Keskustelu Wikipediasta:Merkitsemiskäytäntöjä

Tämän keskustelusivun ovat korvanneet sivut Keskustelu ohjeesta:Tyyliopas/Merkitsemiskäytännöt ja Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt).

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

---

Katso myös Wikipedia:Keskustelua_ajan_merkitsemisestä_Wikipediassa ja Wikipedia:Keskustelua_henkilöiden_nimien_merkitsemisestä.

Siirry kirjaimeen

Onko tuo "siirry kirjaimeen" -teksti tarpeen? Minusta se kuulostaa yhtä vältettävältä kuin "paina tästä" -fraasit. Pelkkä kirjainrivi riittäisi... -- Tsk 19:12 joulu 13, 2003 (UTC)

Et ole yksin. Enkkupuolella porukka sai pahemminkin näppylöitä kun ehdotin sitä. No onhan se tietysti vähän liian söpöä ja krumeluuria. Ota pois vaan. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 21:14 joulu 13, 2003 (UTC)

Teen niin. -- Tsk 10:57 joulu 14, 2003 (UTC)

Käytäntöjä

(Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone)

Näyttäisi olevan tarvetta parille käytännölle:

1. Nimetään pelkän luettelon sisältävät sivut tyyliin luettelo niistäjanäistä. Näin kyseiset sivut on helppo löytää hakemalla, koska nimeäminen yhtenäistyy. Tämän vaikutuksesta voisimme nimetä sivun maat nimelle luettelo valtioista, ja samoin kielilista nimelle luettelo kielistä. Sivuihin, joiden osana on jokin luettelo, tämä ei tietenkään vaikuta millään tavalla.

2. Käytetään artikkelien nimissä pääsääntöisesti yksikköä, kuten Suomen presidentti, ei [[Suomen presidentit]] (heh, tuon ensimmäisen käytännön mukaan sitä tulisikin luettelo Suomen presidenteistä). Poikkeuksena tietenkin olisivat monikolliset sanat, kuten Yhdysvallat ja puolustusvoimat. Tällä käytännöllä voitaisiin kenties välttyä tilanteelta Pohjoismaa vs. Pohjoismaat.

Jos ei muita ehdotuksia tai vastustusta ilmene, niin lisään nämä merkitsemiskäytäntöjä-sivulle. -- tsk

Lisäsin ne sinne. -- tsk

Idea käytännöksi - suhuässä

Suomen kielessä on joitakin sanoja, jotka suositellaan kirjoittamaan š:llä, kuten vaikka šekki, mutta jotka joudutaan usein tietokoneella kirjoittamaan shekkinä, koska ei ole š-näppäintä. On hyvä, että näistä sanoja selittävät artikkelit käyttävät š-kirjaimia. Mutta edellä mainituista syistä on hankala kirjoittaa sivuhakuun š-kirjaimen sisältävää sanaa. Siksi Wikipediassa pitäisi näissä tapauksissa olla myös artikkeli, jonka otsikko olisi kirjoitettu sh:lla, ja joka uudelleenohjaisi š-kirjaimia käyttävään artikkeliin. Sama juttu zh:ista.

Kuulosta hyvältä. -- Tsk 11:40 helmi 24, 2004 (UTC)

No, ottamatta kantaa siihen, miten mikäkin sana kirjoitetaan, se kuulostaa hyvältä, että yleisistä vaihtoehtoisista kirjoitustavoista tehdään uudelleenohjaus varsinaiseen artikkeliin (oli se sitten suhusta ässään tai päinvastoin). -- Tsk 08:20 helmi 25, 2004 (UTC)

Suhuässä suositellaan useimmin kirjoittamaan tavallisella s-kirjaimella, kuten sanoissa fetissi tai sabotaasi. Mainutusta sanasta shekki šekki hyväksytään nykyisin myös muoto sekki. Muoto šekki alkaa olla jo vanhahtava. Ehdotan, että Wikipediassa käytetään ensisijaisesti s-kirjaimellista muotoa, toissijaisesti sh-muotoa ja š-merkintää vain silloin kun muut muodot ovat väärin. Tavallisimmat kirjoitusasut voi tietysti linkittää pääartikkeliin. Kirjoitin suhuässästä artikkeliin Suomen kieli. Tero 11:58 helmi 24, 2004 (UTC) (muokattu 01:06 EET)

Kommentti: Minua hieman häiritsee tuo neuvostovallan aikainen pakkomielle käyttää š-symbolia, sillä eihän sitä edes opeteta suomen kielen aakkosissa. Mielestäni äänteen kirjoittaminen s:nä on väärin, sillä se aiheuttaa sekaannuksia ("shakki" on kuitenkin eri asia kuin "sakki", joista yksi on peli ja toinen on "porukka") eikä kuvaa varsinaista ääntämistä. Tämä ei kuitenkaan ole Wikipedian, vaan Kielitoimiston syy, jos "syyllisiä" täytyy etsiä...

Miksi "shakki" tai "shakaali" olisi väärin? Niinhän sanat äännetään, ja vaikka suomen kielen yksi periaate onkin, että yhtä äännettä vastaa yksi kirjain, on myös olemassa sellainen periaate, jonka mukaan sanat kirjoitetaan niin kuin ne äännetään, ja ainakin minun kielikorvani mukaan "sakki" ja "shakki" eivät ole sama sana alkuunkaan.

Kielitoimisto on mielestäni väärässä näissä suosituksissaan: http://www.kotus.fi/huolto/kielitoimisto/usein_esitettyja_kysymyksia/suhut.html – jos tuo suomen kielen aakkosiin kuulumaton merkki š tosiaankin täytyy ottaa aakkosiimme, eikö meille myös pitäisi opettaa täydet aakkoset koulussa? Ruotsalaisen "o:n" rinnalle pitäisi siis kenties myös tuoda "venäläinen s", tai vaihtoehtoisesti luopua ko. merkistä kokonaan ja korvata se joko s:llä tai sh:lla (jälkimmäinen on ainakin minun mielestäni oikeampi, sillä se kuvaa ääntämistä paremmin).

Šakkihan äännetään nimen omaan [šakki] suhuässän kanssa, ei [shakki] h:n kanssa. Š-kirjaimen käyttö on usein hankalaa teknisistä rajoituksista johtuen, mutta on se ainakin oikeellisempi kuin sh. Jos sana äännetään useammin normaalin s:n kanssa, silloin kirjoitusasun muuttuminen pelkäksi s:ksi lienee mielekästä. Mutta näistä asioistahan meidän ei onneksi tarvitse huolehtia; kielitoimiston suositukset eivät välttämättä aina miellytä kaikkia, mutta sentään on joku auktoriteetti, johon turvautua jatkuvien väittelyiden välttämiseksi. –vzb83 5. kesäkuuta 2005 kello 19:28:27 (UTC)

Mutta kun se š ei ainakaan toistaiseksi kuulu suomen kielen aakkosiin. Kommenttini liittyi juuri tähän: joko ko. symboli lisätään aakkosiimme, niin kuin "ruotsalainen o" (jota muuten kuitenkaan ei käytetä kirjoituksessamme koskaan, sillä se on "ruotsia"), tai ko. merkkiä ei tulisi käyttää lainkaan. Emmehän me käytä muitakaan erikoismerkkejä kielessämme. Esim. "tule tänn" ei ole lauseen oikea "ääntämisasu", vaan se on oikeasti "tulet tänne", jossa "t" on ns. glottaaliklusiili. Myöskään esim. ranskan t. espanjan kielen aksentteja ei yleensä tunnuta merkittävän – miksi siis moinen slaavilaisjäänne? Ja jos sitä tulee oikeinkirjoituksessa käyttää, eiköhän se pitäisi myös lisätä niihin koulussa opittaviin aakkosiin... Usein tuntuu, että nämä Kielitoimiston päätökset ovat vain politiikkaa.

Hienoa tietysti, että on olemassa ns. auktoriteetti, jonka ohjeiden mukaan tulisi kirjoittaa, mutta tervettä järkeäkin voi käyttää, eli jos suositukset ovat ennemminkin poliittisia kuin kielitieteellisiä, ehkä niitä ei tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti. Suomihan on kuitenkin yksi niitä harvoja maita, joissa oikeinkirjoitusta(KIN!) tarkkaillaan oikein viralliselta taholta. Pienelle kieliryhmälle tietysti toisaalta ihan hyvä asia, mutta usein epäloogista. Miksi minun esimerkiksi pitäisi kirjoittaa "Oolanti" sen sijaan, että kirjoittaisin sanan ruotsalaisella o:lla (jota en ikävä kyllä tältä näppäimistöltä juuri nyt pysty toistamaan), joka on aakkosissamme, mutta toisaalta minun täytyy käyttää merkkiä š, joka ei ole aakkosissamme... Mielestäni tämä on vähän skitsofreenistä ja poliittisesti värittynyttä touhua...

