Wikipedia:Kahvihuone/Vanha19

Itsekritiikki?

Ajankohtaista sivulle on ansiokkaasti laitettu osio, jossa on Wikipediasta käytyä tuoretta keskustelua, tosin Helsingin Sanomien jutut siitä puuttuvat. Lehdissä esitetään kritiikkiä Wikipedian artikkelien tietojen luotettavuudesta ja todetaan luotettavuuden taso heikoksi. Pitäisi käydä asiasta julkista keskustelua täällä Wikipediassa ja pohtia, mitä asian suhteen voidaan tehdä. Tarvitaan siis ylläpitäjiä, ja varmasti myös käyttäjiä, jotka tekevät muutakin kuin pohtivat vandalisointia ja yksittäistä kirjoitusvirhettä. Asiantuntemusta on lisättävä, norttiys olkoot pienempi valtintakriteeri. On saatava sisällön tarkistusta ja luotettavuuden arviointia. Luotava entistä selvemmät kriteerit hyvälle ja oikeanlaiselle artikkelille. Eli rimaa on nostettava. Tämä myös tekee minityngät ja tyngätkin entistä vähemmän suositeltaviksi. Nehän eivät kerro juuri mitään. Byrokraattimme MikkoM, miten sinä, ja kaikki muutkin käyttäjät, näkisitte järkeväksi edetä hienon asian saattamiseksi sille kuuluvalle tasolle? Alexius Manfelt 10. joulukuuta 2005 kello 19:20:24 (UTC)

Samasta aiheesta keskustelua: Keskustelu:Islam. --Hasdrubal 10. joulukuuta 2005 kello 19:26:15 (UTC)

Itse kukin voi tutustua sivuihin Wikipedia:Merkitse lähteet, Wikipedia:Tarkistettavuus, Wikipedia:Ei uutta tutkimusta ja vaikka Wikipedia:Neutraali näkökulma. Nuo ovat jo varsin kattava alku yhä laadukkaampien ja luotettavampien artikkelien tekemiseksi. --Harriv 10. joulukuuta 2005 kello 19:27:53 (UTC)

Väitän, ja luulenpa olevani oikeassa siinä, että minityngissämme oikeiden tietojen osuus (100%) on huomattavasti suurempi kuin muissa artikkeleissa. -tKahkonen 10. joulukuuta 2005 kello 19:53:58 (UTC)

Hasdrubal, kiitos vinkistä. Kävin jättämässä jälkiäni. Tosin se on liian syrjäinen paikka näin tärkeälle keskustelulle. Harriv, myös sinulle kiitos, tosin nuo luettelemasi sivut ovat opasteita ja ne eivät artikkelin tekijän tietomäärää lisää. Myös hyvinkin henkilökohtaiset seikat vaikuttavat kirjoittamiseen. Itselleni on erinomaisen vaikea lähteä kirjoittamaan jonkun tekemään minitynkää tai tynkää uusiksi. Ei ole kiva oikoa jonkun ihan vakavissaan tekemää tekstiä, tuntuu kuin loukkaisi toisen tietämystä. Tietenkin pitäisi katsoa vaikkapa useampikielisistä Wikipedioista mitä asiasta sanotaan. Liika luottaminen englantilaiseen tai mihinkään yksittäiseen on aina riskipeliä. Toisaalta noissa ohjessa, joita mainitset, ei ole mitään sellaista, jota humanistisia, yhteiskunnallisia tai juridisia aineita opiskellut ei olisi moneen kertaan opiskellut ja kerrannut, niitä suorastaan edellytämme opiskelijoiltamme. Ja Kahkonen, kyllä tietysti minitynkä "Hauki on kala" kertoo faktan, Se on totta. Mutta antaako se mitään muuta oleellista ja sellaista tietoa, jota tiedon etsijä mahdollisesti itselleen kaipaa? Juuri tuo ensyklopedinen periaate, tiedon laajan kokonaisuuden saattamisesta lukijan käytetäväksi, on varmasti ensiarvoinen tavoite myös Wikipediassa. No, emme varmaan pääse tästä sopimukseen tahi yhteisymmärrykseen, mutta debatoida toki aina voimme. Toteaa se vanha vainooja Alexius Manfelt 10. joulukuuta 2005 kello 21:32:47 (UTC)

Mielestäni pääsimme yhteisymmärrykseen (esimerkkisi on tämä yhteisymmärryksen mukaan roskaa, ei minitynkä). Olen samaa mieltä siitä, että laajuus on parempi, mutta luepa joutessasi hyvä kommentti tämän sivun alalaidasta. -tKahkonen 10. joulukuuta 2005 kello 21:42:29 (UTC)

Minä en näe (mini)tyngissä suurinta ongelmaa, helpompihan sellaista on laajentaa tai kirjoittaa uusiksi tarvittaessa, kun jo kirjoitettu pitkä artikkeli. Ongelma on niissä aiheissa ja artikkeleissa, jotka ovat merkittäviä, mutta joista suurella wikiyleisöllä ei ole laajaa tietämystä. Niiden kohdalla vertaisarviointi harvoin antaa muuta kuin pinnallista palautetta, ja joskus artikkelit päätyvät jopa suositeltu sivu -ehdokkaiksi vain hieman keskivertoartikkelia suuremman pituutensa tähden (esim. juuri Islam, joka sittemmin sai hieman palautetta). Tällöin tulee olo, ettei kukaan edes oikeasti jaksa lukea artikkeleita, ja niistä katsotaan vain kuvat. Tai ainoastaan kuvien määrää... --Tomisti 10. joulukuuta 2005 kello 21:51:16 (UTC)

Ehdottomasti samaa mieltä. Minityngistä, mihin on merkitty vieraskieliset tyngät ja vieraskieliset artikkelit tai vieraskielinen artikkelisarjaluokka, on parempi aikatehokkuuden kannalta kuin pelkkä tyhjä, koska se parantaa asian seurattavuutta erityisesti ajankohtaisissa aiheissa. Kuvien lätkiminen ja stilisointi Wikipedia Commonsin ja englanninkielisen malliartikkelin avulla on ehkä helpompaa kuin neitseellisestä aiheesta kirjoittaminen jostain ajankohtaisesta ehkä 10-20 lähteestä. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 16:37:09 (UTC)

Sai siis samansuuntaista palautetta jo äänestyksessä, ettei kenellekään jää epäselväksi (äänestys). Sen jälkeen artikkeli unohdettiin. Mielestäni hylättyihin pitäisi panna merkintä kertomaan, että artikkelia pitäisi parantaa ja merkintään linkki äänestykseen. -tKahkonen 10. joulukuuta 2005 kello 22:04:58 (UTC)

Ai esimerkiksi tällainen kuten täällä? --Hasdrubal 10. joulukuuta 2005 kello 23:02:10 (UTC)

Njuu, mutta itse artikkelin sivulle. -tKahkonen 20. joulukuuta 2005 kello 11:14:44 (UTC)

Minusta olisi paras, jos äänestelijät käyttäisivät äänestykseen uhraamansa ajan artikkelin parantamiseen mieleisekseen vaikkapa englanninkielisen artikkelina avulla. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 16:37:09 (UTC)

Nyt menee vanhalta vellit ja puurot sekaisin. Miten Kahkonen voi klo 21:42 kertoa sen mitä sivun alalaitaan tulee klo 21:51? Kuitenkin, siis Tomistin mukaan ongelmana on esim. vertaisarvioinnin toimimattomuus ja heikkous. Miksi muuten on tuollainen järjestelmä? Tietysti se on sellainen amerikkalainen ilmiö, mutta itse ainakin vierastan sitä ja jonkun kirjoittamani sinne laittamista. Kyllä sellainen asiantuntijan tarkstus, jonka esim. gradut saavat osakseen, tai jo seminaarityöt, olisi sopiva. Tietnekin tarkstajilla pitäisi oleman aikaa. Sen jostain saaminen lienee monelle ongelma. Miten tämä asiasisällön tarkistys ja ylläpitäjyys muuten liittyvät toisiinsa? Pitäisikö olla erityisia asiasisällön ylläpitäjiä? Se vanha vainooja Alexius Manfelt 10. joulukuuta 2005 kello 21:57:29 (UTC)

Minun vikani. Sorruin hölmöön linkittämiseen (tämän sivun...). Tarkoitin siis sivua Keskustelu_Wikipediasta:Deletionismi. -tKahkonen 10. joulukuuta 2005 kello 22:00:12 (UTC)

Tai sitten sanomisiani profetoidaan ;-) Vertaisarvioinnista, idea on hyvä ja tiedeyhteisön käyttämä, mutta sen laatua ei nyt vielä takaa mikään. Asiantuntija-arviointia taas ei voi järjestää, kun erillisiä asiantuntijoita ei ole, vaan koko yhteisön oletetaan olevan kollektiivinen kaikkien alojen asiantuntija. Tuohon auttaisi vain suurempi käyttäjämäärä, jolloin vinoutumat saattaisivat korjaantua. Ehkä Wikipediaa voisi myös markkinoida jotenkin tiedeyhteisön välineeksi. Sitä taas hankaloittaa se, ettei uutta tutkimusta voi laittaa. Mutta nuo ovat artikkelien kehittämiseen liittyviä ongelmia. Lukijaa haittaa enemmän se, ettei olemassa olevasta artikkelista voi tietää niiden laatua. Jostakin muistan lukeneeni jonkinlaisen ajatuksen siitä, että artikkelissa olisi joku automaattinen pisteytys, joka tulisi 1) artikkelin lukeneiden määrästä, 2) artikkelia muokanneiden määrästä, 3) keskustelusivun pituudesta, jne. tms. Nuo mittarit kertoisivat ainakin siitä, että artikkeli ei ole syrjässä väsätty yhden henkilön harrastelma, eikä todennäköisesti ole sisältänyt kuukausikaupalla mitä tahansa väitteitä kenen tahansa mistä tahansa rikoksista. --Tomisti 10. joulukuuta 2005 kello 22:15:57 (UTC)

Article validationiahan on viime aikoina lupailtu. Toivottavasti auttaa tilannetta. --Hasdrubal 10. joulukuuta 2005 kello 23:02:10 (UTC)

Tomisti, puhut vertaisarvioinnista, se on tietenkin itsestään selvä osa tieteisyhteisön toimintaa. Vaikka ei se sielläkään aina toivotulla, tieteen toimintaa edistavällä, tavalla toimi. Mutta Wikipedian arviointi ei ole vertaisarviointia, paremminkin irvikuva moisesta. Ajatteleppa minua arvioimassa jotain tietokoneisiin liittyvää. Mitä siitä tulisi ja mikä olisi vertaisarvioni taso? Kyllä vertaisarviointi edellyttää jonkinmoista vertaisutta tiedoissa ja eritoten kyvyissä tiedon soveltamisessa. Toisaalta kun puhut mittareissta, niin eivät nekään kovin luotettavia infikaattoreita ole. Muokkaajien määrä, mitä se mittaa? Minun tekemiäni räpellyksiä ATK-artikkeleihin? Parantavatko ne, vai jopa huonontavatlo ne artikkelia? Ongelma lienee, kuten oikein huomautat, että tämä ei nykyisellään kiinnosta esim. tiedeyhteisöissä aktiivisti toimivia asiantuntijoita. Mitä tehdä heidän kiinnostuksensa herättämiseksi? Hemmettiin uuden tiedon kielto, se on aika typerä jo itsessään. Merkitään joko koko uutta tietoa sisältävä artikkeli selvästi tai sitten ko. kohdat artikkelista. Eiköhän joku nörtti aina keksi keinon tuollaiseen. Olisko tuosta kiinnostuksen herättäjäksi? Se vanha vainooja Alexius Manfelt 11. joulukuuta 2005 kello 09:07:36 (UTC)

Uuden tutkimuksen kieltäminen on nimenomaan laadunvalvontaa, tarkoituksena on että tiedot voitaisiin tarkistaa. Tuskinpa uusi tutkimus tänne mitään tieteilijöitä houkuttaisi, omia teorioitaan kirjoittelevia hörhöjä pikemminkin. Vertaisarviointi toimii kyllä nyt jopa vielä huonommin kuin ennen, koska sinne tungetaan niin paljon artikkeleita ettei niille löydy lukijoita. Ehkä pakollisesta vertaisarvioinnista ennen suositellutäänestystä pitäisikin luopua (artikkelihan tulee arvioiduksi äänestyksessä kuitenkin). --ML 13. joulukuuta 2005 kello 12:03:12 (UTC)

Eivät lisää ei nuo ohjeet sellaisenaan artikkelien tietomäärää, laatua ja uskottavuutta. Mutta jos kaikki sisäistäisivät noiden ohjeiden sisällön samalla tavalla kuin esimerkiksi gradun tekijältä odotetaan lähteiden käsittelyä, artikkelien laatu varmasti nousisi. Wikipediahan on tekijöidensä näköinen.

Minitynkien "metsästystä" varten on muuten olemassa projekti: Wikipedia:WikiProjekti Minityngät --Harriv 11. joulukuuta 2005 kello 22:00:54 (UTC)

Pisteyttäminen keskustelumäärän ja muokkausten perusteella ei kuulosta hyvältä ajatukselta. Silloin parhaat pisteet saavat varmaankin kiistanalaiset muokkaussota-artikkelit, joita en pitäisi erityisen luotettavina. Toisaalta muutaman muokkaajan ja olemattoman keskustelun artikkeli voi olla laadukas, jos muutamat käyttäjät ovat siihen tosissaan paneutuneet, eikä siitä ole löytynyt virheitä tai kiistanalaisuuksia (esim. meidän suositellut taitavat olla usein sellaisia). Lukijoiden määrä voi olla vähän parempi mittari, mutta sekin epätarkka ja omaa varmaan jotain vinoutumaa. Mutta voi tosiaan olla, että jonkinlainen validointisysteemi vielä kehitetään. Se tosin saattaa vaatiaa luopumista idealistisimmista, lähinnä uskonvaraisista wikiaatteista kuten eventualismista... --ML 13. joulukuuta 2005 kello 11:55:39 (UTC)

Todella mielenkiintoinen tuo validointisysteemi. Pystyisi aina katsomaan yhteisön vakaana katsomaa versiota ja verrata sitä näkyvillä olevaan kehitysversioon. Eventualismia parhaimmillaan. -tKahkonen 20. joulukuuta 2005 kello 11:18:50 (UTC)

Tällaisen [[1]] bulls*it keskittymän löydyttyä aloin epäillä, että samantapaisia kotitarvehumoristien tuotoksia löytyy luultavasti lisääkin jos jaksaa etsiä. Suosittelen tarkistamaan vandalismista tai humpuukiartikkelien kirjoittamisesta narahtaneitten aiemmatkin tuotokset.--J 10. joulukuuta 2005 kello 22:13:20 (UTC)

Pitäisi olla "standarditoimenpide", ainakin itse pyrin aina tekemään niin. --Harriv 11. joulukuuta 2005 kello 22:02:04 (UTC)

No niin. neutraali näkökulma, josta jälleen keskustellaan poistettavien sivujen kohdalla - erityisesti artikkelin Säteilyuskomukset vai mikä se oli kohdalla, herättää angstia. Hasdrubal on aivan oikein jo Jimbo W:n perusteluista havainnut että edes tieteellinen näkökulma ei riitä, jos se ei ole neutraali. Pelottaa Wikipedian tulevaisuus ensimmäistä kertaa muistini aikana. Höyhens 13. joulukuuta 2005 kello 12:21:49 (UTC)

Jotain uutta koko wikipedialaajuista validoitisysteemiä odotellessa pikaisempi tapa olisi, jos artikkeleihin lisättäisiin herkemmin mallinnetta "tätä artikkelia on pyydetty parannettavaksi". Sehän toimii artikkelin alussa myös varoituksena lukijalle että puutteita on. Trainthh 14. joulukuuta 2005 kello 15:51:45 (UTC)

Vähän erilaista mielipidettä laadusta: Naturen mukaan en-wiki on luonnontieteiden osalta jotakuinkin yhtä tarkka kuin Britannica [2]. --Hasdrubal 15. joulukuuta 2005 kello 15:13:16 (UTC)

Myös saksankielisen wikipedian laaja tasovertailu muihin saksankielisiin nettitietosanakirjoihin on merkillepantava: [3] --ML 15. joulukuuta 2005 kello 15:25:08 (UTC)

Vielä lisäys. Tomisti sanoi tuossa yläpuolella: "Ehkä Wikipediaa voisi myös markkinoida jotenkin tiedeyhteisön välineeksi." Myös Naturen pääkirjoitus käsitteli Wikipediaa [4] ja se oikein erikseen pyysi lukijoitaan osallistumaan Wikipedian kehittämiseen ("Sometimes the stupid-sounding ideas turn out to be the ones that take off... Nature would like to encourage its readers to help."). Noinkin arvostetun lehden kuin Naturen mielipide lienee hyvää markkinointia monelle tieteilijälle. Toivottavasti jokunen sen suomalaisista lukijoista eksyy myös tänne. --Hasdrubal 16. joulukuuta 2005 kello 13:27:34 (UTC)

Hienoa. Toinen mieleentullut seikka, joka ei koske ensisijaisesti laatua mutta ainakin kattavuutta, olisi saada eri tahoja, kuten vaikka viranomais- ja hallinnollisia tahoja, täyttämään omat tietonsa Wikipediaan. Eli esim. kunnat täyttäisivät omat sivunsa. Tuollaisilla tahoilla on yleensä kyky kirjoittaa itsestäänkin suhteellisen neutraalia (tai ainakin kuivaa, sama asia?) tekstiä, ja homma vaatisi tiedotusosaston työntekijältä vain pari tuntia. Tottakai jotain mainostuksiakin eksyisi joukkoon, mutta ne olisi helpompi karsia kuin täyttää kaikki tyhjästä. --Tomisti 17. joulukuuta 2005 kello 10:19:53 (UTC)

Vallanjako riippumattoman tiedonvälityksen ja mediakonsernien kesken

Kustantamoissa ollaan aidosti huolestuneita siitä, että joku tarjoaa 2-3 tunnissa parempia tietolähteitä kuin STT-Reuters pystyy tuottamaan Suomeen 6-12 tunnissa tai painettu lehti 24 tunnissa. Toinen asia on se, että kun käyttää http://www.topix.net :iä, saa parempia ja monipuolisempia lähteitä kuin mitä yhden uutistoimiston varassa olevt suomalaiset lehdet pystyvät tuottamaan. Kun lukijat pystyvät vertaamaan lähteet ja pääsevät englanninkielisten lähteiden äärelle, on Wikipedia päässyt niskan päälle, koska kestotilaajatkin huomaavat Internetin olemassa olon. Tämä muodostuu ongelmaksi lehtien pääkirjoittajille ja kolumnisteille, jotka perustavat uutisensa koko maailman uutisvirran sijaan sille oman lehden "ainoalle" kansainväliselle mainoskanavalle. Lehtien toimituksilla on täysi vapaus parantaa Wikipedian tasoa kirjoittamalla oikaisuja Wikipediaan, mikäli tietävät asioita paremmin. Kyse ei ole oikeastaan siitä, etteikö Metro -lehtikin pystyisi tuottamaan samaa tietoa kuin, minkä Helsingin Sanomat, kyse on vain siitä, ettei Helsingin Sanomien tai muidenkaan maakuntalehtien mielipiteen muokkauksella ole enää merkitystä, mikäli ne joutuvat taistelemaan The New York Timesissa, The Washington Postissa tai Pravdassa olevien näkemysten kanssa. Huoli Wikipedian tasottomuudesta on turha, koska tasokkalla on sama kirjoittamisen vapaus kuin tasottomilla harrastajillakin. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 16:37:09 (UTC)

Moderoinnin tulostavoitteet vs. Wikipedian päämäärä

Nörttiys ja toimituspolitiikan muotoileminen erilaisilla sensori-identiteeteillä on linjan hakemista. Ellei väkertäjiä olisi, ei olisi infrastruktuuriakaan. Wikipedia olisi paljon parempi, mikäli kansalliset asiantuntijat tulisivat mukaan kirjoittelemaan, mutta se ei ole heille sopiva viestintästrategia, koska referenssi Wikipediaan ei ole vielä yhtä arvokas kuin joku melko vaatimattomasti sisällöltään toteututettu Helsingin Sanomien tai Suomen Kuvalehden artikkeli. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 16:37:09 (UTC)

Klusterit ratkaisevat

Tähän päästään vain siten, että muodostuu tiettyjen aiheryhmien kirjoittajia, jotka keskustelevat keskenään. Ei kukaan voi kaikkea hallita tai tulkita. Wikipediaan tulee samat ongelmat kuin luotettavaan lehden toimittamiseen. Pitäisi lyhyessä ajassa saada aikaan pätevämpää tai syvällisempää tekstiä kuin minkä sanomalehtien toimituset pystyvät saamaan aikaiseksi pelkästään peistaamalla suomeksi kansainvälistä uutistoimistoa. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 16:37:09 (UTC)

Nopeus ja sen myötä vajavaisuus kunniaan

Arvokasta tyngässä on se, että se kuuluu artikkelikokonaisuuteen ja johonkin ajalliseen jatkumoon, esimerkiksi hallitsijat, teknologiasukupolvet, pääministerit, puheenjohtajat jne. Tynkäartikkeli suomen kielellä yhdistettynä ajalliseen jatkumoon on voimavara, mikäli siinä on englanninkieliset, saksankieliset, ranskankieliset, espanjankieliset, ruotsinkieliset tai vaikka venäjänkieliset maalinkit, mistä kielitaitoinen voi lukea laajemman artikkelin. Minitynkä on puolestaan jonkin pidemmän luettelon osa ja tyngän tynkä, mihin voi laittaa mittavampien muunkielisten Wikipedia-artikkeleiden maalinkit, mitä joku voi täydentää kuvilla ja joku tekstillä. Wikipedismiin kuuluu korjaamisen ja täydentämisen vapaus sekä se, että samaa asiaa voidaan tarkastella monella kielellä ja monesta näkökulmasta ja monilla kuvilla. Kyse ei ole siis Otavan Suuren Ensyklodedian tai Factan luomisesta viralliseksi tietosanakirjaksi, vaan moniarvoisuuden osoitus. Sensuroimistakin arvokkaampaa olisi lisätä innostusta ja täydentää minitynkiä itse tyngiksi ja tynkiä artikkeleiksi sekä artikkeleita artikkelisarjoiksi. Tynkien ja minitynkien tasoa voidaan parantaa mallityngillät tai malliminityngillä. Tässä mielessä taulukot artikkelin oikeassa laidassa ovat hyvä tavoite, koska niiden avulla voidaan helposti osoittaa seuraavalle lukijalle, mikä tieto näyttää vielä puuttuvan. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 16:37:09 (UTC)

Tasolle pitäisi määritellä sisältöjä, muitankin kuin DELetointi ja poistoista äänestely. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 16:37:09 (UTC)

Minitynkä on tyngän siemen - tynkä artikkelin

Monessa tapauksessa myös tieto siitä, ettei delfiini tai valas(kala) tai tonnikala ole kala, on yhtä arvokas, mikäli tällaiseen minitynkään lisää ensiksi englanninkielisistä, sitten englanninkielisen artikkelin avulla läpikäydyistä muunkielisistä artikkeleista maalinkit. Näin kaikki tyytymättömät voivat helposti klikkaamalla ryhtyä kääntämään haluamassaan määrässä ja laajuudessa vieraskielisistä artikkeleista artikkelin haluamaansa muotoon. Monet uutisiksi tarkoitetut maantiedeartikkelit on luotu nimenomaan tällä tavalla, mutta niissä on kielilinkki vähintään englanninkieliseen artikkeliin. Erityisen vajaita ovat virolaiset Wikipedia-artikkelit, mutta niiden ansio virolaiselle on se, että niistä on suora linkki englanninkieliseen tai suomenkieliseen artikkeliin. Pitäisi ymmärtää, että suomen kielellä tai viron kielellä on vähemmän vapaana olevia kirjoittajia kuin englannin tai saksan kielillä. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 16:37:09 (UTC)

Diskriminoiva laatukäsitys

Nälkä kasvaa syödessä. Kun modernointi on nostettu arvoonsa, pitää tietenkin moderointia tehostaa poistamalla raukat ja rammat. Näin lisätään moderoinnin tehokkuutta, vaikka pitäisi nimenomaan hankkia niitä, jotka aihepiireissään täydentäisivät minitynkiä tyngiksi, tynkiä artikkeleiksi ja ajan kanssa artikkeleija artikkelisarjoiksi, jotta henkinen pääoma laajenisi. Tarvitaan myös systemaatikoita, jotka kirjoittavat yhden artikkelin ja 10 minitynkää, jotta tiedetään, missä on sopiva artikkelisarjan paikka. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 16:37:09 (UTC)

Myös aika on arvovaltaa

Tärkeintä on kuitenkin ajankohtainen nopeus, koska se on ainoa tapa tehdä Wikipediasta STT:ä ja Helsingin Sanomia tai Yleisradiota parempi media. Ajankohtaista nopeutta saa aikaiseksi kirjoittamalla ensiksi tyngän ja liittämällä siihen kaikkien kielien linkit. Yleensä englanninkielinen artikkeli täydentyy nopeimmin ja siinä yleensä on ensimmäisenä Wikipedia Commons-kuvakin. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 16:37:09 (UTC)

Kaikki kirjoittajat pitää hyväksyä omana itsenään, koska kaikki eivät ole suorittaneet ylempää korkeakoulututkintoa, jotta edes tietäisivät, mitä tieteellisen kirjoittamisen pitäisi olla. Tosin monilla sanomalehtienkään toimittajilla ei tätä tietoa tai kokemusta ole. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 16:37:09 (UTC)

Huomiona englanninkielisistä artikkeleista se, että kun olen aseaiheisia juttuja lukenut, niin varsinkin modernimman aseistuksen kohdalla jutut näyttävät perustuvan suurelta osin elokuvien ja pelien "tietoihin" = suurelta osin roskaa. Joten myös en wikin tiedot on syytä tarkistaa ulkopuolisista lähteistä kääntämisen yhteydessä - mikä tietysti on itsestäänselvää...--J 8. tammikuuta 2006 kello 18:19:46 (UTC)

Toinen piirre on kansallinen. Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien puffi kirjoitetaan helpommin Suomesta kertoviin artikkeleihin faktaksi kuin muista lähteistä. Voisi sanoa, että englanninkielinen Wikipedia ja Sanoma on saamassa yliotteen suomenkielisestä Wikipediasta joidenkin artikkelityyppien kohdalla, koska annetaan "lähteen kuljettaa". Hyviä tapoja tutkia asioita LAAJEMMIN on katsoa myös saksankielinen Wikipedia, mikä on monissa tapauksissa englanninkielistä laadukkaampi sekä käyttää http://www.google.fi :n sijasta tai ohella http://www.alltheweb.com :ia, http://www.vivisimo.com :ia ja http://www.topix.net :iä. Wikipedian pitää olla jossain määrin erilainen kuin tavanomainen Helsingin Sanomat/STT-Reuters, koska vain silloin siinä on erilainen näkökulma ja mahdollisesti laajemmat tiedot. Yleisradion toimittamisen taso on laskenut. Hiljan uutisoitiin siitä, että europarlamentti olisi kaatanut satamalain, vaikkei kyseessä ollut asetus (regulaatio), vaan direktiivi. 143.51.236.251 20. tammikuuta 2006 kello 17.15 (UTC)

Ehdotus poistoäänestyksen muuttamiseksi

Ehdotan, että poistoäänestyksen toimintatapaa muutetaan siten, että äänestyksessä voi äänestää pelkästään poistamisen tai säilyttämisen puolesta. Nykyiset "lisä-äänet" (yhdistettävä ja siirrettävä) ovat tarpeettomia, koska:

• Artikkelin tietojen yhdistämiseksi toiseen artikkeliin ei käytännön mukaan tarvita lupaa ja sen saa tehdä poistoäänestyksen lopputuloksesta huolimatta. Tiedon lisäämistä artikkeliin ei voi kieltää, joten poistettavaksi äänestetyn artikkelin tiedoista saa yhdistää toiseen artikkeliin sopivaksi katsomansa osan. Jos artikkeli on joutumassa poistetuksi, voi tiedot yhdistää ennen äänestyksen päättymistä.
• Artikkelin siirtämiseen ei käytännön mukaan tarvita lupaa ja sen voi suorittaa kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä. Jos artikkeli siirretään Wikipedian ulkopuolelle, ei se periaatteessa ole Wikipediassa ratkaistava asia. Esimerkiksi Wiktionaryyn siirrettävä artikkeli poistetaan Wikipediasta, koska se ei sovellu Wikipediaan, joten on käytännössä sama asia äänestää poistamista. Joku halukas voi kopioida tekstin Wiktionaryyn, jos niin haluaa.
• Lisä-äänet tekevät äänestyksestä tarpeettoman monimutkaisen, koska artikkeli joka tapauksessa joko poistetaan tai säilytetään, vaikka äänestyksen tulos olisi ollut "yhdistetään" tai "siirretään".
• Kahden äänestysvaihtoehdon mallissa voitaisiin käyttää samanlaista asettelua, kuin ylläpitäjyysäänestyksissä, joissa äänet ovat oman alaotsikkonsa alla. Tässä mallissa äänestyksen tilannetta on helpompi seurata ja äänet on helppo laskea.
• Kahden vaihtoehdon äänestys on "idioottivarma", ja tuloksena on aina se mitä vähintään 70% äänestäjistä on halunnut. Nykyisillä säännöillä on mahdollista, että äänestys päättyy vaihtoehtoon, jota kukaan ei ole oikeasti halunnut, jos riittävän moni käyttäjä ei äänestä kahta vaihtoehtoa.

Lyhyesti: "yhdistetään" ja "siirretään" äänet pois. "Poistetaan" ja "säilytetään" oman alaotsikon alle. --kompak 13. joulukuuta 2005 kello 17:03:59 (UTC)

Kannatan. Yhdistämiset ja siirtämiset ovat ihan turhia. –Anchjo^(jutskaa) 13. joulukuuta 2005 kello 17:07:25 (UTC)

Kannatan. --iirolaiho (kitinää) 13. joulukuuta 2005 kello 17:35:24 (UTC)

Kannatan--Teveten 13. joulukuuta 2005 kello 18:47:43 (UTC)

Kannatan. --SM 13. joulukuuta 2005 kello 18:55:18 (UTC)

Kannatan. --Finlandia 13. joulukuuta 2005 kello 18:58:22 (UTC)

Kannatan. —MikkoM (♫) 13. joulukuuta 2005 kello 19:00:28 (UTC)

Kannatan varauksella. Yhdistämisestä (ym) keskusteleminen pitää kuitenkin sallia poistoäänestyksessä, esim äänet tyyliin 'säilytettävä ja yhdistettävä'. - ulayiti (puhe) 13. joulukuuta 2005 kello 19:07:14 (UTC)

Miten yhdistämisestä äänestäminen on keskustelua? Keskustelulle on varattu oma paikka alempana. Kuten kompak sanoi, artikkelin tiedot voi lisätä toiseen artikkeliin ilman äänestystä tai kenenkään lupaa. —MikkoM (♫) 13. joulukuuta 2005 kello 19:13:06 (UTC)

Kannatan. Asian saaman kannatuksen perusteella ehdotan, että tämä keskustelu käydään muualla ja asiasta järjestetään oikea äänestys sille kuuluvassa paikassa. --Lendu 13. joulukuuta 2005 kello 19:12:36 (UTC)

Oikea äänestys? Onko tämä "väärä äänestys"? Minun tietääkseni tämä ei ole äänestys laisinkaan, vaan ennemminkin keskustelua. Lisäksi päätökset olisi parasta tehdä keskustelemalla eikä äänestämällä. Wikipedia ei ole demokratia eikä byrokratia. Keskustelun paikka ei välttämättä ole oikea, mutta oletin sitä alustaessani, että se saisi enemmän näkyvyyttä täällä, kuin esimerkiksi poistettavien sivujen keskustelusivulla, jota tuskin kukaan edes lukee. --kompak 13. joulukuuta 2005 kello 19:32:35 (UTC)

Ei tämä ole "väärä äänestys", vaan kuten oikein totesit, keskustelua. Olen kanssasi samaa mieltä, että keskustelu on paras tapa ratkaista asiat ja tällä kertaa konsensuskin löytyi ilmeisen kivuttomasti alle kahdessa vuorokaudessa. Tarkoitin oikealla äänestyksellä tässä yhteydessä sitä, että tyypillisesti täällä on äänestetty jos jostakin asiasta ja poistoäänestyksen käytäntöjen muuttaminen lienee yksi tärkeämmistä asioista. Koska meillä nyt näyttäisi olevan konsensus, on äänestyksen järjestäminen selvästi tarpeetonta. --Lendu 14. joulukuuta 2005 kello 17:02:51 (UTC)

Tämä näyttäisi olevan mielipidetiedustelu (vrt. en:Wikipedia:Straw polls), jonka tarkoitus on kartoittaa Wikipedian käyttäjien kantoja. Jos tämä keskustelu jatkuu samansuuntaisena kuin tähänkin asti, mitään äänestystä ei tarvita. Silloin vain todetaan, että asiasta on konsensus ja muutetaan käytäntöä. Äänestys tarvitaan vain, jos useampi ihminen sitä vaatii. Ja ai niin, kannatan. --Hasdrubal 13. joulukuuta 2005 kello 21:50:50 (UTC)

Kannatan. --Gurumasa 13. joulukuuta 2005 kello 20:56:18 (UTC)

Tuollainen olisi hyvä ratkaisu. Vaikka kyllä ne keskustelutkin olisis hyvä vilkaista ennen kuin painaa nappia. Nykyinen poistosäännöstö joka tapauksessa vuotaa kuin seula. Höyhens 13. joulukuuta 2005 kello 21:13:29 (UTC)

Kantani tähän on selkeä . --Neofelis Nebulosa 13. joulukuuta 2005 kello 22:51:51 (UTC)

Kannatan. Kahden artikkelin yhdistäminen on usein varsin aikaa vievää, ja äänestyksessä ei kuitenkaan koskaan päätetä kuka sen viimekädessä tekee. Tässä vaihtoehdossa yhdistämistä kannnattaville henkilöille siirretään vastuu sen toteuttamisesta. --Joonas 14. joulukuuta 2005 kello 06:46:28 (UTC)

Kannatan. -- Jniemenmaa 14. joulukuuta 2005 kello 07:18:37 (UTC)

Hyvältä kuulostava ehdotus. -Aslak 14. joulukuuta 2005 kello 12:20:23 (UTC)

Kannatan. Ilmeinen konsensus, joten äänestyksen voinee lopettaa. --ML 14. joulukuuta 2005 kello 12:23:19 (UTC)

Kannatan. --[boxed] 16. joulukuuta 2005 kello 20:55:06 (UTC)

Kannatan. Lisäksi olisi hyvä jos artikkelin sisältö korjataan ja muutetaan radikaalisti äänestyksen aikana, jo äänestäneiden tulisi katsastaa artikkeli uudestaan ja muuttaa mielipidetään jos siihen on aihetta. Muuten heidän äänensä eivät merkitsisi mitään jos ääni on annettu ennen viimeistä isoa muutosta. ---AnXa- 7. tammikuuta 2006 kello 12:45:59 (UTC)

Poistoäänestyksissä ei äänestetä artikkelin sisällön huonoudesta. Yleisimmät syyt poistoon ovat Ei merkittävä, Omaa tutkimusta yms. Nämä syy eivät muutu toiseksi vaikka artikkelia kuinka muokattaisiin. Siksi ääntään ei myöskään tulisi koskaan perustella artikkelin sisällön hyvyydellä tai huonoudella, jos kerran siitä ei olla äänestämässä. --Ekeb 7. tammikuuta 2006 kello 12:55:35 (UTC)

