Keskustelu Wikipediasta:Deletionismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Deletoida vai ei?[muokkaa wikitekstiä]

Deletoisitteko oheisen "artikkelin" siksi, että se on minitynkä ja luonteeltaan pelkästään sanakirjamaininta? Helios Airways -lento 522 Kauanko menee ennen kuin artikkeli kasvaa artikkelitietosanakirjan artikkelikokonaisuudeksi, missä käsitellään Kreikka, Välimeri, lentokoneteollisuus jne.? Eikö "hetki" ole jo silloin mennyt ohitse vai ryhtyvätkö sensorit talkoisiin ja varmistavat, että sanakirjamainen minitynkä on täysiverinen artikkeli niin kauan kuin uutinen on "kuuma"? Deletionismin vaara näkyy siinä, että melko selvä minitynkä nimitetään tyngäksi sen vuoksi, ettei kukaan deletoisi sitä pois ennen kuin sanakirjamaininta ehtii kasvamaan artikkeliksi. 81.175.153.55 (keskustelu · muokkaukset) 14. elokuuta 2005

Viimeinen väite vaatiisi tietysti jotain pientä perustelua vaikka näppituntumalla tuntuisikin paikkansapitävältä...--Neofelis Nebulosa 16. heinäkuuta 2005 kello 22:43:56 (UTC)

Pakko onnitella. Olen pari viikkoa miettinyt artikkelin kirjoittamista aiheesta, mutten ole rohjennut. --thule 16. heinäkuuta 2005 kello 22:47:08 (UTC)

Siirsin artikkelin Wikipedia-avaruuteen koska se kuuluu sinne. —MikkoM () 16. heinäkuuta 2005 kello 23:02:58 (UTC)

Niskan päällä[muokkaa wikitekstiä]

Tutkiskelin noita aristoituja poistoäänestyksiä, ja siellä lopputulos oli useimmiten absoluuttisen enemmistön tahdon mukainen ja postoista vallitsi suuri konsensus. Ilman tarkan tilaston tekemistä moinen väite on ns "päästä revitty". --thule 17. heinäkuuta 2005 kello 08:44:44 (UTC)

Totta kai toteutuneista poistoista vastaa suuri konsensus. Pakkohan se on vastata kun kynnys on 80%. Jos poistamisesta on olemassa pienen pienen pikkiriikkinenkin kiistanalaisuus, artikkeli säilytetään. Esimerkiksi omakustanne-bändin laitoin merkittävyyskynnys-artikkeliin esimerkiksi kiistatta kynnyksen alle jäävästä aiheesta, mutta olin valitettavasti väärässä siinäkin: Toinen näytös. Pienen pieni vastustus (vai silkka vittuilu?) poistamista vastaan oli, ja se todennäköisesti riitti, koska nyt deletionistien pitäisi lapata viisi ääntä lisää. Tätä tarkoitin toteamalla inklusionistien olevan täällä selvästi niskan päällä. --ML 18. heinäkuuta 2005 kello 10:44:38 (UTC)
Tarkoitin, että myös säilytetyt artikkelit saivat absoluuttisen enemmistön monessa tapauksessa, eikä 50-50 olisi niitä poistanut. Nyt äänestysjärjestys on kyllä kovin suoraviivainen, eikä prosenttiluvun muutos mihinkään suuntaan ole kovinkaan hyvä korjaus. Ennemmin voisi asettaa joitain absoluuttisia minimiäänimääriä (kynnyksiä, leikkureita jne), jolloin suhteellinen osuus ei ole enää niin tiukassa. Esim: "Poistoa pitää vastustaa vähintään kolmen rekisteröityneen (ja vakiintuneen), jolloin vaaditaan 80% äänistä poistamiselle, muussa tapauksessa yksinkertainen enemmistö riittää" tjmsp. Kolmesta viiteen on jo sellainen määrä, että ihan turhimmille artikkeleille ei sellaista kannatusta riitä, mutta sillä ei olisi vaikutusta artikkeleihin, jotka koetaan tärkeäksi. --thule 18. heinäkuuta 2005 kello 11:00:25 (UTC)

