Herra ja ylhäisyys
| Herra ja ylhäisyys | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Jorma Nortimo |
| Käsikirjoittaja |
Simo Penttilä Jorma Nortimo |
| Perustuu | Simo Penttilän romaaniin Sierranuevan sulotar. Seikkailuromaani. Kenraali T. J. A. Heikkilän muistelmien mukaan. Helsinki: Otava, 1934. |
| Tuottaja |
Matti Schreck (tuotannonjohto) Risto Orko tuotantopäällikkö |
| Säveltäjä | George de Godzinsky |
| Kuvaaja | Uno Pihlström |
| Leikkaaja | Elle Hongisto |
| Lavastaja | Roy |
| Koreografi | Alexander Saxelin |
| Pääosat |
Tauno Palo Regina Linnanheimo Jorma Nortimo |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomi-Filmi |
| Ensi-ilta | 30. tammikuuta 1944 |
| Kesto | 113 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Budjetti | > 4 000 000 mk |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Herra ja ylhäisyys on suomalainen mustavalkoinen seikkailu- ja komediaelokuva vuodelta 1944. Juoni perustuu Simo Penttilän vuonna 1934 ilmestyneeseen seikkailuromaaniin Sierranuevan sulotar. Herra ja ylhäisyys itse eli kenraaliluutnantti Heikkilä, Meksikon III armeijakunnan komentaja, matkustaa Sierranuevan tasavaltaan, missä hän joutuu poliittisten juonittelujen polttopisteeseen.[1] "Herra ja ylhäisyys" on mainittu yhdeksi suuritöisimmistä suomalaisista seikkailuelokuvista.[2]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilä, Meksikon Yhdysvaltojen III armeijakunnan komentaja, saa ulkoministeri Juanarolta tehtäväksi matkata Sierranuevan tasavaltaan, joka on diktatuuri. Heikkilä ottaa mukaan adjutantti Spottornon ja sotilaspalvelija Tlacan. Kolmikko esiintyy tiedemiehinä. Perillä Sierranuevassa don Rodrigo Cortez luulee heitä kätyreikseen. Mies kertoo, että tekeillä on ministeri Juanaron junailema vallankaappaus. Mukana kaappaushankkeessa on myös yhdysvaltalainen Hackett. Cortezin tosiasialliset apurit, merikarhut Ted ja Boone, jäävät hotellihuoneessa Heikkilän ja Spottornon vangeiksi. Läheisessä huoneessa majailee suomalainen viinaanmenevä juonittelija Toivo Torkka. Hotellissa syttyy romanssi Heikkilän ja tumman tenhottaren doña Camillan välille. Heikkilä joutuu auttamaan Camillan ja hänen seuralaisensa don Ramiron pakoon hotellista. Don Ramiro on kansan suosikki presidentiksi ja täten Sierranuevan presidentti Vietanon vainoama. Pako jatkuu seuraavana päivänä Malpicoon. Heikkilä ja Spottorno joutuvat munkeiksi pukeutuneina Vietanon ja doña Camillan häihin. Santarmit kaappaavat Camillan sillä välin, kun Ramiro käy ostamassa viiniä.
Heikkilän ja Spottornon onnistuu vapauttaa Camilla. Myös Cortez lähtee mukaan pakomatkalle. Cortez osoittautuu petturiksi, mutta erään haudankaivajan avulla hänet saadaan vangituksi. Salamyhkäisen kapteeni Cameronin puolestaan sanotaan johtavan kapinaa, joka on juuri alkanut Boronassa. Presidentti Vietanolla on kiire kukistaa kapina. Hän lähtee matkaan junalla, johon myös Heikkilä, Spottorno ja Camilla onnistuvat ujuttamaan itsensä. Juna syöksyy jokeen. Vain Heikkilä, Spottorno ja Camilla pelastuvat. He kohtaavat Torkan, joka aiheutti sabotaasin. Ramiro odottaa kolmikkoa Cameronin seurassa. Tällöin käy ilmi, että todellinen Cameron on Torkka, ja väärä Cameron on puolestaan Hackett. Juanaro lähetti Hackettin Sierranuevaan voidakseen panna toimeen vallankaappauksen Meksikossa. Torkalla taas ei ole mitään tekemistä "Juanaron juntan" kanssa. Hänen onnistuu juonitella Ramiro Sierranuevan uudeksi presidentiksi. Camilla ja Heikkilä jakavat toisilleen rakkaudentunnustuksia, mutta suhdetta he eivät voi aloittaa. Presidentti Ramirolta Heikkilä saa kunniamerkin. Méxicoon palattuaan hän murhaa vallankaappausta aikoneen Juanaron.