Osoitepaljastin-oikeudet fi-wikiin

Paikallisiin Wikipedioihin on mahdollisuus saada muutama käyttäjä, jotka voivat tarkistaa muokkaajien IP-osoitteita tarkistaessaan mahdollisia väärinkäytösepäilyjä. Politiikka tässä on tiukasti rajattu ja kaikki tarkastukset jäävät lokiin. Lisätietoja metassa. Ehdotan, että aluksi Nikerabbitille ja minulle annetaan CheckUser-oikeus. Oikeuksien saamiseen edellytetään vähintään 25-30 käyttäjän ja 70-80%:n kannatus. —MikkoM (♫) 16. joulukuuta 2005 kello 20:10:17 (UTC)

En halua tulla valituksi tässä äänestyksessä, jossa ihmiset eivät ymmärrä mistä ja millä perustein äänestetään (ei, tätä ei sovittu irkissä). Koska oikeuksien saamiseksi tarvitaan ainakin kaksi ihmistä, en näe syytä jatkaa äänestystä — toivottavasti ette tekään. Tämä ei ole edes demokratiaa vaan lastentarha. Kyllä te (me) pystytte parempaankin. — Nahru 19. joulukuuta 2005 kello 17:23:10 (UTC)

Äänestys on keskeytetty ja äänestyksen tulos on mitätöity --iirolaiho (kitinää) 20. joulukuuta 2005 kello 16:01:53 (UTC)

Kannatan

1. Kannatan. -Samulili 16. joulukuuta 2005 kello 20:12:11 (UTC)
2. Kannatan --Tappinen 16. joulukuuta 2005 kello 20:12:57 (UTC)
3. Kannatan. --Gurumasa 16. joulukuuta 2005 kello 20:13:50 (UTC)
4. Kannatan --Altair 16. joulukuuta 2005 kello 20:19:28 (UTC)
5. Kannatan. -Aslak 16. joulukuuta 2005 kello 20:25:36 (UTC)
6. Kannatan. --Trainthh 16. joulukuuta 2005 kello 22:10:18 (UTC)
7. Kannatan. --kompak 16. joulukuuta 2005 kello 22:26:49 (UTC)
8. Ei kantaansa tarvitse lihavoida, jos on kohdat kannatus- ja vastustusäänille erikseen --iirolaiho (kitinää) 17. joulukuuta 2005 kello 07:10:07 (UTC)
9. --Myrtti 17. joulukuuta 2005 kello 09:45:23 (UTC)
10. Kyllä täällänen kannattais olla, vaikka en nyt ehkä ole ihan samaa mieltä juuri näistä ehdokkaista. Nikeä ei kuitenkaan kiinnosta koko pedia ja MikkoM nyt muuten vaan on MikkoM. – linnea 19. joulukuuta 2005 kello 12:00:59 (UTC)
11. Kannatan. -Tjlaxs 19. joulukuuta 2005 kello 12:06:44 (UTC)
12. Kannatan. --Joonas 19. joulukuuta 2005 kello 12:21:17 (UTC)
13. --Teveten 19. joulukuuta 2005 kello 13:12:15 (UTC)
14. Kannatan.--Cokis88 19. joulukuuta 2005 kello 17:20:34 (UTC)

Vastustan

1. Vastustan Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2005 kello 20:14:37 (UTC)
2. Vastustan --Matikkapoika 16. joulukuuta 2005 kello 20:23:16 (UTC)
3. Vastustan. --Nironen 16. joulukuuta 2005 kello 21:46:57 (UTC)
4. Vastustan. ----jeepo 18. joulukuuta 2005 kello 15:12:09 (UTC)
5. Vastustan oikeuksien antamista vain teille kahdelle. -tKahkonen 18. joulukuuta 2005 kello 18:29:47 (UTC)
6. Vastustan "Me ircissä jo keskusteltiin.." --ML 19. joulukuuta 2005 kello 10:57:54 (UTC)
7. Vastustan. Kannatan CheckUser-oikeuden antamista tietyille käyttäjille, mutta avoin ehdokasasettelu olisi parempi tapa valita kyseiset käyttäjät. --Jannex 19. joulukuuta 2005 kello 12:07:27 (UTC)
8. Vastustan samasta syystä kuin Jannex. Wikipediaan liittyviä päätöksiä ei pitäisi tehdä etukäteen irkissä. - ulayiti (puhe) 19. joulukuuta 2005 kello 13:29:45 (UTC)
9. Vastustan koska samalla koneella voi olla monta käyttäjää. -Pertsaboy 19. joulukuuta 2005 kello 16:44:18 (UTC)
10. Wiki-kulttuuriin kuuluu avoimuus ja luottamus, joten mitä helvettiä tämä on tarkoittavinaan! Lisäksi sama kuin Pertsalla– --Miihkali 20. joulukuuta 2005 kello 14:55:19 (UTC)

Ja ehkä olisi syytä kuulua myös lukutaito ja harkittu äänestäminen. — Nahru 20. joulukuuta 2005 kello 14:59:24 (UTC)

Ehdokkaana olevan (Nahru) edella oleva kannanotto asiaa vastaan äänestäneen mielipiteeseen ja hänen henkilöösä on uskoamttoman töykeä ja typerä. Ainakin anteeksipyyntö olisi paikallaan! Alexius Manfelt 20. joulukuuta 2005 kello 16:27:47 (UTC)

Mikäli Miihkali loukkaantui (mitä hän ei ole osoittanut) suorasta (ja avoimesta?) kirjoitustyylistäni, niin kyllä sovin sen hänen kanssaan. Yritän vain tappaa nämä vallalla olevat harhakäsitykset, jotka eivät ainakaan luo luottamusta. Vielä kerran: En ole sopinut tästä mitään irkissä, ja mikään ei tietääkseni kiellä erilaisista asioista juttelemista kahvipöydässä. Ja sinulle Alexius tarjoan aimo annoksen Assume god faithia, joka tuntuu niin monelta unohtuvan — minultakin joskus. — Nahru 20. joulukuuta 2005 kello 19:53:44 (UTC)

Eipä tuossa mitään, omakin temperamenttini aiheuttaa tuon tuosta ongelmia. Kiitos nyt kuitenkin anteeksipyynnöstä, sillä Alexius oli kyllä oikeassa (ja minähän olen sen kaikkein puolueettomin sanomaan :)) --Miihkali 27. joulukuuta 2005 kello 11:44:34 (UTC)

1. Vastustan. Lue Jannexin ja ulaytin kommentit. --Finlandia 20. joulukuuta 2005 kello 19:05:41 (UTC)
2. HUOM!!!Tämä äänestys on hylätty. Meneillään oleva äänestys alhaalla. HUOM!!!. --ML 20. joulukuuta 2005 kello 19:09:36 (UTC)

Keskustelu

toi on taas niitä typeriä jenkkien vouhotuksia ja demokratian kaventamista, jota ei tarvita Suomessa. Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2005 kello 20:14:37 (UTC)

Ai että se on demokratian kaventamista, kun voidaan tarkistaa, äänestääkö joku kahdesti? -Samulili 16. joulukuuta 2005 kello 20:15:37 (UTC)

Käytetäänkö sitä vain äänestysten yhteydessä? Mielestäni annetaan ymmärtää, että sitä voidaan käyttää aina. Kyllä vain tuollainen kahden "bikratia" on kaukana demokratiasta. Herätys te isoon ja vahavaan uskovat. Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2005 kello 20:28:46 (UTC)

Käypä sanomassa Metassa, että antavat sitten oikeuden kaikille. -Samulili 16. joulukuuta 2005 kello 20:30:06 (UTC)

Miksi minä en voisi olla vaikka kaikesta päättävä. Sellainen ei kuulu demokratiaan. Taitaa olla liikaa ylläpitäjiä ja muita sähläreitä. Lukekaa pojat vaikkapa Yrsa Steniuksen pieni kirjanen "Rakas minä" ehkä se avaisi silmiänne. Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2005 kello 20:33:27 (UTC)

Miksi Wikipedian pitäisi olla demokratia? Toivottavasti siitä ei sellaista koskaan tämän enempää tulekaan, tai ehkä tullut jo liikaa. — Nahru 17. joulukuuta 2005 kello 08:58:28 (UTC)

Tuollaisen kypsymätömän, ja suomalaista yhteiskuntaa ja sen periaatteita halveksivan näkemyksen edustajalleko pitäisi antaa oikeuksia? Todella tärketä oli noiden alatusten esittäjän lukea tuo Steniuksen kirja, se kertoo vallasta juopumisesta, joka seuraa liian nuorena ja liian paljonsaadusta vallasta. Miten helposti moinen tapahtuukan. Valitettavasti, jos nuo ajatukset ovat yhteisön virallisia, niin eipä taida olla minun foorumini. Valitettavasti. Alexius Manfelt 17. joulukuuta 2005 kello 09:07:48 (UTC)

Jostain syystä kansa ei myöskään päätä (suoraan) Suomen valtion rahankäytöstä tai alkoholin veroprosentista. Mitäköhän siitäkin tulisi. — Nahru 17. joulukuuta 2005 kello 09:13:09 (UTC)

Kansa kuitenkin valitsee demokraattisesti edustajansa, jotka ovat pitkän prosessin kautta ehdolla, eivät ensinnäkään itse asettuneina. Heitä valvotaan ja mandaatti on uusittava säännöllisin välein. Miten muuten yhteiskuntaopin opetukset ovat menneet perille. On myös useita yhteisöjä, valtioita, joissa suoralla demokratialla voidaan päättää myös tuollaisista asioita. Kun olen puhunut ehdokakiden pätevyydestä, niin juuri tuota henkistä kypsyyttä olen tivannut. Miten ko. henkilöt pystyvät käyttämään valtaa oikein. Kyllä demokratian halveksinta kertoo, valitettavasti, henkilön kypsymättömyydetä luottamustehtäviin. Pelkkä bittinikakrointi ei tuohon kypsyyteen riitä, vaikka hyvä avu sekin mon oneen asiaan. Koko prosessi olisi pitänyt tehdä toisin. Valmistella huolella, keskustelal perustteellisesti ja sittenv asta mennä äänestyksiin. Miksi asiooiden hyvä valmistelu unohtui? Alexius Manfelt

Valta kyllä tuppaa katoamaan jos sitä käyttää väärin. Mutta miten kummassa mielipiteeni siitä miten Wikipedian pitäisi toimia vähentää kypsyyttäni mihinkään? Luulisi asian olevan päin vastoin. Kyllähän sinä voit perustella itsellesi ihan miten vain, mutta jos ihmiset elää onnellisemmin diktatuurissa tai muussa niin olkoot niin. Fiwikillä ei ole muutenkaan meriittiä asioiden ratkaisemisesta äänestämällä, mutta eipä se vain tunnu ikinä parantuvan. — Nahru 17. joulukuuta 2005 kello 09:29:12 (UTC)

Kyse ei ollut pelkästään näkemyksestäsi siihen miten Wikipedia toimii, vaan koko arvomaailmastasi. Ja se tulee esiin hyvin tuossa edelläkin. Olet siis vakuuttunut Leninin opista pienestä etujoukosta, joka tietää mikä on kaikille hyvää. Ja sitten kansa on tyytyväinen, kuten se oli esim. Neuvostomaassa. Toisaalta pitkän opetus- ja koulu-urani tähden toki ymmärrän nuoren miehen pyrkyä ja ajatusten keskeneräisyyttä, eihän ne aina minullakaan kovin kehittyneiltä vaikuta, mutta silti vastuuseen pitää kasvaa, muuten sitä käyttää niin helposti väärin. Nyt vaan tästä keskusteluista ja ehdotettujen henkilöiden vastauksista tulee esiin tuo kasvamattomuus vastuuseen. Sitä on pahimmillaan juuri demokratian ja sen prosessien halveksiminen. Se vanha vainooja Alexius Manfelt 17. joulukuuta 2005 kello 09:40:33 (UTC)

Kannattaa muuten lukea tämä: Mikä Wikipedia ei ole. Wikipedia ei ole demokratia ja vaikkei sitä tuolla sanotakaan, Wikipedia ei ole valtio. --kompak 17. joulukuuta 2005 kello 10:29:08 (UTC)

No, en olisi ikinä tiennyt, että Wikipedia ei ole valtio? Tuo toteamus nostaa sanojansa suurten joukkoon. Tosin Demokratia on toimintatapa, malli ajatella ja toimia. Ei siinä valtiota tarvita, yhteisö jo riittää ja sen voi pienimmillään muodosta kaksi yksilöä. Mikäs muu Wikipedia on kuin yhteisö? Ja kun olemme Suomessa, niin kyllä meidän on syytä toimia demokratia periaatteiden mukaisesti. Ehkä demokratian vastaisilla henkilöillä olisi parempi sitten toisenlaisessa yhteisössä, jossa erilaisuutta tai erilaisia mielipiteitä ei suvaita. Jos poikkeavuus jo sinänsä on rikos, jossa vain harvat päättävät mitä saa tehdä tai ajatella. Kasvamista aikuisuuteen tarvitaan, muuten tämä on eräänlainen tenavatähtien sekoilutaivas. Alexius Manfelt 17. joulukuuta 2005 kello 11:37:57 (UTC)

Emme ole Suomessa vaan suomalaisia. Ja koska emme ole (virtuaalinen) valtiokaan, ei ole mitään syytä miksi täällä pitäisi leikkiä demokratiaa. Se sanotaan jo Wikipedian tietosivuilla, että emme ole demokratian leikkikenttä. Perinteinen tapa Internetissä tai tietosanakirjan teossa ei todellaakaan ole demokratia. Olen jo nähnyt tarpeeksi mitä se saa aikaan. Se ei toimi virtuaaliyhteisössä, jossa ihmiset ovat haluttomia tapaamaan kasvotusten, perehtymään asioihin ja käyttämään hetken aikaa aivonystyröitään. Tässä ei ole kyse mistään vallan ryöstöstä, vaan siitä, että ihmiset pakotetaan ajattelemaan ensin.
On erittäin mukavaa, että yhdistät kaksi (mielipiteet Wikipediasta, kypsyys — ikä) toisiinsa liittymätöntä asiaa kolmanteen (pätevyys tämän toiminnon käyttämiseen), ja jaksat pauhata siitä. Ja kirjoitat vielä kovin asenteellisesti: Toisaalta pitkän opetus- ja koulu-urani tähden toki ymmärrän nuoren miehen pyrkyä ja ajatusten keskeneräisyyttä -- ja Kasvamista aikuisuuteen tarvitaan, muuten tämä on eräänlainen tenavatähtien sekoilutaivas. Tuo kuulostaa minusta aivan... no, ehkä jokainen voi itse muodostaa mielipiteensä. Ps: Miten vastuuseen kasvetaan, jos sitä ei anneta? Olenko joskus käyttänyt valtuuksiani vain oman edun ajamiseen? Anteeksi, että yritän olla hyödyksi — eihän se tietysti kaikkia miellytä. — Nahru 17. joulukuuta 2005 kello 15:02:12 (UTC)

Huomautan vielä, että Wikipedia on yhteisö vain niin pitkälle, kun se tietosanakirjan tekemisen kannalta on oleellista. Wikipedian tarkoitus ei ole luoda yhteisöä, vaan vapaa ja laadukas tietosanakirja. Jos tähän tavoitteeseen päästään tehokkaammin muulla kuin demokraattisella mallilla, tulee sitä käyttää. Itseasiassa Wikipediassa on useita asioita, joihin projektin osallistujat eivät voi vaikuttaa. --kompak 17. joulukuuta 2005 kello 15:18:58 (UTC)

Mihin tätä oikeutta tarvitaan? IP-osoitteelle ja käyttäjätunnukselle voi laittaa esto. Eikö se ole riittävää? Mikä estää Nikerabbitia tai MikkoM:ää väärinkäyttämästä erikoisoikeuksia? --Matikkapoika 16. joulukuuta 2005 kello 20:23:16 (UTC)

Ei voi laittaa estoa, ennen kuin on voinut tarkistaa, onko käyttäjätunnus en:Wikipedia:Sock puppet -Samulili 16. joulukuuta 2005 kello 20:26:58 (UTC)

Kaikki tarkistukset kirjaan lokiin, ja jos väärinkäytöksiä esiintyy niin rangaistus suoritetaan normaalien käytäntöjen mukaan — Nahru 16. joulukuuta 2005 kello 20:28:59 (UTC)

Tämä on ilmeisesti taas näitä "ircissä sovittuja" juttuja... --Hasdrubal 16. joulukuuta 2005 kello 20:26:24 (UTC)

Ai, sellaistakin tehdään? Demokraattista! Mitkä ovat ehdotettujen henkilöiden pätevyydet ko. tehtävään, vai onko sekin sovittu poikien kesken ircissä? Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2005 kello 20:30:45 (UTC)

Toisin kuin mielikuvituksesi antaa luulla, asiasta ei ole sovittu IRCissä. Tämä nyt vain on jotain pirun järkevää, jos halutaan, että kukaan ei äänestä kahdesti. Jos ottaisit selvää pätevyyksistä, huomaisit, että toinen ehdokas seuraa aktiivisesti Mediawikin kehitystyötä ja toinen on fi-wikin byrokraatti. Ei kai tämä äskeinen [5] mitenkään vaikuta äänestystunnelmaasi? Toki sinulla saa olla omat käsityksesi ehdokkaiden pätevyydestä, mutta käytä silloin järkiargumentteja. -Samulili 16. joulukuuta 2005 kello 20:35:49 (UTC)

CheckUseria käyttävän on kyettävä erottamaan tapaukset, joissa IP-osoitteen takana on yhteiskäyttökone ja tapaukset joissa useat IP-osoitteet kuuluvat samaan osoiteavaruuteen. Lisäksi CheckUseria käyttävän tulee olla sinut Wikipedian yksityisyyssääntöjen (Privacy Policy) kanssa. —MikkoM (♫) 16. joulukuuta 2005 kello 20:37:20 (UTC)

Samulili, pidätkö aikuista miestä tyhmänä? Ei se että MikkiM kirjoitti tosta nimeämiskäytännöstä vaikuta mitenkään. Asiaahan se oli ja usein todella töpeksin... Nyt vaan en ehtinyt riittävän nopeasti tekemään kaikkea. Olen Samulili jo nähnyt maailmaa kohtuullisesti, niin että pidän tuollaista huomiota enemmän positiivisena. Ei minulla ole kumpaakaan ehdokasta vastaan henkilökohtaisesti yhtikäs mitään, kyse on periaatteesta, Kun Samulili puhut koko ajan äänestämisestä, niin puhutko asian vieresta vain vain putkinäkökulmasta, sillä kyllä siellä asian esittelyssä puhutaan kontrollista yleisellä tasolla. vastusta turhaa tarpeetonta kontrollia. Jos joku äänestää kahdsti, sinänsä aika harvinaista varmaankin, niin kyllä se nykyiselläänkin voidaan hoitaa, on meinaan noita ylläpitäjiä kohtuullisen runsaasti. Tuollainen valtuuksien jatkuva kasvattaminen ja sille hurraaminen johtaa ehkä seuraavaksi siihen, että joidenkin pitää päästä katsomaan mitä kirjoittajalla on koneellaan ja seuraavaksi jo kirjahyllyn jä lähdeaineistön tarkempi sisältö. Kontrollilla on tapa kasvaa aivan huomaamatta ja tulla koko järjestelmän ytimeksi. Se vanha vainooja. Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2005 kello 20:55:26 (UTC)

en pidä tyhmänä, mutta kyllä nyt täytyy kysyä, perustuuko mielipiteesi luuloon vai tietoon. Miten ylläpitäjät voivat nykyisellään kontrolloida, jos joku äänestää kahdesti käyttämällä kahta eri nimimerkkiä? -Samulili 16. joulukuuta 2005 kello 20:59:00 (UTC)

Olen havainnut, että täällä tiedetään jonkun käyttäneen nickia x ja sitten Ip numeroita z1 ja z3 ja z6. Mistä moiset sitten tiedetään. Jos noin pystytään ottamaan selvää, niin kyllä kait äänestyksissäkin. Ja voihan samalla IP-numerolla olal useampi käyttäjä, tälläkin koneella on kaksi. Siis, voimmeko molemamt äänestää samalla IP-numerolla, vai pitääkö kummankin hankkia on IP-numero? Toistaiseksi olemme äänestäneet vain yhden henkilön voimin. Eli esittämästi perustelu ei ole kovin yksiselittteinen sekään ja johtaa diskriminaatioon ne joiden konneita useampi käyttää. Entä julkisista koneista, esim. edukunnan laitteista, tapahtuvat äänestykset? Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2005 kello 21:09:08 (UTC)

Ilman CheckUser-oikeutta käyttäjätunnuksen käyttämiä IP-osoitteita ei saa mitenkään selville. CheckUseria käytettäessä asia ratkaistaan tilannekohtaisesti, mutta jos esimerkiksi jos yksityisestä IP-osoitteesta tulee 10 käyttäjätunnusta, jotka kaikki ovat yllättäen samaa mieltä jossain tietyssä äänestyksessä, siinä herää epäilyksiä. —MikkoM (♫) 16. joulukuuta 2005 kello 21:20:57 (UTC)

Irc-vitsailut sikseen, onhan tämä todella tarpeen nukkien metsästyksessä ja molemmat ehdokkaat varmasti käyttäisivät oikeuksiaan tunnollisesti. Asiaa koskeva käytäntö metassa myös säätelee asiaa tarpeeksi tarkasti. Jos molemmat ehdokkaat voisivat ystävällisesti vakuuttaa tässä keskustelussa lukeneensa sen Privacy Policyn ja sitoutuvansa sen noudattamiseen, niin kannatan heitä mielelläni. Ja muistakaahan sitten että sitä ei turhaan käytellä ja niitä ip-osoitteita ei julkisesti levitellä. --Hasdrubal 16. joulukuuta 2005 kello 21:07:53 (UTC)

Omasta puolestani voin vakuuttaa että olen tutustunut Privacy Policyyn ja että jos CheckUser-oikeus minulle myönnetään, noudatan Privacy Policyä, enkä IP-osoitteita eteenpäin levittele. —MikkoM (♫) 16. joulukuuta 2005 kello 21:17:42 (UTC)

Mitähän se auttaa, jos näitä tutkiskellaan? Yksi käyttäjä voi tulla monesta IP:stä tai monta käyttäjää yhdestä NAT:usta IP:stä. Lisäksi joku voisi varmaan miettiä miten tämä suhtautuu Suomen lakiin, kun jossain tapauksissa IP-numeroita käsitellään teletunnistetietoina. Itse en ainakaan haluaisi moista vastuuta.--Ekeb 16. joulukuuta 2005 kello 21:25:58 (UTC)

En ole vielä tyytyväinen, Samulili sanoi: " kun voidaan tarkistaa, äänestääkö joku kahdesti?" Eli tästä koneesta tapahtuvat kaksi äänestystä olisi mahdotonta ja siitä sitten messu nousisi. MikkoM hivenen pehmentää kun toteaa: "jos yksityisestä IP-osoitteesta tulee 10 käyttäjätunnusta," Eli mihin tällaisen epäilijän pitäisi uskoa? Kuten Ekeb asian ilmaisee, niin miten asiaan suhtautuu viestintävirasto? Onko sen kantaa tiedustelut, sillä ainahan asiasta voi tehdä tutkintapyynnön poliiseille, joilla on oikeus selvitellä tunnistetietoja. Kyse on siis periaatteellinen, ei henkilöihin liittyvä. Se vanha Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2005 kello 21:33:45 (UTC)

Wikipedia paljastaa julkisesti kaikkien anonyymien käyttäjien IP-osoitteet. Jos käyttäjätunnuksen IP-osoitteen paljastaminen yhdelle ylläpitäjälle olisi juridinen ongelma, eikö anonyymien käyttäjien IP:eiden paljastaminen olisi noin miljoona kertaa suurempi ongelma? Asiaan ei oikeasti liity juridista ongelmaa, koska IP-osoitteita luontaisesti kerätään WWW-sivuilla ja ylläpitäjät niitä yksityisesti tutkivat. Tätä tapahtuu kaikilla WWW-sivuilla. —MikkoM (♫) 16. joulukuuta 2005 kello 21:36:52 (UTC)

Ei, koska anonyymikäyttäjä on anonyymi ja voi olla kuka tahansa mistä tahansa. Rekisteröityneen käyttäjän, joka siis voidaan identifioida, liikkumista eri osoitteissa ei pidä tarkkailla. --Ekeb 16. joulukuuta 2005 kello 21:41:07 (UTC)

Rekisteröitynyttä käyttäjää ei voi tunnistaa luonnolliseksi henkilöksi millään tavalla. Yleensä IP-osoitettakaan ei voi. Mutta kuten sanoin, juridista ongelmaa ei ole. —MikkoM (♫) 16. joulukuuta 2005 kello 21:53:01 (UTC)

"Jos olet huolestunut yksityisyydestäsi, voit tehdä muokkauksesi kirjautuneena sisään käyttäjätunnuksellasi, jolloin IP-osoitettasi ei näytetä julkisesti, vaikkakin se tallennetaan palvelimen lokitiedostoon lyhytaikaisesti. Tietyissä erikoistapauksissa IP-osoitteesi voidaan välittää eteenpäin kolmansille osapuolille." [6] Ymmärtääkseni nuo kolmannet osapuolet tarkoittavat viranomaisia. Toivoisin, että joku selvittää tuon Yksityisyydensuoja-sivun pohjalta lakitulkinnan jollain asiantuntijalla, eikä täällä esitettäisi arvauksia asiasta. --Ekeb 16. joulukuuta 2005 kello 21:59:30 (UTC)

Miten se, että Wikimedia-säätiö saattaa joutua luovuttamaan IP-osoitteita esimerkiksi haasteen saatuaan, liittyy siihen, että IP-osoitteiden paljastaminen CheckUser-käyttäjille ei ole itsessään juridinen ongelma? —MikkoM (♫) 16. joulukuuta 2005 kello 22:04:31 (UTC)

Sitem, että tuossa Yksityisyydensuoja-lausekkeessa luvataan käyttäjille, ettei niitä rekisteröityneiden käyttäjien IP-numeroita käytetä edes ylläpitäjien toimesta. Olisiko syytä muuttaa tuota lauseketta. Kuten jo sanoin, itse en tuollaista checkuser-oikeutta huolisi ennen kuin joku selvittää täsmällisesti eri aspektit. --Ekeb 17. joulukuuta 2005 kello 08:05:29 (UTC)

En kyllä ymmärrä kenen toimesta osa virkkeestä ”-- jolloin IP-osoitettasi ei näytetä julkisesti --” voidaan tulkita siten että ylläpitäjät olisivat jokin julkinen taho. Ja toiseksi, ylläpitäjät eivät omaa tuota oikeutta, vaan se pitää hankkia erikseen tällaisella äänestyksellä. — Nahru 17. joulukuuta 2005 kello 08:58:28 (UTC)

Yksityisyydensuoja-lausekkeessa ei luvata käyttäjille, että rekisteröityneiden käyttäjien IP-osoitteita ei käytettäisi ylläpitäjien toimesta. (Vihje: IP-osoitteen paljastaminen tarkoin rajatulle käyttäjäryhmälle, jotka pitävät sen omana tietonaan, ei ole julkista näyttämistä). —MikkoM (♫) 18. joulukuuta 2005 kello 16:57:00 (UTC)

Se englanninkielinen privacy policy kannattaisi muuten kääntää kokonaan, jotta kukaan saisi katsella niitä lokeja. Nythän tuossa suomenkielisessä lyhyehkössä versiossa ei anneta kenellekään lupaa katsella niitä lokeja, ainoastaa vaan että se tallennetaan lyhytaikaisesti. --Ekeb 18. joulukuuta 2005 kello 17:30:29 (UTC)

Aloittamani suomenkielinen käännös on vielä kesken. Oleellinen sisältö on siinä jo: IP-osoitteita ei levitellä julkisesti. Tämä tarkoittaa, että CheckUser-käyttäjätkään eivät levittele niitä julkisesti. —MikkoM (♫) 18. joulukuuta 2005 kello 17:32:32 (UTC)

Minun mielestäni CheckUser-oikeudet on saatava tänne ehdottomasti. Sock puppetit ovat erittäin vahingollisia tällaisessa yhteisössä. Niitä voi käyttää muuallakin kuin äänestyksissä, tekniikoita on useita. Ainoa vaihtoehto on luottaa muutamaan käyttäjään niin paljon, että heille voidaan tällainen oikeus myöntää. Näiden käyttäjien tulee olla mahdollisimman vähän sidoksissa toisiinsa, koska ainoastaan heillä on mahdollisuus valvoa toistensa CheckUser-hakuja.

Jos tämä soppa vielä sietää yhtään hämmentämistä, niin mielestäni voisi harkita CheckUser-oikeuksien myöntämistä kahdelle ylläpitäjälle määräajaksi. Perustelu on se, että meillä kellään ei taida olla tarkkaa käsitystä kuinka hyödyllinen, vaarallinen, mitääntekemätön oikeus tuo on. Vaikkapa kahden kuukauden kuluttua olisimme viisaampia ja voisimme päättää jatketaanko käytäntöä ja jos jatketaan, niin kuinka monta tarvitaan ja ketkä oikeuden saavat.

--[boxed] 16. joulukuuta 2005 kello 21:46:34 (UTC)

meta:CheckUser Policyssä on muuten määritelty miten oikeus saadaan tarvittaessa pois, jos ongelmia ilmenee. Kyseessä ei siis ole elinikäinen pesti. --Hasdrubal 16. joulukuuta 2005 kello 21:52:49 (UTC)

MikkoM-kiltti, kerro nyt vielä miksi pitää saada tietää tuleeko jostain IP:stä 1 vai 2 tekijää? Vastustan kaikkea tarpeeton kontrollia. Siksi en lennä enää edes USAan, kun en halua heille kerrottavan tietojani. Tämän asian sylttytehdashan löytyy samasta terroristinpelosta, joka siellä kaikkialla vallitsee ja hallitsee, vaikka meilla se on kaksoisäänestämisen peloksi peitelty. Olisi kuitenkin tärkeätä, että asiaan saataisiin legaali viranomaiskanta, tiedustelut viestintävirastoon. Helppo ja asia selviää.. Se vanha vainooja Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2005 kello 22:14:38 (UTC)

IP-osoitteen käyttäjätunnukset pitää saada selville sen takia, että väärinkäytöksiä voitaisiin tutkia. Asiaan ei edelleenkään liity juridista ongelmaa, mutta jos joku on ongelmasta vakuuttunut, hän voi tietenkin tiedustella viestintävirastolta asiaa. Rinnastukset terrorismin pelkoon ovat asiattomia. —MikkoM (♫) 16. joulukuuta 2005 kello 22:44:52 (UTC)

Huom ettei tule väärinkäsitystä tässä asiassa: Kaikkien Wikipediaa käyttävien - sekä kirjoittajien, että lukijoiden - IP-osoitteet tallentuvat Wikipedian palvelimiin. Nyt on kyse siitä, halutaanko osaa tästä tiedosta käyttää väärinkäytösten torjumiseen. --[boxed] 16. joulukuuta 2005 kello 22:51:11 (UTC)

Jos "näiden käyttäjien tulee olla mahdollisimman vähän sidoksissa toisiinsa, koska ainoastaan heillä on mahdollisuus valvoa toistensa CheckUser-hakuja" ja näitä käyttäjiä on kaksi, mistä tiedämme, että he ovat riippumattomia, tai ettei toinen jopa ole toisen sock puppet? --Tomisti 17. joulukuuta 2005 kello 09:49:28 (UTC)

Tässä kävi nyt taas samalla tavalla kuin valitettavan monessa äänestyksessä on viimeaikoina tapahtunut. Johdantoteksti oli kieltämättä heikohko, eikä siitä saanut selvää kuvaa asiasta. Ehkäpä siksi monet ovat vastustaneet ehdotusta, ja väitän, että äänestyspäätös on tässä tapauksessa enemmän tunteeseen pohjautuva. Kyseessä ei edes ole mikään erityinen oikeus, IP-osoite ei yleensä ole mitenkään yksilöivä tieto. Esimerkiksi ylläpitäjillä (byrokraateista puhumattakaan) on jo nyt huomattavasti merkittävämpiä oikeuksia. Jos nyt äänestettäisiin, tarvitaanko fi.wikissä ylläpitäjiä, tulos olisi varmaan "ei". Kehotan niitä, jotka eivät välttämättä ymmärrä, mistä asiassa on kyse, joko jättämään äänestämättä tai perehtymään asiaan kunnolla. --kompak 16. joulukuuta 2005 kello 22:26:49 (UTC)

Väittääkö henkilö Kompak, että täällä tulee olla kahden eri luokan osallistujia? Sellaisia, jotka ymmärtävät ja sanovat kyllä koska niin kuuluu sanoa, ja sellaisia, jotka eivät ymmärrä, kuten itse olen, mihin jotain valtuustusta yleensä tarvitaan, kun perustelutkin ovat jos-tasoa? Jos on riittävän hyvä JOS niin ylläpitäjien pitää saada tilitietoni, ja sitenkin oikeus tilisiirtoihinkin, koska JOS.... Henkilö Kompak, tuonkaltaiset kannanoto eivät ole omiaan rakentamaan yhteisöä, vaan luokkajaot ovat aina yhteisöä vain hajoittaneet. Se vanha vainooja, joka ei varmaan ymmärrä, tuskin enää kykeneekään ymmärtämään kuten henkilö Kompak. Alexius Manfelt 17. joulukuuta 2005 kello 07:23:44 (UTC)

En edelleenkään ymmärrä mistä asia kiikastaa. IP-numerosta ei voi päätellä, kuka sitä käyttää, joten vertaus tilitietojen saamiseen on aivan naurettava. Onnittelen kuitenkin sinua Alexius, sillä olet populistisella meuhkaamisellasi saanut tämän ehdotuksen kaatumaan. Siitä voi olla jo ylpeä. --kompak 17. joulukuuta 2005 kello 09:39:20 (UTC)

Kiitos kehuista, joskin ne on ihan turhia ja vääriä. Mikä on ollut populismia esittämissäni asioissa. Veraus tilitietoihin koski perustelua JOS... Sillä kun voidaan perustella mitä tahansa. Minusta tällä projektilla on kohtuulliset mahdollisuudet onnistua, mutta pidetään yhteisä rehellisesti avoimena ja kaikkien käytettävissä. Mielestänia voimmuus on paras väline taistelussa väärinkäytöksiä vastaan. Niitä meistä kait melkein jokainen, minä ainakin, tekee joskus. eikä edes tajau tehneesä väärin. Silloin varmaan huomautuskin riittää. Toisaalta referoin vain vähän kansainvälistä keskustelua, siihen kannattaisi muuten osallistua muuallakin kuin vain jenkkilässä ja jenkiksi. Ylpeä ei kananta ole yksittäisestä teosta, vaan tästä kokonaisuudesta ja sen kehittymisestä. Se vanha vainooja Alexius Manfelt 17. joulukuuta 2005 kello 12:37:29 (UTC)

Itseasiassa IP-numero yhdistettynä käyttäjätunnukseen muodostaa henkilötiedon. Jos oikein tuolta ymmärsin, niin checkuser-oikeus ei ole välttämätöntä olla tietyllä kielellä, muitakin keinoja on saada mahdolliset väärinkäyttäytyvät sockpuppetit selville (sock puppet sinänsähän ei ole mitenkään kiellettyä). Ilmeisesti frwikissä keskustellaan tällä hetkellä koko checkuser-toiminnon poistamisesta. Minusta oikea lähestymistapa olisi ollut äänestää ensin tarpeellisuudesta ja sitten henkilöistä.--Ekeb 17. joulukuuta 2005 kello 12:29:47 (UTC)

Olen samaa mieltä, ensiksi olisi todellakin pitänyt äänestää toiminnon tarpeellisuudesta, silloin olisin saattanut kannattaa ehdotusta, mutta koska ehdotuksen tehnyt käyttäjä teki tästä samalla äänestyksen siitä, tulisiko oikeudet antaa juuri hänelle itselleen, päätin vastustaa. --Nironen 17. joulukuuta 2005 kello 13:40:51 (UTC)

Tein tässä virhearvion. Oletin, että asia ei ole niin suuri juttu, että kaksiosainen äänestys olisi ollut tarpeen. Esimerkiksi ylläpitäjyysäänestyksissä annetaan paljon enemmän valtaa, ja sielläkin itsensä nimittäminen näyttää olevan suhteellisen suosittua. —MikkoM (♫) 17. joulukuuta 2005 kello 17:10:34 (UTC)

Niin, Ranskassa toimivat lähes samoin. TOimikunta nimesi viisi henkilöä tehtävään ja sitten kun asia tuli ilmi, niin nousi melu. Asia vietiin keskusteluun ja äänestykseen ja näyttää homma kaatuvan. Siellä myös keskustellaan kovasti ylläpitäjien sanktioista esim. kiistatilanteessa ja väärinkäytöksistä. Myös tehtävien määräaikaisuus on esillä. Meillä Euroopassa on hivenen toiset perinteet kuin jossain jenkkilässä. Kuutelee vaan uutisia ja hämmästelee. Ollaan onneksi Euroopassa ja sen kulttuuriperinnöss. se vanha vainooja Alexius Manfelt 17. joulukuuta 2005 kello 17:20:49 (UTC)

Pari faktaa: KAIKESTA Wikipedian käytöstä jää palvelimille IP-numerot ynnä muuta informaatiota kuten tiedot käytetystä selaimesta ja käyttöjärjestelmästä, aivan kuten muillakin servereillä. Nämä tiedot ovat serverin ylläpitäjän luettavissa. Eli JOS fi-wikipediassa tulee tarvetta tarkistaa käyttäjän IP-numeroita häirinnän selventämiseksi, Wikipedian ylläpitäjät (ei pidä sotkea wiki-ylläpitäjiin) auttavat asian selvittämisessä. Se että tuollainen oikeus on muutamalla fi.wikipedian käyttäjällä, tarkoittaa ainoastaan sitä, että ei tarvitse alkaa huhuilemaan Tim Starlingia tai kumppaneita avun saamiseksi, vaan suomenkieliset käyttäjät voivat tehdä tarkistuksen ilman välikäsiä. Itse äänestys on mielestäni viallinen, ensin pitäisi päättää halutaanko ko. oikeuksia fi.wikipedian käyttäjille, ja sen jälkeen vasta sopia henkilöistä. --Harriv 17. joulukuuta 2005 kello 21:40:07 (UTC)

Täsmennys CheckUser oikeudesta. Se antaa mahdollisuuden tarkistaa, liittyvätkö kaksi (tai useampi) käyttäjätunnusta samoihin IP-osoitteesiin. Tämän tarkistuksen saa tehdä ainoastaan silloin, kun on perusteltu syy epäillä, että useaa käyttäjätunnusta käytetään väärin Wikipedian manipuloimiseksi. Jokaisesta CheckUser-tarkistuksesta jää aina merkintä erityiseen lokiin, jotta oikeuden väärinkäytökset voidaan estää (kuten käyttö pelkästään uteliaisuuden tyydyttämiseksi).