Parhain terveisin: MiaK

Minuakin häiritsee š, nimenomaan sanojen kuten shakki kirjoittamiseen. Kielitoimisto (terveisiä vain) tekee hienoa työtä, mutta välillä kirves osuu kiveen. Missään ei lue 'shakki'. No, en kyllä muista sitä Hesarin palstaa, mutta jos puhutaan ihmisistä jotka toimivat tässä todellisuudessa :). Sakkisekkisokki-vaihtoehdoista: En tiedä miten muualla maassa, mutta etelässä edelleen äännettynä se lääketieteellinen nihkeä tila on shokki ja maksuvälineenä toimiva paperilappunen on shekki. En ole ikinä ymmärtänyt tuon ylimääräisen merkin tuonnin perusteita. Yksi äänne-yksi kirjain ei ng:n vuoksi kuitenkaan toteudu joten miksi siihen aina viitataan? Ulkomaiset erisnimet ovat eri lukunsa sitten. Äššät poiš. --Neofelis Nebulosa 27. kesäkuuta 2005 kello 21:56:11 (UTC)

Ilmeisesti historiallisista syistä aakkostomme perustuu ruotsin kieleen. Š on lisäksi suomen kielessä käytössä lähinnä translitterointimerkkinä, jonka takia sitä ei ehkä ole laskettu oikeaksi aakkoseksi. Esimerkiksi ranskan kielen é:n aksentti on tarpeeton suomenkielisissä lainasanoissa, koska se ei vaikuta meillä kirjaimen ääntämisasuun mitenkään. Jokaisella on varmaankin oma käsityksensä tiettyjen sanojen oikeinkirjoituksesta, ja jos Kotuksen linjaa lakattaisiin seuraamasta, pääsisimme tuskin koskaan yhteisymmärrykseen oikeinkirjoitukseen liittyvistä asioista. Uskon myös, että on parempi jättää tällaiset asiat alan asiantuntijoiden päätettäviksi, vaikka se tarkoittaisikin suositusten sokeaa seuraamista. – vzb83 5. kesäkuuta 2005 kello 21:26:43 (UTC)

Saisiko tästä äänestyksen pystyyn? Päivä päivältä enemmän häiritsee noiden hattujen näkeminen (poislukien ulkomaankieliset erisnimet). Eikö Wikipedian pitäisi nimenomaan heijastella todellisuutta ja dokumentoida jo olemassaolevaa tietoa eikä keksiä uusia kommervenkkejä, jollaiseksi todellakin luen väen vängällä šakkipelistä suhuässällä kirjoittamisen. Ja pliiššš, älkää vedotko kielitoimistoon. Pelkkä s:kin on parempi kuin š. Shakki! Shekki! Shokki! Tsetsenia! Azerbaidzhan! --Neofelis Nebulosa 5. heinäkuuta 2005 kello 00:26:24 (UTC)

Paras perustelu hattu-s:n käyttöä vastaan on siis se, että joillekin tulee siitä mieleen Venäjä? Siitäkin huolimatta, ettei kyseinen kirjain liity millään tavoin Venäjään. (Sivuhuomiona mainittakoon, että nuo hatulliset kirjaimet lanseerattiin 1900-luvun alussa, jolloin venäläisyys ei varmasti ollut niitä trendikkäimpiä suuntauksia.) Ja jos "suomen aakkostoon" kuulumattomuus on pätevä argumentti, niin millä argumenteillä voidaan puolustaa esim. f:n, å:n tai z:n pitämistä aakkostossa? Vaikkei foneemisääntö muuten toteutuisikaan täysin, en ymmärrä miksei siihen kannattaisi pyrkiä. Tässä mielessä suhu-s:n merkkaaminen hattu-s:llä on erittäin suomalainen käytäntö puhtaimmillaan. Procy0n 19. toukokuuta 2006 kello 13.17 (UTC)

Elokuvien, kirjojen ym. nimet

Etenkin elokuvien yhteydessä suomentaminen on jäänyt niin heikolle tolalle, että harrastajien keskuudessa on muodostunut käytäntö puhua elokuvista niiden alkuperäisnimillä suomennosten sijaan. Pahimmillaan suomennokseksi on annettu päättävän elimen toimesta toinen englanninkielinen nimi (esim. Raising Arizona -> Arizona Baby, Cypher -> Brainstorm). Oman lisänsä tähän soppaan muodostavat sitten "liian vaikeat" nimet, joihin sitten tunnutaan viittaavan tunnetummalla englanninkielisellä nimellä, usein helpompaa suomennosta kaihtaen. Hyvä esimerkki tälläisesta sekasotkusta on Kadonneiden lasten kaupunki vs. City of Lost Children vs. La Cité des enfants perdus. IMDb on ratkaissut asian nimeämällä elokuvat johdonmukaisesti alkuperäisnimen mukaan, jonka jälkeen muut kielet tulevat also known as-listalle.

Toinen esimerkki kirjojen puolelta olisi Stephen King. Painajainen, Kosketus, Tukikohta, Epätoivon kaupunki. Dead Zone, Desperation, The Stand, Salem's Lot. Osaatko yhdistää suomennoksen alkuperäisteokseen? Pitikö sinun miettiä asiaa?

Miten suomalaisessa Wikipediassa sitten? Mielestäni vähintään itse artikkelissa tulisi nimetä alkuperäisteoksen nimi ensimmäisen lauseen yhteydessä, jotta oikean teoksen löytyminen (ja tunnistaminen) olisi varmaa. Mutta miten esimerkiksi tuon Kadonneiden lasten kaupungin tapaus ratkaistaisiin? Ehdotuksia?

Elokuvien onnettomasta suomennostilanteesta on keskusteltu mm. Hohto-foorumilla. --Card 09:58 maalis 2, 2004 (UTC)

En pitäisi pahana käytäntöä, jossa artikkeli alkaisi "Kadonneiden lasten kaupunki (La Cité des enfants perdus, City of Lost Children)..." niin kuin joidenkin maannimien kohdalla on tehty (esim. Venäjä). Tarpeen vaatiessa voisi vielä tehdä alkuperäisnimestä uudelleenohjauksen. "Suuri yleisö" kuitenkin tuntee Suomessa esitettävät elokuvat suomenkielisillä nimillä, joten niitä ehkä kannattaisi pääsääntöisesti käyttää. -- Tsk 10:23 maalis 2, 2004 (UTC)

Taru sormusten herrasta -artikkelien kapiteelit

Monessa J.R.R. Tolkienin tuotantoa käsittelevissä artikkeleissa (esim. Sauron, Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu, Aragorn II) on kirjoitettu isolla alkukirjaimella monia sanoja, jotka eivät suomen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan niin kirjoitettaisi (Kolmas Aika, Sormusten Ritarit, Musta Ruhtinas jne). Onko tuossa käännösvirhe englannista vai onko kirjojen suomennoksissa kirjoitettu samalla tavalla? --Farside 10:43 elo 18, 2004 (UTC)

Kyseessä on kirjan kääntäjän tekemää tietoinen ratkaisu. --Thialfi 23:26 syys 4, 2004 (UTC)

Taitaa johtua samasta syystä kuin Suomen kielessä olevat sanat esim. Suomen Tasavallan Presidentti. Musta Ruhtinas, Ritarit, yms. ovat siis kirjassa esiintyviä nimiä. --Darnholm 24. marraskuuta 2005 kello 20:03:04 (UTC)

Linkki, Linkit, Linkkejä, Katso myös: Lähteitä:

Näitä kaikkia ylläolevia muotoja näkee otsikkoina. Olisikohan parempi yhdemukaistaa käytäntöjä ja käyttää vaikkapa vain seuraavia muotoja otsikkoina: Linkkejä (vaikka kyseessä olisi vain yksi linkki), Katso myös ja Lähteitä ilman kaksoispistettä otsikkoina? Tyylioppaassa ei taidettu antaa mitään suositusta. --- Ism 16:46 loka 23, 2004 (UTC)

Liikalinkitys ja luettavuus?

Mielestäni useita Wikipedian artikkeleja vaivaa liikalinkitys. Joissakin tapauksissa jopa joka toinen sana on sininen tai punainen. Usein esim. henkilöartikkeleissa syntymäpaikkakunta, syntymäpäivä, syntymävuosi ja jopa ammatti (!!!) ovat kaikki erikseen linkitetty. Tarvitseeko Wikipedian keskivertokäyttäjä tosiaankin hyperlinkkiä tietoon, mitä tarkoittaa opettaja, asianajaja tai arkkitehti? Luulenpa, että ei. Mielestäni myös päivämäärien linkittäminen on turhaa, sillä ne eivät yleensä tuo mitään lisätietoa ko. artikkeliin, vaan voivat ehkä listata juhlapäiviä tai muita merkkitapahtumia. Jos esim. luen artikkelia Pentti Saarikoskesta, minun tietoni Saarikoskesta varmaankaan eivät yhtään lisäänny sellaisen hyperlinkin kautta, jossa kerrotaan tapahtumia hänen syntymäpäivänään jonakin muuna (tai samana) vuonna. Pikemminkin päin vastoin. (Vuosilukujen linkittämistä pidän vielä joten-kuten ymmärrettävänä, mutta mielestäni sekin on turhaa, sillä vuosiluvut harvoin tarjoavat tarpeellista lisätietoa artikkeliin, jota olet lukemassa.)

Olen nähnyt myös paljon sellaisia linkkejä kuin suomalainen kirjailija, joiden tekijät varmastikin ajattelevat pelkkää hyvää (kiitos siitä heille), mutta mielestäni se on sekä lukijan aliarvioimista (jos osaan lukea suomen kielellä tietosanakirjaa Internetin kautta, tiedän varmastikin myös, mikä on Suomi tai kirjailija) että sivujen käytettävyyden ja luettavuuden heikentämistä. – Eikös siellä tyylioppaassakin jossakin sanota, ettei jokaista sanaa kannata linkittää...?

Ehdotan, että näitä ylilinkityksiä ruvettaisiin poistamaan ja että yleensäkin tekstien luettavuus otettaisiin huomioon tekstejä kirjoittaessa. Uskon vakaasti siihen, että keskiverto Wikipedian käyttäjä osaa kirjoittaa "etsi"-laatikkoon sanan "kirjailija", jollei hän tiedä, mitä se tarkoittaa. Jos taas artikkelin kirjoittaja haluaa lukijan katsovan vaikkapa kirjailijalistaa (tai "kirjailija"-sanan määritelmää, jos tuntuu siltä, että lukija ei ehkä sitä tiedä), senhän voi lisätä loppuun osioon "Katso myös". Tämä mielestäni parantaisi artikkelien luettavuutta.