Minusta anonyymi-IP on oikeassa, ei pelkkä minitynkä kerro ihmisten kiinnostuksesta vielä yhtään sen enempää kuin pelkkä artikkelitoive, pikemminkin päinvastoin. Artikkelitoiveen laittaminen on ehkä vaivalloisempaa kuin minityngän oksentaminen. Tuon niskan päällä voi miettiä uudelleen, mutta jossain on syytä mainita inklusionistien 80%:n poistokynnyksestä saama huikea etu. --ML 17. heinäkuuta 2005 kello 08:56:59 (UTC)

restriktionismi[muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli on väärin nimetty. Tuskin kenenkään ajatuksena on, että artikkeleita pitää tuhota - onhan täällä sentään 27 000 artikkelia, joita ei ole koskaan esitetty poistettavaksi. Deletionismi-termin taustalla onkin itseään inklusionisteiksi kutsuvat tahot, jotka ovat halunneet luoda pilkkaavan nimityksen yhdelle perustellulle näkemykselle laadunvalvonnasta. Ehdotan uudeksi nimeksi "restriktionismi", joka kuvaa sitä, että enemmän kuin jotkut muut tahot (ei välttämättä enemmän kuin enemmistö) haluaa rajoittaa sitä, millaista sisältöä Wikipediassa on. Samulili 17. heinäkuuta 2005 kello 09:12:28 (UTC)

Nimitys on nyt vakiintuneempi ja yhtäläinen en-wikin kanssa. --thule 17. heinäkuuta 2005 kello 09:24:52 (UTC)
Tiedän. Mutta en-wikin nimityksellä on aivan samat ongelmat. Esimerkiksi tämän artikkelin ja meta-artikkelin[1] ovat kirjoittanut ns. inklusionistit, joten nimeäminen rikkoo NPOV:n periaatetta "reiluus ja sympaattinen sävy". Samulili 17. heinäkuuta 2005 kello 09:32:17 (UTC)
Epäilemättä sekä deletionismi että inklusionismi ovat ensisijaisesti sen toisen osapuolen kirjoittamia ja määrittelemiä, kuten ryhmäimitykset usein ovat. Inklusionismiin taipuvaisena voisin kuvitella paljon negatiivisemmankin nimityksen deletionistille. Restriktionismi on paitsi hankala kirjoittaa ja lausua, on se sisällöltään epäselvä. Voihan sitä rajoittaa poistojakin :) , milloin inklusionistit voisivat pyrkiä omimaan sen... Mutta mielestäni wikittäjien jakautuminen puolueisiin tämän asian suhteen ei ole kovin toivottava kehitys, miksi ei pitäisi kaivautua juoksuhautoihin. --thule 17. heinäkuuta 2005 kello 09:38:49 (UTC)
Haastan sinut osoittamaan, että ryhmänimitykset ovat usein vastapuolen antamia. Tämä minun mielestäni pätee kyllä jossain määrin halventavissa ryhmänimityksissä kuten "populistit", "ählämit", "harhaoppiset" tai "kettutytöt". Asialliset ryhmänimitykset tulevat yleensä ryhmän sisältä ("kommunisti", "presbyteeri"). Ja kun henkilö, joka pitää itseään inklusionismiin taipuvana kannattaa nimitystä deletionismi, niin epäilyt nimityksen pilkallisuudesta vain lisääntyvät... Inklusionismi ei myöskään ole deletionistien keksimä nimitys[2]. Samulili 17. heinäkuuta 2005 kello 09:48:53 (UTC)
Tuo linkki ei kertonut kuka on termin keksinyt tai määritellyt, mutta määrittely ei ollut mairitteleva. Monesti etnonyymien takana on naapurin antama nimitys, joskaan ei tietenkään aina. En ihmettelisi, jos sama ilmenisi muiden ryh,änimitysten kohdalla. Mutta olen kantani nimenvaihdokseen ilmaissut; en ryhdy tappelemaan asiasta. --thule 17. heinäkuuta 2005 kello 10:05:56 (UTC)

deletismi ja inklusismi[muokkaa wikitekstiä]

Muistelinpa tässä suomen kielen uudissananmuodostussääntöjä (lähde oli jokin koulukirja, jota en nyt muista): artikkelin nimen pitäisi olla itse asiassa deletismi ja vastaavasti inklusismi. -on siinä välissä on vieraskielinen pääte, joita uudissanoissa ei pitäisi olla. Vastaava esimerkki voisi olla vaikkapa puhuminen muffinsseista. Poikkeuksena tähän ovat kieleen jo vakiintuneet mm. impressionismi, ekspressionismi ja revisionismi. (kommentin jätti Jgrr (keskustelu · muokkaukset))