Omasta mielestäni - päinvastoin kuin tässä keskutelussa on esitetty - CheckUser-oikeus annettuna luotettaville ylläpitäjille parantaa Wikipedian luotettavuutta ja käyttöturvallisuutta. Ja olen samaa mieltä siitä, että jotkin täällä esitetyt väitteet perustuvat aika suuriin harhakäsityksiin. CheckUser-kyselystä saatava tieto on miedän käyttäjien tietoturvan kannalta merkityksetöntä. Kuten esittelytekstissä on mainitty, CheckUser-oikeudesta löytyy tarkempia tietoja englanniksi Metassa. Ohjesivulta löytyy myös tyypillinen käyttöesimerkki.

Samaa mieltä olen myös siitä, että CheckUser-oikeuden käyttöönotosta voisi ensin keskustella ja äänestää. Ja mikäli sellainen halutaan, sen jälkeen voitaisiin mitata, onko kellään käyttäjillä niin iso luottamus keskuudessamme, että heille voidaan hakea CheckUser-oikeutta.

--[boxed] 18. joulukuuta 2005 kello 17:50:52 (UTC)

Osataanko ip-osoitetta tulkita oikein? Esimerkiksi kahone ja Kahkonen käyttävät samaa ip-osoitetta, mutta ovat eri henkilöitä. -tKahkonen 18. joulukuuta 2005 kello 18:29:47 (UTC)

IP-osoitteet eivät kerro, kuka istuu koneen takana. Käyttämällä samaa IP-osoitetta ja samankaltaista nimimerkkiä otatte sen tietoisen riskin, että teitä saatetaan erehtyä pitämään sock puppetteina. Tälle ei yksinkertaisesti voi mitään, koska emme voi tulla teille kotiin tarkistamaan asian laitaa. Jos näytätte sock puppetilta ja käyttäydytte sock puppetin tavoin, teitä pidetään sock puppettina täysin riippumatta siitä, kuinka monta ihmistä teitä siellä istuu.

Ainoa toinen vaihtoehto olisi olla ollenkaan välittämättä ilmeisestä sock puppettaamisesta, eikä se ole mikään vaihtoehto. —MikkoM (♫) 18. joulukuuta 2005 kello 18:35:09 (UTC)

CheckUser-kyselyä on lupa käyttää ainoastaan silloin, kun epäillään väärinkäytöksiä. Esim: Käyttäjä UskoTaiKärvenny luo POV artikkeleita ja hänelle laitetaan esto. Tämän jälkeen käyttäjä PikkuTiinaLempäälästä jatkaa saman tyyppisen tiedon ujuttamista Wikiin. Tällöin on syytä tehdä CheckUser-tarkistus sen selvittämiseksi, jakavatko em. käyttäjätunnukset saman / samoja IP-osoitteita. HUOM Käsitykseni on, että mikäli on syytä epäillä, että kyseessä on sama henkilö, PikkuTiinaLempäälästä ei automaattisesti saa estoa, vaan kummankin käyttäjäsivulle laitetaan merkintä, esim. tällainen. --[boxed] 18. joulukuuta 2005 kello 18:58:12 (UTC)

Käytännössä on aika kaukaa haettua, että moisella olisi täällä mitään tarvetta. Englanninkielisessä ehkä enemmän kun volyymit ovat toiset. Pakostakin syntyy kuva, että eräät havittelevat vain "lisää valtaa". --ML 19. joulukuuta 2005 kello 11:41:07 (UTC)

Nykyään IP-osoitteista ei oikein voi paljon päätellä, koska suuri osa ISP:den takana olevista laajakaistaliittymistä käyttää DHCP:n antamia osoitteita. Sama IP kiertää helposti useillakin koneilla. Toinen on sitten proxy-koneiden läpi tulevat käyttäjät. Olisi kiva kuulla onko fiwikistä jotakin dataa, kuinka usein sock puppet -väärinkäytöstä on tähän mennessä epäilty. Nyt en tarkoita sitä, että tehdään uusi käyttäjätunnus, kun vanha estetään vaan sitä että samalla käyttäjällä olisi useita aktiivisia tunnuksia, joilla operoisi äänestyksissä yms. --Ekeb 19. joulukuuta 2005 kello 17:16:56 (UTC)

Minä en yksinkertaisesti ymmärrä, miksi kaikki kuvittelevat, että tästä olisi tehty päätös irkissä. Tästä ei ole tehty mitään päätöstä irkissä. Minä keksin tämän ehdotuksen täysin itse. CheckUsereista on toki keskusteltu irkissä, mutta ei siellä mitään päätöksiä muutenkaan tehdä. —MikkoM (♫) 19. joulukuuta 2005 kello 13:41:13 (UTC)

Ei tarvita kovin suurta ajattelua MikkoM-kiltti kun katsoo miten homma eteni. Tuli esitys, että minä ja mun kamu ryhdytään hoitaan tällaista hommaa ja sitten äänestetään. Ja kun siinä listassa on jotenkin runsaasti juuri henkilöistä, jotka näyttävät olevan samalla sylttytehtaalla töissä, niin herää todella yksinkertaisesti epäilys, että ovat kaverit sopineet asian. Ja jos jossain irkissä asioista keskustellaan, niin todennäköisesti sovitaan myös päätöksistä. Tai ainakin annetaan ymmärtää, että... Ja kun en usko tuon kaksoisäänestyksen olleen suuren ongelman tässä Wikipediassa, niin, ihan oikeesti, tarvitaanko moista lisää? Olis kiva tietää milalisia epäilyjä on ollut, sillä eivät äänestäjien määrät ole edes suuria. Samulili perusteli tarvetta juuri kaksoisäänestämisen estämisellä. Se vanah vainooja Alexius Manfelt 19. joulukuuta 2005 kello 17:26:36 (UTC)

Kuules nyt Alexius-kiltti, joko annat todisteita epäilyjen sijaan tai syyllistyt perättömiin väitöksiin. Ja vielä pyyntö, että lukisit viestisi kerran ennen kuin lähetät, niin ehkä minäkin saisin loppupuolesta tolkkua. — Nahru 19. joulukuuta 2005 kello 17:34:32 (UTC)

Todisteita voitaneen esittää vain, mikäli on lakia laajemmat esitutkintaoikeudet, toisin sanoen sellaiset esitutkintaoikeudet, mistä saa tuomion Suomen lain mukaan viestintäsalaisuuden rikkomisesta. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 18:11:55 (UTC)

Herra kaksoisnikilla on nyt varmasti jokin ongelma. Anteeksi! En väittänyt mitään. Jos osaa lukea tai edes ymmärtää lukemansa, niin asia selviää. Totesin, mistä ja miten tuollainen käsitys, jota MikkoM peräsi, syntyy (lue kaksi ensimmäistä lausetta uudelleen). Pitää olla todella älykäs ymmärtääkseen moinen väärin. Siis, KERROIN VAAN MISTÄ KÄSITYS SYNTYY! Tekstissäni ei väitetä missään, että se olisi niin syntynyt. Olen tainnut olla oikeassa kun olen perännyt kompetenssiä erilaisten tehtävien hoitoon. Kun esitin tuon käsityksen syntynäkemyksen, niin ei siinä tarvitse kuin lukea huono asian esittely ja sen jälkeistä kannanottoja ja näkemyksiä. Lukutaito, sellainen ihan tavallinen riittää. Lisäksi kun asioista pienessä porukassa jutellaan, niin implisiittisesti asiasta samalla jo päätetään, tälläinen epäily helposti syntyy, valitettavasti ja varsinkin tuon johdannon myötä! Noin yleisesti ottaen teksteistäni saa selvän, on niistä tehty jopa muutama kirjakin, jopa tämän syksyn markkinoille. En itse, vaan ihan tohtoristason henkilöt :) Eli onko vika tekstissä vai lukijassa, on jo mielenkiintoinen ongelma. Alexius Manfelt 19. joulukuuta 2005 kello 20:40:41 (UTC)

ps. Jos herraa kiinostaa, niin voin ihan hyvin tällaisena vanhana käpynä kertoa millaisella prosessilal tuollainen sia valmistellaan ja käsitellään. Ei se niin vaikeaa ole... Se sama vanha....

Jos sulla on kyse analysoida, mistä virheellinen käsitys syntyi, kykenet varmaan myöskin olemaan sortumatta virheeseen itse? Jos kykenet, osoita se jollain tavalla. -Samulili 19. joulukuuta 2005 kello 21:46:42 (UTC)

Herra Samulili, nyt vääristelette sanomaani, en puhu missään väärän käsityksen synnystä, vaan käsityksen synnystä. Miten käsitys olisi väärä jo esityskään ei ole oikea. Kun luet uudelleen MikkoM:n esityksen, niin siinä ei ole kovin paljon perusteluja tai muut tietoa. Siinä valitettavsti tulee töksähtäen esiin, että minä ja kaveri voidaan hoitaa homma, jolla valvotaan IP-numeroita. Sitten eräs Samulili kertoo että tätä tarvitaan jos kaksi äänestää samaa ja vieläpä samalta koneelta. MikkoM tosi puhuu hetken päästä kymmenestä. Ensimäistäkään esimerkkiä väärinkäytöstä tai muusta ei tuoda ja kuitenkin äänestykissä täälä Wikipediassa on vain muutama ääni. Äänivyöry lienee tuntematon käsite täällä oleville äänestyksille. Kun ystävmme "ameerikkalaaset" kovasti vouhottavat kaiken kontorollin lisäämiseksi ja salakuuntelevat kasnalaisiaan minkä kerkeävät, niin vaistomaisesti tulee mieleen, että taas tässäkin tehdään tuota samaa. Lisäksi tutustuminen keskusteluun asiasta esim. Ranskassa, jossa tapahtui melkein samanlainen siirtyminen, jopa paljon typerämpi kuin meillä, vastaavaan järjestelmään ja sen purkamiskeskustelu, olivat ainakin oman näkemykseni taustalla. Siis, herra Samulili, yritin vain kertoa miten MikkoM:n varsin hyvätahtoinen ja varmaan vakavasaa mielessä tekemä esitys sai vastaansa lukuisasti negatiivista palautetta.Siinä on useita elementtejä, joita me suomalaisen vierastamme ja siksi myös mielipiteemme ilmaisemme. Vain hrvoin suostumme olemaan JUU-henkilöitä. Jonkun esityksen vastustaminen ei liene virhe, ei ainakaan siinö yhteiskunnassa, jossa luulen eläväni. Tki tiedän,e ttä on järjestelmiä, joissa eriielinen näkemys on aina virhe, ja valitettavasti esim. Yhdysvalloista yritetään tehdä sellaista yhteiskuntaa entisen laajan demokratian ja vapauden tilalle. Vielä jäljelä olevilä heikoillakin voimillani teen kaikkeni kontrollin pitämiseksi mahdollisimman vähäisenä ja vapauden suurena ja kauniina, kokemisen arvoisena asiana. Se vanha vainooja Alexius Manfelt 20. joulukuuta 2005 kello 16:24:07 (UTC)

Homma uudestaan alusta

Ehdotan homman aloittamista alusta. Ensin äänestys, tarvitaanko oikeuksia. Jos tulos on kyllä, niin sitten äänestys, kuinka monelle ja lopulta äänestys kenelle ko. oikeudet.--Teveten 19. joulukuuta 2005 kello 13:47:51 (UTC)

Mitä oikeuksia ja miksi ja kenelle tällä kertaa? 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 18:11:55 (UTC)

Kannatan. Jos kysymyksessä on taas "no big deal", niin herää kysymys miksi sitä oikeutta kumminkin niin kovasti hingutaan. --ML 19. joulukuuta 2005 kello 14:08:05 (UTC)

Tämä on taas niitä huonosti aloitettuja äänestyksiä. Parempi olisi aina muutaman päivän keskustelu ennen äänestystä. Näin tehtiin esimerkiksi suositellut-statuksen poistoäänestyksessä mutta ei etusivun ulkoasuäänestyksessä. Tulos on nähty. -tKahkonen 19. joulukuuta 2005 kello 14:14:07 (UTC)

Kyseessä lienee läpihuutojuttu, mistä on sovittu IRC:ssä. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 18:11:55 (UTC)

Ongelmaa ei ole, jos pidetään parin päivän ei-sitova mielipidetiedustelu. Se voidaan aloittaa vaikka heti ja sitova änestys voidaan pitää sitten myöhemmin, jos sitä vielä tarvitaan. Ehdotan, että aloitetaan gallup nyt heti. Siitä vaan... --Hasdrubal 19. joulukuuta 2005 kello 14:23:02 (UTC)

Riittää varmaan, että gallupiin voivat vastata ne, jotka yllä äänestävät "ei" tai jotka eivät osaa sanoa yllä olevaan kysymykseen? -Samulili 19. joulukuuta 2005 kello 14:27:52 (UTC)

Nyt kun alkuperäinen äänestys on ilmeisesti peruttu, voidaan varmaan lopettaa gallup ja siirtyä varsinaiseen äänestykseen? --Jannex 19. joulukuuta 2005 kello 17:40:49 (UTC)

Miksi ihmeessä? (Tällä hetkellähän näyttää, että sitä ei tarvita.) --Hasdrubal 19. joulukuuta 2005 kello 18:39:30 (UTC)

Missä kohtaa tämä asia etenee? 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 18:11:55 (UTC)

Gallup Osoitepaljastimesta

Pitäisikö joillekin suomenkielisen wikin käyttäjille antaa CheckUser- oikeudet. Ilmoita samalla, kuinka monta CheckUser-käyttäjää mielestäsi pitäisi aluksi valita. (Jos äänestit jo aiemmin kyllä MikkoM:n ehdotukseen, ei tähän tarvitse vastata. Sinut lasketaan kannattajaksi.)

Kyllä

1. 2 tällaista käyttäjää riittää aluksi. --Jannex 19. joulukuuta 2005 kello 14:25:58 (UTC)
2. Aluksi kaksi käyttäjää, mieluummin kuitenkin eri henkilöt kuin ylemmässä äänestyksessä. --Nironen 19. joulukuuta 2005 kello 14:31:59 (UTC)
3. --Hasdrubal 19. joulukuuta 2005 kello 14:36:17 (UTC)
4. Yksi aktiivinen wikipedisti riittää, mutta redundanssi ei liene pahitteeksi. --Harriv 19. joulukuuta 2005 kello 14:38:28 (UTC)
5. 2-3 käyttäjää--Teveten 19. joulukuuta 2005 kello 14:53:21 (UTC)
6. Ei yksittäisille ylläpitäjille tai byrokraateille vaan kaikille. Kaikille käyttäjille. -tKahkonen 9. tammikuuta 2006 kello 10:53:30 (UTC)
7. Kahdelle käyttäjälle. --Gurumasa 19. joulukuuta 2005 kello 15:06:44 (UTC)
8. Kaksi lienee sopiva määrä. --SM 19. joulukuuta 2005 kello 18:00:28 (UTC)
9. 2-3 --iirolaiho (kitinää) 20. joulukuuta 2005 kello 15:21:23 (UTC)
10. Kaksi. – Zeal 20. joulukuuta 2005 kello 15:42:35 (UTC)
11. 2. -Aslak 20. joulukuuta 2005 kello 16:05:38 (UTC)
12. 2-4 --Myrtti <3 22. joulukuuta 2005 kello 10:35:13 (UTC)
13. 2 aluksi, ehkä heistäkin voisi äänestää jos ehdotus menee läpi? --Altair 22. joulukuuta 2005 kello 18:04:47 (UTC)
14. 2. – linnea 23. joulukuuta 2005 kello 10:22:33 (UTC)
15. 4-5, mutta vain jos toiminnon käytöstä syntyvä loki on kaikkien käyttäjien nähtävissä. - ulayiti (puhe) 23. joulukuuta 2005 kello 10:53:05 (UTC)
16. Bandaali ja kumppanit luovat kyllä tarvetta. — Nahru 23. joulukuuta 2005 kello 17:21:24 (UTC)
17. --thule 27. joulukuuta 2005 kello 14:53:12 (UTC)
18. Viimeaikoina on ollut jonkin verran epäilyttäviä sukkanukketapauksia. --ML 2. tammikuuta 2006 kello 11:57:48 (UTC)
19. noin 3. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sulkee pois sukkanuket. -Samulili 2. tammikuuta 2006 kello 12:05:11 (UTC)
20. Tämä oikeus pitäisi olla itsestään selvyys ylläpitäjille. Miksi siittä pitää edes keskustella? --ToM- 5. tammikuuta 2006 kello 12:17:29 (UTC)
21. 2—3 aktiivia riittänee (jos ei kaikille ylläpitäjille). Tarvetta on. --TeVe 5. tammikuuta 2006 kello 17:00:55 (UTC)
22. 2—3 aktiivia riittänee (jos ei kaikille ylläpitäjille). &mdash;Lemmikkipuu 7. tammikuuta 2006 kello 13:01:14 (UTC)
23. Luulin, että ylläpitäjillä on jo tämä oikeus. Tämä auttaa vandalismin kitkemisessä! --Justware 7. tammikuuta 2006 kello 13:45:17 (UTC)
24. 3. --Hautala 9. tammikuuta 2006 kello 01:22:01 (UTC)

Ei

1. Turhaa. --Alexius Manfelt 19. joulukuuta 2005 kello 15:01:04 (UTC) ei esitetty vieläkään mitään kunnollista näyttöä, että olisi tarpeen ja kun muissakin Wikipedioissa hommaa ollan poistamassa (Ranska).
2. Turhaa. --Saku 19. joulukuuta 2005 kello 20:21:01 (UTC) Voin harkita uudestaan jos kaksoisäänestyksestä muodostuu oikea ongelma.
3. Turhaa. Minäkin harkitsen uudestaan, jos näistä oikeasti tulee ongelmia ja jos Lendun pointit otetaan huomioon. Olli 20. joulukuuta 2005 kello 15:05:45 (UTC)
4. Turhaa. -Pertsaboy 21. joulukuuta 2005 kello 09:35:22 (UTC)
5. Turhaa. Vasta sitten, jos asian tiimoilta tulee oikeita ongelmia. --Spirit 23. joulukuuta 2005 kello 09:24:49 (UTC)
6. Toistaiseksi en näe perustetta. Mutta asia voi tulla ajankohtaiseksi, joten voihan sitä pikku hiljaa valmistella. Höyhens 26. joulukuuta 2005 kello 10:05:04 (UTC)
7. --Noke 26. joulukuuta 2005 kello 15:13:25 (UTC)
8. Sama kuin ylempänä --Miihkali 27. joulukuuta 2005 kello 11:46:23 (UTC)

Tulos

Äänten perusteella kannatus on 25/33 (Omavaltaisesti tulkitsen MikkoM:n kannattavan osoitepaljastusoikeuksien myöntämistä, vaikka hän ei olekaan tässä äänestänyt). Kannatus on siis 76%. Omasta mielestäni riittävä asian eteenpäin viemiseksi. Siirrytäänkö siis äänestämään, kenelle ko. oikeudet myönnetään? Silmämääräisesti arvioiden yleisimmin on esitetty 2-3 käyttäjää. Ehdotan, että valitaan 3 eniten ääniä saavaa ylläpitäjää. Ehdolla olisivat kaikki ne ylläpitäjät, jotka eivät erikseen kieltäydy. Onko OK?--Teveten 11. tammikuuta 2006 kello 13:04:22 (UTC)

Minun puolesta voidaan siirtyä valitsemaan oikeuden saajia. Haluaisin kuitenkin jatkaa vielä keskustelua toiminnon toteuttamisesta ja toimintaperiaatteista. Käsittääkseni oleellisimmat kysymykset liittyvät toiminnon käytöstä syntyvän lokin julkisuuteen (vrt. minun, ulayitin, Alexius Manfeltin, Ollin ja Neofelis Nebulosan kommentit) ja niihin käytäntöihin, joita noudatetaan osoitepaljastimen käytöstä tiedottamiseen tutkinnan kohteena oleville käyttäjille. --Lendu 11. tammikuuta 2006 kello 13:26:35 (UTC)

Asian äänestyssivu: Wikipedia:Äänestys/Osoitepaljastin. Nyt tarvitaan äänestyksen viilausta ja aloitetaan vaikka viikon parin keskustelun jälkeen. -tKahkonen 11. tammikuuta 2006 kello 13:36:58 (UTC)

Aloitin äänestyksen tekniikasta keskustelun täällä --Teveten 11. tammikuuta 2006 kello 13:49:21 (UTC)

Ei osaa sanoa

1. Mutta ehkä varovainen , mikäli Lendun alla esittämä skenaario toteutetaan. --Neofelis Nebulosa 19. joulukuuta 2005 kello 18:01:28 (UTC)

, öh mitkä tämän äänestyksen säännöt ovat? --Neofelis Nebulosa 9. tammikuuta 2006 kello 03:53:55 (UTC)

Tämä ei ole sitova äänestys, vaan gallup. --iirolaiho (kitinää) 9. tammikuuta 2006 kello 15:20:14 (UTC)

OK. Pysyn kannassani mikä oli akuankkamainen "tjaa...". Julkinen lokikirja ja todo bien, sanon ma. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 9. tammikuuta 2006 kello 18:38:59 (UTC)

Lisää keskustelua

Tuota määrää on kysytty siksi, että kaksi saattaa olla liian vähän keskinäisen valvonnan tehokkaaseen toimimiseen. En tiedä. --Hasdrubal 19. joulukuuta 2005 kello 14:36:17 (UTC)

Kannatan periaatteessa CheckUser-toiminnon käyttöönottoa. Mielestäni väärinkäytösten ehkäisemiseksi CheckUserin käytöstä syntyvä loki tulisi olla kaikkien käyttäjien nähtävillä siten, että se idenfioi käyttäjätunnuksen, johon CheckUseria on käytetty sekä CheckUseria käyttäneen käyttäjän. Lisäksi CheckUser-oikeuksia käyttävät ylläpitäjät/byrokraatit tulisi velvoittaa ilmoittamaan jokainen CheckUserilla tehty tarkistus tarkistuksen kohteena olleen käyttäjän käyttäjäsivuilla. --Lendu 19. joulukuuta 2005 kello 14:51:02 (UTC)

Jos nyt syystä tai toisesta moiseen tarpeettomaan käytäntöön päädytään, niin tuossa Lendun ehdotuksessa on perustaa toiminnan järjestämiselle. Lisäksi tehtävän tulee olla määräaikainen, vaikkapa vain kahden vuoden ajaksi. Toisaalta, ei asian valmisteluprosessi juurikaan parantunut. Määrätty byrokratia ei ole suinkaan negatiivista, vaan se takaa asioiden hyvän valmistelun ja selkeän esittelyn, niin ei tässä asiassa suinkaan ole käynyt. Siis byrokraatit oikeina peliin. Alexius Manfelt 19. joulukuuta 2005 kello 15:05:25 (UTC)

Miten identifioi? Kertoo ip-osoitteen? -tKahkonen 21. joulukuuta 2005 kello 11:04:39 (UTC)

Esimerkiksi seuraavaan tyyliin: Käyttäjä X tarkisti Lendun IP-osoitteen xx. jotainkuuta 2006 kello 10.00. Lisäksi keskustelusivulleni laittettaisiin viesti tyyliin: Käyttäjy X tarkisti käyttämäsi IP-osoitteen xx. jotainkuuta 2006 kello 10.00. Syy: epäily väärinkäytöksestä siinä ja siinä. --Lendu 22. joulukuuta 2005 kello 10:30:55 (UTC)

Lokista on tullut narinaa ja parannausehdotuksia muiltakin tahoilta. Saattaapi olla että siihen tulee muutoksia tulevaisuudessa. — Nahru 7. tammikuuta 2006 kello 17:46:12 (UTC)

Narinasta en tiedä, mutta oletettavasti lokin voi tehdä julkiseksi täällä, vaikka se ei sitä muualla olekaan? Ainakin ei-julkisen lokin kopioiminen julkiseen dokumenttiin copy-pastella pitäisi olla mahdollista? --Lendu 11. tammikuuta 2006 kello 13:20:24 (UTC)

Julkinen loki on ajaa saman asian kuin minun kannattamani vaihtoehto. -tKahkonen 11. tammikuuta 2006 kello 13:28:33 (UTC)

Turhan sekava äänestys. Mitätöikää ensimmäisen äänestyksen tulos ja jatkakaa tätä, niin selkenee. -tKahkonen 20. joulukuuta 2005 kello 11:09:51 (UTC)

---

Loin sivun Wikipedia:Osoitepaljastin tarkoituksena luoda siitä käytäntö tämän työkalun käyttämiseen, teki sen sitten paikalliset tai ylivalvojat. Tarkoitus myöskin kertoa mikä se on, ja että kaikki sääntöjen ja lakien mukaista. Kutsun ihmiset mukaan parantamaan käytäntöä, vaikka pohtimalla termien suomennoksia. Kaikki ovat tervetulleita pohtimaan asioita ilman paineita. — Nahru 19. joulukuuta 2005 kello 19:44:18 (UTC)

Artikkelien palauttamisesta

Onko peruskäyttäjän mahdollista palauttaa artikkelia aikaisempaan versioon vaiko vaaditaanko siihen ylläpitäjää? Mistä palauttaminen tehdään?

Kaikki voivat palauttaa. Katso Wikipedia:Vandalismin_torjunta. --Gurumasa 16. joulukuuta 2005 kello 20:23:58 (UTC)

Y.W. Pensas

Tilasto Yrjö Wiski Puskan artikkelin vandalismista

Pienenä kevennyksenä kymppiuutistyylisten myhäily-hekottelujen kera. Tässä inspiraatiota muokkauksiin: 25 000+ muokkausta ja laskuri nakuttaa. Varsinkin herran luonteenlaadusta tuntuvat olevan kovasti eri mieltä keskenään... --Neofelis Nebulosa 17. joulukuuta 2005 kello 02:09:09 (UTC)

Tunnelman latistamiseksi: kai hän nyt on suomeksi Yrjö K. Puska. Walker on minun englannintaitojeni mukaan Kävelijä eikä Wiski. – Zeal 20. joulukuuta 2005 kello 15:42:35 (UTC)

Artikkelit sivuiksi

Ehdotan, että nimitys artikkeli muutetaan nimeksi sivu. Mikä tietosanakirja tämä on olevinaan jos kaikkia pieniä pätkiä nimitetaan sivuiksi, eikä artikkelin käsite ole näköjään Wikipedistien tiedossa? Sen sijaan Internetin sivut tietojenkäsittelyn terminä voivat olla hyvinkin tyhjiä tai hyvinkin laajoja, kuten Wikipediassa on. --Matikkapoika 17. joulukuuta 2005 kello 16:53:47 (UTC)

Minä taas ehdotan, että artikkeli = tietosanakirja-avaruuden sivu, ja sivu = mikä tahansa sivu (ml. metasivut) yleensä. Loogista sillä lailla. —MikkoM (♫) 17. joulukuuta 2005 kello 17:13:05 (UTC)

Mikä on tietosanakirja-avaruus? En ole kuullutkaan. --Matikkapoika 17. joulukuuta 2005 kello 17:15:43 (UTC)

Tietosanakirja-avaruus on nimiavaruus, jossa Wikipedian tietosanakirja-artikkelit ovat, siis artikkelit, joiden nimen edessä ei ole etuliitettä. Esimerkiksi tämä sivu missä nyt olemme on Wikipedia-avaruudessa, ja tämä ei mielestäni ole artikkeli vaan sivu. —MikkoM (♫) 17. joulukuuta 2005 kello 17:23:22 (UTC)

Kutsut siis esimerkiksi sivua 314 artikkeliksi? Mielestäni tuo on pelkkä sivu, koska se ei tarjoa mitään tietoa. --Matikkapoika 17. joulukuuta 2005 kello 17:26:58 (UTC)

Yhtenäisyyden nimissä on loogista kutsua myös tuota artikkeliksi. Sivu ei myöskään sovi jokaiseen tapaukseen, joten muutoksesta ei olisi oikeastaan mitään hyötyä. Noinkin laajasti käytetyn termin muuttaminen vaatisi lisäksi valtavan määrän työtä. Asettautuisitko vapaaehtoiseksi hoitamaan homman? --kompak 17. joulukuuta 2005 kello 18:22:15 (UTC)

Näethän että artikkeli on alkutekijöissään ja varmasti parin vuoden kuluttua suomenkielellä voi täältä lukea kaikenlaista siitä, mitä tapahtui vuonna 314. Artikkeli on parempi kuin sivu mielestäni. --Neofelis Nebulosa 17. joulukuuta 2005 kello 18:28:43 (UTC)

Sori, selain temppuili. Yliopistoni kurssiprujuissa puhutaan näköjään dokumentista tässä yhteydessä. Mielestäni se on paras vaihtoehtoja sanalle artikkeli, ilmeisesti standardi alalla. --Matikkapoika 17. joulukuuta 2005 kello 18:56:55 (UTC)

Tietosanakirja-alalla? --Harriv 17. joulukuuta 2005 kello 21:16:06 (UTC)

Tarkoitan, että HTML-koodia ja sen tulosta selaimessa katsottuna nimitetään dokumentiksi. --Matikkapoika 17. joulukuuta 2005 kello 21:24:12 (UTC)

Kutsun sivua 314 roskaksi, sillä siinä ei ole mitään sisältöä. En kuitenkaan raaski poistaa, koska ilmeisesti joku on nähnyt vaivaa näitä tyhjiä sivuja tehdessään. —MikkoM (♫) 17. joulukuuta 2005 kello 21:20:43 (UTC)

Erikoinen perustelu. Eipä tuollaisen tyhjän sivun (joka ei muuten enää ole tyhjä) tekemiseen kovinkaan kauaa kulu. --Matikkapoika 17. joulukuuta 2005 kello 21:31:05 (UTC)

Ei yhden sivun, mutta niitä on varmasti enemmänkin. Käsittääkseni niiden luontia varten on olemassa skriptikin, joten selvästi niiden luontiin on nähty vaivaa. Ja olisihan siinä huomattavasti vaivaa poistaa johdonmukaisuuden nimissä ne muutkin tyhjät vuosiartikkelit. —MikkoM (♫) 18. joulukuuta 2005 kello 16:52:19 (UTC)

Voisiko kehittää jonkun erityisen vuositynkä-mallineen ? --Tappinen 18. joulukuuta 2005 kello 17:32:59 (UTC)

Loin tämmösen, ehkä se auttaa. --Neofelis Nebulosa 19. joulukuuta 2005 kello 03:00:50 (UTC)

Normaalisti hakuteoksissa – kuten tietosanakirjoissa – jotakin hakusanaa selittäviä tai kuvailevia tekstejä kutsutaan artikkeleiksi. Mielestäni ei ole syytä poiketa tästä käytännöstä Wikipediassakaan. Sivu, dokumentti tai HTML-dokumentti viittaavat pikemminkin vain tekniseen formaattiin. --Cuprum 20. joulukuuta 2005 kello 17:52:08 (UTC)

Valtioiden oikeat nimet ja virheelliset "rinnakkaisnimitykset"

Esimerkiksi artikkeleista Iso-Britannia ja Hollanti syntyneiden keskustelujen seurauksena ajattelin tiedustella, mitä mieltä yhteisö on yleisesti siitä, että valtioista käytetään vääriä nimiä sen perusteella, että niitä käytetään puhekielessä. Iso-Britannia on saari Yhdistynyt kuningaskunta -nimisen valtion alueella, ja Hollanti on historiallinen maakunta Alankomaissa, mutta tällä hetkellä molemmat osoittavat artikkeleihin valtioista.

Mielestäni se, että vääriä nimiä käytetään joskus puhekielessä, ei ole peruste sille, että niitä pitäisi käyttää myös Wikipediassa (jonka olisi tarkoitus olla oikean tiedon lähde). Vaikka suurin osa ihmisistä luulisi Maan olevan litteä, sitä ei pidä ilmaista totuutena tietosanakirjassa. Wikipedia kärsii jo nyt ihan tarpeeksi luottamuksen puutteesta, ja se ei ainakaan auta asiaa, jos lisäämme tänne virheellisiä uskomuksia totuutena. En-wikissäkin nuo on järjestetty oikein (en:Holland, en:Great Britain). - ulayiti (puhe) 18. joulukuuta 2005 kello 18:02:21 (UTC)

Valtioille ei ole olemassa vääriä ja oikeita nimiä Wikipediassa, sillä se ei ole neutraalia. On kyllä olemassa virallisia ja epävirallisia nimiä, ja Wikipedian käytäntö on ollut käyttää kaikialla yleisintä nimeä, ei virallista nimeä, varsinkin jos kukaan ei muuallakaan käytä virallista nimeä.

