Heimoja_korkeampi_kasvien_luokitus. :) - linnea (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 20.22 (EEST)

C/o

Kiitos yrityksestäsi parantaa Wikipedian sisältöä! Valitettavasti lisäyksesi oli lähteen suoraa kopiointia, joten se jouduttiin kumoamaan, poistamaan tai merkitsemään roska- tai tekijänoikeus-mallineella. Ethän tuo tänne toisten tekemää tai muutakaan tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia. Jos jostakin muualta tuomasi materiaalin tekijänoikeudet ovat sinulla itselläsi, lue ohjeet täältä. –Elena (keskustelu) 24. lokakuuta 2012 kello 17.08 (EEST)

Kiitos tarkkaavaisuudestasi. Olin ensin tyrmistynyt, kuinka olen näin törkeästi voinut rikkoa tekijänoikeuksia, mutta luettuani tekstin vielä toistamiseen, tunnistin sen kyllä aivan itse kirjoittamakseni. Postin sivujen laatija on ilmeisesti pitänyt tekstistä niin paljon, että on kopioinut sen Wikipediasta sellaisenaan postin sivuille. --Hippophaë (keskustelu) 25. lokakuuta 2012 kello 04.33 (EEST)

Hyvä, että asia selvisi. Pahoittelen turhaa syytöstä. --Elena (keskustelu) 30. lokakuuta 2012 kello 17.48 (EET)

Lyhenteitä koskevat täsmennyssivut

Miksi lyhenteitä koskevien täsmennyssivujen tulisi olla juuri muodossa "Dc"? (Yhdenmukaisuus kai voisi olla peruste?) Toinen vaihtoehto kai olisi, että otsikkona olisi se muoto lyhenteestä, joka esiintyy useimmissa täsmennettävissä asioissa ja muut muodot ohjauksena, mutta miksi otsikkona tulisi olla muoto, jota ei edes missään lyhenteessä tuon kirjainyhdistelmän tapauksessa esiinny? Ja miksi määritelmässä ei saisi olla lyhenteen eri muotoja (esim. DC, dC jne?). Eihän määritelmässä muodossa "Dc tarkoittaa" ole mitään logiikkaa, jos alla on lueteltu vain asioita, joiden lyhenteenä on "DC" tai "dC" mutta ei lainkaan asioita, joiden lyhenteenä olisi tuo "Dc". Silloinhan määritelmä ja sisältö ovat ristiuiidassa keskenään, koska mitään, minkä lyhenne olisi "Dc" ei edes esiinny koko listassa. Hakusanathan tulee artikkelien niminä kirjoittaa isolla, mutta koskeeko tämä myös lyhenteitä? Esimerkiksi alkuaineiden nimiä se tietenkin koskee, koska ne kirjoitetaan näin, mutta vastaavasti muissa lyhenteissä voivat olla isot ja pienet kirjaimet eri tavoin.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2012 kello 12.07 (EET)

Aïr

Hei, vaikutat kielenhuoltoa osaavalta käyttäjältä, joten ajattelin kysyä, että onko artikkelin Aïr nimessä ï-kirjain ok? Lisäksi tietysti vuoriston nimen muotoa voisia selvittää eli tulisiko artikkelin olla esim. nimellä Aïrvuoret. :-) --Hartz (keskustelu) 1. maaliskuuta 2013 kello 19.23 (EET)

Ylläpito-oikeutesi

Hei! Poistin sinulta ylläpito-oikeudet käytännön perusteella (”ylläpito-oikeudet poistetaan mikäli ylläpitäjille rajoitettuja toimintoja ei ole lainkaan käytetty vuoteen”). Suuret kiitokset Wikipedian hyväksi tekemästäsi työstä! –Ejs-80 19. marraskuuta 2013 kello 01.41 (EET)

Luokka:Seutukunnat

Merkittävyys kyseenalaistettu.

Hei, lisäämäsi artikkelin Luokka:Seutukunnat merkittävyys on epäselvä ja artikkeli saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen merkittävyyden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla? --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 00.24 (EEST)

Luokka:Kirjoittaminen

Merkittävyys kyseenalaistettu.

Hei, lisäämäsi artikkelin Luokka:Kirjoittaminen merkittävyys on epäselvä ja artikkeli saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen merkittävyyden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla? --Ppntori 11. huhtikuuta 2016 kello 15.03 (EEST)