Esimerkkejä antaakseni turhia linkkejä ovat mielestäni seuraavanlaiset (esimerkit keksittyjä, mutta eivät kuitenkaan tuulesta temmattuja, sillä näitä näkee paljon):

• Nikke Nimetön (Heinävesi 13. maaliskuuta 1984 - Helsinki 16. heinäkuuta 2000) on suomalainen näyttelijä, jonka ura Tampereen työväenteatterissa on ollut suomalaisen näyttämötaiteen kannalta merkittävä.
• Tämä ranskankielinen romaani on ranskalaisen kirjallisuuden helmiä.

Minä ainakin luottaisin hieman enemmän lukijan yleissivistykseen ja kykyyn etsiä itsenäisesti tietoa ja muokkaisin edellä olevaa seuraavasti:

• Nikke Nimetön (Heinävesi 13. maaliskuuta 1984 - Helsinki 16. heinäkuuta 2000) on suomalainen näyttelijä, jonka ura Tampereen työväenteatterissa on ollut suomalaisen näyttämötaiteen kannalta merkittävä.
• Tämä ranskankielinen romaani on ranskalaisen kirjallisuuden helmiä.

(Loppuun Katso myös -linkkeinä vaikkapa "ranskalainen kirjallisuus", "suomalainen teatteri" jne. Ehkä jopa tuon Tampereen työväenteatterin voisi jättää tähän osioon linkityksen sijaan.)

Toivoisin kommentteja muilta käyttäjiltä ja varsinkin artikkelien kirjoittajilta.

Parhain terveisin: MiaK

Muunkielisissäkin Wikipedioissa (ainakin en, de) linkitetään myös henkilön ammatti, elinaika ja -paikat. Osin syy on tekninen. Tästä on mm. se hyöty, että Heinävesi-artikkelissa naksauttaessani Tänne viittaavat sivut -linkkiä näen, että Nikke Nimetön on Heinäveden kuuluisa poika ja voin esimerkiksi lisätä maininnan Nikestä Heinävesi-artikkeliin. Mikäli Heinävesi-sanaa ei olisi linkitetty olisin autuaan tietämätön Niken ja Heinäveden välisestä yhteydestä. Vastaavasti on hyvä että kirjailija-sana on kirjailijoiden kohdalla artikkelilinkkinä. Kirjailija-artikkelissa (uudelleenohjautuu kirjallisuuteen) voin edellä mainitusta Tänne viittaavat sivut -linkistä nähdä missä artikkeleissa käsitellään kirjallisuutta ja voin tehdä tämän syntyvän luettelon perusteella tehdä esimerkiksi luettelon Wikipediassa käsitellyistä kirjailijoista. Päivämäärien kohdalla hyöty ei ole ehkä yhtä ilmeinen. Ainakin valmiista päivämäärälinkeistä on helppo tarkistaa onko henkilön kuolema/syntymä mainittu ko. päivän kohdalla. Lisäksi joidenkin mielestä on mielenkiintoista tietää keitä muita henkilöitä syntyi/kuoli samana päivänä.

Punaiset linkit tulevat varmasti vähenemään Wikipedian artikkelimäärän kasvaessa. Suomenkielinen Wikipediahan on vasta alkutekijöissään. Punaisesta linkeistä on se hyöty, että siitä näkee että tuosta asiasta kaivataan artikkelia. On helpompi luoda arikkeli valmiista punaisesta linkistä kuin tehdä se ilman sitä. Moneen kertaan ei toki pitäisi samaan artikkeliin linkittää toisessa artikkelissa (johdantokappale tästä poikkeus yhteenvetona). Suomalainen kirjailija (kumpikin sana omana linkkinään) saattaa vaikuttaa liioittelulta, mutta suomalainen kirjailija linkitettynä suomenkielisiä kirjailijoita tai suomenkielistä kirjallisuutta käsittelevään artikkeliin saattaisi olla lisäarvoa tuottava linkki. Toisaalta meidän kannalta katsottuna harvinaisempien kansallisuuksien edustajat, esim. uusiseelantilainen kirjailija (erikseen) voisi olla perusteltua linkittää erikseen. Ranskalainen kirjallisuus yms. voisivat olla myös luokkina. Luokkien käyttö korvaa jossain määrin liikalinkitystä ja "Katso myös" -viittauksia. Epäoleellisia linkkejä voi toki poistaa. -- Ism 5. kesäkuuta 2005 kello 19:29:29 (UTC)

Ymmärrän punaisten linkkien hyödyn oikein hyvin, ja mielestäni on kerrassaan loistava idea, että linkin nähdessään jo tietää, onko aiheesta artikkelia vaiko ei. Kommenttini ei lainkaan liittynyt tähän, vaan liikalinkitykseen. Jos sellaiset sanat kuin "arkkitehti" tai "kirjailija" täytyy linkittää, tulisi myös linkittää sanat "rakennus" ja "kirja", ja lopputulos on se, että valtaosa sanoista on mikä minkin värinen, ja sivujen luettavuus kärsii.

Mielestäni meidän ei tarvitse ottaa oppia esim. Wikipedian englanninkielisiltä sivuilta, sillä suomalaiseen yleissivistykseen ainakin kuuluu tietää, mikä on Suomi, mikä on ranskan tai espanjan kieli, jne. – ja tosiaankin hakusanoja voi kirjoittaa hakuruutuun, minkä varmasti kaikki netin käyttäjät tietävät.

Tämä on tietysti avoin projekti, ja jokainen kirjoittaa ja linkittää, mitä haluaa, mutta yritän tässä nyt kuitenkin puolustaa sivujen käytettävyyttä ja "vakavasti otettavuutta". Kuinka moni käyttäjä "luottaa" tietosanakirjaan, jossa hänelle nätisti kädestä pitäen selitetään, mikä on arkkitehti...? (Toki tuon hakusanan on hyvä olla olemassa, mutta ei siihen varmaankaan tarvitse linkittää vaikkapa Alvar Aallosta kertovassa artikkelissa.)

Esimerkissäsi mainittu Uusi-Seelanti on varsin pieni maa, eivätkä kaikki lukijat varmastikaan tiedä esim. sitä, että tuossa pienessä maassa esiintyvät kaikki samat luonnonilmiöt (jopa geyshirit) kuin koko Euroopassa. Silti olen sitä mieltä, että linkitystä ei tuossakaan tapauksessa välttämättä tarvita muutoin kuin loppuviitteinä tai luokituksissa. Tärkeämpi olisi sen sijaan linkitys Uuden-Seelannin kirjallisuuteen, sillä esimerkkisi lukija varmaankin etsi enemmän kirjallista kuin maantieteellistä tietoa.

Noh, tämä on vain minun mielipiteeni, ja kuten sanottu, tämä on vapaa projekti, eli jokainen tehköön, niin kuin parhaaksi näkee.

Voikaatte hyvin, MiaK

Olet väärässä. Ei Wikipediassa jokainen tee kuten parhaaksi näkee, eihän tästä mitään silloin tulisi. Esimerkiksi jos alkaisit poistamaan linkkejä, siitä ei varmaankaan pidettäisiin. Täällä toimitaan yhteisten sovittujen pelisääntöjen mukaan - toki sääntöjä voidaan muuttaa jos tarvetta siihen ilmenee. Nyt tämän ed. mielipiteen kirjoittajan mielestä ilmeisesti muun muassa en.wiki on täysin lukukelvoton (siellä on varmasti enemmän linkkejä kuin meillä). --TBone 5. kesäkuuta 2005 kello 20:38:05 (UTC)

Minusta on parempi linkittää vähän liikaakin kuin pohdiskella, tunteeko jokainen lukija jonkin valtion tai kielen. Nähdäkseni linkit tarjoavat myös mahdollisuuden hakea lisätietoa, vaikka jotakin termistä tietäisikin. Varmaan varsin moni tuntee romaani-sanan, mutta ehkä sitä käsittelevään artikkeliin johtava linkki voi antaa vähän tarkemman käsityksen. Minusta on ainakin oikein hyvä, että voin kirjailija-artikkelia lukiessani vilkaista, mitä hänen kirjoittamastaan kirjallisuuslajista sanotaan.

Täällä Wikipediassa ei minusta käytetä niin paljon linkkejä, että se erikoisemman haittaisi luettavuutta. Kaikkea ei toki kannata linkittää, mutta minusta olisi typerää rajoittua vain useimmille lukijoille täysin vieraisiin termeihin. – Nysalor 5. kesäkuuta 2005 kello 20:58:28 (UTC)

Lyhyesti. Onko kyseessä lähinnä esteettinen haitta? Linkkien värejähän voi yleensä vaihtaa. Sivuillahan näkee yleensä vain yhtä tai kahta eri linkkiväriä - tulevaisuudessa vain yhtä (et näe enää niin paljon punaista). Linkitys on parempi kuin hakukoneen käyttö sillä linkkejä käytettäessä ei tarvitse pohtia eri hakutermejä ja taivutusmuotoja. Kirjaan tai rakennukseen tuskin kannattaa linkittää vaan lähimpään luokkaan (esim. Uusiseelantilainen kirjallisuus). Ymmärsin aikaisemmin että karsastit nimenomaan punaisia linkkejä. Siksi ehdotin linkittämistä olemassa olevaan artikkeliin (Uusi-Seelanti, sininen linkki) kuin parempaan vaihtoehtoon, lähimpään täydelliseen vastineeseen Uuden-Seelannin kirjallisuus (näen punaista). Olisi hyvä jos olisi olemassa artikkeli (onko?) esim. suomalaisista kirjailijoista niin voisi sijoittaa linkin suoraan siihen artikkeliin eikä erikseen Suomeen ja kirjailijaan. Kuten edellä jo totesin, ammatit olisi aina hyvä linkittää vaikka ne vaikuttavatkin itsestäänselvyyksiltä ja ehkä banaaleilta linkeiltä. Kyseessä ei ole käyttäjien yleissivistyksen aliarvioimisesta (miten voisikaan...?). Linkkejähän ei ole pakko napsauttaa. Toisaalta, jos ei ole linkkejä, tiedätkö oikean hakumuodon tai että aiheesta on edes artikkelia? Myönnän kyllä että itseänikin toisinaan ärsyttää liikaalinkitetyt artikkelit varsinkin kun voi olettaa ettei tietyistä punaisista linkeistä tulla koskaan kirjoittamaan artikkeleita (esim. kirjallisuusluetteloiden teoslinkit). Tietääkö kukaan miten kaupalliset tietosanakirjat Encarta, Britannica, CD-Facta yms. linkittävät - säästeliäästi vai taajaan? -- Ism 5. kesäkuuta 2005 kello 22:15:33 (UTC)