Otetaan nyt järki käteen. EU:n jäsenvaltioita ovat mm. Iso-Britannia ja Suomi. Molemmilla on erilaiset viralliset nimet, jotka on ihan kiva triviatieto, mutta nimeämiskäytännön tarkoitus on saada lukija nopeasti oikeaan artikkeliin, ei harjoittaa kielenhuoltoa. —MikkoM (♫) 18. joulukuuta 2005 kello 18:11:36 (UTC)

MikkoM ehkä kärjistaa liikaakin, mutta valtioilla on _suomenkielisiä_ rinnakkaismuotoja, joita listaa muun muassa Kotus. Hollanti ja Iso-Britannia eivät ehkä ole aivan oikein, mutta silti niitä käytetään jopa virallisissa yhteyksissä. Viro tarkoittaa Eestin maakuntaa, mutta on silti maan virallinen suomenkielinen nimi. Jopa paperitietosanakirjat käyttävät yhdysvaltalaisen sijaan sanaa amerikkalainen. Eli: "viralliset" rinnakkaismuodot pitää hyväksyä. --TBone 18. joulukuuta 2005 kello 18:16:10 (UTC)

Totta, mutta kuka määrittää mikä on "virallinen"? Viro on Viron valtion virallinen nimi. Hollanti ei ole Alankomaiden virallinen nimi, eikä tarkoita Alankomaita. Iso-Britannia ei tarkoita Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Molemmat ovat potentiaalisesti loukkaavia niitä valtioiden asukkaita kohtaan, jotka eivät ole kotoisin niiden kyseisistä osista (siis esim pohjoisirlantilaiset ja Kanaalisaarten asukkaat sekä pohjois-, itä- ja eteläalankomaalaiset). - ulayiti (puhe) 18. joulukuuta 2005 kello 18:25:37 (UTC)

Tietenkään Hollanti ei ole yhtään enempää virallinen nimi kuin Suomi. Sehän tässä on idea: artikkelissa mainitaan toki isolla virallinen nimi, mutta artikkelia todennäköisesti haetaan epävirallisilla nimillä, varsinkin jos virallinen nimi on harvoin käytetty. Loukkaavuusaspekti on jo absurdi; en usko, että hollantilaisia kiinnostaa vähääkään jos suomalaiset kutsuvat yleisesti heidän maataan Hollanniksi, ja vaikka kiinnostaisi, Wikipedian nimeämiskäytännöllä asialle ei voi mitään.

Virallisiin nimiin perustuvalla nimeämiskäytännöllä voi korkeintaan hidastaa oikean artikkelin löytämistä. —MikkoM (♫) 18. joulukuuta 2005 kello 18:29:24 (UTC)

Olen samaa mieltä: Wikipedian artikkelien ei pitäisi olla valtioiden virallisten nimien paikalla, siis mieluummin Alankomaat kuin Alankomaiden kuningaskunta. Kuitenkin sinä olit se, joka alkoi puhua virallisista nimistä. "Alankomaat" on Alankomaiden oikea nimi. "Hollanti" tarkoittaa Alankomaissa sijaitsevaa aluetta. Myös sanaa "Englanti" käytetään viittaamaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, miksei myös se sitten ohjaudu sinne? - ulayiti (puhe) 18. joulukuuta 2005 kello 18:38:24 (UTC)

Wikipediassa ei ole mitään oikeita ja vääriä nimiä. Itse asiassa IRCissä oli keskustelua tästä, pitäisikö Englanti-artikkelin uudelleenohjautua UK:hen. Itse olen sitä mieltä, että sellainen ei olisi nimeämiskäytännön vastaista. —MikkoM (♫) 18. joulukuuta 2005 kello 18:58:57 (UTC)

Sitten sinua ei varmaan haittaa, jos muutan sivun IRC uudelleenohjaukseksi IRC-Galleriaan. Tai Internetin artikkeliin World Wide Web. Noissa merkityksissähän niitä usein käytetään "yleiskielessä". - ulayiti (puhe) 19. joulukuuta 2005 kello 14:15:56 (UTC)

Vertauksesi ei toimi, koska aivan varmasti IRC-Galleriaa kutsutaan useimmiten yleiskielessä ihan vain IRC-galleriaksi, ja IRC todennäköisimmin tarkoittaa yleiskielessä ihan vaan IRCiä, vaikka termien sekoittamisesta on tullut kuuluisa klisee. Kyseenalaistan artikkelin World Wide Web nimen, koska esim. WWW on tyypillisempi muoto. Mutta kyllä aivan hyvin artikkelissa IRC voi olla täsmennyshuomautus Galleriaan, ja Internet-artikkelissa täsmennyshuomautus WWW:hen. —MikkoM (♫) 20. joulukuuta 2005 kello 19:23:28 (UTC)

Englannin ohjaaminen UK:hon olisi jo todella epäkorrektia ja amatöörimäistä. --ML 19. joulukuuta 2005 kello 14:22:33 (UTC)

Jos halutaan olla oikein tarkkoja, niin myös nimi Alankomaat on potentiaalisesti loukkaava, sillä nykyinen Alankomaiden kuningaskunnan alue kattaa vain osan Alankomaista osan kuuluessa Belgian kuningaskuntaan. --thule 18. joulukuuta 2005 kello 19:25:28 (UTC)

Vähän kyllä ihmetyttää, jos saaresta tietoa etsivä viedään ensin automaattisesti valtion sivulle ja sieltä täytyy klikkailla itsensä takaisin oikeaan suuntaan, koska saari ei ole sillä nimellä millä sen olettaisi olevan. --Hasdrubal 18. joulukuuta 2005 kello 18:21:38 (UTC)

Tämä johtuu siitä, että 99% (Stetson-Harrison) niistä, jotka kirjoittavat hakusanan Iso-Britannia, haluavat tietoa valtiosta. Harvinaisiin merkityksiin tulee aina täsmennyssivuissa lisäklikkauksia, sille ei oikein voi mitään. —MikkoM (♫) 18. joulukuuta 2005 kello 18:26:06 (UTC)

...paitsi muuttaa käytäntöä. --Hasdrubal 18. joulukuuta 2005 kello 18:33:13 (UTC)

Mikään käytäntö ei voi estää ylimääräisiä klikkauksia. Eikö ole parempaa, että ne ylimääräiset klikkaukset jäävät sille, joka etsii tietoa harvinaisemmasta muodosta? Pidetään yleisin tapaus nopeana? —MikkoM (♫) 18. joulukuuta 2005 kello 18:58:57 (UTC)

Ei aina. Riippuu mistä tykkää. --Hasdrubal 18. joulukuuta 2005 kello 19:11:49 (UTC)

Viitaten Tbonen kommenttiin adjektiiveista amerikkalainen ja yhdysvaltalainen, ottamatta kantaa siihen, mikä on asiallisesti ottaen oikein, minusta suomeksi kirjoitettaessa on parempi käyttää yhdysvaltalaista silloin, kun puhutaan tiettyyn liittovaltioon liittyvästä asiasta ja amerikkalaista silloin, kun puhutaan tiettyyn mantereeseen liittyvästä asiasta. Näin ilmaisu on täsmällisempää. Näiden käsitteiden välillä ei tule samanlaisia ongelmia kuin Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, koska molemmat adjektiivit ovat yleisesti käytettyjä muuallakin kuin äärimmäisen virallisissa asiayhteyksissä. –Jni 20. joulukuuta 2005 kello 10:18:15 (UTC)

Mielenkiintoinen keskustelu oikeista nimistä. Historian kannalta tarkastelu tulee vielä monimutkaisemmaksi, mutta olen MikkoM:n kanssa samaa mieltä, että pyritään käyttämään yleisintä nimitystä, sillä sen avulla ihmiset pääsääntöisesti tietoa etsivät ja oikeata tai väärää ei edes ole. Esim. kun mainittiin kanaalin saaret, niin eivät ne kuulu osa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, eivät edes Iso-Britanniaan. Ne ovat faktisesti suoraan Englannin kuninkaan, tai vielä tarkemmin ottaen Normandian herttuan, hallitsemaa aluetta, joka kuuluu Normandian maakuntaan, mutta jonka hallinnon kunigas/herttua on järjestänyt käytettävällä tavalla. Eli ei kannata ryhtyä vääntämään kykymysta mitä nimeä käytetään. Itselleni se on joko Englanti ja Iso-Britannia ja sillä pitäisi selvitä. Eihän minua loukkaa vaikka tätä meidän maatamme kutsutaan Suomeksi erään pienen maakunnan mukaisesti, ja olen sentään hämäläinen, en turkulainen ;) Alexius Manfelt 18. joulukuuta 2005 kello 19:51:37 (UTC)

Nimistölähteenä käytettäköön Saara Welinin teosta Maiden nimet : suomeksi, ruotsiksi, saameksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi, joka on erityisesti tarkoitettu juuri tällaisten ongelmatapausten ratkaisua varten (Wikipedia:Nimistölähteet). --Hippophaë 18. joulukuuta 2005 kello 23:10:07 (UTC)

Aiheen vierestä: Näppärää laittaa viitteeksi ohje jonka ainoa muokkaja on itse :) --Harriv 18. joulukuuta 2005 kello 23:35:55 (UTC)

Tuskin on minun vikani, jos kukaan muu ei ole halunnut osallistua nimistölähteiden kokoamiseen. :) --Hippophaë 19. joulukuuta 2005 kello 00:47:01 (UTC)

Onhan meillä myös Ohje:Tyyliopas/Artikkelin nimi, jonka kirjoittamiseen allekirjoittanut on osallistunut aika paljon. Se taas sanoo, että nimi on se, jolla aiheeseen viitataan yleiskielessä. Ilmaisu on toki epäonnistunut, koska se ei tarkoita mitä tahansa nimeä, jolla voitaisiin viitata, vaan sitä nimeä, jolla yleisimmin viitataan. Yleiskieli on siinä sen takia, että ei Wikipediaan sentään mitään slanginimiä oteta, mutta Iso-Britannia valtion nimenä ei ole slangia vaan ihan yleiskieltä, varsinkin kun sen todennäköisesti vieläpä tajuaa useampi suomen kielen puhuja kuin Yhdistyneen kuningaskunnan. —MikkoM (♫) 18. joulukuuta 2005 kello 23:53:32 (UTC)

Tyylioppaan ohjeessa törmätään helposti sellaiseen ongelmaan, että yleiskielinen nimi – vaikka onkin sinänsä hyväksyttävä – ei ole riittävän täsmällinen tietoteoksen tarpeita varten. --Hippophaë 19. joulukuuta 2005 kello 00:47:01 (UTC)

Jospa käytettäisiin yksinkertaisesti vakiintuneita asianimityksiä, jotka voi katsoa vaikka paperitietosanakirjasta. (Kielitoimiston suosituksissakin taitaa sitä paitsi Britannia mennä Ison-Britannian edelle). --ML 20. joulukuuta 2005 kello 16:40:57 (UTC)

Olen aika pitkälti MikkoM:n linjoilla tässä. Koska lähes yksinomaan ihmisten kielenkäytössä puhutaan Hollannista, näen nurinkurisena että suomenkielisen Wikipedian artikkeli on Alankomaat. Huomautan vielä että vaikka se olisi heille kuinka Nederlands, asialla ei ole muunkielisille Wikeille mitään merkitystä. Viimeisin kiista koski urheilijoiden luokkien nimeämistä ja siinä yhteydessä sanan 'alankomaalainen' käyttö on vielä älyttömämpää, koska kyseisestä elämänalueesta (urheilu) suomenkielellä puhuttaessa ei käytännössä koskaan kuule puhetta Alankomaista tai alankomaalaisista urheilijoista. Itse asiassa itse maan artikkelin varsinainen nimi ei häiritse minua niin paljon kuin tämä urheiluasia, mikä on mielestäni malliesimerkki absurdista, epäolellisuuksiin tarrautuvasta wikikiistasta. UGH. --Neofelis Nebulosa 20. joulukuuta 2005 kello 10:31:05 (UTC)

Pöh. Nurinkurista olisi jos Wikipedian artikkelin nimi olisi "Hollanti", kun kaikissa asialähteissä maata käsitellään nimen Alankomaat alla. Wikipedian tavoitteena ei ole myötäillä arkipuhekieltä. --ML 20. joulukuuta 2005 kello 16:30:05 (UTC)

Ilmeisesti Helsingin Sanomat on arkipuhekieltä. Ilmeisesti STT:kin kirjoittaa uutisensa arkipuhekielellä. Sisäministeriökin tiedottaa arkipuhekielellä. Kotuskin sanoo Alankomaiden eli Hollannin. Oikeastihan Hollanti ei ole mitään puhekieltä, vaan ihan yleiskielessä käytössä oleva nimitys. —MikkoM (♫) 23. joulukuuta 2005 kello 12:44:01 (UTC)

Se, että nimenomaan urheilun kohdalla olisi jokin erityinen syy tehdä asiassa poikkeus, on täysin omaa kuvitelmaasi. Ota huomioon, että Wikipedia kuitenkin pyrkii olemaan tietosanakirja. --SM 20. joulukuuta 2005 kello 16:38:19 (UTC)

Maiden ja alueiden nimet suomeksi ei ole kovin yksinkertainen asia. Wikipedian lisäksi sitä miettivät alan johtavat "gurut" Kotoistus-hankkeessa. Mm. tässä on hyvää luettavaa: [7] --TBone 25. joulukuuta 2005 kello 12:16:48 (UTC)

#wikipedia-fi freenodessa

Eli nyt on puhe siitä "ircistä". Te, jotka ette irkkaa, voitte suhtautua meihin irkkaaviin ikään kuin Wikipedian hallituksena joka tuo "laki"esitykset teidän, ikään kuin eduskunnan hyväksyttäväksi. Eli turha kitistä! –emhoo (habla) 19. joulukuuta 2005 kello 15:32:40 (UTC)

Hallituksen edustajan pitää ensin kertoa irkissä annetut perustelut. Sen jälkeen niitä voidaan arvioida täällä. Irkissä "sovittu" vaikkapa äänestyksen aloitus ei kelpaa tänne. Se on havaittu jo pariinkin otteeseen. -tKahkonen 19. joulukuuta 2005 kello 16:23:09 (UTC)

Aika pahasti sanottu Emhoo, jos toi pitää paikkansa niin MikkoM ja Se herra kaksoisnikinen ovat puhuneet ehkä hivnen väritettyä totuutta. Mistä muuten tulee tuollaisen irkkihallituksen kompetenssi? Kuka sen on antanut ja kuka sitä valvoo? Se vanha vainooja Alexius Manfelt 19. joulukuuta 2005 kello 20:48:14 (UTC)

Minulla on myös nimi, ja monta lempinimeä – kaksoishikinen ei ole yksi niistä, enkä ole vielä herrakaan. — Nahru 19. joulukuuta 2005 kello 20:51:44 (UTC)

Hallitus oli mielestäni vain vitsi. Ideariihi olisi ollut parempi. -tKahkonen 19. joulukuuta 2005 kello 20:52:33 (UTC)

Tänne ideariiheen päässee helpoiten tästä linkistä: irc://irc.freenode.org/wikipedia-fi . Varoituksen sanana vielä sanon, että häneltä, kuka tuonne uskaltautuu, paljastuu myös koneen IP-osoite kaikille muille irc-kanavan käyttäjille. --SM 19. joulukuuta 2005 kello 20:57:00 (UTC)

Voi hyvä luoja teitä. Uskotte näköjään ihan mitä tahansa kirjoitettua eikä teillä ole mitään tajua ironiasta. Taidatte tosiaan kuvitella, että tämä pahamaineinen IRC on joku muutaman ylläpitäjän piilopaikka ja päätäntöelin. Juu, siellä si fi.wikin ILLUMINATI ja NEW WIKIPEDIA ORDER kokoontuu nääs. –emhoo (habla) 19. joulukuuta 2005 kello 21:49:25 (UTC)

Jos, herra Emhoo, tuo kirjoitus oli ironiaa, niin kovin on pentumaista ja kehittymätöntä moinen ironia. Lisäksi sietäisi käydä katsomassa ironian määritelämä ja ymmärtää se. Ja Herra Nahru, menikö oikein - jos olette miespuolinen yksilö, niin herra on sovelias nimitys. Jos lisäksi olette noin pääsääntöisesti pakollisen oppivelvollisuutenne suorittanut, sellaisen olen ymmärtänyt tapahtuneen, niin kyllä teitä voidaan herraksi kutsua ja tituleerata. Ja jos siitä pahastuu tai loukkaantuu noiden olemiskriteerien jälkeekin, niin sille en tässä kulttuurissa mitään voi. Jos, vastoin oletustani, olette naispuolinen, niin pyydän nöyrästi anteeksi sanomaani. Se vanha vainooja Alexius Manfelt 20. joulukuuta 2005 kello 05:29:46 (UTC)

"ironia (sala)iva ¶ Ironiassa sanotaan muuta kuin tarkoitetaan, tyyliin "olitpa sinä fiksu", kun asiayhteydestä selviää, että tarkoitus oli sanoa, että toinen toimi tyhmästi." Teksti lainattu Korpelan Pienehköstä sivistyssanakirjasta.

Ilmeisesti sinulle ei asiayhteydestä käynyt selväksi, että minä vain vizailin. Pahoittelen pentumaisuuttani ja kehittymättömyyttäni ja kalpenen Teidän, oi ironian ylipappi ja kaikki tietävä isä, edessä.

Saa ajatella. –emhoo (habla) 20. joulukuuta 2005 kello 15:32:58 (UTC)

Verkkolahjoitukset, Wiki ja rahankeräyslaki

Uusi rahankeruulaki on siitä hankala, että sen voi tulkita kieltävän kaiken vastikkeettoman rahankeräämisen ilman rahankeräyslupaa ... myös käynnissä olevan keruukampanjan. Lakiesitystä pähkäilleen hallintovaliokunnan mietintöön tuli kuitenkin seuraava kohta, joka pätee mielestäni myös Wikiin (vaikka käytinkin esimerkkinä OhMyNews-uutispalvelua). Tämä ei tietenkään ole varsinaista lakitekstiä, mutta mietintötekstin logiikkaan voi vedota, jos asiasta nousee keskustelua:

Internetissä voi olla tarjolla muun muassa ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia, joiden yhteydessä ilmaistaan tilinumero ilmoittamalla vapaaehtoisuuteen perustuva mahdollisuus tehdä jonkinlainen suoritus kuvankäsittelyohjelman käyttöönotosta. Tällaista toimintaa on mahdollista, eri seikat kuitenkin huomioon ottaen, pitää normaalina kaupankäyntinä, joka ei kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan.

Tässä yhteydessä voidaan nostaa esiin vielä sellainen esimerkkitapaus, että tiedonvälitystä harjoitetaan internetissä niin, että ilmaiseksi työskentelevät vapaaehtoiset uutisten laatijat antavat tilinumeron myötä mahdollisuuden vapaaehtoiseen suoritukseen uutisten hyödyntämisestä. Saadun tiedon mukaan tällainen toiminta, jossa olisi vain vähän ammattitoimittajia, on yleistymässä maailmalla. Valiokunnan käsityksen mukaan on mahdollista tulkita tiedon hyödyntämisestä tehty vapaaehtoinen suoritus vastikkeelliseksi, jolloin ei ole kysymys rahankeräyksestä.

Linkkejä

• Hallituksen rahankeruulakiesitys
• Hallintovaliokunnan mietintö

Kommentin jätti Jkasvi (keskustelu · muokkaukset)

No, poliisi ottanee tarvittaessa yhteyttä Jimbo Walesiin ja kysyy onko tarvittavat luvat olemassa. Laittomaan keräykseen osallistuminen ei toivottavasti ole laitonta. --TBone 20. joulukuuta 2005 kello 12:43:01 (UTC)

Ei, mutta laittoman keräyksen rahat voidaan takavarikoida valtiolle, mikä ei olisi kivaa. Nikke 20. joulukuuta 2005 kello 14:52:54 (UTC)

Rahat taitaa kuitenkin olla Yhdysvalloissa ja yhdysvaltalaisella entiteetillä. Siellä ei kai mitään kommunistilupia tarvitse jos haluaa riihikuivaa kerätä, eikä sieltä mikään EUvostoliitto mitään voi takavarikoidakaan. —MikkoM (♫) 20. joulukuuta 2005 kello 14:56:59 (UTC)

Asian periaatteellinen puoli kiinnostaa enemmän kuin libertaristinen ilakointi hyvinvointivaltion huijaamisesta. Wikipedia on toki tiedonvälitystä, mutta uutisiahan täällä on vain etusivulla. Syytä siihen en tiedä, mutta kai uutisreaktioilla luodaan illuusiota ajan hermolla olemisesta (linkkien luominen aktuelleihin hakusanoihin)? Onkohan valiokunta tarkoittanut linjauksessaan verkkoon luotuja "joukkoviestimiä", johon viittaisi puhe toimittajista ja uutisista? Crash 21. joulukuuta 2005 kello 13:21:00 (UTC)

Periaatteellista puolta pohdittaessa ottaisin esiin sen, että Suomen laki on voimassa Suomessa, ei esimerkiksi Yhdysvalloissa. Wikipediaa ylläpitävä säätiö ei ole suomalainen. Missä kohtaa tässä rahankeräyksessä muuten mielestäsi esiintyy hyvinvointivaltion huijaamista--Teveten 22. joulukuuta 2005 kello 10:46:35 (UTC)

Kerro mistä löytyvät kommunistiluvat ja EUvostoliitto niin vastaan sitten.Crash 22. joulukuuta 2005 kello 13:05:33 (UTC)

Tätä keskustelua varmaan kannattaa jatkaa jollain toisella foorumilla :) --Joonas (kerro) 22. joulukuuta 2005 kello 13:08:04 (UTC)

Käyttäkää "merkitse tarkistetuksi"-toimintoa

Kun tarkistat uuden muokkauksen valitsemalla "ero", niin klikkaa "merkitse tarkistetuksi", niin huutomerkki häviää ja muut tietävät, että ko muutos on tarkistettu.--Teveten 20. joulukuuta 2005 kello 14:51:12 (UTC)

Muistutukseksi vielä, että jos ei voi todistaa muutoksen oikeellisuutta, niin ei merkitä tarkastetuksi. Jos etsii lähteen, sen voi usein saman tien lisätä sivulle. — Nahru 20. joulukuuta 2005 kello 15:02:11 (UTC)

Mielestäni voisi hyvin merkitä tarkistetuksi, kun toteaa, että muutos ei ole ilmeistä vandalismia. Vai oletko Nahru sitä mieltä, että jokainen muutos pitäisi tarkistaa riippumattomasta lähteestä, ennen kuin sen voisi merkitä tarkistetuksi? Uskoakseni näin tiukka käytäntö ei olisi järkevä.--Teveten 20. joulukuuta 2005 kello 17:05:58 (UTC)

Jos merkitset sellaisen muutoksen tarkastetuksi, josta sinulla ei ole faktuaalista aavistustakaan, saatat edesauttaa väärän tiedon ujuttamista Wikipediaan. Jos joku esimerkiksi muuttelee lukuarvoja, älä merkitse sellaista muutosta tarkastetuksi jos et tiedä, onko kyseessä vandalismi. —MikkoM (♫) 20. joulukuuta 2005 kello 19:07:16 (UTC)

Mikä ihmeen huutomerkki? -tKahkonen 20. joulukuuta 2005 kello 18:31:06 (UTC)

Tuoreet muutokset sivulla--Teveten 20. joulukuuta 2005 kello 18:32:53 (UTC)

Jee, saako tuon toiminnon omalle tarkkailulistallekin? En juuri käytä tuoreet muutokset -sivua. -tKahkonen 20. joulukuuta 2005 kello 20:00:54 (UTC)

Voiko tarkastetuksi merkitä myös vandalismin, jos sen on jo joku siivonnut (eli artikkeli on taas kunnossa)? --Hasdrubal 20. joulukuuta 2005 kello 19:44:24 (UTC)

Ainakin, jos palauttaa palauta-napilla, niin häiriköinti merkitään tarkastetuksi (ja poistetuksi). Joku voi sitten vielä tarkistaa palautuksen erikseen :) — Nahru 20. joulukuuta 2005 kello 19:56:10 (UTC)

Mikä estää ketään merkitsemästä omia muutoksiaan tarkastetuiksi? Onko ylläpitäjillä jokin merkitse tarkastamattomaksi -toiminto? -tKahkonen 20. joulukuuta 2005 kello 20:15:00 (UTC)

Lähinnä kai kytätään anonyymejä muokkauksia. Ne ei voi merkitä itseään tarkastetuksi. —MikkoM (♫) 20. joulukuuta 2005 kello 20:16:29 (UTC)

Pystyisikö nuo kirkkaat huutomerkit siistimään pois rekisteröityneiden käyttäjien kohdalta? --thule 20. joulukuuta 2005 kello 21:23:12 (UTC)

Ei kannata. Joidenkin kirjautuneiden käyttäjien muokkauksia pitää joskus tarkkailla anonyymejä enemmän. Keskustelusivuihin ei kai kuitenkaan tarvita huutomerkkejä. -tKahkonen 20. joulukuuta 2005 kello 21:26:41 (UTC)

Eikö voisi tehdä siten, että käyttäjä voisi asetuksistä määrittää haluaako hän nähdä huutomerkit omalla käyttäjätunnuksella kirjautuneena? Tällöin muut saisivat nähdä halutessaan huutomerkit.--Matikkapoika 20. joulukuuta 2005 kello 21:39:59 (UTC)

Huutomerkit ovat luokassa .unpatrolled joten jos lisäät omaan CSS-tiedostoosi jotain tyyliin .unpatrolled {display:none;}, niiden pitäisi kadota. —MikkoM (♫) 21. joulukuuta 2005 kello 11:27:32 (UTC)

Kannatan vain anonyymien kohdalla. Tämä toimintohan on vain karsimassa selvimmät vandaaliudet. Ei kukaan ehdi tarkastaa jokaista muutosta lähdeteoksen kanssa. Tällä hetkellä tämä on ihan käyttökelvoton. --ML 20. joulukuuta 2005 kello 21:43:40 (UTC)

Sama, tällaisenaan ihan älyvapaa. --Miihkali 24. joulukuuta 2005 kello 14:02:49 (UTC)

No, uusien sivujen kohdalla se näyttää jopa toimivalta, uusien muutosten ei (melkeinpä kaikki muutokset ovat tarkistamattomia = informaatio nolla). --ML 26. joulukuuta 2005 kello 13:30:25 (UTC)

Tämä kai poistuu sitten jos tulee se arviointitoiminto. Ehdotus: tarkastamattomaan artikkeliin huutomerkki näkyville. -tKahkonen 20. joulukuuta 2005 kello 22:08:33 (UTC)

Kuten alempana kysytään: mitä tälle on tapahtunut?--Lendu 16. tammikuuta 2006 kello 10.54 (UTC)

IRCissä pikkulinnut huomasi että se on siirtynyt ainoastaan ylläpitäjien käyttöön. —MikkoM (♫) 16. tammikuuta 2006 kello 10.56 (UTC)

Keskustelu artikkelin uudelleen nimeämisestä

Olisiko kohtuullista, että se, joka nimeää artikkelin uudelleen muuttaisi myös muiden artikkelien linkit, jotka viittaavat entisellä nimellä olevaan artikkeliin uuden artikkelinimen mukaiseksi? Näin parannettaisiin lukutyydytystä sillä, ettei sivun latausta ruudulle tarvitsisi tehdä tapetun artikkelinimikkeen ja sivun kautta uudelleen ohjauksella. Suomenkielisessä Wikipediassa ei ole kuitenkaan puolta tusinaa artikkelia enempää varmaankaan keskimäärin oikaistavia viittauksia poistettavaan artikkelinimikkeeseen. Auru Aro 21. joulukuuta 2005 kello 01:51:50 (UTC)

Kyllähän se kuuluu hyviin tapoihin siirtäessä korjata viittaukset, muttei se kuitenkaan ole mitenkään velvoittavaa. Linkkejä redirecteihin voi kuka tahansa korjailla, jos ne häiritsee. --kompak 21. joulukuuta 2005 kello 10:07:27 (UTC)

Tämän voisi automatisoida jos saisi Wikipedian lähdekoodit käyttöön. --Matikkapoika 21. joulukuuta 2005 kello 11:39:23 (UTC)

Täältähän se löytyy: http://www.mediawiki.org/wiki/Download --Harriv 21. joulukuuta 2005 kello 11:51:51 (UTC)

Tarkoitin, että Wikipedia korjaisi linkit automaattisesti ilman, että siihen tarvitsee erillistä ohjelmaa. Samaan tapaan kuin Tuoreet muutokset -sivukin päivittyy automaagisesti. --Matikkapoika 21. joulukuuta 2005 kello 12:18:12 (UTC)

Käytännön case uudelleen nimeämiseen. Aloittaja ajattelee, että Iranin sota on alkanut siinä mielessä, että on jo olemassa heikkoja signaaleja operaatioiden aloittamisesta, kuten ohjusiskujen kohteiden määrittelyjä, vaikkakaan Iranin ilmapuolustuksen kohteisiin ei hyökätä, koska asia on vielä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston käsittelyssä. Ennen kuin kirjoittaja ehtii kirjoittamaan artikkelin edes puoleen väliin, muutetaan otsikko Iranin ydinkriisiksi. Kun kirjoittajat jatkavat artikkelia otsikon Iranin sota-hengessä, todetaan, ettei teksti sovi otsikkoon Iranin ydinkriisi, koska artikkelissa näyttää olevan ainesta Iranin puolutuskyvyn ja toisaalta Venäjän ja Iranin suhteiden tarkastelua asekauppatasolla: miten hyviä aseia Iraniin saa viedä, jotta ne eivät vielä muodostaisi uhkaa RAF:lle tai USAF:lle. Nopean toiminnan moderoinnista seuraa oikomisia ja jatko-oikomisia tai vastaoikomisia.

Suomenkieliset paikannimet

On herännyt erimielisyyttä siitä, pitäisikö ulkomailla sijaitsevista maantieteellisistä paikoista käyttää suomenkielisessä Wikipediassa suomen- vai jonkin muunkielistä nimeä. Jonkinlaisen yhtenäisen käytännön luominen asiasta olisi paikallaan, sillä kiistatapauksia ilmenee tulevaisuudessa lisää.

Itse olen suomenkielisen paikannimistön kannalla, sillä se vaikuttaa järkevämmältä vaihtoehdolta suomenkieliselle sivustolle, ja myös kielitoimisto suosittelee käytettäväksi suomen kieltä suomenkielisessä suomenkielisille lukijoille suunnatussa tekstissä.

Asiasta on keskusteltu täällä, mutta koska kysymys ei rajoitu ainoastaan tuohon yhteen tapaukseen, lienee sopivaa jatkaa aiheen puimista täällä kahvihuoneessa. --SM 21. joulukuuta 2005 kello 14:21:23 (UTC)

Epäselviäkin tapauksia voi olla tämän yleisyyden kanssa, mutta ainakin luovutetun alueen kunnista olisi syytä käyttää vakiintunutta suomalaista muotoa. Myös lähialueiden nimistössä käyttäisin suomenkielistä muotoa. -tKahkonen 21. joulukuuta 2005 kello 14:28:57 (UTC)

Minusta sama logiikka kuin esim. Lontoon, Pariisin, Pietarin ja Kapkaupungin kohdalla, olisi paras. --thule 21. joulukuuta 2005 kello 14:30:05 (UTC)

Toistan saman, jonka esitin jo Sierattanan keskustelusivulla: Yleiseksi linjaksi voisi ottaa sen, että Inkerin alueen ja Pietarin ympäristön paikoista käytetään suomenkielisiä nimiä silloin, kun sellaset ovat olemassa. Pietarihan perustettiin aikoinaan suomenkieliselle alueelle ja alueella on edelleen suomenkielistä väestöä, joka mitä ilmeisemmin käyttää vanhoja suomenkielisiä nimiä. Suomalaiset yritykset eivät välttämättä ole kiinnostuneita suomenkielisistä nimistä tai edes tietoisia niiden olemassaolosta, koska venäjänkielisissä kartoissa niitä tuskin näkee. --Hippophaë 21. joulukuuta 2005 kello 16:03:34 (UTC)

Nuo historiaperustelut ovat epäoleellisuuksia. Pitäisi yksinkertaisesti käyttää sitä nimitystä, mitä nykyisin yleensä käytetään. Toisinaan vanhat nimet kun ovat de facto-poissa käytösta. Tuskinpa esimerkiksi nimitystä Iivananlinna nykyisin kukaan käyttää. --ML 21. joulukuuta 2005 kello 16:07:17 (UTC)

[8] -tKahkonen 21. joulukuuta 2005 kello 16:18:36 (UTC)

[9] vs. [10]

Tapauksen pitäisi olla selvä, ellei oteta jotain "kansallishenkistä" suomalaisnimeä suosivaa asennetta, joka ei tietoteokseen sovellu.--ML 21. joulukuuta 2005 kello 16:22:13 (UTC)

WSOY:n tietosanakirja käyttää nimitystä Iivananlinna. --Nimistömaakari 21. joulukuuta 2005 kello 16:24:23 (UTC)

Ei Google ole tässä asiassa mikään auktoriteetti. Kielitoimisto ja muut suomenkieliset tietoteokset sen sijaan ovat. Ei se ole mitään erityistä kansallishenkisyyttä, jos suomenkielisessä tietoteoksessa on yksinkertaisesti käytössä suomenkieliset nimet. Ja millä tavoin tietoteokseen sitten soveltuisi paremmin tämä suomenkielistä paikannimistöä kohtaan kielteinen, suorastaan vihamielinen, asenne, jota sinä täällä harjoitat? --–SM 21. joulukuuta 2005 kello 16:31:14 (UTC)

Google osoittaa ns. vakavastiotettaviin lähteisiin, kuten Hesariin, jotka käyttävät nimitysä Ivangorod. Iivananlinnan puolesta ei tällaisia vakavastiotettavia nettilähteitä löydy, vain virolainen matkaopas joka sekin puhuu linnasta eikä kaupungista ja jotain ikivanhoja sukuseura-arkistoja. Minulle on ihan sama käytetäänkä suomalaista vai muunkielistä, kunhan nimitys valitaan yleisen käytön eikä jonkun epäolennaisuuden pohjalta. --ML 21. joulukuuta 2005 kello 16:41:59 (UTC)

Käytäntö näemmä on, että käytetään järjestäen suomenkielistä nimeä, jos sellainen on. Kuten Terijoki, Aunus, Pähkinälinna ja Pietarhovi noin idän suunnalta luetellakseni. Lännestä löytyy vielä Tukholma, Kööpenhamina ja vaikka Lyypekki. Herää kysymys, miksi tahdot poiketa käytännöstä juuri Inkerin kohdalla? (Vaikka Pietari kuitenkin käy?) --thule 21. joulukuuta 2005 kello 17:55:49 (UTC)

Eipä näytä Googlen pohjalta aina olevan. Näyttää hieman omituiselta, että ainoat suomenkieliset websivut jotka käyttävät näitä nimiä ovat jotain 20-luvun nimistöluetteloita ja Wikipedia, kun taas hesarit, turun yliopistot, juna-aikataulut yms. käyttävät toisia nimiä. Joskus suomenkielinen nimi on, joskus ei (Kapkaupunki mutta ei Uusi York) ja joskus sellainen on ollut, mutta jäänyt käytöstä (Petroskoi, Äänislinna, tästäkin taidettiin aikanaan kiistellä). Nämä pitää katsoa tapauskohtaisesti, mitään yleisiä sääntöjä ei ole. --ML 21. joulukuuta 2005 kello 18:05:48 (UTC)

Äänislinna on melko uusi nimi, se keksittiin Petroskoille, kun suomalaiset valtasivat sen jatkosodassa. Tiedän tosin sen ajan petroskoilaisia, jotka vieläkin puhuvat Äänislinnasta (Janislinnasta) :). --Nimistömaakari 21. joulukuuta 2005 kello 19:30:24 (UTC)

Äänislinna tuskin koskaan on virallisissa papereissa kulkenut Petroskoina, vaikka näin Suomessa uskotaan. Kaupungin nimi on "Pietarintehdas" eli "Petrozavodsk" johtuen siitä, että kaupunki perustettiin tekemään tykinputkia venäläisten kuuluisalle tykistölle. Äänislinna taas johtunee siitä, että ennen vanhaan "linna", "borg", "burg" tarkoitti myös kaupunkia, mikä sijaitsi linnan muurien sisällä - aluksi, kunnes kasvoi sen ulkopuolelle ja kunnes sotatekniikka yleensä teki tuliaseiden vuoksi linnakkeet tarpeettomiksi. Virossa vieläkin "linn" tarkoittaa kaupunkia. Suomalainen oivallus Äänislinna tarkoittaa sitä, että se on Ääninen-nimisen järven rannalla olevaa kaupunkia. Sama ongelma on Aunuslinnan kanssa. Suomalaiset nimet olivat muodostetut "linna" -ajatuksen pohjalle. 81.175.152.26 7. tammikuuta 2006 kello 15:00:55 (UTC)

Pitäisi kai erottaa käännökset ja muutetut nimet toisistaan. Esim. toisaalta Petrozavodsk ("Pietarin tehdas") - Petroskoi ja toisaalta Äänislinna tai Sankt Petersburg - Pietari ja Leningrad.

