Harry Potter ja viisasten kivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee romaania. Elokuvasta katso Harry Potter ja viisasten kivi (elokuva).
Harry Potter ja viisasten kivi
Harry Potter and the Philosopher's Stone
Kirjan suomalainen kansi
Kirjan suomalainen kansi
Alkuperäisteos
Kirjailija J. K. Rowling
Kansitaiteilija Thomas Taylor (UK)
Kieli englanti
Genre fantasia, lasten- ja nuortenkirjallisuus
Kustantaja Bloomsbury
Julkaistu 1997
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 223 (Britannia)
Suomennos
Suomentaja Jaana Kapari-Jatta
Kansitaiteilija Mika Launis
Kustantaja Tammi
Julkaistu 1998
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 335
ISBN 951-31-1146-6
Seuraava Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Harry Potter ja viisasten kivi (engl. Harry Potter and the Philosopher’s Stone) on brittiläisen kirjailijan J. K. Rowlingin kirjoittaman Harry Potter -kirjasarjan ensimmäinen osa. Kirja kertoo nuoresta velhosta nimeltä Harry Potter. Kirjassa kerrotaan, kuinka Harry saa tietää olevansa velho, ystävystyy ja saa vihamiehiä Tylypahkan noitien ja velhojen koulussa sekä uhmaa ystäviensä avulla Voldemortin uudelleennousua.

Kirjan julkaisi 26. kesäkuuta 1997 lontoolainen kirjankustantamo Bloomsbury. Se sai heti suuren suosion. Rowlingin kirjoittaessa sarjan toista osaa nimeltään Harry Potter ja salaisuuksien kammio Harry Pottereita alettiin myydä Yhdysvalloissa ja myös muualla maailmalla. Kirja on käännetty useille kielille, ja siitä on tehty samanniminen pitkä elokuva.

Kirja-arvosteluissa kommentoitiin Rowlingin mielikuvituksen käyttöä, huumoria, yksinkertaisuutta, suoraa tyyliä ja älykästä juonta, vaikka muutamissa valitettiinkin, että viimeiset kappaleet näyttivät huolimattomasti kirjoitetuilta. Kirjoitustyyliä on verrattu Jane Austeniin, joka on Rowlingin lempikirjailijoita; Roald Dahliin, jonka valloittavat lastenkirjat ilmestyivät ennen Harry Potteria; sekä antiikin tarinankertojaan Homerokseen.

Muiden Harry Potter-kirjojen ohella Harry Potter ja viisasten kiveä kohtaan on esitetty arvostelua useiden uskonnollisten ryhmien keskuudessa, ja se jopa kielletty joissain maissa, koska kirjat "edistävät noituutta".lähde? Jotkut kristityt kommentaattorit ovat kuitenkin kirjoittaneet, että kirjat sisältävät esimerkkejä useista kristittyjen ihanteista, muun muassa itseuhrauksen mahdista ja tavoista, joilla ihmisten päätökset kuvastavat heidän persoonallisuuttaanlähde?. Kasvattajat pitävät Harry Potteria ja viisasten kiveä ja sen jatko-osia tärkeänä kannustajana kirjallisuusharrastukseen niiden suosion takia.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harry Potter asuu sukulaidensa, Vernon ja Petunia Dursleyn, luona, jotka eivät ole kertoneet Harrylle lähes mitään hänen kuolleista vanhemmistaan. Kun Harryn 11-vuotissyntymäpäivä lähestyy, hän alkaa saada kirjeitä tuntemattomalta lähettäjältä. Kirjeissä kerrotaan, että Harry on hyväksytty Tylypahkan noitien ja velhojen kouluun, sillä hän, kuten hänen vanhempansakin, omaa taikavoimia. Sitten Harry saa tietää, etteivät hänen vanhempansa kuolleetkaan auto-onnettomuudessa, kuten hänelle oli kerrottu, vaan että heidät murhasi paha velho lordi Voldemort, joka oli terrorisoinut taikamaailmaa vuosia aikaisemmin. Voldemort ei kuitenkaan onnistunut tappamaan Harrya, vaan hän menetti ruumiillisen muotonsa ja jätti jälkeensä salaman muotoisen arven Harryn otsaan.

Rubeus Hagrid tulee hakemaan Harryn pois Dursleylta, jotka yrittävät estää Harryn pääsyn Tylypahkaan. Hagrid auttaa Harrya ostamaan koulutarvikkeita Viistokujalta, missä Harry saa tietää olevansa kuuluisa velhomaailmassa selvittyään hengissä Voldemortin murhayritykseltä. Myöhemmin Harry astuu Tylypahkaan vievään junaan, missä hän tapaa Ron Weasleyn, punatukkaisen pojan suurehkosta velhoperheestä, ja Hermione Grangerin, älykkään jästisyntyisen. Kolmikosta tulee ystävyksiä ja he sotkeutuvat tapahtumiin, jotka liittyvät Tylypahkan linnaan kätkettyyn esineeseen: viisasten kiveen, jolla voi muuttaa perusmetalleja kullaksi ja tuottaa elämän eliksiiriä. He päättelevät, että professori Severus Kalkaros aikoo varastaa kiven Voldemortille.