Kyllä, olet oikeassa, kommenttini johtuu ensisijaisesti esteettisestä haitasta (siitä tuo mainitsemani "luettavuus"). Eikä kyse ole väreistä, vaan yksinkertaisesti siitä, että luettavuus kärsii, jos käytetään liikaa tekstuaalisia keinoja (alleviivaus, kursiivi, vahvennus, värit). NETISSÄ USEIN NÄMÄ KOROSTAMISKEINOT "KOROSTUVAT", ESIM. SAAN USEIN KAUPALLISTA MATERIAALIA, JOSSA KAIKKI ON KIRJOITETTU ISOIN KIRJAIMIN. J0S KIRJOITTAJAT HALUAVAT KOROSTAA JOTAKIN, HE SITTEN LISÄÄVÄT HUUTOMERKKEJÄ VIESTIENSÄ PERÄÄN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Mielestäni nettitekstien pitäisi olla aivan yhtä luettavia kuin "tavallistenkin" kirjojen (joissa ei voi klikata mitään - tai tietysti voi yrittää... :-D). Wikipedian tapauksessa minusta on kuitenkin kerta kaikkiaan mainiota, että jo linkin nähdessään voi tietää, onko siitä artikkeli, vaiko ei, sillä se antaa lukijalle / käyttäjälle mahdollisuuden kirjoittaa artikkeli ko. aiheesta.

Ehkäpä vuosilukujen linkittämisen voisi välttää jonkinlaisella aikajanalla, kuten nuo kaupalliset ratkaisut tuntuvat tekevän? Heistä erottuaksemme voisimme laittaa aikajanan sivujen alareunaan (kaupallisilla ratkaisuilla se on yleensä erillinen valikko, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen tietosanakirjan tai minkään sana-artikkelin kanssa, vaan käyttäjän "täytyy" selailla aikajanaa erikseen). Ehkäpä myös Answers-dot-com:in tarjoamassa vaihtoehdossa voisi olla ideaa (Alt-click minkä tahansa sanan kohdalla millä tahansa web-sivulla, ja saat lisätietoja, mm. sanakirjamääritelmän, web-linkkejä, käännöksiä eri kielille jne. - toistaiseksi toimii vain engl. kielisten sanojen kanssa, eikä käännösosuudessakaan ole ainoatakaan suomalaista käännöstä vielä toistaiseksi - minä ainakin kääntäisin mielelläni, jos tietäisin, mihin instanssiin ottaa yhteyttä. Jos kiinnostusta riittää, voisimme ottaa asiasta selvää joukolla, mutta en halua mennä asioiden edelle, eli linkki tulee seuraavassa ja miettikää, voisimmeko ehkä joukolla vähintäänkin tarjota suomenkielisen perussanakirjan tms.)

Ohessa linkki (tämän periaatteen mukaan joka sanahan on tavallaan "linkitetty", siitä ei kuitenkaan tarvitse visuaalisesti "kärsiä", eli voit itse valita, mistä sanasta haluat määritelmän, eikä sinulle "tarjota" määritelmiä etukäteen alleviivaamalla tai värittämällä sanoje (tietääkseni tämä saitti on myös jonkinlaisessa yhteistyössä Wikipedian kanssa - voin kuitenkin olla väärässä, eli älkää ottako tätä "tietona", vaan pikemminkin "luulona" (Luulen, että tiedän, eli tiedän, että luulen! :-D): http://www.answers.com/main/product_info.jsp

Noh, minä vain haahuilen täällä. Vaikkei tuo edellä mainittu kiinnostaisikaan ketään, olen silti erittäin innokas osallistumaan Wikipediaan, niillä pienillä ja vaatimattomilla lisäyksillä, joita voin Wikipediaan mahdollisesti tehdä.

Voikaatte oikein hyvin. Terv. --MiaK 7. kesäkuuta 2005 kello 21:23:44 (UTC)

Vaikka olen erimieltä yllä olevasta "Nikke Nimetön"-esimerkistä, minunkin mielestäni ylilinkitys voi olla ongelma. Olen nähnyt tällaisia hirvityksiä:

• "[[Tötterströmin]] [[kotikaupunki]] oli [[Raahe]]". Tai jopa
• "[[Tötterströmin]] [[koti]][[kaupunki]] oli [[Raahe]]" (Näissä esimerkeissä kotikaupungin linkittäminen on mielestäni liikaa.)

Tuollainen ylilinkitys johtuu minun mielestäni siitä, ettei muisteta, että Wikipedia on tietosanakirja, ei sanakirja.

Toinen tapa, jota kummastelen, on jokaikisen päivämäärän ja vuoden linkittäminen. Joidenkin päivämäärien linkittämisen Ism jo perusteli, mutta jos linkitetään myös vuosi, jolloin Tötterström muutti Raahesta Porvooseen, "Tänne viittaavat sivut" tukkiutuu ja muuttuu hyödyttömäksi. --Samulili 6. kesäkuuta 2005 kello 07:52:57 (UTC)

Menneiden tapahtumien aikamuoto

Nähtävästi tästä ei ole vielä sovittua käytäntöä, mistä seuraa sitten jatkuvia palautuksia suuntaan ja toiseen. Tulisiko päivämäärä- ja vuosisivuilla sanoa "30. marraskuuta - Talvisota syttyy" vai "30. marraskuuta - Talvisota syttyi"? En-pediassa suositellaan preesensin käyttöä. --Card 11:10 marras 1, 2004 (UTC)

Katso Wikipedia:Keskustelua_ajan_merkitsemisestä_Wikipediassa#Aikamuodoista. Pari kommenttia on myös kahvihuoneen arkistossa (Wikipedia:Kahvihuone/Vanha7#Menneiden_tapahtumien_aikamuoto). Näissä ohjeeksi annettiin imperfekti. Itsekin olen sitä mieltä, että preesens ei menneestä puhuttaessa ole luontevaa suomea. --SimoM 15. tammikuuta 2005 kello 07:30 (UTC)

Kasvi, kasvit vai kasvikunta?

Selatessani biologiaan liittyviä artikkeleita huomasin, että niiden nimissä on varsin vaihtelevia käytäntöjä. Esimerkiksi sekä kasvikunnalle että kasville on oma artikkelinsa, mikä sinänsä kuulostaa järkevältä, mutta tästä seuraisi se, että esim. meduusoista pitäisi tehdä artikkeli eläinluokasta (meduusat) sekä luokan edustajasta (meduusa). Englanninkielisessä Wikipediassa asia on ratkaistu niin, että kasvikunta ('Plantae' tai 'Plants') ohjautuu suoraan kasvi-artikkeliin, jossa on myös tietoa kasvikunnan jaottelusta. Jos myös muiden eliöluokkien artikkelit olisivat yksikössä, olisi käytäntö yhtenäisempi ja tukisi myös tavoitetta käyttää lähinnä yksikkömuotoa artikkelien nimissä. Luokissa voitaisiin käyttää monikkoa, esimerkiksi meduusalle näin: Eliöt-Eläimet-Polttiaiseläimet. Mitä mieltä olette? vzb83 30. tammikuuta 2005 kello 18:12 (UTC)

Tässä vielä muutamia perusteluja yksikön puolesta:

• Englanninkielisessä Wikipediassa eliöryhmien nimet ovat yksikössä.
• Jos artikkelit jaetaan monikollisiin (taksonit) ja yksiköllisiin (lajit), käy väistämättä niin, että tarvitaan valtavia määriä pieniä tynkäartikkeleja erinäisten sukujen, heimojen ym. määrittelyyn, vaikka ne voisivat aivan hyvin sijaita samassakin artikkelissa tiettyyn rajaan asti. Esimerkkinä voisin käyttää metsävaahteraa (Acer platanoides), jolle nyt on olemassa oma artikkeli Vaahtera. Vaahteroiden suvusta ei ole kuitenkaan mitään tietoa, ja se vaatisi uuden artikkelin. Mielestäni koko Acer-suvusta voisi kertoa vaahtera-artikkelissa, jolloin asiaa tuntemattomille kävisi samalla ilmi, että on olemassa muitakin vaahteralajeja kuin se tuttu metsävaahtera.
• Yleensä suomen kielessä on olemassa määrittelevä nimi niillekin lajeille, jotka maamme lajistossa ovat ryhmänsä ainoita edustajia. Esimerkiksi artikkeli rotta voisi kertoa rotista yleensä, ja isorotta taas pelkäksi rotaksikin kutsutusta lajista (samalla tavoin vaahtera ja metsävaahtera).
• On pyrittävä siihen, että artikkelit muodostavat yhtenäisen jatkumon korkeimmista taksoneista aina lajeihin asti. Monikko-yksikkö -erittelyssä käy niin, että monien lajien artikkelit jäävät orvoiksi, kun joku ylempi taksoni on liian merkityksetön, jotta siitä kannattaisi lähteä kirjoittamaan omaa artikkelia.
• Wikipedia ei ole sanakirja, johon voisi laittaa tyngän jokaisesta mahdollisesta taksonista vain siksi, etteivät ne menisi sekaisin jonkin samalla nimellä kutsutun lajin kanssa. Orava-artikkelin alussa voisi olla tietoa oravien heimosta ja tunnetuimpia edustajia, tämän jälkeen yksittäisestä lajista, jota poikkeukselisesti kutsutaan samalla nimellä.
• Monikon ja yksikön erottaminen ei tuo sen enempää selkeyttä. Lajin nimi voi jossain yhteydessä olla monikossa (monet Suomessa elävät oravat) ja lajiryhmän taas yksikössä (harmaaorava on eräs orava). Erityisesti jälkimmäisessä tapauksessa saattaa syntyä sekaannuksia.
• Ihmiset yleensä viittaavat artikkeleihin yksikkömuodossa, elleivät he erikseen tiedä artikkelin olemassaolosta. Tämä on lisäksi usein helpompaa (esimerkiksi [[vaahterat|vaahtera]] vs. [[vaahtera]]t).

vzb83 10. helmikuuta 2005 kello 22:59 (UTC)

Lajia ylemmät taksonit tulevat monikkoon sekä kasvi- että eläintieteessä. Tämä siksi, että

• ne ovat suomen kielessä luonnostaan monikollisia, esim. nisäkkäät, koivukasvit, tammet
• nimiriidat vähenevät, esim. tammi (Quercus robur), tammet (Quercus sp.)