Ja tähän pitäisi mielestäni olla poikkeuksena myös Wikipediaan vakiintunut termi deletionismi. Vai kuvittelenko vain nähneeni sitä käytettävän fi-wikissä huomattavasti enemmän kuin deletismiä? —MikkoM () 17. heinäkuuta 2005 kello 17:59:22 (UTC)
Luotin tässä nimen omaan siihen, ettei termi deletionismi ole vielä vakiintunut, ja on siksi muutettavissa. Lienee sinänsä ainutlaatuinen tapaus. (kommentin jätti Jgrr (keskustelu · muokkaukset))
Yhdyn Jgrr:n näkemykseen, deletionismi ei ole mielestäni vielä vakiintunut. --Hasdrubal 17. heinäkuuta 2005 kello 18:18:04 (UTC)
Ei ole missään tapauksessa deletismikään — en edes muista kuulleeni termiä deletismi koskaan aikaisemmin. Ei ole kyllä nimeämiskäytännön mukaista tämä. Ettei tässä vaan yritettäisi ohjata kielenkäyttöä artikkelin nimen avulla? —MikkoM () 17. heinäkuuta 2005 kello 18:25:23 (UTC)
Kuten jo sanoin, kyse on ei-vakiintuneen, väärin muodostetun uudissanan muuttaminen kieliopillisesti oikeampaan muotoon. Jos toteamme, että sana on ei-vakiintunut, tässä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. En ymmärrä viittausta kielenkäytön ohjaamisesta, miksi näin ei saisi tehdä?--Jgrr 18. heinäkuuta 2005 kello 06:42:16 (UTC)
Koska Wikipedia ei ole kielenhuolto-opas, vaan artikkelien nimien tulee heijastaa todellista sanojen käyttöä. Oikeastihan deletionismi ei ole väärin, kysymys on ainoastaan siitä, että jotkut ovat tässä luomassa uutta sanaa jostain kirjasta löydetyn ohjeen mukaan. Mutta ei artikkelin nimen avulla saa luoda uutta sanaa. —MikkoM () 18. heinäkuuta 2005 kello 13:17:51 (UTC)
Tässä ollaan selkeästi kahdella linjalla: jonkun mielestä Wikipedian sisäisessä käytännössä olevat sanat on laskettava vakiintuneiksi, toisten mielestä ei. Jos sana on vakiintunut, sen uudelleennimeäminen on kielenhuoltoa ja tarvitsee hyvät perustelut tai enemmistöpäätöksen. Jos taas sana ei ole vakiintunut, kuka tahansa voi kutsua sitä aivan millä nimellä hyvänsä, ja silloin voidaan tarvittaessa ottaa kirja käteen tai esittää muuten paremmalta kuulostavia vaihtoehtoja. Omasta mielestäni jos sanan tuntee ja käyttää muutama kymmen wikipediaani (tämäkin sana on muuten väärin muodostettu, oikeammin olisi wikipedisti tai suomalaisittain wikipedioija taikka wikipedioitsija), sanaa ei voi mitenkään pitää yleisesti vakiintuneena. Ainoa Wikipediaan liittyvistä sanoista, jonka suuri yleisö tuntee ja jota en siksi lähtisi muuttamaan, on itse Wikipedia. Sanoja, joita lähtisin muuttamaan, on esimerkiksi minitynkä, jonka tilalle sopisi vaikkapa tynkäle, tai jos halutaan selkeästi erottaa minitynkä tyngästä, esimerkiksi sirpale. --Jgrr 18. heinäkuuta 2005 kello 20:50:45 (UTC)
Deletismi ja etenkin inklusismi ovat todella epäluontevia. Eiköhän palata aiempaan käytäntöön? --ML 18. heinäkuuta 2005 kello 10:37:29 (UTC)
Jos suomen kielen uudissanojen muodostussääntöjen mukaan deletismi ja inklusismi ovat oikein, niin on mielestäni syytä nimetä artikkelit niiden mukaisesti. Asia on minusta täysin selvä, kunhan joku vain varmistaa asian jostain lähteestä. Muuten tästä keskustelusta tulee pelkkää sanahelinää ja mielipiteiden taistelutanner. –vzb83 18. heinäkuuta 2005 kello 11:32:47 (UTC)
Valitettavasti en löytänyt enää alkuperäistä lähdettäni, enkä etsinnöistä huolimatta mitään tähän liittyvääkään, puolesta tai vastaan. Myös Kielitoimiston mielipidettä voi kysyä vasta 12. elokuuta jälkeen. Nykytilanne, jossa molemmat nimitykset on mainittu ja uudelleenohjaus toimii, on riittävä; kukin käyttäköön toistaiseksi haluamaansa muotoa.--Jgrr 18. heinäkuuta 2005 kello 20:50:45 (UTC)
Jos tavoite alunperin oli kielellinen oikeaoppisuus, olisi nimet pitänyt suomentaa. Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei liene varsinaisesti suomea, mutta ionismi-päätteisiä voi perustella sillä, että ne vastaavat suoraan englanninkielisiä muotoja ja ovat muutenkin huomattavasti luontevampia. Varsikin "inklusismissa" joutuu tosissaan miettimään, että mistä ihmeestä se on repäisty. Jos englanninkielisiä alkumuotoja joutuu oikeakielisyyden nimissä tuolla tavalla vääntelemään, menetetään mainittu yhteensopivuusetu, ja sitten on tosiaan parempi siirtyä kokonaan suomennettuihin muotoihin --ML 19. heinäkuuta 2005 kello 11:09:59 (UTC)