Vahvistettuaan, että kivi on vaarassa, Harry, Ron ja Hermione hälyttävät opettajat, jotka tyrmäävät sen mahdollisuuden, sillä kiveä suojaavat monet ansat ja esteet maanalaisessa kammiossa. Harry, Ron ja Hermione menevät kerberoksen vartioimasta ansaluukusta alas kammioon, missä he joutuvat erilaisten haasteiden koettelemaksi. Harry tekee viimeisen haasteen yksin ja saapuu kammioon, missä häntä odottaakin professori Orave eikä Kalkaros. Orave paljastaa Voldemortin kasvot hänen takaraivossaan. Harry saa kiven haltuunsa ja Orave yrittää surmata hänet, mutta kuolee itse, kun hän ei kestä kosketusta Harryn kanssa. Voldemortin henki kaikkoaa Oraven ruumiista.

Juteltuaan rehtori Albus Dumbledoren kanssa, Harry näkee taas ystävänsä ja joutuu viettämään kesän Dursleyn perheessä.

Päähahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harry Potter on orpo, jota Rowling kuvasi "ruipeloksi, mustahiuksiseksi, silmälasipäiseksi pojaksi, joka ei tiennyt olevansa velho". Rowling loi kirjasarjan juonen ja hahmot, mukaan lukien Voldemortin, kertoakseen kuinka Harry sattui joutumaan tilanteeseensa ja kuinka hänen elämänsä muuttui. Ensimmäistä kappaletta lukuun ottamatta kirjan tapahtumat sijoittuvat aikaan juuri ennen ja vuotta Harryn 11-vuotissyntymäpäivän jälkeen. Voldemortin hyökkäys aiheutti Harryn otsaan salamanmuotoisen arven, mikä tuottaa silmitöntä kipua Voldemortin ollessa lähellä tai tämän kokiessa voimakkaita tunteita. Harrylla on perinnöllinen taipumus huispaukseen ja hän pystyy muuttamaan ystäviensä mieltä vahvojen perusteiden avulla.

Petunia Dursley, Harryn äidin Lilyn sisar, on hoikka, pitkäkaulainen ja hevosennaamainen nainen. Hän kieltää olevansa sukua siskolleen, joka hänen mielestään oli kummajainen kuten miehensäkin. Petunian mies, Vernon Dursley on vankkarakenteinen mies, jonka kiukun puuskat peittävät ahtaan mielen ja kaiken epätavallisen pelon. Pariskunnan poika Dudley on ylipainoinen ja pilalle hemmoteltu kiusaaja.

Vaikka identtiset veljekset Fred ja George Weasley ovatkin koulun pilailijoita, he saavat silti hyviä arvosanoja kokeistaan ja ovat erinomaisia huispauksen pelaajia. Heidän pikkuveljensä Ron on Harryn ikäinen ja Rowling kuvaa häntä täydelliseksi parhaaksi ystäväksi, joka on "aina paikalla kun häntä tarvitsee". Ronilta puuttuu itsevarmuutta, koska hän on tottunut jäämään isoveljiensä varjoon, mutta hänen taitonsa ja rohkeutensa taikašakkipelissä, jossa kaikkien henget ovat vaarassa, auttavat Harrya läpi esteiden kohti viisasten kiveä.

Hermione Granger, jästipariskunnan tytär, on määräilevä tyttö joka osaa ilmeisesti suurimman osan oppikirjoista ulkoa. Rowling kuvailee Hermionen "erittäin viisaaksi, rehelliseksi ja kunnolliseksi" hahmoksi, jossa on "paljon epävarmuutta ja suuri pelko epäonnistumisesta huolimatta lukemisesta". Vaikka Hermione yrittääkin pitää Harryn ja Ronin poissa hankaluuksista, hän ystävystyy poikien kanssa, ja hänen taikuudentuntemuksensa ja analyyttisuutensa auttavat suuresti viisasten kiven löytämisessä.

Draco Malfoy on lipevä ja kalpea poika, joka puhuu kyllästyneesti. Hän rehentelee huispauskyvyillään ja väheksyy kaikkia, jotka eivät ole puhdasverisiä velhoja – ja velhoja, jotka eivät kannata samoja näkemyksiä kuin hän. Dracon vanhemmat olivat kannattaneet Voldemortia mutta vaihtoivat puolta pimeän lordin kukistuttua. Draco välttelee suoria yhteenottoja ja yrittää saada Harryn ja tämän ystävät vaikeuksiin.