Kasvikunta-artikkelin nimenä voisi minusta olla myös "Kasvit". Näin nimistö olisi yhtenäinen. Keskustelua voi jatkaa myös projekteissa Wikipedia:WikiProjekti_Kasvit ja Wikipedia:WikiProjekti_Eläimet. --Hippophaë 10. helmikuuta 2005 kello 23:15 (UTC)

Et huomannut, että asiasta on jo keskusteltu kasviprojektin sivuilla ja kirjoitettu sitä ennen sääntö eläinprojektin sivulle. Kaikki sivuille kirjoittaneet käyttäjät (kolme kappaletta) ovat sitä mieltä, että eliöryhmäartikkeleiden nimien on oltava monikossa. Se on yleisin muoto tieteellisessä kirjallisuudessa, kun esitellään eliöryhmiä. En voisi kuvitellakaan artikelia nimelle "selkäjänteinen".

Mikäli ei ole eliölajia nimeltä medusua, niin sana uudelleenohjaa (ei turhia tynkiä) eliöryhmäartikkeliin meduusat. Mikäli eliöryhmissä käytettäisiin yksikköä, niin olisi epäselvää esimerkiksi olisiko peippo-artikkeli heimosta Fringillidae vai lajista Fringilla coelebs. Monikkoja eliöryhmistä käyttämällä ongelma ratkaistaan selvästi ja ennalta-arvattavasti. Eliöryhmän ja sen yhden lajin samalle sivulle ahtamien on epätäsmällistä ja tuottaa tulevaisuudessa hankaluuksia, kun artikkeli alkaa paisua. Joku keksii kirjoitaa vaahterasivulle myös mongolianvaahterasta ja sokerivaahterasta. Vaahtert ovat aivan oikea eliöryhmän nimi, katso vaikka Funetin luetteloa.Myös saksan- ja ruotsinkielisessä wikipediassa eliöryhmät ovat monikossa, nämä ovat kulttuurikohtaisia kysymyksiä. Suomenkielisessä wikipediassa myös kansojen nimet ovat monikossa, ja tämäkin valittiin yksiselitteisyyden vuoksi (ajattele vaikka sanan vandaali useita merkityksiä). Eliöiden tapauksessa hyöty on vielä selvempi. Toinen monikoita puoltava seikka on se, että niitä käytetään (tai ainakin pitäisi käyttää) myös taksonomisen taulun suomenkielisissä nimissä, jotka toimivat samalla linkkeinä.

Luokkaesimerkistäsi sen verran, että Wikipediassa on tapana merkitä vain artikkelin suppein mahdollinen luokka, muuten artikkelisivun alalaita tursuaisi luokkia. Poikkeus on se, jossa artikkelin aihe vastaa luokan aihetta, silloin artikkeli voi myös olla ylemmässä luokassa. Luokat on tosiaan tapana tehdä monikkoon, mutta se ei vaadi eliöryhmäartikkeliden nmien muuttamista yksikkön. -Jean d'Arc 10. helmikuuta 2005 kello 23:40 (UTC)

Entäpä kortteet, jotka yksin muodostavat alakaaren (kortemaiset), heimon (kortekasvit) ja suvun (kortteet)? Itse olin ajatellut kirjoittaa ylemmistäkin taksoneista lyhyesti korte-artikkelissa, joka koskisi kaikkia näitä ryhmiä. Sieltä olisi sitten linkit lajien artikkeleihin. Jos taksonit halutaan kuitenkin erilliskiksi artikkeleiksi, joudutaan tekemään kaksi ylimääräistä tynkää, joista ei ole mitään hyötyä. Kortteet-artikkeli ei voisi sisältää kortekasveja ja kortemaisia, koska sana "kortteet" viittaa nimenomaan sukuun. Vielä äärimmäisempi esimerkki on neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), joka yksinään muodostaa taksonit aina alakaareen asti.

Minusta esimerkiksi mongolianvaahterastakin voisi aivan hyvin olla informaatiota vaahtera-artikkelissa aina siihen asti, kunnes tietoa tulisi siinä määrin, että se olisi mielekästä siirtää omaan artikkeliinsa. Onhan mongolianvaahterakin vaahtera.

Mielestäni ei ole mikään ongelma sijoittaa sekä ryhmää että tiettyä lajia samaan artikkeliin, näin on tehty enwikissäkin, vaikka siellä artikkeleita on huomattavasti enemmän ja ne ovat keskimäärin paljon kattavampia. Enwikissä on päädytty siihen, että olisi paras aloittaa artikkelien tuottaminen ylimmistä taksonomisista ryhmistä ja jatkaa niistä alaspäin aina siihen asti, kunnes lajit ovat niin merkityksettömiä, ettei niistä ainakaan sillä hetkellä ole järkevää alkaa kirjoittaa omia parin lauseen artikkeleita. Suomenkielisessä Wikipediassa on käymässä niin, että lajeista on kyllä kohtalaisesti informaatiota, mutta kunnollista "artikkelipuuta" ei ole olemassa, jota pitkin voisi seurata aina vaikkapa kasveista vaahteraan. Tämä johtuu vain siitä, ettei ole resursseja tai edes järkeä tehdä jokaiselle taksonille omaa sanakirjamaista artikkelia. vzb83 11. helmikuuta 2005 kello 00:42 (UTC)

Ei artikkelissa "Korte" ole järkevää kertoa muusta kuin ostikon aiheesta eli kortteista. Korte-sana viittaa kortteiden suvun yksittäiseen lajiin, eikä se kata sen enempää ylempiä taksoneita kuin monikollinenkaan nimi. Lisäksi on huomioitava, että myös sukupuuttoon kuolleista lajeista voidaan kirjoittaa artikkeleita, minkä vuoksi kortemaisten alalahkosta ja kortekasvien heimosta kertoviin artikkeleihin voi tulla hyvinkin paljon tekstiä. --Hippophaë 11. helmikuuta 2005 kello 00:57 (UTC)

Eikö sillä ole mitään painoarvoa, kuinka EnWikissä on päätetty menetellä? Siellä on kuitenkin kymmeniä ihmisiä, jotka ovat jo pitkään keskustelleet näistä asioista ja päätyneet muun muassa tuohon yksikön käyttöön. Täällä kolme ihmistä ovat keskenään päättäneet asiasta. En ymmärrä, miten kyse voisi olla pelkästä kielellisestä tai kulttuurillisesta seikasta, jotka takia suomenkielisessä pitäisi menetellä eri tavoin. Mielestäni kyse on vain Wikipedian tyyppiseen interaktiiviseen tietosanakirjaan liittyvästä teknisestä ja käytännöllisestä asiasta. vzb83 11. helmikuuta 2005 kello 01:43 (UTC)

Myös saksankielinen ja ruotsinkielinen wikipedia ovat hyvin suuria. Saksankielinen wikipedia on maailman toiseksi suurin wiki (englanninkielisen wikipedian jälkeen) ja ruotsinkielinen wikipedia on kymmenenen suurimman joukossa. Argumenttisi ei siis toimi. -Jean d'Arc 11. helmikuuta 2005 kello 01:59 (UTC)

Katsopa esimerkiksi ruotsinkielisen Wikipedian kasviosiota, mikä mielestäni ei ole kovin esimerkillisessä kunnossa. Saksaa en ymmärrä voidakseni tutustua siihen tarkemmin. Näytti varsin kattavalta. Sen verran huomasin, että neidonhiuspuukasvit-sana ohjautuu suoraan lajia kuvaavaan artikkeliin ilman välivaiheiden artikkeleja. Joka tapauksessa englanninkielinen on ylivoimaisesti suurin ja kansainvälisin Wikipedia, ja jossain mielessä auktoritäärinenkin.