Pietari on venäjäksi Sankt-Peterburg, englanniksi Saint Petersburg. Pietari tarkoittaa, ei Pietari I Suurta, vaan apostoli Pietaria. Tässä mielessä, mikäli Pyhä Pietari eli Sankt-Peterburg suomennetaan, on tuloksena juuri Pietari. Venäjän puhekielessä kaupunkia kutsutaan myös Pietariksi, Piter. 81.175.152.26 7. tammikuuta 2006 kello 15:00:55 (UTC)

Eli vakiintuneet käännökset ovat minusta ihan paikallaan (Stockholm - Tukholma) mutta muuten pitäisi käyttää puheena olevan ajankohdan kohdan mukaista paikkakunnan nimeä (Koivisto - Primorsk tai Helsingin pitäjä - Vantaa). ---Myyryläinen 23-joulukuuta 2005

Pietari on sikäli mielenkiintoinen tapaus, että olen lähes varma, että sen juuri on sankt Petersburgin vakiintuneessa venäjänkielisessä lempinimessä Piter, eikä se sikäli ole "käännös". --Joonas (kerro) 23. joulukuuta 2005 kello 12:18:30 (UTC)

Ehkä noin tai sitten vain lyhennetty Pyhästä Pietarin kaupungista. Toisaalta valikoin Sankt Petersburg/Pietari/Leningradin esimerkikseni koska kaupungin ja paikkaseudun nimi on aikojen saatossa vaihdellut ja on sikäli mainio esimerkki siitä kuinka kulloisessakin historiallisessa yhteydessä tulisi käyttää kulloinkin käytössä ollutta nimeä aina Nevanlinnasta lähtien.--Myyrylainen 27. joulukuuta 2005 kello 07:31:58 (UTC)

Pietari on venäjäksi Sankt-Peterburg ja englannniksi Saint Petersburg. Gernetiivin "s" on englantilaisessa käännöksessä. Venäjän kielessä ei genetiiviä muodosteta s-kirjaimella niin kuin esimerkiksi ruotsin kielessä tai englannin kielessä. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 18:19:50 (UTC)

Olipa mukava katsella uudehkoa suomalaista karttakirjaa, jossa joka ikinen laakso ja järvi Australiaa myöten oli varustettu suomenkielisellä nimellä, jos se vain oli olemassa. Siinä oppia niille, jotka kirjoittavat esim. "Lübeck" tai jopa "Lybeck" (taivaan vallat!), kun tarkoittavat Lyypekkiä. Latviassa (Viron etelänaapurissa) virtaa Väinänjoki (ei Daugava), Ruotsin eteläisin maakunta on Skoone ja Saksassa on mm. Etu-Pommeri (ei kovin kaukana sieltä Lyypekistä). Joskus en välty ajatukselta, että suomenkielisen nimen "unohtaminen" on tarkoituksellista. --Johannes Zweig 6. tammikuuta 2006 kello 13:56:45 (UTC)

Nimistösivun perustamisesta

Ehdotan, että luodaan johonkin maantieteellisten paikkojen nimistösivu, mihin kirjoitetaan variaatiot perusteluineen. Esimerkiksi Neuvostoliitossa ja Venäjällä on jo pelkästään uudelleen nimetty paikkakuntia niin paljon, että jonkinlainen luettelo artikkelinkirjoittajien tueksi olisi paikallaan. Ongelman tuottaa se, että kun valtavirta on pyrkiä suomeen vakiintuneesta venäläisestä kirjoitustavasta eroon, ajaudutaan melko outoihin ratkaisuihin, mitkä on hankalampi kirjoittaa esimerkiksi romaanisen kirjoitustavan vuoksi. Näin on käynyt esimerkiksi Kišinjoville. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 18:19:50 (UTC)

Anonyymi poistaa tekijänoikeudeltaan epäselviä kuvia (oli Käyttäjä 62.65.125.161)

Em. käyttäjä on poistanut kuvia eräistä artikkeleista. Eivät kuulemma ole ok. Miten kaikki nuo samat kuvat sitten voivat olla muissa eri Wikipedioissa esim. englanninkielinen, ranskankielinen, italiankielinen, saksankielinen jne. Onko meillä Suomessa jokin erilainen järjestelmä? Ja voisihan moinen poistaja edes nimensä laittaa, vai....? Alexius Manfelt 25. joulukuuta 2005 kello 20:17:47 (UTC)

Kuvat on näemmälti poistettu tai tullaan poistamaan Commonsista, koska ne eivät ole vapaita kuvia, tai niissä on jotain muuta häikkää. Kenties nämä kuvat on ladattu muihin kieliversioihin (joihin voi noudatettavan lainsäädännön mukaan ladata kuvia myös lainaustarkoituksissa) ja ovat näin ollen käytettävissä siellä? –Anchjo^(jutskaa) 25. joulukuuta 2005 kello 20:28:55 (UTC)

Tuo käyttäjä on poistanut täältä linkit, jotka ovat tuoneet kuvan Wikipedia Commonsista [11] tänne. Commonsissa on vain kuvia joiden tekijänoikeus on kunnossa eli joita voidaan käyttää vapaasti kaikissa Wikipedioissa - ilmeisesti olivat siis väärin sinne ladattuja. Kyse ei suoraan ole siis kyse Suomen järjestelmästä. Toisaalta esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa lienee tuhansia laittomia kuvia hatarin fair use -oikeuksin (tai ilman mitään selitettä tekijänoikeuksista) lainattuna. Käyttäjä 62.65.125.161 näyttäisi olevan joku ruotsalainen, varmaankin joku Wikipedia Commonsin ylläpitäjä. --TBone 25. joulukuuta 2005 kello 20:32:43 (UTC)

Ok. No jotenkin ymmärrän, eli on mahdollista käyttää edelleen kuvia esim. en tai fr Wikissä. mutta ei sitten suomalaisessa ja joku hurri vielä muka päättää asiasta. Miksi ei hoida omaa tilustaan ja poista vaikka tynkiä ja minitykiä, sillä juuri muuta ei siellä ole tarjolla. Pitääkö meidän hyväksyä moinen hömppä? Ja jos, niin miksi? Alexius Manfelt 25. joulukuuta 2005 kello 20:35:45 (UTC)

Poistetut kuvat eivät olleet fi.wikissä vaan Wikipedia Commonsissa, josta ne on poistettu, ei täältä. Joitakin niistä (muunkielisissä olevista kuvista) voidaan mahdollisesti käyttää täällä mikäli tekijänoikeudet ovat kunnossa. Se että kuva on ranskankielisessä Wikipediassa ei tarkoita, että se olisi laillisesti sielläkään. --TBone 25. joulukuuta 2005 kello 20:49:12 (UTC)

p.s tuohon aikaisempaani, eli vielä oudommalta homma tuntuu kun katsoo artikkelia Belgian Baudouin I:stä. Suomalaisesta versiosta poistettu kuva on lähes kaikissa muissa kieliversioissa, jopa ruotsalaisessa tyngässä, jossa ei juuri muuta olekkaan. Miten voi olla mahdollista? Olemmeko me muiden helposti pomputettavia vai paavillisempia kuin paavi itse? Alexius Manfelt 25. joulukuuta 2005 kello 20:54:55 (UTC)

Kuvaa ei ole koskaan fiwikissä ollutkaan vaan commonssissa, josta se on nyt poistettu. Myös enwikiin, johon siis tuo on erikseen ladattu, on ilmestynyt "tuntematon lähde - tullaan poistamaan jos lähdettä ei anneta" malline. Tuo kuva tullee pikkuhiljaa poistumaan koko kaikista wikipedioista. --Ekeb 25. joulukuuta 2005 kello 21:01:06 (UTC)

Olet harvinaisen oikeassa, siellä englannikielisessa on hra Thuressonin punaiset kehykset. Jostain kumman syystä kaverin kotiovella, eli siinä ruotsinkielisessä tyngässä, ei moisia ole, vaan siellä kaikki on kunnossa ja kuva ihan itsenään. Olisko kohteliasta huomauttaa kaverille oman pesän siivoamisen tärkeydestä? Jouluisesti - vieläkin se vanha vainooja Alexius Manfelt 26. joulukuuta 2005 kello 05:17:00 (UTC)

Kaikki ei aina tapahtu silmänräpäyksessä ja samaan aikaan, nyt siellä sv-wikissäkin on "ei-lähdetietoa" -mallinne. --Ekeb 26. joulukuuta 2005 kello 11:12:11 (UTC)

Ehkä hr Thuresson tarvitsi pienen huomautuksen kotipesänsä siisteydestä ja linkin, josta asian näki ;) Alexius Manfelt 26. joulukuuta 2005 kello 12:20:14 (UTC)

Turhia poistoäänestyksiä?

Wikissä halutaan äänestää artikkelin poistamisesta mielestäni liian usein aivan turhaan. Nykyään näyttää joskus käyvän niin, että artikkelia ehdotetaan poistettavaksi ilman, että siitä käydään minkäänlaista keskustelua, vaikka parhaimmissa tapauksissa lyhyt kommenttien vaihto voisi tuoda yhteisymmärryksen artikkelin muokkaajien ja poistamista haluavien välille.

Jos se aika, mikä käytetään poistoäänestyksiin tai poistoihin, käytettäisiin artikkeleiden korjaamiseen säälliseksi, voisi aika tulla käytetyksi paremmin. 81.175.152.26 7. tammikuuta 2006 kello 14:44:14 (UTC)

Tietenkin on ymmärrettävää, että kun stilisoimisesta täydellisyyteen tulee tärkeämpää kuin uuden ja rosoisen tuottamisesta, nousevat muotokysymykset tärkeälle sijalle. 81.175.152.26 7. tammikuuta 2006 kello 14:44:14 (UTC)

Poistamisen sijasta yhdistäminen on usein toivottu toimenpide, ja joskus äänestyksen kohteena ollut artikkeli yhdistetään johonkin muuhun riippumatta siitä mikä äänestyksen lopputulos on.

Yhteisenä nimittäjänä on kiire. Jos joku kirjoittaa astronomiasta niin joku toinen alkaa jo kiirehtiä yhdistämään artikkelia hätäisen luvun perusteella astrologiseen artikkeliin. Tietenkin astrologia perustuu astronomiaan, mutta se, joka ei ole kiinnostunut kuin vuodenkierrosta ja kalenterista, hämmästyy sitä, että joku jo on niittaamassa vakavamielisemmäksi tarkoitettua artikkelia horoskooppeihin ja julkkiksiin. Harkinta ja asian kypsyttely ei ehkä tekisi pahaa kupillisen vihreää teetä kanssa tässä asiassa. 81.175.152.26 7. tammikuuta 2006 kello 14:44:14 (UTC)

Ja joskus näyttää siltä, että pelkästään artikkelin uudelleennimeäminen voisi aikaansaada "konsensuksen".

Viimeaikaisia esimerkkejä äänestyksistä, joista olisi mielestäni kannattanut käydä keskustelua ennen äänestyksen aloittamista, ovat esim: malline:Tärkeätkirkot, Luettelo komedioista ja Nanna Mikkonen

--[boxed] 26. joulukuuta 2005 kello 00:23:26 (UTC)

Tulee kyllä huomattua listaa katsoessa, että samat Wikipedistit yhtenään toiminnassa. --Gurumasa 26. joulukuuta 2005 kello 01:58:00 (UTC)

Koska tuossa mainitaan yksi minun poistoäänestykseen tuoma artikkeli joka oli alkusysäyksenä tälle keskustelulle niin tuossa ei ollut kysymys artikkelin sisältöön liittyvistä kiistoista mitkä pitäisi sopia keskustelemalla vaan merkittävyyskynnyksen mittaamisesta ("artikkeli on ehkä merkittävyyskynnyksen alittava"), joista ohjeissa annetaan yksiselitteiseksi ratkaisuksi tuoda artikkeli poistoäänestykseen. Ongelma on siinä tapauksessa ohjeissa, joissa ei mainita että ennen kuin tuot merkittävyydeltään epäselvän artikkelin poistoäänestykseen, siitä on keskusteltava onko se oikea ratkaisu. IA 26. joulukuuta 2005 kello 04:16:21 (UTC)

Loput kaksi boxedin mainitsemista poistoäänestyksistä on minun aloittamiani. Olen yhä edelleen sitä mieltä, että luettelo komedioista on täysin naurettava artikkeli aivan kuten aiemmin poistettu Luettelo jalkapalloilijoista. Komedioita (siis elokuvia, näytelmiä, tv-sarjoja ja stand up -koomikkojen keikkoja) on varmasti niin suuri määrä, että niitä ei ikinä saada kattavasti lueteltua. Lisäksi esimerkiksi Ärmättin ja Frendien luetteloiminen samassa listassa yhdessä Kesäyön unen ja Shrekin kanssa tuskin palvelee kenenkään tiedonhakutarpeita. Koska koin (ja koen edelleen), että kyseinen luettelointitapa ei ole mielekäs, oli poistoäänestys mielestäni perusteltu ratkaisu. Halusin siis tarkentaa linjanvetoa siitä, miten luettelojen aihepiiriä rajataan. Mitä taasen tulee tapaukseen tärkeät kirkot, koin sen NPOV-ongelmaksi (ja herättelin asiasta keskustelua myös artikkelin keskustelusivulla). --Lendu 29. joulukuuta 2005 kello 22:06:57 (UTC)

Ok, näen pointtisi esim. tapauksen Malline:Tärkeätkirkot kohdalla. Asiasta käytiin lyhyt keskustelu mallineen omalla sivulla. Mutta siitä huolimatta olen sitä mieltä, että mallineen tuominen poistoäänestykseen on rankka toimenpide (joka mm. hankaloittaa tapauksen ratkaisemista vaikkapa nimeämällä malline uudelleen poistoäänestysviikon aikana). Meillä pitäisi olla jokin parempi tapa selvittää asioita ennen kuin niistä pitää äänestää.

Tärkeätkirkot-äänestyksen aikana käytiin mielestäni kyllä hyödyllistä keskustelua siitä, että voiko malline olla subjektiivinen. Koska päätös oli, että malline säilytetään, koskeeko tämä nyt sitten muita vastaavia mallineita? Minun mielipiteeni on, että mallineiden subjektiivisuus olisi kannattanut ottaa aiheeksi täällä kahvihuoneessa ja käyttää Tärkeätkirkot-mallinetta esimerkkinä.

--[boxed] 30. joulukuuta 2005 kello 05:46:56 (UTC)

Jos halutaan poistaa artikkeli sen merkittävyyden puutteen takia, niin keskustelu artikkelin omalla sivulla ei johda mihinkään. Merkityksettämien artikkeleiden sivuille ei eksy kukaan muu, kuin sen kirjoittaja, joka toki puoltaa säilyttämistä.--Teveten 26. joulukuuta 2005 kello 16:56:37 (UTC)

Keskustelu ei ainakaan johda mihinkään, jos sitä ei käydä :-p

Nähdäkseni usein tilanne on sellainen, että artikkelin poistamista haluavat suostuisivat kyllä säilyttämään tiedon yhdistettynä johonkin laajempaan artikkeliin, ks. vaikka tällä hetkellä käynnissä olevat poistoäänestykset. Ja itse artikkeleja kirjoittavana saattaisin hyvinkin suostua ilman vastaväitteitä aloittamani artikkelien yhdistämiseen johonkin mielekkääseen kokonaisuuteen. Jos yhdistäminen kelpaa niin mielestäni konsensusta kannattaisi ainakin yrittää, ennen kuin aletaan äänestämään. Voisiko vaikka {{Yhdistettävä}}-lätkän laittaa artikkeliin ja sitten keskutelusivulle perustelut, ja tekijälle/tekijöille viesti, että yhdistämistä ollaan puuhaamassa?

Ja sellaisiakin poistoäänestyksiä on ollut, jotka olisi voitu selvittää hyvin lyhyellä viestien vaihdolla poistoehdottajan ja tekijöiden välillä (esim. uudelleennimeämiset).

--[boxed] 27. joulukuuta 2005 kello 10:38:38 (UTC)

Nämä vältettäisiin sillä, että poistosivuissa olisi pakollinen päivän tai kahden keskustelu, jonka aikana keskusteltaisiin ensin. Jos yhtenäisyyttä uudelleennimeämisistä, yhdistämisestä tai säilyttämisestä ei saada, altistetaan artikkeli poistoäänestykseen. -tKahkonen 28. joulukuuta 2005 kello 11:30:17 (UTC)

Eikä, poistoäänestyksen värkkääminen on nyt jo riittävän työlästä saati että joutuisi odottelemaan. Tässä nyt mitään suurta ongelmaa tunnu olevan. Tietenkin joskus olisi hyvä siirtää tai poistaa suoraan viemättä äänestykseen, mutta eipä tuo äänestäminen mitään maksa. Ehkä huonoin asia on, että äänestyksessä tehty säilytyspäätös estää artikkelin yhdistämisen periaatteessa ikuisesti (käytännössä toki ei estäisi, mutta kun täällä ollaan rakastuttu "sääntöjen" jäykkään noudattamiseen ja teeskennellään että "Mitä wikipedia ei ole?"-sivulla ei olisi kohtaa "byrokratia" lainkaan.). --ML 29. joulukuuta 2005 kello 12:09:49 (UTC)

Ei se mitenkään hidastaisi prosessia koska kokonaisaika pysyisi viikossa ellei keskustelussa päästä järkevään tulokseen niin kuin yleensä päästäisiin. -tKahkonen 29. joulukuuta 2005 kello 12:30:25 (UTC)

Eihän artikkelin poisto kiellä siirtämästä sen tietoja johonkin sopivaan muuhun artikkeliin. --Teveten 28. joulukuuta 2005 kello 11:38:00 (UTC)

Onpas tämä nyt hankala asia selittää... Miksi äänestyttää artikkelin poistaminen, jos keskustelulla saataisiin aikaan konsensus, että tiedot siirretään johonkin sopivaan muuhun artikkeliin? Poistoäänestys on tällaisessa tapauksessa täysin turha, ja artikkeli makaa viikon aivan turhaan itsenäisenä artikkelina ennen kuin sen tiedot voidaan siirtää ja tilalle laittaa #redirect. --[boxed] 28. joulukuuta 2005 kello 11:59:48 (UTC)

Uusi etusivu

Hienoa! Se näyttää hyvältä. Hakuluukku toimii hienosti ja pehmeät värisävyt tekevät hienon fiiliksen. Usein kun käytetään liian voimakkaita värejä, jotka ärsyttävät, nämä eivät sitä tee! Kiitos suunnittelijalle ja sivun parantelijoille. Alexius Manfelt 27. joulukuuta 2005 kello 10:14:23 (UTC)

Ehdotus

Ehdottaisin Wikipediaan käyttöönotettavaksi käytäntöä, joka auttaisi huomattavasti koko sivuston puhtaanapitoa ja toimivuutta. Näkisin järkevänä käytännön, jonka mukaan toistuvasti sääntöjä rikkova käyttäjä voitaisiin laittaa jäähylle vähäksi aikaa. Erityisesti jos käyttäjä ei useankaan huomautuksen jälkeen näytä muuttavan toimintatapojaan, olisi muokkausoikeuksien väliaikainen menetys mielestäni järkevä ratkaisu. Joissakin tapauksissa tällaisesta käyttäjästä, joka aiheuttaa turhaa lisätyötä muille käyttäjille, saattaa olla projektille jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. --SM 27. joulukuuta 2005 kello 20:40:20 (UTC)

Näin kai käytännössä toimitaankin. Ongelma on, että linja ei ole yhtenäinen, koska se perustuu yksittäisten ylläpitäjien harkintaan. Välillä reagointi vie liian pitkään, välillä liipaistaan ilman varoitusta. --Hasdrubal 27. joulukuuta 2005 kello 20:45:53 (UTC)

Wikipedia ja tekijänoikeudet kertoo, "Mikäli käyttäjä jatkaa tekijänoikeuksien suojaaman materiaalin postittamista asianmukaisten varoitusten jälkeen, häntä voidaan projektin suojelemiseksi estää kirjoittamasta." ja vastaavaa sovelletaan varmaankin myös muilla alueilla. --kompak 27. joulukuuta 2005 kello 21:05:57 (UTC)

Ehdotus 2 - minityngät tynkiä vastaaviksi

Kun kerran minitynkä on tyngän alku, olisi johdonmukaista, että olisi yhtä monta minitynkävaihtoehtoa kuin mitä on tynkävaihtoehtoja aihepiirin mukaan. Minitynkä => tynkä => artikkeli => useita aihepiiriin liittyviä artikkeleita => luokka on johdonmukainen kokonaisuus, mitä ei saisi särkeä siten, ettei minitynkiä ole yhtä montaa kuin tynkiä. 82.189.216.152 18. tammikuuta 2006 kello 13.09 (UTC)

Käykö muihin wikimedian projekteihin sama käyttäjätunnus (oli Kysymys)

Tämä saattaa olla taas äärettömän tyhmä kysymys, mutta parempi katsoa kuin katua. Voinko muokata noita muita wiki-juttuja (wikisitaatteja, wikisanakirjaa...) samalla käyttäjällä kuin wikipediaa. Olen epävarma, koska niissä pyydetään erikseen kirjautumaan sisään. Valistakaa tyhmää.--Warlord 27. joulukuuta 2005 kello 22:39:11 (UTC)

Jokaiseen projektiin tarvitsee oman käyttäjätunnuksen eivätkä ne ole missään yhteisvaikutuksessa keskenään. —MikkoM (♫) 27. joulukuuta 2005 kello 22:40:13 (UTC)

No siinä tapauksessa näköjään kannatti kysyä, kiitos paljon.--Warlord 27. joulukuuta 2005 kello 22:41:27 (UTC)

Test-mallineiden käyttötarkoitukset

Nyt kun tuli tuo Malline:Röyhkeä vandaali, sen käyttötarkoitus on ollut hieman epäselvä. Oma ehdotukseni käytännöksi niiden käytöstä on seuraavanlainen:

• Uusien käyttäjien kokeilujen tapauksessa käytettäisiin Test-mallinetta, jonka jälkeen tulisi Test2:n vuoro. Jos käyttäjä vielä tämänkin jälkeen sotkee, ylläpitäjä saa bännätä hänet.

• Pahemmin rasistista/muuten loukkaavaa tekstiä suoltaville annettaisiin Röyhkeä vandaali. Jos käyttäjä vielä tämänkin jälkeen sotkee, ylläpitäjä saa bännätä hänet.

Jos Röyhkeän vandaalin käyttötarkoitus on jokin muu kuin tässä esitetty, mallineen tekstiä pitää muokata.

—iirolaiho (kitinää) 28. joulukuuta 2005 kello 10:46:33 (UTC)

Ei millään pahalla, mutta henkilökohtainen hyökkäys mallineen nimessä on vähän mautonta. Test7 on poliittisesti korrektimpi nimi. Minä ainakin olen käyttänyt testimallineita ehdotuksesi mukaan. —MikkoM (♫) 28. joulukuuta 2005 kello 10:48:54 (UTC)

Wikipedia jakelee loukkauksia melko runsaasti käyttämällä karkeaa kieltä. Nimittely "triviaa","roskaa" jne. osoittavat, etteivät kielenkäytön periaatteet ole syventyneen mielenkäytön periaatteiksi. Ilmeisesti koko varoitussanasto kannattaisi käydä läpi tapakulttuurin näkökulmasta. Moiset huudahtelut eivät liene poliittisesti korrektia eivätkä neutraalia kielenkäyttöä. 81.175.152.26 7. tammikuuta 2006 kello 15:07:08 (UTC)

Käytäntö lienee aika tavalla iirolaihon esittämän mukainen. Kuitenkin proxy/yhteiskäyttökoneilta tulevissa tapauksissa pitää aina käyttää myös tarveharkintaa. --TBone 28. joulukuuta 2005 kello 11:11:01 (UTC)

Mallineen nykyinen nimi "Solvaavaa vandalismia" on huono, koska solvauksella on erityismerkitys ja kuvauksesi perusteella se ei vastaa mallineen käyttötarkoitusta. Mallineessa myös puhutaan "epämääräisistä ja tarkoituksen vastaisista" muokkauksista eikä solvauksesta. Test7 on melkein paras nimi, mutta jos välttämättä halutaan kuvaavampi nimi, kannattaisi sen olla varmaan jotain vähemmän spesifistä ja arvottavaa, vaikka "sitkeä vandaali" tai jotain... --Hasdrubal 28. joulukuuta 2005 kello 11:46:32 (UTC)

Tai vaikkapa yksinkertaisesti Vandaali. Siirrän. --iirolaiho (kitinää) 28. joulukuuta 2005 kello 12:05:25 (UTC)

Onko kirjoittajan kutsuminen vandaaliksi asiallista kielenkäyttöä tai henkilöön menevänä hyökkäyksenä edes Wikipedian mukainen? 82.189.216.152 18. tammikuuta 2006 kello 13.11 (UTC)

Kyllä silloin, jos kirjoittaja vandalisoi. Ei noita mallinteita kukaan huvikseen lätki. Seuraa hetkia aikaa tuoreet muutokset sivua, niin huomaat mistä on kyse.--Teveten 18. tammikuuta 2006 kello 13.52 (UTC)

Kielenhuolto ja kielitiede

Olen näköjään joutunut mielipidekonfliktiin artikkelia Genetiivi korjaillessani (ks. artikkelin keskustelusivua). Mielestäni tietosanakirja ei ole oikeakielisyysopas, eli esim. genetiivin yhteyteen ei kuulu yksinäinen irtokommentti "Väärin on ..., oikein on ..." -- varsinkin, kun tätä ratkaisua tai sen relevanssia genetiivisijan kannalta ei mitenkään perustella. (Minuakin potuttaa hillittömästi esim. pashan ja paššan sekoittaminen tai yhdyssanojen kirjoittaminen erikseen, mutta minusta Wikipedia ei ole näiden potutustunteiden purkamisen paikka.)

Tähän liittyy laajempikin ongelma: aika monet kielitieteeseen liittyvät artikkelit perustuvat suomen kieleen, maustettuina muutamalla irtoheitolla esim. ketšuaa tai ukrainaa taitavien virtuoosien taholta. Kieliartikkelit pitäisi muotoilla mahdollisimman yleispäteviksi. Mutta ei taida olla syvemmin kielitypologiaan perehtyneitä kirjoittajajoukossa? -- Koppelo 28.12.2005 15:58 EET

No, el proyecto etenee joskus tällä tavoin - summittaisesti ja pieni askel kerrallaan, mutta etenee kuitenkin. Genetiivihommasta on varmaankin parempi jubailla itse artikkelin keskustelusivulla, niin ei tämä sivu tukkeudu. --Neofelis Nebulosa 28. joulukuuta 2005 kello 15:28:58 (UTC)

Käyttäjälaatikot

Väsäsin minialun käyttäjälaatikoiden luontiin keskittyvälle ponnistukselle. Kyse on siis jo mm. englannin-, hollannin-, saksan- ranskankielisistä wikeistä tutuista tietolaatikoista, millä voidaan piristää omaa käyttäjäsivua, kertoa itsestään ja hoksata muista käyttäjistä mielenkiintoisia asioita. Odotan kommenttejanne. --Neofelis Nebulosa 29. joulukuuta 2005 kello 23:22:55 (UTC)

No ainakin tulikuuma projekti tarjoaa tekemistä käyttäjille. Kuitenkin samassa myllerryksessä Malline:Käyttäjälaatikko pantiin uuteen uskoon ja säälimättä nakattiin WikiProjektin rungoksi vaikka joillakin käyttäjillä on omat käyttäjälaatikot sen avulla luotuja. --Gurumasa 7. tammikuuta 2006 kello 15:00:30 (UTC)

{{Kiistanalainen}}mallinteesta

Kaikki kyseiset mallinteet sijaitsevat artikkeleiden keskustelusivuilla. Eivät itse artikkeleiden alussa. Onko tästä olemassa joku konsensuspäätös? Muut ongelmamalliinteethan (esim korjattava, npov) laitetaan itse artikkeliin. Ei satunnainen muokkaaja välttämättä katso keskustelusivua, ennen kuin alkaa artikkelia muokkaamaan, eli siksi mallinteen pitäisi mielestäni olla itse artikkelin alussa--Teveten 30. joulukuuta 2005 kello 07:51:36 (UTC)

Minustakin tuo kiistanalaisen käyttötapa vaikuttaa kummalliselta, mutta niin se on enwikissäkin. --ML 30. joulukuuta 2005 kello 12:26:42 (UTC)

Yritetään vielä kerran. Kun artikkelissa on kiista, artikkeliin laitetaan Malline:NPOV. Kun kiista on ohi, keskustelusivulle laitetaan Malline:Kiistanalainen pysyväksi muistutukseksi siitä, että kiistaa on ollut aiemmin. Ette kai ajatelleet, että artikkeliin jätettäisiin punainen laatikko pysyväksi varoitukseksi, että joku on joskus ollut tyytymätön artikkelin sisältöön? —MikkoM (♫) 30. joulukuuta 2005 kello 12:36:38 (UTC)

Niin, ja koska edellinen ymmärrettiin todennäköisesti väärin, vielä tarkennus: Kiistanalainen-malline ei ole ajankohtainen ongelmamalline, vaan muistutus aikaisemmasta ongelmasta. Se ei mitenkään liity artikkelin tämänhetkiseen sisältöön, mikä mielestäni suhteellisen selvästi sanotaan itse mallineessa. Siinä sanotaan, että aihe on kiistanalainen, ei artikkelin sisältö. —MikkoM (♫) 30. joulukuuta 2005 kello 12:38:44 (UTC)

Näetkö kuitenkin ongelman siinä, että ensi kertaa ko. artikkeliin törmäävä ei välttämättä lue ennen muokkaustaan artikkelin keskustelusivua ja huomaa siellä olevaa{{Kiistanalainen}}mallinnetta?--Teveten 30. joulukuuta 2005 kello 12:42:24 (UTC)

Näen pienen ongelman. Ainoa ratkaisu siihen on se, että sotketaan artikkeli pysyvillä varoituslaatikoilla, joka on rumuudessaan ja epäkäytännöllisyydessään niin tyhmä ratkaisu, ettei sitä voi edes harkita. Eikä se edes ratkaise ongelmaa — nyypiöt kuitenkin vetävät sen artikkelin uusiksi vaikka siinä olisi kissankokoisin kirjaimin, että keskustele ensin. —MikkoM (♫) 30. joulukuuta 2005 kello 12:48:52 (UTC)

"ja koska edellinen ymmärrettiin todennäköisesti väärin, vielä tarkennus: Kiistanalainen-malline ei ole ajankohtainen ongelmamalline, vaan muistutus aikaisemmasta ongelmasta" Tuo määritelmä nyt ei kelpaa alkuunkaan. Mistä tahansa artikkelista voi tulla kiistaa, joten malline voidaan laittaa mihin artikkeliin hyvänsä. Tällöin sen informaatioarvo on nolla. --ML 2. tammikuuta 2006 kello 13:25:34 (UTC)

Aivan niin, malline voidaan laittaa mihin tahansa artikkeliin, josta on ollut kiistaa. Aivan kuten {{säilytetty}} voidaan laittaa mihin tahansa artikkeliin joka on äänestetty säilytettäväksi. Mikä tässä on niin outoa? —MikkoM (♫) 11. tammikuuta 2006 kello 13:59:45 (UTC)

Se on outoa, että malline on käännetty väärin ja antaa sen kuvan, että kiista on yhä jatkuvaa. Sen pitäisi olla nimeltään "kiistelty" ja teksti sen sisällä käyttötarkoitusta vastaava "Artikkelista on kiistelty." -tKahkonen 12. tammikuuta 2006 kello 01:10:10 (UTC)

((fi))

Onko mitään järkeä merkitä suomenkielisiä linkkejä suomenkielisiksi? Varmastihan suurin osa linkeistämme on suomenkielisiä. Minusta vain vieraskieliset linkit pitäisi merkitä. -tKahkonen 30. joulukuuta 2005 kello 12:30:28 (UTC)

Mielestäni suomenkielisiä linkkejä ei missään nimessä kuuluisi merkitä suomenkielisiksi, koska se on alkuoletus suomenkielisessä tietosanakirjassa. --iirolaiho (kitinää) 30. joulukuuta 2005 kello 13:52:35 (UTC)

Miten olisi, mikäli merkittäisiin kielimerkillä ne linkit, mitkä eivät ole kyseisen Wikipedian alkukielen mukaisia? Toisin sanoen ruotsinkieliseen Wikipediaan merkittäsiin suomenkielinen linkki, mutta ei suomenkieliseen jne. 81.175.152.26 8. tammikuuta 2006 kello 18:21:53 (UTC)

Paljonki järkeä. Mielelläni riehuisin japaninkielisen puutteesta. --Gurumasa 30. joulukuuta 2005 kello 15:37:01 (UTC)

Mielestäni ei mitään järkeä. --Neofelis Nebulosa 30. joulukuuta 2005 kello 16:58:34 (UTC)

Ei ole järkeä. Pikemminkin haittaa, antaa jotenkin tyhmän vaikutelman. --SM 1. tammikuuta 2006 kello 08:58:26 (UTC)

Ei. Mutta minusta nämä kielimallineet eivät yleensäkään juurikaan selkiytä sivuja, päinvastoin joskus kestää kauemmin havaita, minkä kielinen sivu minkäkin linkin takaa aukeaa, kuin jos linkin perässä vain lukisi kieli suluissa. Erityisesti se, että malline laitetaan linkin eteen, tekee hieman sotkuisen vaikutelman. Entä jos sivulla käytetään useita kieliä? Voisi olla järkevämpää, että mallineet olisivat linkin perässä, ei ennen sitä. Toisekseen mallineiden ulkonäöstä tulee edelleen mieleen ennemminkin jonkinlainen äänitiedosto. --Tomisti 1. tammikuuta 2006 kello 10:24:34 (UTC)

Samaa mieltä, äänitiedostoa odottaisi. Jos ei tykätä kielen nimistä, voisi kielimallineen (toisen näiköisenä) lisätä linkin jälkeen. -tKahkonen 1. tammikuuta 2006 kello 15:12:29 (UTC)

Kävisikö tällainen: (englanniksi) -tKahkonen 1. tammikuuta 2006 kello 18:04:07 (UTC)

Parempi kuin nykyinen. (Ja olen myös samaa mieltä Tomistin kanssa mallineen paikasta.) --Hasdrubal 1. tammikuuta 2006 kello 19:53:44 (UTC)

Kyllä, ainakin paremmin kuin nuo nykyiset. Ei olisi varmaan sen isompi vaiva kirjoittaa ihan itse näppäimistöllä tuo "(englanniksi)", mutta koska se ei näytä kelpaavan, on tuo parempi ratkaisu. --SM 2. tammikuuta 2006 kello 04:37:58 (UTC)

Parempi tosiaan. Tästä pitäisi saada nyt joku päätös, jotta noiden laittamisesta kiinnostuneet käyttäjät voivat jatkaa. Konsensus on kai tällä hetkellä, että mallineet muutetaan tuon näköisiksi ja sijoitetaan sivuille linkkien perään, mutta niitä ei sijoiteta suomenkielisiin linkkeihin. Mallineiden ulkonäköä on helpompi muuttaa jälkeenkin päin, mutta sijaintia ei. --Tomisti 3. tammikuuta 2006 kello 11:49:14 (UTC)

Minusta ne voi laittaa silloin kun linkin nimi ei kerro suomenkielisyyttä. Muuten ovat turhia. --ML 3. tammikuuta 2006 kello 11:54:37 (UTC)

Liian iso ja räikeä. Entä jos sivusto on monikielinen? Tulee hiton pitkä rivi tekstiä. –Anchjo^(jutskaa) 3. tammikuuta 2006 kello 18:06:53 (UTC)

Tähän on tultu. Toivottavasti on kelpaa, minulle ei ainakaan. --Gurumasa 3. tammikuuta 2006 kello 12:16:35 (UTC)

Tähän on edetty. Välttäneeköhän. --Tomisti 3. tammikuuta 2006 kello 12:43:05 (UTC)

Lahjoituksen tekemisen helpottamiseksi

Miksei voi maksaa verkkopankin kautta suoraan??