Minä olen ollut siinä käsityksessä, että neologismit eivät ole kiellettyjä tällä ei-artikkelipuolella, eli näillä sivuilla jotka alkavat "Wikipedia:". Neologimithan ontarkoitettu kieltää artikkelien nimissä ja lisäksi estää ettei artikkelien teksteilläkään tuoda sellaisia. Mutta tämä Wp:-puolihan on keskustelua, ja keskustelussa käytössä on se mitä keskustelijat käyttävät. Olenko väärässä? zm Kommentin jätti 84.251.178.249 (keskustelu – muokkaukset).

Inklusismi ja deletismi[muokkaa wikitekstiä]

Nämä sanat eivät ole vakiintuneen suomen kielen mukaisia ja kuulostavat melko kaameilta. Muutin ne aiempaan muotoon, joka vastaa paitsi englanninkielisiä alkumuotoja, myös meillä vakiintunutta käytäntöä. Vaikka yo. kammotukset joidenkin suositusten mukaista olisivatkin, niin ei meidän pidä olla mitään pioneereja, jotka alkavat toteuttaa kielenhuoltajien uusia ohjeita vakiintuneen käytännön ohi ennen kuin niitä on kokeiltu missään muualla. --ML 18. heinäkuuta 2005 kello 10:58:41 (UTC)