Tiedän kyllä, että suomenkielisissä tietosanakirjoissa eliöryhmiä koskevat artikkelit on kirjoitettu monikossa. Wikipedia ei ole kuitenkaan sellainen tietosanakirja, jota selataan aakkosjärjestyksessä ja josta artikkeli löytyy samantien, vaikkei sen tarkkaa päätettä tietäisikään. Wikipediassa pitäisi mielestäni pitää kiinni yksikkömuodosta, ellei tapaus edellytä toisin. On hyvin yleistä, että tietystä eliöryhmästä puhutaan yksikössä edustajan muodossa, jopa aiemmin mainittu selkäjänteinen (esim. "ihminenkin on [[selkäjänteiset|selkäjänteinen]]"), joten niiden ei ole pakko olla monikossa. vzb83 11. helmikuuta 2005 kello 02:39 (UTC)

Katselin tarkemmin saksankielistä Wikipediaa ja siellä näyttää olevan asiasta kirjavia käytäntöjä. Olin tutustunut tätä ennen ainoastaan eläinpuoleen. Kuvaamasi artikkelin löytämisen ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista uudelleenohjauksin. Sitäpaitsi on jo perusteltu, miksi ihmiset etsivät tietoa eliöryhmistä todennäköisemmin monikossa. Englanninkielisellä Wikipedialla ei ole yksinoikeutta määritellä sitä, millainen Wikipedia on. Tällä sivulla on perusteltu, miksi monikkomuodot ovat käytännössä parempia. Tälläisen perustelun pitäisi päihittää mitkä tahansa keinotekoiset auktoriteetit. -Jean d'Arc 11. helmikuuta 2005 kello 13:28 (UTC)

Miten voit sanoa, että nyt on perusteltu monikkojen käytön paremmuus, kun et ole edes noteerannut suurinta osaa perusteluistani yksikkömuodon puolesta, saati kumonnut niitä. Englanninkielistä Wikipediaa ei toki pidä sokeasti seurata, mutta kyllä se mielestäni varsin hyvä argumentti on, eikä sitä ainakaan pitäisi jättää huomiotta. Tässä on selvästi kaksi kilpailevaa vastakkaista käsitystä, joista kumpikaan ei ole väärä tapa. Siksi mielestäni asia pitäisikin jättää koko suomenkielisen Wikipediayhteisön päätettäväksi, eikä vain muutaman ihmisen keskustelun varaan, jolloin henkilökohtainen mielipide saattaa päästä objektiivisuuden edelle. Ehdotan siis, että asiasta järjestetään äänestys, jolloin varmasti kaikkien osapuolten on helpoin hyväksyä saavutettu tulos.

Pidättäydyn uusien eliöryhmäartikkelien lisäämisestä siihen asti, kunnes asia ratkeaa suuntaan tai toiseen. Ei ole Wikipedian etiketin mukaista jatkaa oman näkökantansa toteuttamista erimielisyyksien ratkaisemisen ollessa vielä kesken. Kun asiassa päästään ratkaisuun, olisi syytä lisätä merkintä käytännöstä myös yleisiin ohjeisiin. Harva kuitenkaan keksii lukea asiasta pelkästään projektien sivuilta, jos niiden olemassaolosta ylipäänsä on ollut tietoinen artikkeleita lisätessään. Tyydyn hyväksymään kumman tahansa artikkelien nimistön yhtenäisyyteen johtavan päätöksen, kunhan se tehdään demokraattisesti.

Tässä vielä pari mieleeni tullutta perustelua yksikön puolesta:

• Ei-taksonomiset ryhmät, kuten puu, kasvissyöjä tai huonekasvi tulevat joka tapauksessa yksikköön, jolloin käytäntö muuttuu yhtenäiseksi kaikkien ryhmien osalta.
• Yleensä eliöryhmistä kertovissa artikkelissa on (tai ainakin pitäisi olla) tietoa paljon muustakin kuin ryhmän taksonomiasta. Esimerkiksi nyt kasvit-nimen alle siirretyssä artikkelissa on taulukko kasvien taksonomisista ryhmistä, mutta muilta osin artikkeli kertoo ryhmän edustajasta, kasvista. vzb83 11. helmikuuta 2005 kello 18:46 (UTC)

Saksankielisessa Wikipediassa ovat lajia ylemmät taksonit monikossa. Jos monikkoa ei säännönmukaisesti suomenkielisessä Wikipediassa käytettäisi, pitäisi joka tapauksessa keksiä keino, jolla esim. mäntyä (Pinus sylvestris) ja mäntyjä (Pinus sp.) käsittelevät artikkelit voidaan nimetä eri tavalla. Jälkimmäisen artikkelin nimen täytyy olla sitten kuitenkin monikollinen tai täytyy käyttää jotakin muuta tapaa, esim. "mänty (suku)" tai "mäntyjen suku", mikä olisi varmasi huono ratkaisu. --Hippophaë 11. helmikuuta 2005 kello 21:44 (UTC)

Tietämättä kovin paljoa taksonomisesta luokituksesta tungen tähän väliin maallikon tuntemukseni: nämä ryhmät tulisi nimetä monikon mukaan. Artikkelin nimeämisessä on kaksi tärkeää asiaa:

1. Mikä on aiheesta muualla useimmiten käytetty termi? Vastaus: Monikko.
2. Mikä on todennäköisin hakusana henkilölle, joka hakee ryhmästä tietoa? Vastaus: Monikko.

Näköjään etuna on myös se, että yksikkö tarkoittaa välillä muutakin (esim. mänty vs. männyt), mutta tämä on hieman sivuseikka. --MikkoM (♫) 11. helmikuuta 2005 kello 21:56 (UTC)

Ehkä minun on paras luovuttaa, koska tähän mennessä kukaan ei ole ollut kanssani asiasta samaa mieltä. Hyvää minä vain tarkoitin joka tapauksessa. vzb83 11. helmikuuta 2005 kello 23:44 (UTC)

Lähteet

Pitäisikö lähteiden merkitsemisessä olla jokin vakiintunut käytäntö? Esimerkkilähteen tekijä on "Van Jacobson", artikkelin nimi "Congestion avoidance and control", julkaisu "Proceedings of SIGCOMM 1988", painopaikka "Stanford, California", julkaisija "ACM", julkaisuaika elokuussa 1988.

Miten olisi tällainen tyyli (RFC:stä napattu):

Jacobson, V. "Congestion avoidance and control", Proceedings of SIGCOMM 1988, (Stanford, CA), ACM, elokuu 1988.

vai tällainen tyyli parempi (napattu historiankirjasta):

Jacobson, V. Congestion avoidance and control, Proceedings of SIGCOMM 1988. Stanford (CA), 1988.

Mielipiteitä? Graduntekijät hohoi! Pessi 15. maaliskuuta 2005 kello 22:59:16 (UTC)

Heippa. Ikuinen graduntekijä täältä (kolme kuukautta ehdotuksesi jälkeen!) vastailee, että ainakaan tuo kursiivien ja lainausmerkkien yhdistetty käyttö ei mielestäni ole hyvän tyylin mukaista. Itse käytän joko kursiivia tai lainausmerkkejä teosten nimiin viitatessani. kommentin lisäsi MiaK (keskustelu · muokkaukset)

En-wikistä voisi ottaa käyttöön mallineita näitä varten. Esim kirjaa varten on tällainen:

{{Book reference | Author=Lincoln, Abraham; Grant, U. S.; & Davis, Jefferson | Title=Resolving Family Differences Peacefully | Publisher=Gettysburg: Printing Press | Year=1861 | ID=ISBN 0-12-345678-9}}

josta lopputulos on tämän näköinen:

Lincoln, Abraham; Grant, U. S.; & Davis, Jefferson (1861). Resolving Family Differences Peacefully. Gettysburg: Printing Press. ISBN 0-12-345678-9.

Jos mallineita käytettäisiin, jokaisen ei tarvitsisi miettiä näitä kysymyksiä erikseen. --Samulili 5. kesäkuuta 2005 kello 17:42:01 (UTC)

Loin kirjaviittelle mallineen ja sen käyttö sujuu helpoiten "Mallineet"-paletista valiten. —MikkoM (♫) 5. kesäkuuta 2005 kello 20:49:33 (UTC)

Yritän kovasti käyttää lähdemallinetta, mutta tuloksena on vain tällaista: {{{Nimike}}}. {{{Julkaisija}}}. Missä vika? Clarifer

Ota mallia tuon mallinteen käyttöön vaikka [[1]]. --Joonas 13. joulukuuta 2005 kello 08:32:54 (UTC)

Ookoo, tattis. Elikäs muillekin tiedoksi, toi kirjaviite malline ei toimi tollasenaan, vaan parametreihin pitää muuttaa isot kirjaimet alkuun. Tyyliin {{Kirjaviite|Tekijä=Lincoln, Abraham; Grant, U. S.; & Davis, Jefferson|Nimeke=Resolving Family Differences Peacefully|Julkaisija=Gettysburg: Printing Press|Vuosi=1861|Tunniste=ISBN 0-12-345678-9}} (pitäskö paletin mallinetta muuttaa, sori en osaa?) Clarifer

Olen ulalla, miksi viitemallineen muuttujiin on itse muutettava isot kirjaimet? Tulos ei myöskään näytä olevan samanlainen kuin en-wikissä: kustantaja pitäisi erottaa muusta tekstistä pisteillä, ei pilkuilla. Nyt tulos näyttää sekavalta. --Thi 18. syyskuuta 2006 kello 11.14 (UTC)

Lähteitä ei aina voi merkitä, jos teksti esim. perustuu omiin vuosien takaisiin (mutta paikkansapitäviin) muistiinpanoihin. Että lähteitä ei merkitse, ei sen pitäisi tehdä tiedosta vähemmän arvokasta. Ja mihin yksityiskohtiin lähteiden tulisi ulottua? Makuasiako? Onko siihen totuuteen, että Aurinko nousee huomenna, liitettävä, mistä lähteestä tieto on peräisin? -- Not really Vinksu 17. marraskuuta 2006 kello 09.11 (UTC)

Tynkä vai ei?