Neville Longbottom on pyöreä ja ujo poika, joka unohtelee asioita niin paljon, että hänen isoäitinsä antaa hänelle muistipallon. Nevillen taikakyvyt ovat heikot, ja ne ilmestyivät vasta pelastamaan hänen henkensä 8-vuotiaana. Arkuudestaan huolimatta Neville pystyy taistelemaan ketä tahansa vastaan pienen kannustuksen avulla tai ajatellessaan sen olevan oikeaa ja tärkeää.

Professori Dumbledore, pitkä, hoikka mies, joka käyttää puolikuun muotoisia silmälaseja ja jolla on vyötäisille ylettyvät pitkät hopeiset hiukset ja parta; on Tylypahkan rehtori ja ainoa velho jota Voldmort on ikinä pelännyt. Dumbledorella, joka tunnetaan saavutuksistaan taikuuden parissa, kamarimusiikin kuuntelusta ja keilailusta, on vaikeuksia kieltäytyä karamelleista ja hänellä on erinomainen huumorintaju. Vaikkei hän otakaan kehuja vastaan, hän tietää kuinka viisas hän todella on. Rowling kuvaili häntä "hyvyyden perikuvaksi".

Minerva McGarmiwa, pitkä, ankarannäköinen nainen, jolla on mustat tiukalle nutturalle sidotut hiukset; opettaa muodonmuutoksia ja muuttaa itsensä joskus kissaksi. Hän on vastuussa Rohkelikko-tuvasta ja, toisin kuin professori Kalkaros, hän ei suosi oman tupansa oppilaita, mutta auttaa kyllä rohkelikkolaisia, jos he apua tarvitsevat.

Vääntelehtivä ja änkyttävä professori Orave opettaa Tylypahkassa pimeydenvoimilta suojautumista. Hän oli aikoinaan viisas oppinut, mutta hänen hermonsa kärsivät vampyyrien kohtaamisen jälkeen. Orave käyttää turbaania peittääkseen takaraivostaa ulos tunkevat Voldemortin kasvot.

Professori Kalkaros, jolla on koukkunenä, kalpea iho ja rasvaiset hiukset, opettaa taikajuomia Tylypahkan velhokoulussa mutta on aina himoinnuut pimeydenvoimilta suojautumisen opettajan paikkaa. Kalkaros suosii oman tupansa Luihuisen oppilaita ja käyttää kaikki mahdolliset tilaisuudet nöyryyttääkseen muita, erityisesti Harrya. Harryn arpea on alkanut sattua usein Kalkaroksen ollessa lähistöllä, minkä takia Harry ja hänen ystävänsä pitävät Kalkarosta Voldemortin yhtenä seuraajana.

Hagrid, joka on lähes 3,7 metriä pitkä ja jolla on pitkät takkuiset hiukset ja parta, erotettiin Tylypahkasta kolmantena vuonnaan ja hänen taikasauvansa katkaistiin kahtia, mutta professori Dumbledore antoi hänen jäädä koulun tilusten ja avainten vahdiksi. Hagrid on suunnattoman lojaali Dumbledorelle ja ystävystyy nopeasti Harryn, Ronin ja Hermionen kanssa.

Tylypahkan vahtimestari, Voro tuntee koulun jokaisen salakäytävän, paremmin kuin kukaan muu koulussa (jollei lasketa Fred ja George Weasleytä) ja hänen kissansa Norriska auttaa häntä oppilaiden metsästyksessä. Tylypahkan henkilökuntaan kuuluvat myös: Puuskupuhia johtava lyhyt ja paksu yrttitiedon opettaja, professori Verso; Korpinkynttä johtava pieni ja innokas loitsujen opettaja, professori Lipetit, joka on erittäin ystävällinen Harrya kohtaan. Horroksessa olevan oloinen taikuudenhistorian opettaja, professori Binns, aave joka ei huomannut kuolemaansa; sekä Matami Huiski, huispaustuomari, joka on ankara mutta harkitseva, metodinen opettaja. Räyhähenki Riesu vaeltelee koulun käytävillä aiheuttaen kaaosta millä tahansa keksimällään tavalla.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rowling, J. K.: Harry Potter ja viisasten kivi. (Harry Potter and the Philosopher’s Stone, 1997.) Suomentanut Jaana Kapari. Helsinki: Tammi, 1998. ISBN 951-31-1146-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Office-book.svg

Kirja:Harry Potter


Kirjat ovat artikkelikokoelmia, jotka voidaan tulostaa tai ostaa painettuna kirjana.