Tätä olen itsekin ihmetellyt. Omat lahjoitukseni ovat juuri tuon takia jääneet väliin, viimeksi nyt jouluna. Minulla ei muovikortteja ole enkä sellaisia hanki.--Ziggy 1. tammikuuta 2006 kello 08:57:06 (UTC)

Wikisäätiöllä pitäisi olla tili Euroopassa, jotta tilisiirrot olisivat yksinkertaisia, tuonne Yhdysvaltoihin ei ole yksityishenkilöiden helppoa siirtää rahaa. --Ekeb 1. tammikuuta 2006 kello 15:35:13 (UTC)

Wikimedia-säätiöllä on lahjoituksia varten oma pankkitili Euroopassa. Suomalaisissa verkkopankeissa on käsittääkseni helppo tehdä EU-maksu käyttämällä kansainvälistä IBAN tilinumeroa ja SWIFT-koodia, jotka löytyvät em. Lahjoitukset-sivulta. --[boxed] 1. tammikuuta 2006 kello 23:19:15 (UTC)

On tosiaankin helppo tehdä. Eikä edes maksa mitään (jos maksu ei ole viisinumeroinen määrä euroja), jos tiedot tallentaa oikein. Ainakin Nordea Solosta löytyy kansainvälisen maksun lomake. Voin neuvoa muita Nordean asiakkaita tarvittaessa. --Hautala 9. tammikuuta 2006 kello 01:31:48 (UTC)

Nimiohjeista

Voisiko Wiki-ohjeisiin saada selvän evästyksen siitä, että henkilöihin on artikkeleissa suosittavaa viitata sukunimellä eikä etunimellä? Itse kullekin teettää rutosti työtä siivoilla muutoin hyvin kirjoitettuja artikkeleita vaihtamalla etunimet sukunimiksi.--Ziggy 1. tammikuuta 2006 kello 08:57:06 (UTC)

50000

Aiotaanko lehdistötiedote tehdä? Kannattaisi varmaan viikon kahden päästä aloitella, koska 50000 tulee yllättävän nopeasti täyteen. Artikkelimäärää voisi myös juhlistaa pitämällä erikoislogoa 24 tuntia. Siinä voisi lukea 50000 nätillä fontilla, tästä vaikka mallia. Näistä jutuista voisi jo varmaan aloitella ideointia ja keskustelua. Kuka piirtää logon, tarvitaanko sellaista edes jne.? –Hartz 1. tammikuuta 2006 kello 13:40:57 (UTC)

Lehdistötiedotteen on oltava napakka, helposti aukeava ja lyhyt. Ei krumeluureja. Uskoisin, että tähän asti Wikipedian pressi-infot eivät ole menneet läpi nimenomaan siksi, että niissä on ollut liikaa selitystä. Tämän sanoo ammattitoimittaja.--Ziggy 1. tammikuuta 2006 kello 15:07:55 (UTC)

Mielestäni lehdistötiedote kannattaa laittaa ulos siinä vaiheessa, kun wikipediasta tulee suurin suomenkielinen tietosanakirja, eli kun se ohittaa Weilin+Göösin Factumin. Factumissa on 70 000 hakusanaa eli siihen on vielä matkaa.--Teveten 1. tammikuuta 2006 kello 16:05:31 (UTC)

50 000 olisi tietenkin mukava välitavoite ennen kuin kesäkuussa julkaisemme tuon 70 000 artikkelin lehdistötiedotteen: "Wikipedia suurin suomalainen tietosanakirja". -tKahkonen 1. tammikuuta 2006 kello 16:19:18 (UTC)

Ei niitä lehdistötiedotteita tarvitse koko ajan tehdä. Suurin suomalainen tietosanakirja on hyvä etappi, ja sitten 100 000 artikkelia. – Zeal 1. tammikuuta 2006 kello 20:10:55 (UTC)

Tuo 70000 onkin hyvä ajankohta lehdistötiedotteelle. Kun jätämme lehdistötiedotteen nyt tekemättä, juhlistammeko kuitenkin logolla tms.? –Hartz 1. tammikuuta 2006 kello 21:19:59 (UTC)

Uudessa tietosanakirjassa on yli 130 000 artikkelia [12]. –Vzb83 1. tammikuuta 2006 kello 21:43:01 (UTC)

Siinä tapauksessa 70 000 artikkelin lehdistötiedote on turha. Olisiko sittenkin järkevää juhlistaa 50 000 artikkelin rajapyykkiä lehdistötiedotteella? --Jannex 1. tammikuuta 2006 kello 22:14:52 (UTC)

Tuon linkin mukaan Uusi tietosanakirja tehtiin 1960, eli ei varmasti ole enää ajan tasalla (vaikka hieno saavutus onkin).

Mielestäni kannattaa laittaa ulos 70 000:n artikkelin ylittymisen jälkeen "Wikipedia suurin nykyään julkaistava suomenkielinen tietosanakirja" ja 130 000:n jälkeen "Wikipedia kaikkein aikojen suurin suomenkielinen tietosanakirja"--Teveten 2. tammikuuta 2006 kello 06:32:03 (UTC)

CD-Factassa on yli 100 000 artikkelia, joten tuo 70 000:n rajapyykki tuskin on tiedottamisen arvoinen. Kun 140 000 artikkelia on täynnä, voidaan olla melko varmoja siitä, että Wikipedia todella on suurin suomenkielinen tietosanakirja. Sekin pitää kuitenkin tarkistaa huolellisesti, ettemme nolaa itseämme perättömällä lehdistötiedotteella. –Vzb83 24. tammikuuta 2006 kello 15.27 (UTC)

Noooh, eipäs olla vaatimattomia. Ilman muuta lehdistötiedote kannattaa julkaista (ei ne kesken lopu). Viime viikkojen uutistenkin johdosta se saattaa osaa lehdistöä jopa kiinnostaa. Jos ei kiinnosta, niin mitäs sitten? Ja juhlalogo etusivulle viikoksi! --[boxed] 1. tammikuuta 2006 kello 23:35:05 (UTC)

Julkaistaan julkaistaan, mutta edelleenkin sen pitää olla paremmin kirjoitettu kuin edelliset.--Ziggy 2. tammikuuta 2006 kello 07:03:27 (UTC)

50k on tarpeeksi hyvä juttu lehdistötiedotukselle. Se on tien aukaisija uusille tavoitteille ja kertoo hyvin projektin nykyisestä kunnosta. Entistäkin kasvavampi vauhti artikkelien luomisessa ja median kiinnostus Wikipediasta. Käyttäjistä puhumattakaan. --Gurumasa 2. tammikuuta 2006 kello 09:09:28 (UTC)

Kaipa sitä voisi lehdistötiedoitteen pukata maailmalle. Tavoitteena voi olla vaikkapa viimekertaisen näkyyden parantaminen. Rima ei ole kovin korkealla, viimeksihän uutinen noteerattiin ei-missään lehdessä. --TBone 2. tammikuuta 2006 kello 09:13:17 (UTC)

Sanani kaikuvat näköjään kuuroille korville. Siis vielä kerran, Tbone ja muut: uutista ei noteerata, jollei sitä tarjoilla houkuttelevasti. Jos lehdistötiedote tehdään, sen on oltava naseva ja sulava. Silloin arkikiireidensä kanssa painiva toimittaja saattaa sen jopa huomioida. Ei entisen kaltaisilla rönsyilyteksteillä päästä puusta pitkälle.--Ziggy 2. tammikuuta 2006 kello 09:44:21 (UTC)

Varmaankin Ziggyn ammattitoimittajana kannattaa osallistua tiedotteen tekoon.--Teveten 2. tammikuuta 2006 kello 09:47:48 (UTC)

Konsensus lienee saavutettu, että tiedote tehdään... Vanhoja lehdistötiedotteita löytyy siis täältä. Ehditkö Ziggy kirjoittamaan tiedotteen - "tuntemasi" ammattitoimittajan avustuksella :-) Voisiko joku kokeneempi kertoa, miten tiedotteen valmistaminen kannattaa järjestää, ettei siitä tule mitään pilkunviilaussirkusta. --[boxed] 2. tammikuuta 2006 kello 10:30:58 (UTC)

Aloitin lehdistötiedotteen kopsaamalla 25k-tiedotteen ja poistamalla sieltä kaiken turhan. Saa muokata, kunhan ei lisää mitään turhaa sinne takaisin. Se on edelleen vähän liian pitkä. —MikkoM (♫) 2. tammikuuta 2006 kello 10:50:02 (UTC)

Kiitos, MikkoM. Tuo on ihan hyvä pohja, osiot vain pitää järjestää uudelleen ja kieltä hioa. Mukana on liikaa ulkopuoliselle avautumatonta wiki-slangia sekä keskivertolehden lukijaa kiinnostamatonta nippelifaktaa. Muokkaan tuota omalta osaltani illalla.--Ziggy 2. tammikuuta 2006 kello 12:19:30 (UTC)

Lehdistötiedotteessa on aika paljon erilaista numerotietoa, joka ei ehkä kiinnosta toimittajia/tavallisia lehdenlukijoita. Ainakin yksi numerotieto siellä kuitenkin voisi olla (artikkelien lukumäärän ohella tietysti), nimittäin rekisteröityneiden käyttäjien määrä. Sehän on tällä hetkellä suomenkielisessä wikipediassa 9 000. Aika monissa lehtijutuissa on tähän mennessä puhuttu vain ylläpitäjien lukumäärästä, jolloin syntyy helposti se käsitys, että koko suomenkielistä wikipediaa muokkaa vain reilunkokoiseen pakettiautoon mahtuva porukka. Nyt tiedotteessa on mainittu vain, että muokkaajat lasketaan tuhansissa, mutta se on liian abstraktia. Tuossa kannattaa antaa eksakti luku. Se on tehokkaampaa. --Cuprum 2. tammikuuta 2006 kello 20:33:30 (UTC)

10.10. päivitetty tilasto antaa käyttäjien määräksi 865 [13] ja olen tulkinnut, että tuo luku tarkoittaa käyttäjää joka on tehnyt ainakin yhden muokkauksen. --TBone 3. tammikuuta 2006 kello 05:13:25 (UTC)

Chartsien kaaviot näyttävät, että aktiivisia wikipedisteja (muokanneet vähintään viisi kertaa tässä kuussa) on noin 300. TBonen antama luku näyttäisi olevan vähintään kymmenen muokkausta tehneet käyttäjät. -tKahkonen 3. tammikuuta 2006 kello 05:18:30 (UTC)

Näin näyttää olevan kun tarkemmin katsoo. Tilastoista selviää mm. että ruotsalaisilla on näitä yli 10 muokkausta tehneitä runsaat 1300. --TBone 3. tammikuuta 2006 kello 05:24:22 (UTC)

"Ajankohtaiset tilastot tulevat n. 15. helmikuuta." - saapa nähdä, ehtivätkö tilastot tulla ennen 50 000. artikkelia. -tKahkonen 3. tammikuuta 2006 kello 05:38:42 (UTC)

Jassoo. No, rekisteröityneiden määrä tuntuikin epäilyttävän suurelta. Mukana lienee suuri määrä "kuolleita sieluja". Joka tapauksessa olisi hyvä voida antaa edes suuntaa-antava luku siitä, kuinka paljon suomenkielisessä wikipediassa on muokkaajia. Ilmoittaisin silloin tuon TBonen mainitseman käyttäjien määrän, joka toivottavasti on sitten vähän tuoreempi, kun 50 000 artikkelin raja menee rikki. --Cuprum 3. tammikuuta 2006 kello 06:51:40 (UTC)

Uusien artikkelien määrä näyttää joulukuussa hieman kasvaneen aiemmasta, kun tuli reilusti yli 3000 artikkelia. Ehkä käyttäjienkin määrä. --ML 3. tammikuuta 2006 kello 11:53:25 (UTC)

Rekisteröityneiden käyttäjien määrä jäi vielä askarruttamaan. Mukana on varmasti kuolleita sieluja ja äänestyksiä varten luotuja nimimerkkejä. Valtaosa kai kuitenkin on ihan vakavasti luotuja nimimerkkejä, joilla on joko tehty tai tarkoitus tehdä muokkauksia. Siten se ehkä sittenkin antaa hyvän kuvan siitä, kuinka paljon ihmisiä tämän tietosanakirjan tekemisessä on ollut mukana. Ip-osoitteista tulevien muokkaajien määrää on joka tapauksessa mahdotonta arvioida, joten sen vuoksi olisi hyvä keskittyä rekisteröityneisiin käyttäjiin. Sillä ei mielestäni ole merkitystä, kuinka aktiivinen muokkaaja on. Jollakin muokkauksia voi olla tuhansia, jollakin vain yksi. Kumpikin on kuitenkin tuonut oman panoksensa tähän hankkeeseen. Silläkään ei ole merkitystä, jos kaikki rekisteröityneet eivät enää ole mukana. Tärkeintä on, että he ovat jossakin vaiheessa tuoneet mukaan oman panoksensa. Näillä perustein tämä mielestäni ylittää uutiskynnyksen: ”Yli 9 000 vapaaehtoista on koonnut parin viime vuoden aikana 50 000 hakusanaa käsittävän ilmaisen suomenkielisen tietosanakirjan.”--Cuprum 4. tammikuuta 2006 kello 07:01:22 (UTC)

Tuo yli 9000 olisi jo räikeää liioittelua, kun valtaosa niistä ei ole tehnyt yhtään muokkausta. Toisaalta muuttuvista ip:eistä ja ilman rekisteröitymistä tehneet eivät ehkä kunnolla ole edustettuina noissa "aktiiviset käyttäjät"-listoissa. Ehkä kannattaisi unohtaa koko epätarkka muokkaajien lukumäärä ja keskittyä vaikka Wikipedian kasvunopeuteen yms.--ML 4. tammikuuta 2006 kello 13:43:49 (UTC)

Kyllä muokkaajien määrästä jotain kannattaa sanoa. Esim. "aktiivisia muokkaajia on satoja".--Teveten 4. tammikuuta 2006 kello 14:06:54 (UTC)

Aktiivisten muokkajien määrän ilmoittaminen olisi mielestäni turhaa vaatimattomuutta. Noin kuukauden vanhojen tilastojen mukaan suomenkielisessä wikipediassa on 2492 rekisteröitynyttä käyttäjää, jotka ovat tehneet vähintään yhden muokkauksen rekisteröitymisensä jälkeen. Ilmoitetaan sitten tuo luku, jos rekisteröityneiden määrä ei kelpaa. Juuri tämä poikkeuksellisen suuri "toimittajien" määrä tekee wikipediasta ainutlaatuisen tietosanakirjan, joten sen vuoksi se kannattaisi mainita.--Cuprum 5. tammikuuta 2006 kello 07:14:14 (UTC)

Mitä relevanssia tuossakaan luvussa on? Suuren osan muutoksista tekevät kirjautumattomat käyttäjät. Muokkaajien lukumäärää ei yksinkertaisesti voida määritellä, eikä se ole kovin kiinnostavaakaan. Muokkauksia sen sijaan tehdään kuukaudessa noin 50.000. --ML 5. tammikuuta 2006 kello 11:37:09 (UTC)

Jos ajatellaan asiaa puhtaasti tiedotteen kannalta, niin kyllä parempi “koukku” on muokkaajien suuri määrä. Siinä on paljon enemmän uutisarvoa kuin esimerkiksi muokkausten määrässä. Kyllä se on oikeasti mielenkiintoista ja ihmeellistäkin, että noin suuri ja sekalainen joukko saa ilman keskusjohtoista systeemiä aikaan jotain niinkin tolkullista kuin tietosanakirjan. Tietenkään käyttäjien määrää ei voida varmuudella sanoa. Toisaalta tiedotusvälineissä kerrotaan, että ”se ja se tv-ohjelma sai niin ja niin paljon katsojia”, vaikka siinäkin on kyse vain arviosta. Wikipedian rekisteröityneistä käyttäjistä on sentään edes jonkinlaista ja luotettavaa tilastoa, joten sen voi reippaasti kertoa. No, ehkä jankkaaminen nyt kannattaa jättää tähän. Tiedotetta muokkaavat voivat harkita, miten tiedotteen muotoilevat. Tässä on nyt näkökantoja esitelty riittämiin.--Cuprum 5. tammikuuta 2006 kello 14:08:42 (UTC)

Mitä lehdistötiedotteessa pitäisi mainita?

Epäilen että lehdet eivät pidä tuota 50000-artikkelin rajaa tarpeeksi jännänä juttuna. Viime aikoina on ollut paljon juttua Wikipedian luotettavuudesta (Seigenthaler-juttu ja eri lehtien eksperttien arvioimat artikkelit). Tähän pitäisi kai ainakin jollain tavalla viitata tiedotteessa? Voisimme esimerkiksi käyttää tilaisuutta hyväksemme ja mainostaa suositeltuja sivuja sekä vertaisarviointia. Samalla voisi vaikka vetää käyntiin "Merkitse lähteet" -wikiprojektin ja jotain vastaavaa. Tämä antaisi kuvan siitä että otamma meihin kohdistuneen kritiikin tosissamma ja yritämme tehdä jotanin. Oliskos tässä mitään järkeä? -- Jniemenmaa 3. tammikuuta 2006 kello 09:02:15 (UTC)

Kannattaa pitää tiedote mahdollisimman kompaktina. Ziggyn kommentit kannattaa huomioida. Liian rönsyilevä tiedote menee suoraan roskikseen. Tiedotteessa on yhteystiedot, joista saa lisäinfoa. Lyhyestä virsi kaunis!--Teveten 3. tammikuuta 2006 kello 09:32:23 (UTC)

Hyvässä tiedotteessa on myös uutinen tai näkökulma. Pelkkiä "Itä-Kolin Kukanpoimintayhdistys täyttää 5 vuotta"-tyyppisiä tiedotteita puskee aika paljon, eivätkä ne ole yleensä kiinnostavia. Korkeintaan ne noteerataan pikku-uutisella. Luokittelisin tämän 50000-tiedotteen samaan luokkaan, jos pääaiheena on pelkkä artikkelimäärä. Kärkeen voisi sen sijaan nostaa jonkin uuden jutun Wikipediassa tai sitten valita jonkin olemassa olevan aiheen (esimerkiksi juuri suositellut artikkelit). Tällä yhdellä teemalla terävästi, lyhyesti ja mielenkiintoisesti koko tiedote. Jossain voi sitten mainita, että artikkeleita on 50000, se ei vaadi kovin suurta tilaa ja huomiota. --Jjh 3. tammikuuta 2006 kello 11:11:58 (UTC)

Kannattaa kuitenkin muistaa, että aiempien tiedotteiden penetraatio on ollut 0.0% eli pikku-uutinen pikkulehdessä olisi jo huima parannus aiempaan nähden. Ei kannata heti yrittää Hesarin etusivulle.--Teveten 3. tammikuuta 2006 kello 11:18:13 (UTC)

Wikipediasta, ja erityisesti suomenkielinen Wikipediasta, on ollut juttua Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä. Wikipedia on toimittajille jo tuttu asia. Jos tiedote on heistä tarpeeksi mielenkiintoinen niin varmasti siitä syntyy myös juttu lehteen. -- Jniemenmaa 3. tammikuuta 2006 kello 13:24:15 (UTC)

Rohkenen epäillä että wikipedia ei keskiverto toimittajalle ole lainkaan tuttu asia.--Teveten 3. tammikuuta 2006 kello 13:31:48 (UTC)

Ei varmaan olekkaan. Mutta esimerkkinäni antamilla Hesarilla ja Aamulehdellä on kummassakin töissä ainakin yksi toimittaja joka tuntee Wikipedian ja on kirjoittanut siitä jutun aikaisemminkin. Tiedote voidaan minusta lähettää myös suoraan heille. Mutta korjatkaa te jotka tunnette mediaa paremmin (IANAJ). -- Jniemenmaa 4. tammikuuta 2006 kello 14:52:15 (UTC)

Olen samaa mieltä siitä että tiedotteen pitäisi olla lyhyt. Nykyinen on minusta jo liian pitkä! :) Ehkä "Mikä Wikipedia on" kappaletta ei tarvita ollenkaan? -- Jniemenmaa 3. tammikuuta 2006 kello 13:24:15 (UTC)

Tarvitaan ehdottomasti. Kts kommenttini yllä.--Teveten 3. tammikuuta 2006 kello 13:31:48 (UTC)

Vähän tuota ajoin takaa tuolla vittauksella rekisteröityneiden käyttäjien määrään, vaikka nyt sitten ilmenikin, että aktiivisia käyttäjiä on vaatimattomampi määrä. Kuitenkin jutun kärkenä voisi mielestäni olla, että wikipedia ei ole pelkkä pienen porukan huuhaa-juttu, vaan että mukana on kohtuullisen kokoinen sitoutuneiden muokkaajien joukko. Viittaus rekisteröitymiseen vahvistaa mielestäni myös luotettavuuden vaikutelmaa. Vaikka wikipediaan rekisteröityessä nyt ei sotua edellytetäkään, niin kyllä rekisteröityminen yleensä vahvistaa sosiaalista kontrollia ja sitä kautta myös laatua ja luotettavuutta.--Cuprum 3. tammikuuta 2006 kello 11:57:07 (UTC)

Ihan hyvä näkökulma tämäkin voisi olla. Voitaisiin vielä jatkaa tuota esitellä muutama Wikipedian käyttäjä. "Matti Meikäläinen työskentelee autonkorjaajana ja kirjoittaa Wikipediaan lempiharrastuksestaan blabla". Tai ehkä emme halua turhaan mainita sitä että suurin osa meistä on itse asiassa amatöörejä? (tai diletantteja, kuten äskettäin sain kuulla eräällä keskustelusivulla...) Tiedote ei enään kertoisi tylsästä weppisivusta vaan ihmisistä jotka tekevät sitä sivua? -- Jniemenmaa 3. tammikuuta 2006 kello 13:24:15 (UTC)

En kannata tuollaista Wikipedian henkilöllistämistä. Wikipedia on avoin yhteisö, johon voivat kirjoitella ketkä hyvänsä. --ML 3. tammikuuta 2006 kello 13:53:18 (UTC)

Juuri tuo olisi tällaisen esittelyn takana, mutta parempi varmaan antaa lehtimiesten itse tehdä juuri tämän tapaiset jutut. -- Jniemenmaa 4. tammikuuta 2006 kello 14:52:15 (UTC)

Kuka on "käyttäjä" ?

Yllä kahdessa kohdassa puhutaan käyttäjistä kun tarkoitetaan muokkaajia. Tunnetteko ketään joka käyttää Wikipediaa tiedon etsimiseen ? Onko meillä yhtään lukijaa ? --Tappinen 5. tammikuuta 2006 kello 22:28:46 (UTC)

Tunnen monia. Harvempi heistä (==yksi) muokkaakin. -tKahkonen 5. tammikuuta 2006 kello 22:33:05 (UTC)

Uskoakseni erittäin moni päätyy wikipediaan google-haun kautta. Hyvin monella hakusanalla wikipedian artikkeli on aivan hakutulosten kärjessä. Uskoakseni harva tulee suoraan wikipediaan, vaan tosiaan googlen kautta.--Teveten 6. tammikuuta 2006 kello 12:36:13 (UTC)

Papukaijamerkki

Onko tuon papukaijamerkin saamiselle joku kriteeri? Nyt sen näyttää voivan saada kuka vaan mistä tahansa ansiosta. Kyllä siinä nyt jotain voisi vaatia. Jotkut merkit on annettu aika suurista ansioista (kenenkään nimeä mainitsematta (Tomisti)) ja toiset taas on annettu jotenkin vaan. Mitä mieltä olette? --128.214.205.5 2. tammikuuta 2006 kello 13:52:49 (UTC)

Papukaijamerkki on enemmän henkilökohtainen tunnustus/kiitos Wikipedistiltä toiselle, kuin "virallinen" tunnustus ja tämän takia myöntämisperusteet voivat vaihdella aika paljonkin (eikä se ole mitenkään paha asia). Mikäli halutaan tarkemmin rajattuja palkintoja, enkku wikissä en:Wikipedia:Barnstars_on_Wikipedia on luotu lukuisia palkintojen alalajeja, joista palkinnon myöntämisen syy ilmenee paremmin. Tällaisia voidaan toki fi-wikiinkin tehdä jos a) tarvetta b) innokkaita taiteilijoita löytyy. --Joonas (kerro) 2. tammikuuta 2006 kello 13:59:29 (UTC)

Sanakirjamääritelmät

Mikä on sanakirjamääritelmä? Wikin ohjeissa siitä ei oikein näytä olevan mitään. Ainoastaan tämän roskaohjeista: "Sanakirjamääritelmät, jotka on siirretty Wikisanakirjaan. Niihin tulisi merkitä koodi {{Roskaa/Wiktionary|artikkelin nimi Wikisanakirjassa}}." ja tämän minitynkäohjeen historiasta: "pelkkä sanakirjamääritelmä: Urtikaria eli Nokkosihottuma.". Nyt täällä näyttää olevan vallallaan ihmeellinen poistomentalismi, jolla karsitaan ihan järkevätkin artikkelinalut, kuten Samulilin poistama "Petkel on varrellinen teräase, jolla hakataan jotakin pieneksi tai kuoritaan. Petkel voi olla myös tylppä murskausväline", joka oli päivänselvä minitynkä. Eiköhän sanakirjamääritelmällä ole kuitenkin äänestyksessäkin tarkoitetettu juurikin tuollaista lyhyttä sanan suomennosta tai tällaista sanakirjamuotoilua, joka on helppo muokata artikkelinaluksi. -tKahkonen 3. tammikuuta 2006 kello 05:09:05 (UTC)

Täältä löytyi yksi yritys määrittää tuo termi: Sanakirjamainen määrittely. Wikipedia ei ole sanakirja, vaan artikkeleiden tulisi olla pitempiä ja syväluotaavampia kuin pelkkä sanan tai termin määrittely. Vaikka artikkeli tulee toki aloittaa lyhyellä määrittelyllä, siinä pitää tehdä enemmän selkoa asiasta. Kun näet artikkelin, jonka sisältö on vain termin lyhyt määrittely, mieti voisitko täydentää kyseistä artikkelia. Jos olet kiinnostunut sanakirjamaisesta sanojen määrittelystä, Wikisanakirja on oikea paikka. Poikkeuksena sääntöön on numeroiden merkitys eri kulttuureissa. Ja tuo määritelmähän tukee sitä, että paria sanaa pidemmät asian määrittelyt eivät ole sanakirjamääritelmiä. -tKahkonen 3. tammikuuta 2006 kello 05:29:09 (UTC)

Sanakirjamääritelmää ei määrittele pituus vaan sisältö. -Samulili 3. tammikuuta 2006 kello 11:22:07 (UTC)

Mikä? On selvääkin selvempää, että tietosanakirjassa on hyvä olla selitys mahdollisimman monesta asiasta - ei ehkä itsenäisenä artikkelinaan, mutta jossain muodossa kuitenkin. Mikä on siis "sanakirjamäärittely"? Sanan selitystähän kaikki nämä artikkelit ovat. -tKahkonen 3. tammikuuta 2006 kello 14:24:51 (UTC)

Mikä tässä on pointti? --ML 4. tammikuuta 2006 kello 13:39:16 (UTC)

Kysyä, mikä on "sanakirjamääritelmä" (lukutaito?). Siihen kun ei ole ohjeita, vaan ylläpitäjien mielen mukaan voidaan selviä minitynkiäkin "sanakirjamääritelminä" poistaa. -tKahkonen 4. tammikuuta 2006 kello 13:42:20 (UTC)

En-wiki sanoo, että sanakirjamaiset artikkelit pitää muuntaa tietosanakirjamaisiksi. "Article resembles a dictionary article" -> "Modify the introduction removing "refers to", "means", and other such phrases." -tKahkonen 4. tammikuuta 2006 kello 13:57:35 (UTC)

Kummaan paikkaan tämäkin kuvaus oli saatu: Pelkille sanakirjamerkityksille ei pidä tehdä täsmennystä (esimerkiksi sivulle Norja ei tehdä täsmennystä sanan adjektiiviseen merkitykseen notkea, taipuisa). Sen sijaan sanakirjamerkityksistä voi mainita täsmennyssivulla, mikäli sellainen on muiden tietosanakirjamerkitysten takia jouduttu tekemään. -tKahkonen 4. tammikuuta 2006 kello 17:03:14 (UTC)

Tuohan ei ole määrittely siitä, mikä on sanakirjamääritelmä, vaan esimerkki. En pysty itsekään sanakirjamääritelmää määrittelemään, mutta kun wiktionaryssä olen aika paljon määritelmiä tehnyt olen havainnut erään seikan, jota demonstroin tässä esimerkillä petkel. Artikkelin ensimmäinen kappale (joka vastaa artikkelin ensimmäistä, poistettua versiota) on puhdas sanakirjamääritelmä. Jos jotain siinä muuttaa, petkel ei ole enää entisensä.

Toinen kappale on niin triviaalia, ettei sitäkään voi vielä tietosakirjamaisena pitää. ("Palloja on monen värisiä ja niitä voi heittää, potkia, töniä. Toiset ovat kovia ja toiset pehmeitä", (sellaista mitä Internet-nimimerkki "Tulkku" kirjoittaisi) ei myöskään ole tietosanakirjamaista.)

Sitä vastoin kolmas kappale ei ole sanakirjamääritelmää laisinkaan. Petkel on petkel vaikka sillä olisi lentänyt Ali Baba tai vaikka Baba Jaga olisi lentänyt Aeroflotilla.

Jos nyt miettii, mitä on sanottu aiheista Kuja, en:Cameltoe tai mitä näitä nyt onkaan tietoisesti ja mielestäni järkevästi poistettu, niin pelkkää sanakirjamääritelmäähän ne ovat ja vieläpä sellaisia, joilla ei oikein ole tulevaisuudennäkymiä minään muuna. -Samulili 7. tammikuuta 2006 kello 20:07:05 (UTC)

Tietyn yhdistelmäartikkelin osana hyvinkin järkeviä. Tässä taannoin joku poisti mittayksikköä tarkoittavan sanan aarni toiveista. Se sopisi hyvin luetteloon vanhoista mitoista. Kuja muuten: en:Alley. -tKahkonen 9. tammikuuta 2006 kello 10:58:31 (UTC)

Minä näen Petkel-artikkelissa määrittelyn siitä, mikä vekotin on, esimerkkejä sen käytöstä, esineen historiaa ja maininnan siitä, miten se liittyy mytologiaan. (On muuten kiehtova työkalu tuo petkel, yksi ensimmäisiä...) Jos tämäkin on poistettu sanakirjamääritelmänä ilman keskustelua, niin on minun mielestäni taas rikottu sekä periaatteita että hyviä tapoja. --[boxed] (viestitä) 9. tammikuuta 2006 kello 23:17:53 (UTC)

Kuitenkin poisto-ohjeissa sanotaan, että poistetaan sellaiset lyhyet "sanakirjamääritelmät", jotka eivät voi artikkeliksi laajetakaan. Petkelessä taas on aivan selviä laajenemismahdollisuuksia: milloin se keksittiin, missä sitä käytetään tai on käytetty, eri versiot... toinen on tämä toveri, jolla on myös tietyt laajenemismahdollisuudet, vaikka ehkä pienemmät. Aivan hyvin tuollaisista esineistä voi olla artikkeleita; kaulin, paistinpannu, kattila, pullo, verhot, partahöylä, kirves...

Luepa uudestaan, mitä on poistettu sanakirjamääritelmänä. (Mutta oikeasti, petkelhän on keraaminen tikku. Ei kukaan voi sanoa, koska tikku on keksitty ja petkeltä voi käyttää vaikka sen työntämiseen sinne, missä aurinko ei paista ja se toimisi siinä jopa hyvin!) -Samulili 11. tammikuuta 2006 kello 20:41:00 (UTC)

Tuota tuota. Tätä olenkin hiljakseen ihmetellyt. Miksi ei voi tarkastella poistettujen artikkeleiden sisältöä? En-wikissä on enemmänkin käännettävää itse aiheesta. Jostain syystä siellä on muuten erikseen artikkelit en:Suribachi ja en:Molcajete, vaikka kyseessä on samat asiat... "The suribachi and surikogi arrived from China after the turn of the last millennium. The mortar was first used for medicine, and only later for food products." -tKahkonen 11. tammikuuta 2006 kello 21:09:31 (UTC)

Ilmeisesti deletionismia kannattavat ylläpitäjät poistavat toisinaan täysin omavaltaisesti tänne sopivia artikkeleita vedoten siihen, että ne ovat sanakirjamääritelmiä. Kohdalleni sattui tapaus, jossa yli 10 rivin artikkeli poistettiin ja korvattiin Wiktionaryssa yhdellä rivillä. (vaatimuksestani tuo artikkeli palautettin ja poistoäänestykseen jälkeen se säilytettiin täällä.) Kyllä varsinkin siinä vaiheessa, kun joutuu poistamaan oikeaa tietoa siirrettäessä artikkelia sanakirjaan, pitäisi jyrkimmänkin deletionistin pysähtyä miettimään olisiko jokin muu toimenpide paikallaan. --[boxed] (P.O.Box) 11. tammikuuta 2006 kello 21:28:30 (UTC)

Täydellinen kieliluettelo

Erikielisissä Wikipedian versioissa on erilaiset kielilinkkilistat. Löytyykö jostakin koottu listaus siitä, millä kielillä aineistoa on olemassa? Kommentin jätti 84.251.235.56 (keskustelu – muokkaukset).

Tässä lienee ainakin melko täydellinen luettelo: List of Wikipedias –Kooma 4. tammikuuta 2006 kello 10:22:46 (UTC)

Etusivultakin löytyy linkki tähän sivuun: Wikipedia:Luettelo Wikipedian kielistä. --TBone 4. tammikuuta 2006 kello 10:45:55 (UTC)

Helsingin kaupunginosat?

Voisiko joku osaava siirtää artikkelit Raumasta ja sen kaupunginosista pois luokasta ”Helsingin kaupunginosat”. Huomasin selaillessani tällaisen epäkohdan.