En tiedä kuuluuko tämä tänne, pahoitteluni jos ei. En myös löytänyt oikein selkeää vastausta muualta. Eli: sanojen lukumäärässä ilmoitettuna, missä kohtaa suurin piirtein menee tyngän ja ei-tyngän raja? Clarifer 6. elokuuta 2005 kello 08:59:45 (UTC)

Mitään tarkkaa rajaa ei ole, jokaisella muokkaajalla on oma käsitys siitä, mikä on tynkä. Yleisesti tynkä kai tarkoittaa artikkelia, josta puuttuu vielä kaikenlaista tärkeää. Kaikki lyhyet artikkelit eivät ole tynkiä, jos artikkelissa todella kerrotaan kaikki kertomisen arvoinen niin se ei ole tynkä, vaikka olisi kuinka lyhyt tahansa. —MikkoM (♫) 6. elokuuta 2005 kello 13:49:00 (UTC)

Yhdysvaltain kaupunkeja käsittelevien artikkeleiden nimeäminen

Pakkohan tämä on kysyä, kuului tänne tai ei. Kuten kaikki tiedämme, Yhdysvallat on laaja maa, ja siellä on paljon samannimisiä kaupunkeja eri osavaltioissa. Tietenkään suomenkielisessä Wikipediassa kaikista jenkkilän tuppukylistä ei tarvita artikkeleja, mutta eikö näiden artikkeleiden nimeämiskäytäntö olisi syytä kopioida enkkuwikistä. Artikkelit olisivat siis nimeltään Kaupunki, Osavaltio, esim. Springfield, Missouri eikä esim. pelkkä Springfield (jonka nimisiä muuten on tusinan verran). Samoin artikkeli Tampa, Florida eikä pelkkä Tampa. Mietin vain... --TeVe 23. syyskuuta 2005 kello 11:36:12 (UTC)

Oma kantani: jos yksi paikkakunta on selvästi suurin niin se ilman vuosilukua, tarvittaessa tehdään täsmennyssivu. En ymmärrä miksi en.wikissä on päädytty tuohon nykyiseen merkintätapaan, mutta mielestäni me voisimme käyttää samaa muotoa kuin muissakin artikkeleissa: esimerkiksi em. kaupungeista muotoja Springfield (Missouri) ja Tampa (Florida). --TBone 23. syyskuuta 2005 kello 12:17:03 (UTC)

Miten päin vaan, mutta ei viitsisi alkaa muuttelemaan ennenkuin asiasta on joltinenkin konsensus. Höyhens 23. syyskuuta 2005 kello 12:49:28 (UTC)

Siis Valloissahan yleinen käytäntö ilmoittaa paikkakunnat muodossa "Kaupunki, Osavaltio" esim. "Springfield, Missouri" eli kyseessä ei siis ole enkkuwikikäytäntö vaan aivan virallinen käytäntö. --TeVe 23. syyskuuta 2005 kello 13:01:26 (UTC)

Ennen, kuin ajaudutaan liian kauas, voidaan muistaa, että suomalaiset tiedotusvälineet eivät koskaan puhu kaupungeista muodossa "Kaupunki, Osavaltio". Uskaltaisin myös olettaa samaa matkaoppaista ja ehkä jopa Yhdysvaltoja käsittelevistä maantieteen kirjoista. Kyseinen merkintätapa ei yksinkertaisesti ole suomalainen, eikä mitenkään kelpaa "Suomen kielessä yleisesti käytetyksi muodoksi", mikä on ohjeena artikkeleja nimetessä.--Tynkänen 23. syyskuuta 2005 kello 13:11:05 (UTC)

Nimeomaan, tässä ei ole mitään syytä poiketa Wikipedian yleisestä nimeämiskäytännöstä. Kaupunkiartikkelien nimi on kaupungista yleisimmin käytetty nimi (mikä yleensä on pelkkä kaupungin nimi), ja jos samamnnimisiä kaupunkeja on useampia, tehdään täsmennysoperaatio, jossa otetaan huomioon onko jokin kaupunki selvästi kaimojaan tunnetumpi. —MikkoM (♫) 23. syyskuuta 2005 kello 13:30:40 (UTC)

Vuosi- ja päiväsivuilla uusia kuolinpäivän merkintätapoja

Miten menetellä artikkelisivulla 14. lokakuuta, jossa ilmoitetaan erikoisella tavalla kuolinvuoden lisäksi päivä ja kuukausi (vuosiluku oli jätetty ilman linkkiä)?

• 1909 - Kalervo Tuukkanen, säveltäjä, kapellimestari († 12.7.1979)

Merkintä on suomalaiselle passeli numeerinen, mutta onko tuo muuten tarpeellinen? Näitä on alkanut esiintyä jossain määrin, joten kannanotto olisi paikallaan. Toinen havainto näistä linkeistä on, ettei päivän kohdalle laitettua henkilöä päivitetä vuosisivulle (1890 - Dwight D. Eisenhower löytyy vain 14. lokakuuta-sivulta). Lamat 30. lokakuuta 2005 kello 20:48:56 (UTC)

Suomenkielisessä Wikipediassa käytetään "auki kirjoitettuja" päivämääriä, joten mielestäni tuo 12.7. ei ole käytännön mukainen. Olisi epäloogista käyttää sitä vain yhdellä sivulla(sivutyypillä). --TBone 30. lokakuuta 2005 kello 21:04:29 (UTC)

Tuosta † merkinnän käytöstä pitäisi luopua, jos käytetään ohjeena Wikipedia:Artikkelimalli/henkilö-sivulla olevaa merkitsemistapaa (k.). --Ekeb 6. helmikuuta 2006 kello 07.28 (UTC)

Ja oikeastaan myös siksi, että vaikka risti on varsin yleisesti hyväksytty kuoleman symboli, se voi jonkun mielestä viitata kristinuskoon. Esimerkiksi Hesarin kuolinilmoituksissa on aika usein muita symboleita tästä syystä. Höyhens 27. helmikuuta 2006 kello 10.05 (UTC)

Päivämääräartikkelit pitäisi olla nyt muodossa (k. <vuosi>), kiitos Los3 avusta, seuraavaksi pitänee paneutua noihin vuosiartikkeleihin ja satunnaisiin henkilöartikkeleihin. --Ekeb 28. helmikuuta 2006 kello 09.04 (UTC)

Olemassa olevan sivun nimen täsmennys?

En tiedä kuuluko tämä kysymys tälle alueelle, mutta en löytänyt parempaakaan: haluaisin luoda sivun Rio de Janeiro (osavaltio). Tällä hetkellä on olemassa sivu Rio de Janeiro, johon pitäisi ilmeisesti lisätä (kaupunki) loppuun uuden sivun lisäämisen jälkeen (vai pitääkö?). Pitääkö kaikkien sinne linkittävien sivujen linkit muuttaa osoittamaan (kaupunki)-sivulle käsin? Ja entä saanko käyttää muiden maiden wikipedioista löytyviä kuvia artikkelin kuvitukseen? Kiitos! - Ilona 15.12.05

Tässä tapauksessa on luultavasti helpointa vain lisätä Rio de Janeiro -artikkelin alkuun koodi:

{{tämä artikkeli|käsittelee kaupunkia, osavaltiosta katso [[Rio de Janeiro (osavaltio)]].}}

Näin sivulle tulijat näkevät heti, että osavaltioartikkelikin on olemassa. Sivuja ei tarvitse siirtää, jos merkityksiä on vain kaksi, ks. Wikipedia:Täsmennyssivu. --Hasdrubal 14. joulukuuta 2005 kello 22:55:26 (UTC)

Voit luoda sivun Rio de Janeiro (osavaltio) samantien. Tuollaisessa tapauksessa kun samannimisistä artikkeleiden aiheista yksi on selvästi ensisijainen (esim. New York), tämä artikkeli yleensä luodaan ilman tuota selvennystä sulkujen sisässä. Katso esim. tuosta NYC-artikkelista, millä tavalla alussa on linkki ns. täsmennyssivulle, jolta taas pääsee muihin lähes samannimisiin artikkeleihin. --Neofelis Nebulosa 14. joulukuuta 2005 kello 22:56:49 (UTC)

Lähteiden merkitseminen

Kun ohjeistus sanoo: "Lähteet tulee tyypillisesti sijoittaa artikkelin loppuun ==Lähteet== otsikon alle. Jos artikkelissa on ==Aiheesta muualla== otsikko, se tulee lähteiden jälkeen."

Niin erotellaanko Lähteet-otsikon alla Kirjat, Lehdet jne. alaviitteiksi vai merkitäänkö ne vaikka suluilla:

Adolf Hitler: Taisteluni (kirja)

Suomen Kuvalehti 13/2004 (lehti)

Itse saatan kohta käyttää eräässä artikkelissa luentomuistiinpanoja, joita ei mistään julkaistuna löydy.

Ohjehan antaa www-lähteille tavallaan erikoisaseman: on hyperlinkit ja sitten toisaalta kaikki muut lähteet rinnakkain. Nettimaailman privilegio? Crash 29. heinäkuuta 2005 kello 11:49:12 (UTC)Crash

Kirjan tai lehden täydellisistä lähdetiedoista kyllä ilmenee, onko kyseessä kirja vai lehtiartikkeli. Muutenkin noista pitäisi kertoa kaikki tiedot eli Hitlerin teoksesta myös suomentajan nimi, suomennoksen julkaisija ja suomennoksen (ja mahdollisesti alkuperäisen) ilmestymisvuosi. Suomen Kuvalehden kohdalla pitäisi kertoa viitatun artikkelin ja sen kirjoittajan nimi. Luentomuistiinpanoja en merkitsisi lähteeksi ollenkaan. Nikke 22. lokakuuta 2005 kello 08:34:15 (UTC)

Sotilasyksiköt: 1. Divisioona vai 1. divisioona?