Tuollainen asenne voisi lopulta aikaansaada sen kauhuskenaarion, että wikipediasta tulisi vierasperäisten lainasanojen vakiinnutuslaitos, johon uudet, vielä vakiintumattomat ja suomentamattomat sanat otettaisiin käyttöön artikkelien niminä mahdollisimman vieraassa muodossa, ja josta ne sitten pikku hiljaa vakiintuisivat suomeen. Mielestäni tämä uhkakuva on potentiaalinen, ja wikipedian tavoite olla lainkaan vaikuttamatta kielenkäyttöön jonkinlaista tekopyhyyttä ja muka-neutraaliutta, kun sen varjolla suomeen vakiintuisi nimen omaan vieraita sanojaTuohirulla 18. heinäkuuta 2005 kello 11:26:21 (UTC)
No lähtökohtaisesti jo sanavartalo on vieras, joten suomenkielisyyden kannalta kyse on aika triviaalista ja teoreettisesta seikasta. Tuollaiset suositukset kuitenkin loppujen lopuksi ovat (wannabe-)auktoriteettien antamia. Peruskymys taustalla lieneekin siinä, että pitääkö sääntöjen mukautua kieleen vai kielen sääntöihin? Minusta molemmat muodot on hyvä mainita artikkelissa rinnasteisina. --thule 18. heinäkuuta 2005 kello 11:34:51 (UTC)
Tämä on tietty erikoistapaus, sillä kyse on wikipedian "sisäisestä" ilmiöstä, ja sinänsä kommenttini tuli ehkä huonossa paikassa. Muuten ne "wannabe"-auktoriteetit ovat usein korkeasti koulutettuja kielitieteilijöitä, joiden kaltaisten ansiosta puhumme esimerkiksi puhelimeen emmekä telefooniin, ja käytämme tietokoneita emmekä kompuuttereita. Ilman näitä "wannabe"-auktoriteettejä ja heidän ohjailuaan suomi olisi jo nyt huomattavasti enemmän lainamössöä kuin helsingin slangi. Tuohirulla 18. heinäkuuta 2005 kello 11:50:09 (UTC)
Historiallisesti on niin, että tieteenharjoittajat olisivat halunneet meidän puhuvan yleiseurooppalaisen käytännön mukaisesti latinaa, englantia, saksaa tai ruotsia. Se, että päädyttiin puhumaan puhelimeen, käyttämään muovia jne. on tulosta oikeastaan vain Elias Lönnrothin ja muiden nationalismista, minkä vuoksi kielestä haluttiin myös ymmärrettävää siten, ettei sen ymmärtäminen edellytä ruotsin-, englannin- tai saksanopinstoja. Mitä taas kielitoimistoon tulee niin sieltä ei ole ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen tullut juuri mitään käyttökelpoista ei ainakaan atk:n tai rahoituksen suhteen. Helsingin Sanomat (=STT) ja Yleisradio päättävät, mitä puhutaan ja kirjoitetaan, kuten SosiaAlidemokraattinen puolue tai sairaUsloma, ellei ole kriittisiä ääniä. Wikipedia kärsii anglismista, mutta se on pieni haitta hyötyihin verrattuna, siihen, että pitäisi kärsiä yksinomaan SanomaWSOYn tai Otavan kustantamista tietosanakirjoista.
Totta, ei kielenhuolto missään tapauksessa ole turhaa ja minä viimeisimpänä sellaista väittäisinkään, mutta pitäisi sanoja miettiessä pohtia tuota ylempänä esittämääni peruskysymystä. Jos deletionismi ja inklusionismi korvattaisiin käännöslainoina (esim "poistattajat" ja "sisällyttäjät") tai kokonaan kotiperäisillä sanoilla (esim "vastaanhangoittelijat" ja "yli-innokkaat") olisi aiheellista keskustella siitä, miten suomen kielessä moinen ilmaistaan. Kun kyse on sanasta joka lainautuu kokonaan, on moinen varsin turhauttavaa. --thule 18. heinäkuuta 2005 kello 11:57:35 (UTC)
deletionismi => karsiminen (raastajat; vrt. kuvainraastajat)
inklusionimi => yhdistäminen (yhdistäjät; vrt. sekoittajat)
81.175.153.55 (keskustelu · muokkaukset) 14. elokuuta 2005
Ei noissa inklusismissa ja deletismissä yhtään sen enempää suomalaista ole kuin alkuperäisissäkään muodoissa. Lähinnä niistä tulee mieleen joku tulevaisuuden ankea lyhennetty uuskieli. Jos puolikielisyyksistä ollaan huolissaan, wikipediassa on muuten räikeämpiäkin esimerkkejä ("NPOV-leima"). --ML 18. heinäkuuta 2005 kello 12:04:31 (UTC)
Tuo latinan ja anglismin viljeleminen osoittaa, että fi.wikipedia.org:n muotokieli on vielä kehittymässä. 81.175.153.55 (keskustelu · muokkaukset) 14. elokuuta 2005

Yhdistettävä?[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisikö nämä eri artikkelit (inlusionismi, deletismi...) yhdistää? Näin saataisiin eri näkökannat samalle sivulle (muilla sivuilla ei edes ole keskustelua). Kahkonen 23. heinäkuuta 2005 kello 10:59:54 (UTC)

Suomenkieliset termit[muokkaa wikitekstiä]

Vaikka englantiperäiset helpottavat siirtymistä metawikiin (tarpeellista?), ovat omaperäiset termit yleensä parempia. Tässä suomenkieliset ehdotukset Wikipedian puolueille (kyllä, metawikissä on puolueita näille ryhmille:

  • inklusionismi - säilyttäminen, säilyttäjät
  • deletionismi - poistaminen, poistajat
  • mergismi - yhdistäminen, yhdistäjät
  • eksklusionismi - karsiminen, karsijat

Kahkonen 23. heinäkuuta 2005 kello 12:20:04 (UTC)