Ohjelmisto käyttäytyy omituisesti

Tapahtui äsken: joku IP laati artikkelin nimelle "Animaatio televisio sarjat". Siirsin artikkelin nimelle "Luettelo television animaatiosarjoista". Menin artikkeliin "Animaatio televisio sarjat" ja merkkasin roskaksi. Tallensin muutokseni artikkeliin "Animaatio televisio sarjat". Artikkeli "Luettelo television animaatiosarjoista" sai juuri artikkeliin "Animaatio televisio sarjat" luomani sisällön (eli {{Roskaa}} #REDIRECT [[Luettelo television animaatiosarjoista]]). Tarkistin tuoreet muutokset, mitään tekemistäni muutoksista ei näkynyt listalla. Odotin hetken, ja jouduin palauttamaan edellisen version artikkelista "Luettelo television animaatiosarjoista". Nyt pystyin tekemään tarvittavat roska-merkinnät ilman ongelmia. Mistä mahtaa moinen tahmaisuus johtua? --Lendu 4. tammikuuta 2006 kello 14:32:58 (UTC)

Joskus tietokanta päivittyy hitaasti, ja joskus harvoin, ilmeisesti kausittain (ja nyt on kausi), muokkaukset saattavat kadota lain matkan varrelle. Näitä juttuja varten on oma sivu Wikipedia:Ongelmat ja parannusehdotukset. --Hautala 4. tammikuuta 2006 kello 15:32:14 (UTC)

Pyyntö mallineiden kirjoittajille

Pidättäytykää käyttämästä koodia id="toc" mallineen taulukossa, koska käyttäjät, jotka valitsevat asetuksistaan sisällysluettelon piilotettavaksi kokonaan, menettävät myös nämä mallineetkin näkyvistä. --Hautala 4. tammikuuta 2006 kello 15:35:32 (UTC)

Vaihdoin botilla id="toc" -> class="toc". Mallineet näyttävät nyt samoilta, mutta eivät enää katoa näkyvistä. –Hartz 17. tammikuuta 2006 kello 13.28 (UTC)

Olisiko mahdollista kirjoittaa metalista jossa loppukäyttäjä voisi järjestää listan myös sarakkeen muokaiseen järjestykseen klikkaamalla ko. saraketta? Esimerkkinä elokuvalistat, jossa listan voisi järjestää nimen mukaiseen tai aikajärjestykseen. --aee 8. tammikuuta 2006 kello 15:06:44 (UTC)

All2know

Onko All2know http://www.all2know.com/fi/wikipedia/e/et/etusivu.html Wikipedian kilpaileva tietosanakirja? Sellaiseen nimittäin törmäsin juuri toisaalla. Huomiota kiinnitti se, että esimerkiksi Pääluokat oli kirjoitettu asuun Pälälluokat! –– Evakonpoika 5. tammikuuta 2006 kello 13:09:38 (UTC)

Kahvihuoneen arkistossa tätä päiviteltiin aiemminkin. Heidän alaotsikkonsa "Kaikki tietämisen arvoista Suomeksi" kertoo paljon... --Lendu 5. tammikuuta 2006 kello 14:54:21 (UTC)

Muistelinkin, että olisin törmännyt tähän aikaisemmin Wikin omilla sivuilla. Arkistoa penkomaan sitten vaan... –– Evakonpoika 5. tammikuuta 2006 kello 14:58:22 (UTC)

Kas, All2know näkyy olevan jonkinlainen "välimuisti" Wikipedialle. Ilmeisesti kaikki artikkelit on kopioitu Wikipediasta. "Muokkaa"-linkistä avautuu Wikin oma artikkelisivu. --[boxed] 5. tammikuuta 2006 kello 15:29:31 (UTC)

Oikeassa olet. Sivusto mainitsee sivun alalaidassa hyödyntävänsä Wikipedian tietoutta GPL lisenssin mukaisesti. --Gurumasa 6. tammikuuta 2006 kello 10:53:57 (UTC)

Luokan 2003 ja luokan 2004 kuukausiartikkelit

Huomasin luokissa 2003 ja 2004 useita kuukausiartikkeleita, joihin on koottu ko. kuukausien tapahtumia (esim. Elokuu 2003, Maaliskuu 2004). En tunne Wikipedian historiaa tuolta ajalta, mutta veikkaan, että aika on ajanut näiden artikkeleiden ohi. Pitäisikö artikkelien tiedot yhdistää varsinaisiin päivämäärä ja vuosiartikkeleihin? Tämän jälkeen nämä kyseiset kuukausiartikkelit voisi poistaa? --Lendu 5. tammikuuta 2006 kello 18:31:03 (UTC)

Tämä liittyy osittain siihen, miten Wikipedia:Uutisarkiston arkistointi halutaan hoitaa. Yksi vaihtoehto olisi siirtää nuo uutisarkiston alasivuiksi, toinen yhdistellä noita suuremmiksi arkistoartikkeleiksi. Ehkä voitaisiin tehdä vuosikohtaisia sivuja kuten Wikipedia:Uutisarkisto/2004 arkisto ja siirtää nuo sinne. Onko muita ehdotuksia? --Hasdrubal 5. tammikuuta 2006 kello 22:01:17 (UTC)

Koska muita ehdotuksia ei ole kuulunut, tämä lienee konsensus. Otan projektiksini viikonloppuna ellei muita kommetteja kuulu. --Lendu 12. tammikuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

Keskustelua artikkelitoiveista

Täällä käydään keskustelua Artikkelitoiveet-sivun pilkkomisesta. Jotta voisin olla varma, että tähän mielestäni Wikipedian kannalta tärkeään asiaan kiinnitetään huomiota, päätin laittaa pienen ilmoituksen tälle sivulle vaikka aiheesta ei täällä kuulukaan keskustella. Tulkaa ottamaan kantaa. --Spirit 6. tammikuuta 2006 kello 16:15:48 (UTC)

Suurmiehet ja -naiset / Kansallisbibliografia käyttöön

Ehdin täydentämään linkeiksi artikkeleihin sadasta vapaasti luettavasta artikkelista Karl Fazerin asti. Voisiko joku muu jatkaa yhdessä tai yksinkin ajan kanssa listan loppuun? Joissain artikkeleissa on niukasti tietoa ja Kansallisbibliografia tarjoaisi linkkinä varmaankin helposti luettavaa lisätietoa. Olisi siis käytävä läpi Maikki Fribergistä Emma Åströmiin.

Kansallisbibliografian 100 vapaasti luettavaa artikkelia linkkeinä

Nykyäänhän toimitustyö ei niinkään täydennä artikkeleita kuin stilisoi niitä!

• Auru Aro 7. tammikuuta 2006 kello 02:13:14 (UTC)

Lex Karpelan tulkinta Wikipediassa

Lex Karpela on ollut voimassa kuusi päivää(?). Nyt pitäisi varmaan päättää, lasketaanko tietosanakirja-artikkelit organisoiduksi keskusteluksi vai ei. Vaikka serverit ovat Yhdysvalloissa, meidän pitää kai noudattaa Suomen lakia, sillä muokkaukset tehdään pääosin Suomesta. --iirolaiho (kitinää) 6. tammikuuta 2006 kello 17:29:40 (UTC)

Artikkelit eivät ole organisoitua keskustelua koska artikkeleissa ei saisi tulla julki ihmisten henkilökohtaiset mielipiteet. Keskustelusivut taas ovat eri asia. –emhoo (habla) 6. tammikuuta 2006 kello 17:32:17 (UTC)

Jos viittaat siihen, että saako Wikipediassa olla artikkeleita, jotka koskevat salauksin kiertämistä, niin tämähän on tieteellistyyppinen projekti, jolloin kyseisestä aiheesta kertominen on sallittua. IMHO, IANAL. -Samulili 6. tammikuuta 2006 kello 17:34:18 (UTC)

Voitko tarkentaa, mitä tarkoitat yhdistelmällä wikipedia+Lex Karpela+Suomen laki? Eli minkälaisiin mahdollisiin ongelmiin viittaat?--Teveten 7. tammikuuta 2006 kello 12:09:39 (UTC)

Lex Karpela on osa Suomen lakia. Lex Karpela kieltää organisoidun keskustelun kopiosuojauksista. Eli:

1. Joku laajentaa kopiosuojauksista kertovaa artikkelia
2. Etujärjestö ei pidä muokkauksesta, joten se haastaa "jonkun" oikeuteen
3. "Joku" tuomitaan sakkoihin organisoidusta keskustelusta kopiosuojauksista.

--iirolaiho (kitinää) 7. tammikuuta 2006 kello 12:54:28 (UTC)

http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Tekijänoikeuslain+vastustajat+ilmiantoivat+itsensä+poliisille/1135218248953 Ennakkotapausten muodostaminen Lex Karpelalle tai mediakieltolaille on alkanut. Mikäli tekijänoikeuden haltijat eivät nosta juttuja, alkaa muodostua oikeuskäytäntöä siitä, mitä saa tehdä tekijänoikeuslaista huolimatta. Jokainen dokumentoitu kansalaistottelemattomuus, mistä ei tule syytettä, kaventaa tekijänoikeuslain tulkintapiiriä, koska myöhemmin syytteeseen joutuvat vetoavat siihen, etteivät tekijänoikeuden haltijat aikaisemminkaan pitäneet kyseistä tekoa tai sen kaltaista tekoa syyteharkinnan arvoisena. Joillain on sellainen käsitys, että tekijänoikeuslaki on vain jotain keskustelua siitä, mikä pitäisi olla sallittua ja minkä ei pitäisi olla sallittua. Kyllä tekijänoikeuslaki on voimassa olevaa lainsäädäntöä voimassa olevan direktiivin perusteella tai sen ylittäen. 81.175.152.26 7. tammikuuta 2006 kello 15:12:19 (UTC)

Lex Karpela eikä mikään muu kiellä organisoitua keskustelua kopiosuojauksista, vaan tämä on lähinnä todellisuudentajunsa menettäneiden lainvastustajien keksimä kauhukuva. Hallituksen esitys oikeasti sanoo:

Myös teknisen suojauksen poistamista tai kiertämistä koskevien ohjeiden tarjoaminen voi olla säännöksessä tarkoitettua salauksen purkupalvelua sellaisessa tapauksessa, jossa salauksen kiertämisohjeiden antaminen tapahtuu esimerkiksi organisoidun tai kaupallisen palvelun puitteissa.

Sinänsä pelkän tiedon antamisen siitä, miten suojauksen purkaminen tai kiertäminen tapahtuu, esimerkiksi sähköpostin välityksellä ystäväpiirille, lehtikirjoituksessa tai opetuksen yhteydessä, ei voida katsoa olevan purkupalvelun tarjoamista. Kyseessä ei siten olisi esimerkiksi 2 momentin mukainen markkinointi suojauksen purkamiseksi tai palvelu, joka on toteutettu suojauksen kiertämiseksi tai sen helpottamiseksi.

Siinä tapauksesssa, että Wikipedia olisi kopiosuojausten purkuun erikoistunut palvelu, asiassa voisi olla jotain laitonta. Huomatkaa myös, että pääsääntöisesti jokainen on vastuussa omasta kirjoituksestaan, joten vaikka joku käyttäisi Wikipediaa välineenä kopiosuojauksen purkupalvelulleen, vastuu olisi kyseisen henkilön. Tämä kaikki on kuitenkin täysin teoreettista pohdintaa. Palataan asiaan sitten kun joku on oikeasti saanut syytteen jostain. —MikkoM (♫) 7. tammikuuta 2006 kello 18:24:44 (UTC)

Ok. —iirolaiho (kitinää) 8. tammikuuta 2006 kello 13:54:42 (UTC)

Tuosta tekijänoikeuslaista liikkuu muutenkin mitä ihmeellisempiä käsityksiä kun tietoteknikot ovat alkaneen kotitarvejuristeiksi. Ei niitä kannata noteerata. --ML 9. tammikuuta 2006 kello 14:00:46 (UTC)

Huomautus sivujen siirron yhteydessä

Voisiko tuota sivun siirron yhteydessä näytettävää varoitustekstiä muokata siten, että linkkien korjaamisen tärkeyttä korostettaisiin eikä sitä piilotettaisi tuonne tekstin keskelle? Joku siirsi sivun Titanic (elokuva) ja jätti kaikki linkit korjaamatta; no, ahkerana wikistinä korjasin ne tietenkin, mutta en liiemmin siitä touhusta pitänyt... --TeVe 6. tammikuuta 2006 kello 20:24:04 (UTC)

Kyllä! Saman ilmiön olen minäkin huomannut. Hyvähän se tietysti on, että artikkeleita nimetään paremmin, mutta on minusta aika epäkohteliasta jättää jäljet muiden siivottavaksi. Selkeä huomautus linkeistä voisi auttaa. --[boxed] 7. tammikuuta 2006 kello 00:22:31 (UTC)

Pitäisikö siirtäjä VELVOITTAA siirtämään myös linkit? Tulisi siirtelylle moninkertanen lisähinta. 81.175.152.26 7. tammikuuta 2006 kello 15:13:42 (UTC)

Ei voi kuin kysyä miksi se uudelleenohjaus piti poistaa? --Ekeb 7. tammikuuta 2006 kello 15:34:01 (UTC)

Tunnustan, taisin olla tuo muokkaaja! Tiedän, ettei moinen ole toivottavaa, mutta tässä tapauksessa unohdin. Itse asiassa 'unohdin' = olin aikojen saatossa tainnut tuudittautua siihen, ettei kukaan enää välitä koska UO hoitaa homman kuitenkin. Siitäkin huolimatta että teetin arvon TeVelle lisätyötä, vieritän osan vastuusta artikkelien luojien niskaan - kys. tapauksessa muistaakseni itse artikkelissakin mainitaan että laivasta on tehty useampi elokuva mutta silti artikkeli pistetään nimelle Titanic (elokuva), ei esim. Titanic (vuoden 1997 elokuva). Miksi? Vielä pari-kolme kk sitten jaksoin muutella linkkejä siirrettyihin artikloihin, nyt se on valitettavasti jäänyt. Tietysti voin tarkistaa käyttäytymismallejani. Mutta yhtä lailla artikkelin siirtäminen (ja mahd. linkkien korjaileminen) on jonkun edellisen mokien korjailua. --Neofelis Nebulosa 7. tammikuuta 2006 kello 23:51:54 (UTC)

Eikö botti voisi tehdä nuo korjaukset? Tylsää hommaa... --ML 11. tammikuuta 2006 kello 11:37:20 (UTC)

Syntyneet / kuolleet

Emmekö voisi alkaa listata tiettynä vuonna syntyneitä ja kuolleita omille sivuilleen, niin kuin esimerkiksi täällä? Jos niitä listataan ainoastaan vuosilukuartikkeleihin, niistä tulee aikanaan hyvin suuria. --80.186.243.27 7. tammikuuta 2006 kello 12:58:56 (UTC)

Kaipa se on vain ajan kysymys. Vuosisivulle voidaan sitten valita suunnilleen ne tärkeimmät poismenneet. --Neofelis Nebulosa 7. tammikuuta 2006 kello 23:53:30 (UTC)

Jos kellään ei ole mitään sitä vastaan, voisin alkaa tehdä tuollaisia... mikä olisi hyvä nimeämiskäytäntö? "Kuolemat vuonna 2006"? "Vuonna 2006 kuolleet"? --80.186.243.27 8. tammikuuta 2006 kello 10:05:21 (UTC)

"Vuonna 2006 kuolleet" on mielestäni oikein hyvä. --Neofelis Nebulosa 8. tammikuuta 2006 kello 15:11:17 (UTC)

Tässä yhteydessä lienee hyvä tuoda esille myös tämä asia. Ei liene oikein NPOV käyttää kristinuskon symbolia ristiä merkitsemään yleisesti ihmisten kuolemia noissa vuosiartikkeleissa. Neutraalimpi tapa olisi vaikka käyttää k-kirjainta. --SM 8. tammikuuta 2006 kello 10:27:19 (UTC)

Se ei ole risti vaan tikari: † (pitäisi näyttää suurennettuna tikarilta, ei näytä välttämättä selaimen vuoksi). –Hartz 8. tammikuuta 2006 kello 19:45:43 (UTC)

Selvä. Aina oppii jotain uutta. Onko tikari sitten sen parempi symboli tuohon tarkoitukseen? --SM 9. tammikuuta 2006 kello 14:39:24 (UTC)

Listat ja luettelot

Ehdotan, että Wikipedian oman luokitusjärjestelmän kanssa kilpailevat listat kielletään ja kaikkia kehotetaan käyttämään sekä kehittämään Wikipedian omaa järjestelmää, siis luokkajakoa alkaen aivan alusta Luokka:Pääluokat. Järjestelmä ei pysy hallinnassa, jos jokainen tekee mieleisiänsä listoja ja listojen listoja.

Lisäksi vierastan entusiastien intoa tehdä erillisartikkeleita musiikkiyhtyeiden albumeista. Eikö luettelo ko. yhtyeen artikkelissa riittäisi? Seuraako albumiartikkeleita pian artikkeleita yksittäisten kappaleiden sanoituksista? --Johannes Zweig 9. tammikuuta 2006 kello 12:55:55 (UTC)

En oikein tajua mitä tarkoitat "Wikipedian oman luokitusjärjestelmän kanssa kilpailevat listat"... Minusta malliesimerkki hyvästä luettelosta on Luettelo Rooman keisareista. Siinä keisarit ovat aikajärjestyksessä kun taas Luokka:Rooman keisarit taas esitää keisarit vain aakkosjärjestyksessä. -- Jniemenmaa 9. tammikuuta 2006 kello 13:17:39 (UTC)

Hyvä artikkeli, mutta miksi nimi ei ole yksinkertaisesti "Rooman keisarit", niinkuin se olisi painetussa tietosanakirjassa? Jos oikein tarkkoja ollaan, tuon otsikon alla olevassa artikkelissa pitäisi kertoa siitä luettelosta, ei keisareista. Samalla logiikalla jokaisen artikkelin otsikon pitäisi olla muotoa: "Artikkeli siitä ja siitä". En minä tiedon esilläoloa vastusta, vaan haluan tämän tietosanakirjan parasta myös järjestelmällisyyden kautta. Herätys! --Johannes Zweig 9. tammikuuta 2006 kello 13:26:13 (UTC)

Meillä on jo Rooman keisari. Jos luettelo Rooman keisareista olisi tarpeeksi lyhyt niin se löytyisi varmasti juuri tuosta artikkelista. Takaisin nukkumaan! -- Jniemenmaa 9. tammikuuta 2006 kello 13:30:50 (UTC)

Luokittelusta on keskusteltu aiemminkin (eka kerta ja toinen).

Turhia eivät ole luettelot (lainaan Nahrua):

1. jotka sisältävät asioita, joista ei voi tehdä artikkelia.
2. jotka sisältävät asioita, joista ei vielä ole artikkelia (Luettelo tietokone- ja videopeleistä).
3. jotka sijaitsevat artikkelin sisällä.

-tKahkonen 9. tammikuuta 2006 kello 13:33:06 (UTC)

Kaikki wikipediasta löytyvät luettelot eivät valitettavasti täytä noita ehtoja. Löytyykö tuota edellä olevaa järkevän näköistä "luetteloa luetteloista, jotka eivät ole turhia" mistään ohjeesta?--Teveten 9. tammikuuta 2006 kello 13:47:43 (UTC)

Unohtui Nahrun lause: "Ainakin nämä tulevat äkkiseltään mieleen". Muitakin varmaan on. -tKahkonen 9. tammikuuta 2006 kello 13:54:33 (UTC)

Kyllä, mielestäni ei voi asettaa tiukkoja sääntöjä sille, mikä luettelo on turha ja mikä ei. Luokat ovat Wikipediassa vielä sen verran kömpelöitä, että monissa tapauksissa pelkästään luettelon parempi ulkoasu ja jäsentely oikeuttavat luettelon olemassaolon. Englanninkieliseltä puolelta kannattaa käydä katsomassa suositeltuja luetteloita, jotka antavat hyvän kuvan siitä, mitä luetteloilla voi saada aikaan. --Jannex 9. tammikuuta 2006 kello 13:59:01 (UTC)

Artikkelin nimi "Rooman keisari" on hassu, sillä se ei viittaa keneenkään henkilöön erityisesti. Se pitäisi korjata ensimmäisenä muotoon "Rooman keisarit". Siihen mahtuisivat kaikki Rooman keisarit nimineen päivineen, niinkuin kuuluukin. Miksi ne on nyt erotettu omalle sivulleen? Eihä painetussakaan tietosanakirjassa viedä osaa artikkelista muualle, vaan keisarit ynnä muut kruunupäät esitellään siinä missä luvataan.

Turhia eivät ole luettelot (lainaan Kahkosta, joka lainasi Nahrua):

1. jotka sisältävät asioita, joista ei voi tehdä artikkelia.
2. jotka sisältävät asioita, joista ei vielä ole artikkelia (Luettelo tietokone- ja videopeleistä).
3. jotka sijaitsevat artikkelin sisällä.

Eivät ole turhia, eivät. Artikkelin sisältämä luettelo (ne ***** Rooman keisaritkin) voi kuulua siihen luonnollisena osana, sen minä opin jo peruskoulussa. Näen kuitenkin punaista, sanan varsinaisessakin merkityksessä, jos artikkelia seuraa tai siihen sisältyy piiiitkä luettelo vähemmän tärkeistä pääaiheeseen liittyvistä pikkuseikoista. Luettelo siis liittyköön artikkeliin, jos se siihen kuuluu, riippumatta siitä, voiko luetelluista asioista tehdä artikkelia. Älköön se kuitenkaan edes yrittäkö olla luokan korvike.

Vielä kerran: käyttäkäämme ensisijaisena hakukanavana täällä luokkia ja kehittäkäämme niitä notkeammiksi. Kukaan ei löydä tietoa järjestelmällisesti, jos laadimme omia listoja. Luokat ovat yhteisiä listoja. Näin toivoo yhä yhteistyöhaluinen --Johannes Zweig 9. tammikuuta 2006 kello 15:54:13 (UTC)

Käytäntöä tuskin tullaan muuttamaan yhden käyttäjän vaatimuksesta. Ja mikä albumeihin tulee, merkittävien muusikkojen ja yhtyeiden albumit on päätetty säilyttää, kunhan niissä on muutakin kuin kappaleluettelo. --80.186.243.27 9. tammikuuta 2006 kello 16:08:27 (UTC)

Ja sateen jälkeen tulee pouta. --Johannes Zweig 9. tammikuuta 2006 kello 16:19:17 (UTC)

Sivuhuomautus: yksi Wikipedian tärkeistä ominaisuuksista ovat punaiset linkit. Luokkien avulla näitä ei ikävä kyllä synny, mutta luettelot antavat usein jonkinlaisen kuvan siitä, mitä aiheeseen kuuluvia artikkeleita vielä puuttuu (artikkelitoiveiden lisäksi). Jos ei olisi punaisia linkkejä, olisi paljon vähemmän uusia artikkeleita. Olli 9. tammikuuta 2006 kello 16:30:57 (UTC)

Kaikin mokomin punaisia linkkejä, jos on arvostelukykyä niiden jättämisessä. Mutta jos teksti alkaa olla tällaista himolinkitystä joka toisesta mieleen juolahtavasta asiasta, on parasta jättää niiden teko suosiolla muille. --Johannes Zweig 9. tammikuuta 2006 kello 16:49:51 (UTC)

En nyt oikeasti ymmärrä tätä. Ovatko luettelot siis turhia punaisia linkkejä? Himolinkitystä mieleenjohtuvista asioista? Itse näen luettelot tarpeellisena, ja on mm. paljon kivempi kirjoittaa Osmannien sulttaaneista, kun tietää ketä puuttuu ja ketä ei. Luokasta tämäkään ei käy ilmi, vaikka Luokasta on ihan kiva selata jo siellä olevia ja siitä ylös/alaspäin jatkuvia luokitteluja. --Ningyou 10. tammikuuta 2006 kello 19:54:45 (UTC)

Se on Rooman keisari eikä keisarit artikkelien nimikäytännön takia, samasta syystä Suomen presidentti. Käytännön muuttamisesta voidaan tietysti keskustella erikseen, onnea siihen. En myöskään ymmärrä miksi pitäisi apinoida painettuja tietosanakirjoja, nehän on ihan legacy-formaatti. --Hasdrubal 10. tammikuuta 2006 kello 20:03:48 (UTC)

Luetellaanpa tarpeellisia luetteloita:

1. jotka sisältävät asioita, joista ei voi tehdä artikkelia (Luettelo_suomen_kielen_lyhenteistä) - luokka ei tällaisessa toimi
2. jotka sisältävät aiheita, joista ei vielä ole artikkelia (Luettelo tietokone- ja videopeleistä) - luokka ei tällaisessa toimi
3. jotka sijaitsevat artikkelin sisällä. (Renessanssin musiikki, siellä lopussa) - luokka ei tällaisessa toimi
4. muut kuin aakkoselliset luettelot (Luettelo_Rooman_keisareista) - luokka ei tällaisessa toimi
5. luettelo, jossa linkkiin lisätään kuvaus (Luettelo Suomen sodista tai vaikka Luettelo Hollywood Walk of Famen tähdistä) - luokka ei tällaisessa toimi
6. luettelo, joka on jaoteltu järkevällä tavalla (Luettelo nykyisistä kansanedustajista) - luokka ei tällaisessa toimi
7. ...

-tKahkonen 10. tammikuuta 2006 kello 20:05:11 (UTC)

Tarpeellista tietoa kaikki tyynni, mutta esilläolomuoto on jo nyt osin sekavaa.

1. Hyväksytty jo kerran, kts. aiempi keskustelu.
2. Artikkelitoivelistalle ja lista niistä myöhemmin sopivan artikkelin liitteeksi.
3. Kts. kohta 1. Kyseeessä ei ole luettelo siinä mielessä, kuin tarkoitan. Myös luokka toimisi.
4. Luokka toimisi varsin hyvin. Kronologinen lista artikkeliin "Rooman keisarit".
5. Outoja sekamuotoja. "Suomen sodat" olisi myös erittäin hyvä luokka tai artikkeli.
6. Artikkeleihin Kansanedustaja ja Eduskunta. Luokka olisi tosin keinotekoinen.
7. Aina ensisijaisesti oma artikkeli ja luokkaan. Miksi se on niin vaikeaa?

Kadehdin saksalaisia. Heillä on yksi yhteinen Wikipedia, meillä tällä menolla pian n. 5 miljoonaa. --Johannes Zweig 11. tammikuuta 2006 kello 03:17:28 (UTC)

Kohta 4: Luettelo alkuaineista nimen mukaan, Luettelo alkuaineista kemiallisen merkin mukaan, Luettelo alkuaineista järjestysluvun mukaan. Katso myös englanninkieliset suositellut (featured) vastaavat. -tKahkonen 11. tammikuuta 2006 kello 11:59:55 (UTC)

Itse olen kyllä perinteisesti ollut aika luettelo-vastainen, ne eivät minusta useinkaan vastaa tarkoitustaan. Joitain hyviä käyttöjä olen niille kuitenkin löytänyt: niillä saa esim. en-wikissä artikkelien lopusta usein löytyviä rumia pitkiä listoja ja luetteloita siivottua pois ilman että mahdollisesti hyödyllistä tietoa katoaa, esimerkiksi Luettelo Goldberg-muunnelmien levytyksistä. Kaikista kamalinta esteettisesti on artikkelit, jotka ovat täynnä rumia listoja ja luetteloita , esim. ooppera --Joonas (kerro) 11. tammikuuta 2006 kello 12:10:08 (UTC)

Luettelot voi hyödyllisyyden mukaan jakaa kahteen leiriin:

1. Luokilla korvattavat, joissa luettelointi on vain yhden ominaisuuden kertomista
2. Hyödylliset, joissa kohteilla on muutakin sisältöä kuin pelkkä jäsenyys luettelossa

-tKahkonen 13. tammikuuta 2006 kello 14.50 (UTC)

Hören Sie, Johannes, molemmilla on paikkansa, niin listoilla ja luetteloilla kuin kukilla ja mehiläisilläkin. Tilanteen mukaan sitten katsotaan kumpi on sopivampi, vai tarvitaanko peräti molempia. Liika ehdottomuus ei minun mielestäni ole hyväksi. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 13. tammikuuta 2006 kello 15.03 (UTC)

Muokkaajan kannalta luokkien ja luetteloiden sekakäyttö voi tuntua hämmentävältä, mutta tiedon etsijän kannalta on usein hyvä, että johonkin aihepiiriin liittyvät artikkelit löytyvät sekä luokista että luetteloista, sillä näin tuetaan erilaisia tapoja hakea tietoa ja selata Wikipedian sisältöä. --Cuprum 15. tammikuuta 2006 kello 20.38 (UTC)

Itse ajattelen, että luettelo on kuin kirjan sisällysluettelo ja luokka kuin kirjan hakemisto. Pitää kuitenkin muistaa, että äärettömiä luetteloita ei pidä perustaa. --Ekeb 15. tammikuuta 2006 kello 20.41 (UTC)

Voi Herra Jumala sentään! Katsokaa nyt tätä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaktus. --Johannes Zweig 16. tammikuuta 2006 kello 13.02 (UTC)

Mikroskoopit

Mikroskoopit ovat olleet intohimoni jo kauan, mutta wikipedian mikroskooppi esittely on tynkä, eikä oma taitoni riitä sitä muokkaamaan vielä. Olisiko täälä ns. mikroskooppi asiantuntijoita, joka voisi selittää hiukan mikroskoopin toiminnasta? Kommentin jätti 80.221.93.174 (keskustelu – muokkaukset).

Luonnollinen paikka hakea tietoa voisi olla tämmöinen osoite kuin [14], jos vain ulkomaankieli sujuu. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 10. tammikuuta 2006 kello 22:56:03 (UTC)

Vaakunat — mutta millä lisenssillä?

Otsikko kertoo paljon. Vastausta en löytänyt, tai ei sattunut silmiin. Viittaan tapaukseen Kuva:Pudasjarvi-vkuna.jpg, jonka yhteydessä ylläpitäjä Harriv oli sitä mieltä että logo-käyttöoikeus kelpaa, mutta Joonasl päätti ettei se kelpaa. Näille vaakunakuville olisi ilmeisesti oltava oma, selkeä käyttöoikeus niinku "vihdoin ja viimein", vaikka ihan oma {{vaakuna}} -käyttöoikeus. --TeVe 11. tammikuuta 2006 kello 15:07:35 (UTC)

Vaakunat eroavat juridisesti sillä, että varsinainen virallinen "vaakuna" on kaupungin/kunnanvaltuuston päätös (jolla ei ole tekijänoikeussuojaa), joka sisältää vain vaakunan tekstuaalisen heraldisen kuvauksen. Kaikki varsinaiset "kuvat" vaakunasta on jonkin taiteilijan piirroksia ja nauttivat tekijänoikeussuojaa. Tämän hetkinen Wikipedian käytäntö on hyvin selkeä: Wikipediassa saa käyttää ei-vapaita kuvia tai musiikkia tekijänoikeuslain sitaattioikeuden nojalla, jos kuvaa tai musiikkia on mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla. 1. Koska kuka tahansa voi piirtää kunnanvaakunan rikkomatta tekijänoikeuksia, sitaattioikeudellisen materiaalin käyttöehto ei täyty ja Wikipediaan tulisi lisätä vain public domain, Creative Commonsin tai GFDL:n mukaisia vaakunapiirroksia. --Joonas (kerro) 11. tammikuuta 2006 kello 15:12:08 (UTC)

Oikaistaan sen verran, että olen ottanut asian suhteen neutraalin kannan, korjasin vain mallineen siltä varalta että se jää siihen. --Harriv 11. tammikuuta 2006 kello 21:09:10 (UTC)

Toistanpa mitä totesin pari päivää sitten Keskustelu kuvasta:Vaakuna harlu.png, kun se on siellä vähän hukassa: Suomen tekijänoikeusneuvoston antamien lausuntojen mukaan kuntien vaakunoiden suhteen asia ei ole ollenkaan tekijänoikeuskysymys - piirtäjällä teoskynnys ei ylity eikä viranomaispäätöksillä ole tekijänoikeutta. Lukekaapa vaakunoista annettu tekijänoikeusneuvoston lausunto vuodelta 1998. Sen mukaan: Vaakunapiirrosten puhtaaksipiirtäjälle ei ole syntynyt tekijänoikeutta vaakunapiirroksiin. Perusteluina sanotaan, että vaakunoiden piirtämisessä vaikuttavat säännöt ja puhtaaksipiirtäjällä käytössä olleet esikuvat vaakunaselityksineen ovat olleet omiaan rajoittamaan puhtaaksipiirtäjän mahdollisuuksia omaperäiseen ja luovaan työhön.

Lisäksi siis jo aiemmin lautakunta oli todennut että kunnillakaan ei ole tekijänoikeutta vaakunoihin (viranomaispäätöksen perusteella):lausunto 1997:11.

Sen sijaan kuten jo Kahvihuoneessa aiemmin todettiin kuntalain §6 mukaan vaakunoiden käyttöä valvovat kunnanhallitukset. Voivatko ne sitten kieltää vaakunoiden käytön wikipediassa? Kenpä tietäisi... Valvominenhan ei kait automaattisesti tarkoita jotain lupamenettelyä, vaan että asiattomaan käyttöön puututaan. Monet kunnat ovat websivujensa mukaan kuitenkin tiukalla linjalla.