Tuossa muutaman artikkelin sotilasyksiköistä tehtyäni rupesi taas mietityttämään, miten nuo yksikköjen nimet tulisi ilmoittaa: 1. Divisioona vai 1. divisioona, III armeijakunta vai III Armeijakunta? Tähän saakka on tullut laitettua ne pienellä, mikä mielestäni olisi oikeinkirjoitussääntöjen mukaista, mutta sodanaikana ne taitaa olla kirjoitettu isolla ja samaa näyttäisi käytettävän edelleen kirjallisuudessa (esim. Jatkosodan pikkujättiläinen). Kumpaa tulisi käyttää?

Sotilasyksiköt ovat erisnimiä, usein yksilöllisiä ja sidottuna kontekstiin ts. sotaan, jonka yhteydessä yksiköistä tavallisimmin puhutaan. Historian kirjat käyttävät erisnimimuotoja. Adolf Ehrnrooth oli jonkin aikaa 2. Divisioonan JR7:n komentaja. Tietysti jos 3. Divisioona on marssijärjestyksessä 2. divisioona, tilanne on eri. Lisäksi, Panssariprikaati on Parolassa, mutta panssariprikaati voi olla myös ajaneena asemiin, vaikka 2. Panssariprikaati odottaisikin etulinjan takana huoltoa. --Jaakonam 12. toukokuuta 2006 kello 22.25 (UTC)

Taktiset merkit ja lyhenteet elävät ajan mukana pikemmin kuin jatkuvuuteen pyrkivät oikeinkirjoitussäänöt. Yleisenimenä divisioona on divisioona, ei Divisioona. Näin ollen toinen divisioona on 2. divisioona yleisesti ottaen. Karttamerkeissä muistaakseni divisioona on kuitenkin lähes aina lyhennetty D:llä, joten tästä seuraa, että niissä 2. divisioona on 2. D, mistä seurauksena on myös se, että se on saatettu kirjoittaa johonkin myös 2. Divisioona. Kuitenkin ryhmä, joukkue, jaos, komppania, pataljoona, prikaati, armeijakunta ja armeija sekä armeijaryhmä ovat yleisnimiä. Olisi johdonmukaisinta kirjoittaa joukkoyksiköt pienellä yleisnimiluonteensa vuoksi. Jos jotain kiinnostaa aihe puolustusvoimien ja NATO:n näkökulmasta niin tässä on asiaa.

http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/1_2006/tekstit/salonen.htm

Uskoisin kuitenkin, että Wikipediassa olisi selkeintä kirjoittaa asiat oikeinkirjoitussääntöjen mukaan ja laittaa huomautus kursiivilla artikkelin loppuun silloin kun viimeisin ohjesääntö poikkeaa tästä. Virkakäytössä nimikkeitä käytetään isolla lähinnä siksi, että lyhenteen merkitsemistavasta voisi päätellä, mitä lyhenne tarkoittaa. Näin ollen kirjoitustapa muokkautuu operatiivisen tarpeen mukaan eikä suomen kielen yleisten oikeinkirjoitussääntöjen mukaan. Jos maailma menee muutoinkin UNIX/Linux-suuntaan, missä suositaan pieniä kirjaimia ja ajoittain yhteenkirjoittamista, ehkä tähän suuntaan kirjoitusta pitäisi ohjata. Y2007 26. joulukuuta 2006 kello 08.43 (UTC)

Täsmennyssivuista

Voisiko olla ajateltavissa, että - jopa kieltenvälisesti - sovittaisiin että täsmennyssivulle osoittava linkki näkyisi esimerkiksi vihreänä? Silloin ei tarvitsisi joka kerta miettiä linkeistään, mihin ne johtaa. Höyhens 16. helmikuuta 2006 kello 19.05 (UTC)

Hollanti / Alankomaat

Aiempi keskustelu: Kahvihuoneen arkistosta

Avaan nyt tässä tämän keskustelun vielä kerran, koska tämäntyyppiset debatit välillä kuolevat pois ilman minkäänlaista loppulauselmaa. Eli kysymys on valtioiden kansalaisten ja heidän muodostamien entiteettien kuten jalkapallojoukkueiden nimistä - ei niinkään itse valtioiden nimistä (mihin keskustelu viimeksi rönsyili). #1-kimmokkeena tälle avaukselle on Alankomaiden jalkapallomaajoukkue -tyyppiset artikkelinnimet, joita ei ole olemassa suomiwikin ulkopuolella. Vertailukohtaa voi hakea tunnetusta ulkomaankielestä (United States <--> American ... Holland/Netherlands <--> Dutch). Viimeksi suunnittelemani siirrot kaatuivat käyttäjä SM:n palautussotaan ja on ikävää mikäli fiksuimman kommentin esittäjäksi katsotaan se joka huutaa kovimmin. Joten pyydän kommentteja. Ensiksi vaikka kysymykseen: Ottaen huomioon WP:n periaatteen käyttää selvästi yleisintä nimitystä artikkelin nimenä, miksi artikkelilla pitäisi pitää nimi jota ei käytetä missään muualla? --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 13. kesäkuuta 2006 kello 08.45 (UTC)

Ajan merkitsemisestä

En löydä ohjetta seuraavasta: Onko olemassa käytäntöä, miten merkitään "menneet vuodet", eli esim. "Merkittävä tapahtuma tapahtui nnnnn–mmmmm vuotta sitten". Wikipediassa näkee mm. artikkelissa Salpausselät merkintätapaa "11 200–11 000 vuotta sitten". Onko tämä todella oikein? Eikö kuitenkin tulisi kirjoittaa 11 000–11 200 vuotta sitten? Syntymäaikojen merkintä eaa. on mielestäni selvä, mutta tämä ei. Kommenttia? --Elo 8. heinäkuuta 2006 kello 10.38 (UTC)

Parempi olisi kirjoittaa vuosi, koska aika menee koko ajan eteenpäin. -tKahkonen 8. heinäkuuta 2006 kello 11.20 (UTC)

Siis, mitä? Voisitko täsmentää? --Elo 8. heinäkuuta 2006 kello 11.40 (UTC)

Juurikin sitä, että "Vältä kirjoittamasta artikkeleita, jotka ovat sidoksissa kirjoitushetkeensä", vaikka... noin menneissä asialla ei ole niin merkitystä. Itse asiastasi: sama kanta. -tKahkonen 8. syyskuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

Numeroiden merkitsemisestä suomennettaessa

Suomen kielessä käytetään desimaalipilkkua, ei -pistettä, kuten englannissa. Siis näin 35,89.

Tuhansia ei eroteta sadoista pilkulla, vaan välissä on välilyönti. Näin: 3 300. Välilyönnin paikalle kannattaa kyllä usein laittaa tuolta alareunasta sitova välilyönti nbsp.

Paikannimien kielet

Millä kielillä Suomen paikannimet kutakin paikkaa koskevassa artikkelissa saa ilmoittaa? Esimerkiksi, jos paikalla on suomen-, ruotsin- ja venäjänkielinen nimi, voidaanko ilmoittaa kaikki kolme, vai jätetäänkö jokin pois? --130.234.180.230 20:13, 4 elokuu 2006 (UTC)

Keskustelenpa yksinäni sitten. Vaikuttaako, ja millä tavoin, kielen virallisuus siihen, merkitäänkö paikan nimi Wikipedian suomenkieliseen artikkeliin kyseisellä kielellä? --130.234.180.230 20:41, 4 elokuu 2006 (UTC)

Ja jatkanpa taas. Vaikuttavatko, ja millä tavoin, "oikeiden" tietosanakirjojen kirjoittajien valitsemat käytännöt siihen, merkitäänkö paikan nimi Wikipedian suomenkieliseen artikkeliin kyseisellä kielellä? --130.234.180.230 21:12, 4 elokuu 2006 (UTC)

Ensimmäinen argumenttini mahdollisen venäjänkielisen nimen lisäämiseksi paikannimen rinnalle: Suomen paikkoja koskevissa artikkeleissa on merkittynä myös ruotsinkielinen nimi silloin kun sellainen on. Katson, että vastaavasti venäjänkielinen nimi tuo artikkeliin hyödyllisen tiedon. --130.234.180.230 21:18, 4 elokuu 2006 (UTC)

Jos nimi on vain translitterointi, sitä ei tarvita. -tKahkonen 21:21, 4 elokuu 2006 (UTC)

Tarkoitatko esimerkiksi: Vaasa - Vasa - Baaca? --130.234.180.230 21:26, 4 elokuu 2006 (UTC)

Taikka Espoo-Esbo, Hanko-Hangö, Houtskari-Houtskär, Hyvinkää-Hyvinge, Ilomantsi-Ilomants, Inari-Enare, Kruunupyy-Kronoby, Kustavi-Gustavs, Kälviä-Kelviå, Loviisa-Lovisa, Rauma-Raumo, Tornio-Torneå, Vantaa-Vanda --130.234.180.230 21:43, 4 elokuu 2006 (UTC)

Tuota ensimmäistä. Harvalla suomalaisella paikalla on venäjänkielinen nimi. Poikkeuksena Kannas, jossa esimerkiksi Viipuri - Выборг. -tKahkonen 22:23, 4 elokuu 2006 (UTC)

Eikö ensimmäisessä tapauksessa myös ruotsinkielinen nimi ole vain nimen ruotsinkielinen translitterointi? --130.234.180.230 7. elokuuta 2006 kello 14.40 (UTC)

Ei: Translitterointi. -tKahkonen 7. elokuuta 2006 kello 14.49 (UTC)

Ruotsinkieliset nimet ovat pääosin kuntien virallisia ominaisuuksia. Käännöksiä ei yleensä kirjoiteta, vaan käännöksiksi riittävät linkit toisenkielisiin Wikipedioihin. -Samulili 7. elokuuta 2006 kello 07.44 (UTC)

Eli tarkoitatko, että vain virallisesti auktorisoidut käännökset on syytä erikseen toistaa? --130.234.180.230 7. elokuuta 2006 kello 14.40 (UTC)