Tämä ei ole tietosanakirja-artikkeli, joten tämän nimeämiseen ei päde mikään muu kuin se, millä nimillä Wikipedian käyttäjät kyseiset ilmiöt tuntevat ja mitä nimiä he käyttävät. --Samulili 23. heinäkuuta 2005 kello 14:49:22 (UTC)
No sittenhän voidaan iloisesti siirtyä käyttämään noita. :-) Kahkonen 23. heinäkuuta 2005 kello 15:10:25 (UTC)
Vastustan tämän asian yksinkertaistamista. Mergismin kannattajia ei saa kutsua yhdistäjiksi, sillä kysymyksessä on näkökanta eikä ammatti; ei esim. kapitalismin kannattajiakaan kutsuta pääomittajiksi. Niin, ja sitten on vielä se että tässä yritetään keksiä jotain uutta vaikka loogiset johdannaiset deletionisti jne. olisivat jopa ennalta arvattavissa. —MikkoM () 23. heinäkuuta 2005 kello 19:21:05 (UTC)
Lähinnä tarkoitus on ruveta käyttämään eksklusionismin ja muiden tilalla termiä karmisinen. Kahkonen 23. heinäkuuta 2005 kello 19:41:44 (UTC)
Siinä se ongelma onkin. Artikkeleista karsitaan asioita (esim. roskaa) kaikenlaisista syistä. Eksklusionismi ei ole karsimista vaan eräs näkökanta siihen, kuinka paljon sisältöä Wikipedian artikkeleissa tulisi olla. Samoin deletionismi ei ole poistamista vaan eräs näkökanta siihen, missä Wikipedian merkittävyyskynnyksen tulisi sijaita. —MikkoM () 24. heinäkuuta 2005 kello 00:32:34 (UTC)
   * inklusionismi - säilyttäminen, säilyttäjät => sisällyttäminen
   * deletionismi - poistaminen, poistajat => karsiminen, DELoittelu
   * mergismi - yhdistäminen, yhdistäjät => yhdistäminen; koplaaminen
   * eksklusionismi - karsiminen, karsijat => yksinoikeuttaminen; elitismi
Jotenkin tuntuu siltä, että Wikipedian tarkoitus on hukassa eikä nähdä asioita jatkumoina. Yksi haluaa kirjoittaa WSOYn Encyclopediaa, missä on vain pitkiä "koko asian" kattavia artikkeleita, jolloin tuhoutuu Wikipediaan liittyvä nopeus eli ajankohtaisuus. Toinen haluaa pudotella kymmeniä pikkuartikkeleita, jotta saisi muokkauslaskurinsa toimimaan. Onkohan kukaan ymmärtänyt sitä, että Wikipedian minitynkä- tai tynkä-artikkeli on itse asiassa sanakirja, millä on mahdollisuus tynkänä kasvaa tietosanakirjaksi ja artikkelin laajetessa yli 32 kb artikkelitietosanakirjaksi. Kannattaisi varmaan havainnollistaa asiaa ottamalla jokin sana ja verrata sen käsittelyä Gummeruksen taskutietosanakirjassa ja WSOYn Encyclopediassa. Sähköinen muoto mahdollistaa sen, että asia kasvaa, jolloin sen hallinta sensoreillekin tulee ongelmalliseksi. Liian varhaisesta mergismistä seuraa epätasapainoinen artikkelitietosanakirja. Tällaisia liian aikaisin väkisin yhdistettyjä kokonaisuuksia on, jolloin pääartikkelin lukijalta katoaa ymmärrys, miten ala-artikkeleiksi alistetut artikkelit liittyvät kokonaisuuteen. Koska ala-artikkeleihin pääsee suoraan käymättä oletetun pääartikkelin mukaan tarvitaan puhekielessä tyypillistä redundanssia, missä sama johdanto kerrotaan niin pääartikkelissa artikkelitietosanakirjaa lukevalle kuin ala-artikkeliksi alistetulle itsenäiselle artikkelille, jottei puolestaa tavanomaisemman tietosanakirjan lukijan tarvitse mennä pääartikkeliin lukemaan johdantoja ja tulla takaisin omaan artikkeliinsa. Niin kauan kunnes ymmärretään, että asiakokonaisuus voi kasvaa sanakirjamaisesta minityngästä artikkelitietosanakirjamaiseksi usean artikkelin käsittäväksi artikkelikokonaisuudeksi, käydää joko-tai- keskustelua sekä-että -asiasta. 81.175.153.55 (keskustelu · muokkaukset) 14. elokuuta 2005