Entäpä muut kuin suomalaisten kuntien vaakunat? Kuinka pitkälle voimme toimia Suomen tekijänoikeusneuvoston lausunnon varassa, joka sanoo että teoskynnys ei piirtäjällä ylity. Trainthh 9. tammikuuta 2006 kello 14:23:11 (UTC)

Eli tuohon Trainthh:n pasteamaan vistin osioon nähden teoskynnys ei ylity (Käyttöoikeus: "Ei valokuva eikä teos") tai kyseessä on viranomaispäätös (Käyttöoikeus: "Viranomaisen päätös"). Muutan siis uppaamani Ylikiimingin kunnanvaakunan kuvan käyttöoikeudeksi "Ei valokuva eikä teos", koska yllä olevan perusteella piirtäjälle ei ole syntynyt tekijänoikeutta. --TeVe 11. tammikuuta 2006 kello 15:57:19 (UTC)

Näin näyttäisi olevan asianlaita.. Ehkä olisi selkeintä luoda siis uusi mallinne, jossa vedottaisiin nimenomaan noihin tekijänoikeusneuvoston päätöksiin. Toisaalta, koska vaakunat ovat vapaita kuvia ja niille löytyy varmasti käyttöä myös fi-wikin ulkopuolella, ne voisi tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan viedä suoraan Commonsiin. Valvonta ei varmasti tässä tapuksessa edellytä mitään lupamenettelyä vaan toimii nimenomaan niin, että kunnanhallituksille on annettu valtuutus puuttua epäasialliseen käyttöön. --Joonas (kerro) 11. tammikuuta 2006 kello 16:06:14 (UTC)

Minäpä kokeilen tehdä {{vaakuna}} -mallineen tuosta ylläolevasta tekstistä ja lähteestä. Mikä muuten oli sen puuttuvaa vaakunankuvaa paikkaamaan käytetyn kysymysmerkki-vaakunakuvan tiedostonimi? Muistaakseni joku epsanjalainen tehnyt sellaisen. --TeVe 11. tammikuuta 2006 kello 16:08:41 (UTC)

Tein mallinteen {{PD/Vaakuna}} vaakunakuvia varten. --Joonas (kerro) 11. tammikuuta 2006 kello 16:14:32 (UTC)

Eikö olisi parempi ladata niitä kunnan vaakunoita suoraan Commonssin vastaavalla omalla mallinteella varustettuna --Trainthh 11. tammikuuta 2006 kello 16:29:25 (UTC)

Luonnollisesti näin kannattaa menetellä. Saksalaisille vaakunoille on vastaava mallinne jo tehty commonsiin [15]. Tein sen perusteella vastaavan suomalaisille vaakunoille {{PD-Coa-Finland}}. Jos joku ottaisi itselleen urakaksi kaikkien noiden vaakunoiden heivaamisen commonsiin, niin se olisi hyvä juttu --Joonas (kerro) 12. tammikuuta 2006 kello 07.26 (UTC)

Latasin Lammin kunnan vaakunan Commonsiin ja linkitin sen kunnan artikkeliin. Tyhmä kysymys: miten saan poistettua suomen wikipediaan aiemmin lataamani, nyttemmin tarpeettoman vaakunan? --Crock

Merkkaamalla se mallinteilla {{roskaa}} ja {{nowCommons|nimi commonssissa}}. Ylläpitäjistä joku sitten poistaa kuvan fi-wikistä. --Joonas (kerro) 12. tammikuuta 2006 kello 09.07 (UTC)

Lähdemallineet

Eikö mitenkään saisi tehty niin, että näiden mallineiden {{ref|ankkuri}} ja {{note|ankkuri}} tulostukseen saataisiin sama numero? Nyt häiritsee huomattavasti, kun ei suoraan tiedä, mikä lähde on mikä (kun lähteet ovat sivun lopussa, selain ei pysty siirtämään ruudun ylälaitaa oikean lähteen kohdalle). Miten siis saisi niin, että tekstissä oleva numero [1] saataisiin myös alas tuon ^ asemesta? -tKahkonen 12. tammikuuta 2006 kello 10.39 (UTC)

Tarkoitus on, että {{note}}:n eteen pannaan "#", ja siitä tulee se numero. -Samulili 12. tammikuuta 2006 kello 19.30 (UTC)

Ahaa! Voisiko tuosta panna maininnan jonnekin? -Aslak 12. tammikuuta 2006 kello 19.33 (UTC)

Tuolla systeemillä tehdessä pitää ilmeisesti käsin pitää lähteet samassa järjestyksessä kuin niitä on käytetty? --Harriv 13. tammikuuta 2006 kello 14.33 (UTC)

Niin pitää. Lisäksi pitää muuntaa lähdemerkinnöiksi mahdolliset tekstissä esiintyvät ulkoiset linkit. -tKahkonen 13. tammikuuta 2006 kello 14.40 (UTC)

100 000. artikkelin veikkaus

Laitan huvikseen pystyyn leikkimielisen kilpailun siitä, millä päivämäärällä 100 000. artikkeli kirjoitetaan. Esimerkkiä voi katsoa vaikka sivulta en:Wikipedia:Five-million pool. Voittaja saa mainetta. --Hautala 12. tammikuuta 2006 kello 21.49 (UTC)

Koska 50 000 tulee helmikuun 15., niin yleisen kehityksen indeksillä mitattuna 100 000 saadaan joskus joulu-tammikuun vaihteessa 2006. Sanotaan 10.1. 2007. -tKahkonen 12. tammikuuta 2006 kello 21.54 (UTC)

Wikipedia:100 000. artikkelin veikkaus -tKahkonen 12. tammikuuta 2006 kello 21.55 (UTC)

No hyvä, pitihän se linkkikin mun tänne laittaa jo heti alkuun. --Hautala 12. tammikuuta 2006 kello 23.55 (UTC)

Kahvihuoneen Minne menen -laatikko

Laatikossa on Neuvonta kahteen kertaan. –– Evakonpoika 13. tammikuuta 2006 kello 09.05 (UTC)

->Keskustelu mallineesta:Kahvihuone —MikkoM (♫) 16. tammikuuta 2006 kello 13.24 (UTC)

Halutut sivut

Kuinka usein nuo halutut sivut oikein päivittyvät? --80.186.243.27 13. tammikuuta 2006 kello 15.41 (UTC)

Ilmeisesti säännöllisen epäsäännöllisesti.. --Harriv 15. tammikuuta 2006 kello 14.13 (UTC)

Viime aikojen muutokset

Liittyen kahteen muutokseen (etusivulle ilmestyi ylimääräinen hakuboksi + 'merkitse tarkastetuksi'-toiminto siirrettiin vain ylläpitäjille), kysyn että missä näistä muutoksista on keskusteltu? En ole nähnyt yhtäkään kommenttia kummastakaan asiasta. Toivottavasti täällä jatkossakin tiedotetaan kaikkiin käyttäjiin vaikuttavista muutoksista. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 15. tammikuuta 2006 kello 18.32 (UTC)

Tuosta laatikostahan on ollut etusivun keskustelusivulla keskustelua, missä sen puolesta on esitetty useita hyviä argumentteja. Merkitse tarkastetuksi -toimintoakaan ei ole siirretty vain ylläpitäjille. -SM 15. tammikuuta 2006 kello 19.35 (UTC)

Jos merkkaan uuden sivun tarkistetuksi niin saan tämänkaltaisen viestin, eli kyllä nähdäkseni "merkitse tarkastetuksi" on vain ylläpitäjille.--Teveten 15. tammikuuta 2006 kello 20.11 (UTC)

Juu, "Merkitse tarkastetuksi" -toiminnon siirrosta "patrol"-oikeuden omaaville ylläpitäjille ei tiedotettu missään. --Ekeb 15. tammikuuta 2006 kello 20.37 (UTC)

Niinpä näkyykin olevan. --SM 15. tammikuuta 2006 kello 21.37 (UTC)

No siellä oli kommentteja puolesta ja vastaan - sitten pieni hiljaisuus ja yhtäkkiä vain vaihto ilman mitään selittelyjä. Eikä edelleen vastausta sivulla esittämääni uteluun joten aika ihmeellistä meininkiä. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 15. tammikuuta 2006 kello 22.34 (UTC)

Siellä oli seitsemän, jotka kannattivat laatikkoa ja kaksi, jotka vastustivat, niin kyllä asia on silloin aika selvä. -Samulili 16. tammikuuta 2006 kello 18.51 (UTC)

Käsittääkseni fi-wikin ylläpitäjillä tai käyttäjillä ei ole mitään tekemistä näiden muutosten tarkastustoiminnon muutosten kanssa. Ne tulevat korkeammalta voimalta, joka käyttäytyy mysteerisesti. —MikkoM (♫) 16. tammikuuta 2006 kello 10.57 (UTC)

Viittaatko Häneen?--Teveten 16. tammikuuta 2006 kello 11.32 (UTC)

Käsittääkseni MediaWikin ylläpitäjiltä/kehittäjiltä/konffaajilta. --Joonas (kerro) 16. tammikuuta 2006 kello 11.55 (UTC)

Kun kerran tarkastukset voi suorittaa vain valtuutettu henkilö, eikö punaiset huutomerkit voisi tällöin näkyä vain kyseisillä henkilöillä? – Kuinka monta näitä kyseisiä henkilöitä on? Ovatko he ylityöllistettyjä, kun huutomerkit eivät tunnu vähenevän lainkaan? Onneksi huutomerkit eivät näy ellei kirjaudu tunnuksella. – Järjestyshäiriöt Wikissä vähenisivät muuten huomattavasti, jos tänne voisi kirjoittaa vain ja ainoastaan nimimerkillä. Se ei vähentäisi Wikin avoimuutta lainkaan, mutta auttaisi huomattavasti kontrollointia. – Tiesittekö muuten, että Tietokone-lehden 1/2006 sivulla 44 mainitaan Wikipedia kymmenen kuumimman web-palvelun listalla? –– Evakonpoika 16. tammikuuta 2006 kello 11.40 (UTC)

Tarkastaji ovat periaatteessa kaikki kirjautuneet, mutta koko tarkastussysteemi pitäisi lopettaa. "Alkuinnostuksen" jälkeen sillä ei ole ollut yhtään mitään tekoa, juuri yhtäkään uutta artikkelia ei merkitä tarkastetuksi yksittäisistä muokkauksista puhumattakaan. --ML 16. tammikuuta 2006 kello 13.03 (UTC)

No käyttäisin, jos voisi. (painakaa muuten tyhjä rivi ennen omaa kommenttianne, selkeyttäisi). -tKahkonen 16. tammikuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

Ai se onkin rajattu ylläpitäjille. Mitähän järkeä siinä oli, toiminto oli täysin käyttämätön jo ennen sitä. --ML 16. tammikuuta 2006 kello 13.30 (UTC)

Jos tuota järeää pakettia tarkoitat, joka alkaa "Kun kerran tarkastukset..." ja päättyy allekirjoitukseen, se oli kaikki mun tekstiäni. Yritin selkeyttää ajatusviivoin eri asioitakysymyksiä... –– Evakonpoika 17. tammikuuta 2006 kello 09.52 (UTC)

IP-muokkaajille muokkaustaajuuden rajoitin?

Kun wikipedia pyörii nopeasti, niin vikkelä vandaali ehtii tehdä useita sotkemisia minuutissa. Tätä rajoittaisi tehokkaasti, jos IP-muokkaajille olisi säädetty jokin rajoitin, joka säätää, kuinka tiheään tahtiin IP-osoitteella voi tehdä muokkauksia. Jos rajoitin säätäisi esimerkiksi eri artikkeleiden muokkausväliksi vähintään viisi minuuttia ja saman artikkelin muokkausväliksi vähintään kaksi minuuttia, hidastaisi se jo vandalismia selvästi.--Teveten 17. tammikuuta 2006 kello 09.36 (UTC)

Jonkinlainen internetosoitteiden tai muuhun tekstin tunnistukseen perustuva spammausrajoitin järjestelmässä on. Pari kertaa olen ollut yöllä Wikin ääressä, kun aasialaisista IP-osoitteista on alkanut tulla nopeaan tahtiin eri artikkeleihin epäilyttäviä internetlinkkejä. Hetken kuluttua järjestelmä on estänyt muutokset, jotka sisältävät näitä osoitteita. Muunlaista estoa ei varmaan voi tehdä. Jotkut IP-osoitekäyttäjät esim. luokittelevat artikkeleita, mikä yleensä tapahtuu nopeaan tahtiin. Tällaista toimintaa ei kai Wikin nykyisen filosofian mukaan haluta estää. Onko meillä järjestelmällisiä tehovandaaleja niin paljon, ettei niistä selvitä? Ylläpitäjien täytyy vain olla valppaina. Jopa em. linkkispammauksien estot ovat saattaneet olla manuaalisia toimenpiteitä. --[boxed] (P.O.Box) 18. tammikuuta 2006 kello 00.07 (UTC)

Kyllähän noista vandaaleista varmaankin aina selviää, mutta kun en itse ole ylläpitäjä enkä voi IP:tä blokata, niin on rasittavaa juosta saman vandaalin perässä, joka sotkee pari artikkelia minuutissa frekvenssillä. Toki tuo muokkaustaajuuden rajoitin rajoittaisi myös asiallisia IP-muokkaajia, mutta he voivat helposti rekisteröityä. Välituntivandaali onneksi ei yleensä rekisteröidy.--Teveten 18. tammikuuta 2006 kello 06.49 (UTC)

Wikipedia tiedon saastuttajana

Joskus alkaa tuntua, että Wikipedialla saattaa olla jo liikaakin voimaa Internetissä, niin että joku virhe voi helposti monistua ja tulla "tiedoksi" vain koska se on Wikipediassa.

Esimerkiksi englanninkielisessä Hieronymus-artikkelissa on punainen linkki henkilöön "Victor of Tannuna". Yritin artikkelia kääntäessäni sitten etsiä hänestä lisätietoa Googlella. Google löytääkin 574 sivua, jolla hänet on mainittu. Lähemmässä tarkastelussa osoittautuu, että ne kaikki ovatkin tuon englanninkielisen Wikipedian artikkelin kopioita, ja toistavat vain sanasta sanaan samaa. Onkohan kyseistä henkilöä olemassakaan...

Olen useammankin kerran ollut havaitsevinani vähän saman suuntaisia ilmiöitä. Mainitussa tapauksessa ei tosin ole välttämättä kyse virheestä, ja henkilö on ehkä olemassakin. Toiseksi ongelmaksi muodostuukin se, että Wikipedia hukuttaa muun tiedon noiden lukemattomien samaa toistavien kopioiden sekaan. Joka tapauksessa alan suhtautua koko ajan suuremmalla vakavuudella siihen, mitä tänne kirjoitan... --Tomisti 17. tammikuuta 2006 kello 10.07 (UTC)

Samantyyppinen ilmiö: Pistää miettimään kun suomenkielellä kirjoittaa lyhyen artikkelin, mihin tietää olevan vähän linkkejä, ja silti hakukoneen bassi-basuukki rankkaa lyhyen, suomenkielisen, uuden, vähälinkkisen sivuni kymmenen ekan joukkoon. Hienoakin, tietysti. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 17. tammikuuta 2006 kello 10.21 (UTC)

Wikipedia ainoana nettitiedon lähteenä saattaa johtua siitäkin, että artikkelin lähdeaineisto on vielä vain kirjallisessa muodossa. –– Evakonpoika 17. tammikuuta 2006 kello 11.58 (UTC)

Tuttua minullekin. Minusta näyttää siltä, että vaikutusvallan kasvaessa Wikipedian/wikipedistien on alettava suhtautua itseensä vakavammin. Pieni Vastuuvapaus-linkki sivun alalaidassa tuskin kertoo satunnaiselle lukijalle, että teksti saattaa olla (jopa hyvin todennäköisesti on) aiheesta kiinnostuneen amatöörin huolimaton käännös tietosisällöltään hatarasta lähteestä. Ongelma korostuu pienemmissä yhteisöissä: tuntuu siltä, että esimerkiksi fi-wikissä väärä tieto voi pesiytyä artikkeleihin hyvinkin pitkiksi ajoiksi, ja hienovaraisempi vandaali voisi helposti tehdä pahaa jälkeä vaivihkaa artikkelien asiasisältöä vääristämällä. No, oma lähdekritiikkini on ainakin toivottavasti kasvanut hieman alkuajoista (joskaan ei läheskään riittävästi). -Aslak 17. tammikuuta 2006 kello 13.57 (UTC)

Ja ensimmäinen toimenpide voisi olla lähteiden merkitsemisen korostaminen nykyistä huomattavasti voimakkaammin. -Aslak 17. tammikuuta 2006 kello 14.03 (UTC)

Kannatetaan lähteiden merkitsemistä kovasti. Sekä yhteenvetoon, mutta myös itse artikkeliin. --TJ 24. tammikuuta 2006 kello 20.21 (UTC)

Itse tutkin tarkkailulistan lisäksi viimeaikaisia muutoksia, ja yritän etsiä sieltä artikkeleita, joista katson viimeisimmät muutokset (erot). Vanhemmat artikkelit menevät ihan satunnaisesti syyniin, yleensä niin, että sellainen osuu jotakin artikkelia linkittäessäni toiseen artikkeliin. En lähde seulomaan vanhempia muutoksia tieten tahtoen. –– Evakonpoika 17. tammikuuta 2006 kello 14.07 (UTC)

Mitenköhän tämän nyt muotoilisi, jottei tulisi väärinkäsityksiä... Tiedon oikeellisuuden tulee tietenkin olla ykkösprioriteetti, mutta silti ylenmääräinen paranoiaa lähentelevä hysterisointi jostain "väärästä tiedosta" tuntuu tässä yhteydessä yliampuvalta. Siinä aliarvioidaan jotenkin ihmiset ja unohdetaan, että webbisivut ja jopa kirjat yleensä voivat sisältää mitä sattuu. Wikipedian etuna muuhun webbiin ainakin on, että väärät tiedot voi korjata. Esimerkiksi satujuttua Suomen muinaisista kuninkaista esitetään totuutena kymmenillä webbisivuilla. Wikipedian artikkeli on yksi harvoista paikoista webissä, jossa aihetta käsitellään asiapohjaisesti. --ML 17. tammikuuta 2006 kello 14.22 (UTC)

Tuo "Victor of Tannuna" lieni typo. Victor of Tunnuna antaa osumia Wikin ulkopuolellekin. Kävin muuttamassa. --ML 18. tammikuuta 2006 kello 15.44 (UTC)

Germaani-esto

Laitoin muutama päivä sitten saksalaiswikiin linkin suurimmaksi osaksi kirjoittamastani Mulan-sivusta, mutta sepä oli näköjään virhe; Benutzer:Hhp4 poisti linkin ja iski minulle ikiblokin vandalismista! Joku D näkyy palauttaneen linkin, mutta minä olen edelleen pannassa, että kiitos vaan. Kyllä Seppo Räty oli Saksasta puhuessaan ihan oikeassa... --J 17. tammikuuta 2006 kello 23.41 (UTC)

Jatkoa vielä tuohon; katselin siellä Sweno-juttua, jossa oli linkki en wikiin. En wikistä löytyy aiheesta "We don't have an article called "Sveno"", joten taas tein sen erreyksen että laitoin linkin en wikin Tupolev TB-3-artikkeliin, jossa asiasta on sentään maininta. No mitäs, saksmanni on laittanut takaisin sen tyhjään menevän linkin... --J 18. tammikuuta 2006 kello 00.14 (UTC)

Onpa outoa. Olen tehnyt Saksan wikiin monta kertaa enemmän töitä kuin tänne, mutta en ole törmännyt vastaavaan kohteluun. --Johannes Zweig 18. tammikuuta 2006 kello 07.02 (UTC)

Kirjoitin sinne ja sain vastauksen, että blokki on poistettu ja että kyseessä olisi jokin väärinkäsitys, mutta enpä taida heikäläisten virheisiin enää tästedes puuttua. --J 18. tammikuuta 2006 kello 15.25 (UTC)

Taitaa de-wikissä olla anonyymejä kohtaan karsastusta, otin kirjautuneena tuon puuttuvan linkin Sweno-artikkelista pois, eikä kukaan ole huudellut perään. --Ekeb 18. tammikuuta 2006 kello 15.28 (UTC)

Näin voi olla, mutta saisivat edes katsoa mitä ja miten "korjaavat", mutta kuten edellä sanottu... --J 18. tammikuuta 2006 kello 15.32 (UTC)

Vielä lisäyksenä, että se olikin tuo Benutzer:D joka sen blokin oli pistänyt, mutta asia on siis selvitetty.--J 18. tammikuuta 2006 kello 22.08 (UTC)

Merkitse tarkistetuksi toiminnon poistaminen käytöstä

Koska kyseinen toiminto on tällä hetkellä vain ylläpitäjien käytettävissa ja he eivät ehdi sitä käyttää, niin suositan, että toiminto poistetaan käytöstä. Punaiset huutomerit "tuoreet muutokset" sivulla ja keltainen pohja "uudet artikkelit" sivulla tekevät turhaan sivuista sekavan näköiset.--Teveten 18. tammikuuta 2006 kello 07.17 (UTC)

Kannatan toiminnon poistamista käytöstä, sillä kyseinen toiminto on liian alkeellinen. --iirolaiho (kitinää) 18. tammikuuta 2006 kello 14.51 (UTC)

Nykyisellään ehdottoman turha. --ML 18. tammikuuta 2006 kello 16.49 (UTC)

Eivät taida tästä asiasta päättävät tätä sivua lukea, saatikka että ymmärtäisivät suomea.. --Harriv 18. tammikuuta 2006 kello 20.50 (UTC)

Pistetään vain MediaWiki:Monobook.css:stä ne huutomerkit pois näkyvistä. --iirolaiho (kitinää) 19. tammikuuta 2006 kello 15.29 (UTC)

Ei tätä kannata kokonaan poistaa käytöstä. Sen voisi kyllä piilottaa tavallisilta käyttäjiltä. Mielipiteitä? – linnea 19. tammikuuta 2006 kello 15.31 (UTC)

Täällä ohjeet keltaisen taustavärin poistamiseksi uudet sivut näkymästä.--Teveten 19. tammikuuta 2006 kello 18.33 (UTC)

Korjasin värimäärityksen. Taustaväri ei olekaan white vaan darkwhite--Teveten 21. tammikuuta 2006 kello 07.40 (UTC)

Sähköpostiosoite pakollinen?

Uusien käyttäjien vastaanottaminen, osa I

Kirjaudu sisään tai luo tunnus -sivulle ei ole olemassa omaa keskustelusivua, niin mekastan nyt sitten täällä: Käyttäjätunnuksen rekisteröintiin ei kai vaadita sähköpostiosoitetta, mutta meidän rekisteröintisivumme sitä kuitenkin pyytää. Kannattaisi mielestäni lisätä maininta, ettei osoite ole pakollinen tieto, kun tämä ominaisuus kuitenkin on yksi Wikin periaatteista, joista voi olla jopa ylpeä. Mallia muista Wikeistä. --[boxed] (P.O.Box) 18. tammikuuta 2006 kello 18.55 (UTC)

Apinoin en-wikistä tuon. Onko hyvä noin vai pitäisikö viilata? --Harriv 19. tammikuuta 2006 kello 14.49 (UTC)

Hiano! :-) Taino... Antamalla sähköpostiosoitteesi muut käyttäjät voivat... Muut käyttäjät eivät anna sähköpostiosoitetta. Olisiko vaikkapa: Jos [Mikäli] annat sähköpostiosoitteesi, muut käyttäjät voivat... Tuo "However,..." on aina vaikea kääntää. --[boxed] _(P.O.Box) 19. tammikuuta 2006 kello 17.11 (UTC)

Muutin tekstiä. --Harriv 19. tammikuuta 2006 kello 17.26 (UTC)

Typografit ja kirjainmuotoilijat

Tiedän, että tämä ei ole oikea foorumi, mutta voisiko joku asiaa tunteva selvittää onko typografi sama asia kuin kirjainmuotoilija (vrt. tämä keskustelu). --Lendu 19. tammikuuta 2006 kello 18.56 (UTC)

Tyngäksi merkitsemisestä

On aiheita, joista ei voi kirjoittaa muutamaa riviä enempää. Tällaisten merkitseminen tyngäksi tai minityngäksi on turhaa. Kannattaa ensin katsoa, voiko ja pitäisikö artikkelia laajentaa. Itse olen poistanut muutamia turhia "tynkätuomioita". --Johannes Zweig 20. tammikuuta 2006 kello 07.00 (UTC)

Ei sellaisia aiheita ole, tai jos on, niin voi miettiä kannattaako niitstä todella luoda uutta artikkelia. --Joonas (kerro) 20. tammikuuta 2006 kello 07.24 (UTC)

Puhutte varmaan sivusta RIP? Tein siitä täsmennyssivun. -- Jniemenmaa 20. tammikuuta 2006 kello 07.42 (UTC)

Komppaan Joonasta. Jos aihe todellakin on sellainen, että siitä absoluuttisesti ei voi kirjoittaa muutamaa riviä enempää, niin silloin aihe absoluuttisesti ei kuulu wikipediaan.--Teveten 20. tammikuuta 2006 kello 07.48 (UTC)

Paitsi nimiartikkelit, jotka kuitenkin kuuluvat lyhyinäkin ei-tynkiin ja wikipediaan otettavaan materiaaliin. --TeVe 20. tammikuuta 2006 kello 07.50 (UTC)

Vielä tästä aiheesta Elinan innoittamana. Itse katsoisin, että nimiartikkeli on tynkä niin kaun kun siinä ei ole tietoa nimen historiallisesta yleisyydestä (tilastot Väestörekisterikeskuksesta suomalaisille nimille), nimen muista muodoista, laajempaa selitystä nimen etymologiasta ja vaikkapa tietoa siitä koska nimi on otettu suomalaiseen nimipäiväkalenteriin. Sanoisin, että nimiartikkeleja laatiessa voisi lähteenä käyttää vaikkapa Vilkunan teosta Uusi suomalainen nimikirja (ISBN 951-1-08948-X) tai jotain vastaavaa uudempaa teosta (jos niitä on olemassa). --Lendu 26. tammikuuta 2006 kello 14.05 (UTC)

Komppaan.--Teveten 26. tammikuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

Vilkusta on näköjään tullut uusi painos nimellä Etunimet (ISBN 951-1-18892-5). --Lendu 26. tammikuuta 2006 kello 15.18 (UTC)

Höpö höpö, muissakin tietosanakirjoissa on varsin lyhyitä selitteitä asioille. Mitä sitä romaania joka asiasta kirjoittamaan. --Johannes Zweig 20. tammikuuta 2006 kello 08.23 (UTC)

Varmastikin monissa tietosanakirjoissa on varsin lyhyitä artikkeleita asioista. Se ei kuitenkaan todista sitä, etteikö kyseisistä aiheista olisi mahdollista kirjoittaa parempia, perusteellisempia artikkeleita. Voisitko Johannes Zweig antaa esimerkin poistamistasi turhista "tynkätuomioista", niin meidän olisi helpompi ymmärtää, mitä tarkoitat? Voisitko myös antaa esimerkin aiheesta (nimiartikkeleita lukuunottamatta), joista ei voi kirjoittaa muutamaa riviä enempää, mutta jotka kuitenkin kuuluvat wikipediaan?

Tarkoitan sitä, että tynkänä ei saa pitää lyhyttä artikkelia pelkästään lyhyyden vuoksi, vaan puutteellisen asiasisällön vuoksi. "Johannes Zweig syntyi Suomessa, tappeli nuoruutensa Saksassa, mutta palasi saksalaisten helpotukseksi Suomeen." Selvä tynkä, koska minusta nyt ehkä voisi kertoa enemmänkin, olkoon se sitten hyvää taikka pahaa. "Teveten on kova tekijä Wikipediassa...jne...jne...hurja nuoruus...seestynyt aikuisikä...jne...jne..kts. myös linkki se ja se..." on jo varmaan tarpeeksi samasta ihmisestä ja siihen on mahtunut luultavasti kaikki tarpeellinen tieto. Mutta jos tuolla rivimäärällä yrittää selvitä vaikkapa artikkelissa Euroopan unioni, se ei onnistu. Kaikki on suhteellista ja artikkeli on silloin tarpeeksi pitkä, kun kaikki tarpeellinen on kerrottu. Mielestäni osuuteni artikkelissa RIP oli sellainen, vaikka joku ehättikin heti merkitsemään sen tyngäksi. "Tynkätuomarin" kannattaa ensin miettiä, voiko ja tarvitseeko artikkelia laajentaa. Minua se tynkämerkintä ei tiputtanut tuolilta, mutta haluaisin, että turhat merkinnät poistuvat. Tynkämerkintöjen poistojani en heti muista, mutta kerron, jos ja kun löydän. --Johannes Zweig 20. tammikuuta 2006 kello 09.01 (UTC)

Tottakai eri aiheista kirjoitetaan eri pituisia artikkeleita. Avaruusasema Alfasta ei tarvitse kirjoittaa yhtä pitkää artikkelia, kuin Afrikasta. Silti aloittamani Avaruusasema Alfa on mielestäni edelleen tynkä, vaikka joku saattaa ollakin sitä mieltä, että artikkelin pituus on riittävä 30 vuotta vanhalle, pitkälti unohtuneelle TV-sarjalle. "Tynkyyden" huomaa selvästi vertaamalla vastaavaan enwikin artikkeliin.--Teveten 20. tammikuuta 2006 kello 09.39 (UTC)

Tämä on aika hölmö "tynkätuomio"[16]. Artikkeli käsittelee tiettyä termiä, joten sen voi joko selittää lyhyesti tai kirjoittaa kirjan. Mitä muuta tuohon pitäisi lisätä? Huono tynkämerkinnän perustelu on "jossain muualla on kirjoitettu enemmän." --Mikko Paananen 23. tammikuuta 2006 kello 14.02 (UTC)

Perustelinko minä mallinteen laittoa noin? En. Jos esim. en-wikissä (joka on suomiwikiä täysin vastaava laitos - ei siis luonteeltaan erilainen) on kirjoitettu aiheesta tuplasti enemmän niin ei mielestäni ole epäsopivaa pitää artikkelia tynkänä. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 24. tammikuuta 2006 kello 12.38 (UTC)

Tuolla perusteella about kaikki artikkelimme ovat tynkiä. --ML 24. tammikuuta 2006 kello 12.45 (UTC)

Tämän löysin juuri ja otan tynkämallineen pois. Artikkeli on aivan tarpeeksi pitkä. Saksassa se muuten poistettaisiin nyt, kun henkilö on kuollut eikä historiallisesti merkittävä. --Johannes Zweig 20. tammikuuta 2006 kello 09.48 (UTC)

Ei ole tynkä.--Teveten 20. tammikuuta 2006 kello 09.54 (UTC)

My Lain verilöyly ei ole historiallisesti merkittävä asia? Miksi tietosanakirjasta poistettaisiin henkilöartikkeleita henkilön kuoleman jälkeen? Jos saksankielisessä Wikipediassa niin todella tehdään, se on omituisin käytäntö mitä olen ikinä kuullut. --Joonas (kerro) 20. tammikuuta 2006 kello 09.51 (UTC)

Ehkäpä tuo Avaruusasema Alfa on meidän Wikiimme sopivan mittainen. Artikkelin laajuus kertoo toisaalta myös aiheen merkityksen. Joita se kiinnostaa toden teolla, löytänevät tarkempaa tietoa muualtakin. En tosin kiellä laajentamasta sitä, vaikka Englannin Wikin artikkelin kokoisesta stoorista ei liene meillä pelkoa. --Johannes Zweig 20. tammikuuta 2006 kello 10.21 (UTC)

Artikkelin laajuus ei välttämättä kerro sen merkitystä. Ja toisaalta - miksi artikkelin lukijan pitäisi lähteä etsimään tietoa muualta? Miksei Wikipedian artikkeli voi olla riittävän kattava? --Los3 20. tammikuuta 2006 kello 12.04 (UTC)

Tietysti se voi olla riittävän kattava, jolloin kaikki tieto löytyy ihanteellisesti täältä. --Johannes Zweig 20. tammikuuta 2006 kello 14.02 (UTC)

Olen samaa mieltä siitä, että tynkämallineen mielekkyys pitää katsoa tapauskohtaisesti, ja että sitä on kenties viljelty liikaakin. Esimerkiksi jostain sienilajista tai rock-singlestä ei kenties koskaan tule kovin pitkää artikkelia ja ei-tynkäisyydeksi voi riittää muutama kappale, mutta toisaalta parin sivun artikkeli jonkun maan historiasta voi olla vielä selvä tynkä, etenkin jos se loppuu kesken. --ML 23. tammikuuta 2006 kello 13.29 (UTC)

"Saksassa se muuten poistettaisiin nyt, kun henkilö on kuollut eikä historiallisesti merkittävä." Mielenkiintoinen tuo saksankielinen Wikipedia sitten. Onko sinulla esimerkkejä sieltä tämän "tasoisista" kuolleista henkilöistä, jotka on päätetty poistaa? --TBone 23. tammikuuta 2006 kello 13.54 (UTC)

Asian voi ymmärtää, jos tuntee maata muutenkin kuin päältäpäin. Ei kannata ihmetellä sikäläisiä käytäntöjä kovin paljon. Heidän Wikipediansakin on paljon kotimaisempi kuin meidän, mikä selittänee asiaa, eikä artikkelia saa aivan pienillä ansioilla. Niin se vain on, ja jos ei tyydytä, ei muuta kuin sinne sekaan ja töihin. --Johannes Zweig 23. tammikuuta 2006 kello 16.41 (UTC)

Tuo nimenomainen My Lai-ukko voi vielä ylittää kynnyksen, vaikka ei olekaan kovin merkittävä. Sen sijaan yleensä on täysin ymmärrettävää poistaa henkilöitä ja ilmiöitä, jotka ovat tulleet epäajankohtaiseksi. Ei se että aihe on joskus ylittänyt kynnyksen tarkoita, että se ylittäisi sen aina. Esim. nykyisten nuortenohjelmien juontajat tai Idols-finalistit tai Ukrainan kaasukysymykset eivät varmaan säilytä merkittävyysarvoaan kovin montaa vuotta. Voi kuvitella, mitä kaikkea roskaa täällä olisikaan jos Wikipedia olisi perustettu 80-luvulla... --ML 24. tammikuuta 2006 kello 12.16 (UTC)

Voin myös kuvitella, että wikipediaa olisi paljon hauskempi lukea, jos se olisi perustettu 80-luvulla. Saisimme lukea Jukka Keiteleestä, Sam Inkisestä, Harri Hurstista jne. Mielestäni artikkeleiden merkittävyys kannattaa arvioida sillä hetkellä, kun ne kirjoitetaan. Vaikka hiukan deletionismiin olenkin kallellani, niin en kannata ajatusta, että niitä muutamaa vuotta myöhemmin ryhdyttäisiin poistamaan.--Teveten 24. tammikuuta 2006 kello 12.27 (UTC)

Niin. Ei kai merkittävyys ajasta riipu. Jukka Keitele ei soita Wikipedian nykyteineille mitään kelloa eikä ole siis merkittävä henkilö juuri _tässä ajassa_, mutta minä, Teveten ja muut ikätoverimme muistavat varmasti Keiteleen, jos ei muuten niin pukeutumisesta :) Se yhden levyn isolle firmalle levyttänyt yhtye on yhtä merkittävä, oli se sitten vuodelta 1964 tai 2005 - tai ainakin pitäisi olla. --TBone 24. tammikuuta 2006 kello 12.51 (UTC)

Mutta kyllähän monien henkilöiden ja asioiden merkitysarvo kiistatta vähenee ajan myötä. Näin on erityisesti sellaisten ilmiöiden, jotka jo alunperin olivat merkitysarvoltaan kyseenalaisia. En minä ainakaan haluaisi, että Wikipediassa olisi jotain 80-90-lukujen nuortenohjelmien juontajia tai silloisten TV-laulukilpailujen (Tenavatähti..) finalisteja. Tulevat wikisukupolvet joutuvat kohtaamaan tämän ongelman. --ML 24. tammikuuta 2006 kello 13.14 (UTC)

Lähdin googlettamaan, halusin varmistaa, että muistin 80-luvun teininörtin nimen oikein ja huomasin, että Harri Hursti on pärjännyt oikein hyvin sitten teinivuosiensa. 31 vuotiaana eläkkeelle :D Mies kyllä ansaitsisi artikkelin wikipediaan.--Teveten 24. tammikuuta 2006 kello 13.20 (UTC)

Commonsiin siirrettävistä/siirretyistä vaakunoista

Kun siirrätte suomalaisia vaakunoita Commonsiin, muistakaa laittaa niihin se {{PD-Coa-Finland}} sekä joku seuraavista luokista:

• [[Category:Coats of arms of Finnish municipalities]] (kunnanvaakunat)
• [[Category:Coats of arms of Finnish cities]] (kaupunkien vaakunat)
• [[Category:Coats of arms of Finnish regions]] (mm. maakuntavaakunat)

niin ne voi sitten myös helposti sieltä löytää. Kaikki edellämainitut löytyvät sitten paljon helpommin. Nyt Commonsiin on latailtu X kunnanvaakunaa ilman mitään muuta luokkaa kuin [[Category:Insignia]]. Korjatkaapa nämä, niin muutkin löytävät tarvitsemansa. Kiitos. --TeVe 20. tammikuuta 2006 kello 08.56 (UTC)

kaikki löytyvät myös kategoriasta "PD_Coa_Finland" mikä tulee suoraa tuosta käytetystä mallinteesta. --Joonas (kerro) 20. tammikuuta 2006 kello 09.07 (UTC)

Muuten, mielestäni melko hyvä lähde kuntien vaakunakuville on Kunnat.net. Crock 20. tammikuuta 2006 kello 09.27 (UTC)

Lainaus kyseiseltä sivulta: "Vaakunan julkaiseminen edellyttää aina kunnanhallituksen lupaa". Asiasta oli viime vuoden puolella puhetta, mutta keskustelu jäi vähän kesken. (vanha äänestys: http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Poistettavat_kuvat/Länsi-Suomen_läänin_vaakuna.png) Kuvien käyttö Wikipediassa on kait kuitenkin julkaisemista? -- Jokkex 23. tammikuuta 2006 kello 14.11 (UTC)

Katso keskustelua (Vaakunat — mutta millä lisenssillä?) tällä samalla sivulla ylempänä. --Trainthh 24. tammikuuta 2006 kello 13.00 (UTC)

Kattava lähde, mutta kuvat ovat valittettavasti pieniä JPEGejä. Olisivat edes PNG:tä. Parempi kuin ei mitään, kuitenkin. --Hautala 25. tammikuuta 2006 kello 11.27 (UTC)