Äärideletionismi[muokkaa wikitekstiä]

Tiedoksi sitä lisäileville: mikäli lähde sille on minun käyttäjäsivuni, niin ottakaa huomio että kyseessä ei ole mikään oikea muokkausnäkökanta (jos joku kannattaa kaiken tiedon poistamista Wikipediasta, hän on vandaali) vaan parodia ääri-inklusionismista. Sitä on siis älytöntä lisäillä tänne. --Miihkali artikuloi 24. toukokuuta 2008 kello 20.52 (UTC)

Tuon poistajat ovat kyllä äärihuumorintajuttomia ;) --Johney 24. toukokuuta 2008 kello 20.58 (UTC)
Niin. Kannattaa miettiä sitten, onko ääri-inklusionismikaan todellinen muokkausnäkökanta. (Tietenkin on.) Lab-oratory 25. toukokuuta 2008 kello 11.27 (UTC)
Jos kerta sellainen käyttäjä, joka kannattaa kaiken tiedon poistamista Wikipediasta, on vandaali, niin sitten sellainen käyttäjä, joka kannattaa kaiken tiedon säilyttämistä Wikipediaan, on myös vandaali ;) --Johney 25. toukokuuta 2008 kello 15.56 (UTC)
Niin onkin. Jos joku kannattaa esim. selvän roskan, sotkun ja naapurin ponista kertovan artikkelin säilyttämistä, eikä lopeta näiden ajamista / roskamerkintöjen poistamista, hän kyllä onkin vandaali. --Miihkali artikuloi 27. toukokuuta 2008 kello 07.14 (UTC)
Sitä juuri tarkoitinkin. --Johney 27. toukokuuta 2008 kello 14.31 (UTC)

Sisältödeletionismi ja eksklusionismi[muokkaa wikitekstiä]

Mitähän eroa näillä kahdella on? :o --Juhko 22. heinäkuuta 2009 kello 03.34 (EEST)

Ei mitään eroa. Molemmat tarkoittavat samaa asiaa. --— RIONEtusivuKeskusteluTekojaLuomuksia 26. toukokuuta 2011 kello 10.00 (EEST)

Deletionismi ja eksklusionismiko?[muokkaa wikitekstiä]

Molemmathan ovat hauskaa harrastusta. (188.40.50.204 10. syyskuuta 2009 kello 11.33 (EEST))

Vastaperusteluja deletionismille[muokkaa wikitekstiä]

  • Epäinformatiiviset tai vähäpätöisistä aiheista kertovat artikkelit huonontavat Wikipedian julkisuuskuvaa satunnaisten vierailijoiden osuessa niihin Satunnainen sivu -toiminnon ja Tuoreiden muutosten avulla.
Jos tuollainen kosmeettinen juttu oikeasti vaivaa, satunnaiset artikkelit voitaisiin poimia vaikka erityisen hyvien artikkeleiden joukosta. Miksi niin ei tehdä jo nyt? Sillähän saataisiin Wikipedian julkisuuskuvaa parannettua.
  • Liian monet artikkelit vaikeuttavat järjestelyä. Jos Wikipediaan tehtäisiin artikkeleita tavallisista Tarja Halonen -nimisistä naisista, tietojen löytäminen tasavallan presidentistä vaikeutuisi.
Monestako tavallisesta Tarja Halosesta mahtaa löytyä kunnollisia Wikipedian vaatimia lähteitä? Minulle tulee mieleeni tasan yksi, ja hänkin sattuu olemaan tasavallan presidentti.
  • Merkityksettömien ja tuntemattomien aiheiden mukaanotto luetteloihin ja aikajanoihin vaikeuttaa tärkeiden asioiden löytämistä.
Wikipedian sisältämä tieto ei ole järjestymätöntä. Haluamaansa tietoa voi etsiä hakukentän avulla ja lisäksi artikkelit on luokiteltu. Tuntemattomat ja ns. merkityksettömät aiheet sijoittuvat omiin luokkiinsa ja alaluokkiinsa kuten muutkin. Artikkelien sisällön järjestelyyn pätee sama idea. Jos artikkeli paisuu suureksi, on syytä harkita sen jakamista osiin.
  • Jotkin artikkelit käsittelevät niin tuntematonta aihepiiriä, että wiki-periaate ei toimi. Jos on olemassa vain tusina aiheen kunnolla tuntevaa henkilöä, asiantuntemus ei löydä tietään Wikipediaan.
Jos joku asiantuntija kirjoittaa oman erikoisalansa aiheesta artikkelin, on jokseenkin tuurikauppaa, luetaanko se merkittävien vai merkityksettömien joukkoon. Asia ratkeaa äänestyksessä Wikipedian käyttäjien kesken, ja he joutuvat päättämään äänensä musta tuntuu -menetelmällä, kun eivät tiedä aiheesta edes sen verran, onko sillä merkitystä vai ei.
  • Tuntemattomista aiheista kirjoitettujen artikkeleiden tiedot on vaikeaa ja aikaavievää vahvistaa. Tietojen vahvistamattomuus avaa oven fiktiolle ja mainostukselle. Tämä myös murentaa käytännössä Wikipedian ei uutta tutkimusta -periaatteen.
Wikipediassa vaaditaan kunnollisia lähteitä, joiden tulee olla tarkistettavissa. Tämä koskee kaikkia artikkeleita yhtäläisesti. Voisi kuvitella, että joistain syistä merkittävinä pidettyjen artikkeleiden lähteiden laadusta huolehtiminen olisi merkittävää. Ja kääntäen sama, kun kyseessä ovat ns. epämerkittävät aiheet. Jos ne artikkelit ovat oikeasti epämerkittäviä, kuinka merkittävänä asiana voidaan silloin pitää niiden lähteiden laatua?
  • Artikkelit vähäpätöisistä asioista houkuttelevat mainostamaan muun muassa omaa yritystä/yhtyettä/yhdistystä.
Wikipediassa on jo suuria yrityksiä esitteleviä artikkeleja. Eikö deletionisteja luulisi häiritsevän myös se, että nuo suuret yritykset saavat Wikipediasta ilmaista mainosta? Jos se ei häiritse, miksi jonkun pikkuyrityksen saama tila häiritsee? Tuollainen asenne näyttää kaksinaismoralismilta. Herää kysymys: Minkä vuoksi Wikipedian pitäisi suosia suuria yrityksiä?
  • Hyvin tehtyjen mutta merkityksettömistä aiheista kirjoitettujen artikkelien säilyttäminen voi johtaa tilanteeseen, jossa uusien, vähäpätöisistä aiheista tehtyjen artikkelien olemassaoloa perustellaan edellisillä artikkeleilla.
Löytyisikö jokaiselle vähäpätöiselle asialle artikkelin kirjoittajia, jotka kykenisivät täyttämään tarvittavat laatukriteerit, mukaanlukien kunnolliset lähteet? Jos ei, silloinhan tuo huoli on täysin turha. Jos taas löytyisi, mikä on äärimmäisen epätodennäköistä, sittenpä hyviä artikkeleja vähäpätöisistä aiheista syntyisi tulvimalla.
  • Artikkelit pienen kannattajakunnan aiheista (esimerkiksi Internet-yhteisöt) houkuttelevat vandalismia.
Vandalismia houkuttelee ilmeisesti mikä tahansa. Todennäköisemmin vandaalien kokonaismäärä on suunnilleen vakio, ja heidän ponnistelunsa vandalismin harjoittamiseen on myös suunnilleen vakio. Näin ollen vandaalit aiheuttavat suunnilleen saman verran huolta joka tapauksessa.

--Uikku 20. elokuuta 2011 kello 23.10 (EEST)

Deletionismin määrittely[muokkaa wikitekstiä]

Eikö deletionismin määrittelyä projektisivulla olisi hyvä laajentaa paitsi siihen, mistä aiheista on artikkeleita, myös siihen, miten laajasti aiheita wikipediassa käsitellään. Monessa tapauksessa on lyhyestä virsi kaunis ja turha venyttäminen vain vesittää artikkeleita, etenkin jos aihe ei ole kovin merkittävä. Vai tulisiko tämmänsuuntaiselle muokkausnäkökannalle ehkä keksiä muu nimi tai käsitellä sitä jonkin muun muokkausnäkökannan yhteydessä?--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 00.20 (EET)