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tauno Palo | … | kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilä, Meksikon Yhdysvaltojen III armeijakunnan komentaja ja Sonoran sotilasläänin kuvernööri |
| Regina Linnanheimo | … | doña Camilla Maria Teresa Escajadillo |
| Jorma Nortimo | … | yleisesikuntakapteeni, adjutantti Silvio Spottorno Ciudád Arguëlles |
| Eine Laine | … | doña Brinida, T. J. A. Heikkilän vuokraemäntä |
| Kyllikki Väre | … | Lola, palvelijatar kenraali Cabezan maatilalla |
| Hilkka Helinä | … | doña Carita, doña Brinidan tytär |
| Liisa Tuomi | … | tanssijatar |
| Tauno Majuri | … | don Ramiro, Vistahermosan markiisi |
| Reino Valkama | … | Toivo Taavetti Torkka alias kapteeni Cameron |
| Ville Salminen | … | don Rodrigo Cortez |
| Oiva Luhtala | … | Tlaca, T. J. A. Heikkilän sotilaspalvelija |
| Aarne Salonen | … | Guillermo Vietano, Sierranuevan presidentti |
| Kalle Rouni | … | Jaime Juanaro, Meksikon Yhdysvaltojen marsalkka ja ulkoministeri |
| Mailis Vaaja | … | posadero Carlos Calvadon tytär |
| Sven Relander | … | Goodwin, Amerikan Yhdysvaltojen konsuli Sierranuevassa |
| Aku Peltonen | … | haudankaivaja Malpicossa |
| Antti Koskinen | … | tunnistamaton rooli |
| Hannes Veivo | … | Hackett alias "kapteeni Cameron" |
| Ensio Jouko | … | kenraali Sandro Cabeza |
| Oke Tuuri | … | eversti Bronza, presidentti Vietanon adjutantti |
| Arvi Tuomi | … | Tuikku-Ted, Sweetheart-laivan merimies |
| Vilho Siivola | … | Boone, Sweetheart-laivan merimies |
| Uuno Montonen | … | cantinan posadero Malpicossa |
| Joel Asikainen | … | Pinestrello, kenraali Cabezan apulainen |
| Lida Salin | … | Juliana, talonomistajatar Boronassa |
| Urho Westman | … | Conchito, Boronan Grand-hotellin portieeri |
| Pentti Saares | … | Grand-hotellin camarero |
| Kaarlo Hiltunen | … | tanssija |
| Oski Talvio | … | Felipe Fuego, fondan omistaja Boronassa |
| Kyösti Käyhkö | … | upseeri häissä |
| Paavo Honkamäki | … | Encarnaciónin asemapäällikkö |
| Kaarlo Saarnio | … | junailija |
| Tapio Vilpponen | … | upseeri junassa |
| Sakari Kulhia | … | nuori upseeri |
| Rafael Pihlaja | … | presidentin palatsin lakeija |
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Herra ja ylhäisyys kuvattiin kesällä 1943. Ulkokuvat otettiin Vihdin Nummelassa, jonne lavastettiin meksikolaiset tapahtumapaikat. Nummelan lentokentälle pystytetty meksikolaiskaupungin lavastus oli Suomen elokuvahistorian siihen asti suurisuuntaisin. Jatkuvien sateiden takia se jouduttiin rakentamaan useita kertoja uudestaan.[3] Myös Porin maalaiskunnan Yyterissä kuvattiin. Studiokuvaukset tehtiin Helsingissä Munkkisaaren studioilla.[4]
Simo Penttilän alkuperäisteksteihin pohjautuvia elokuvia oli aiemmin filmattu kaksi: Mies Marseillesta (1937) ja Kuollut mies rakastuu (1942).[3] Herra ja ylhäisyys oli Palon ja Linnanheimon viimeinen yhteiselokuva. Laulutaiteilija Antti Koskisella on elokuvassa tunnistamaton rooli.[5] Liisa Tuomi ja Klaus Salin esiintyvät solistiparina musiikkinumerossa "Rumba".
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisömenestykseltään Herra ja ylhäisyys oli vuoden 1944 toiseksi paras.[5]
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Herra ja ylhäisyys sai useita palkintoja ensimmäisessä Jussi-palkintojen jakotilaisuudessa marraskuussa 1944:
- Roy – lavastus-Jussi 1944,
- Roy – lavastuksesta elokuvan 50-vuotisjuhlan tunnustuspalkinto 1945.
- Kyllikki Väre – naissivuosa-Jussi 1944
- Oiva Luhtala – miessivuosa-Jussi 1944.[1]
Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikalaiskriitikot kehuivat eritoten Herra ja ylhäisyys -elokuvan lavastusta ja puvustusta. Uuden Suomen kriitikko kirjoitti: ”Suomi-Filmi ansaitsee lämpimän tunnustuksen siitä, että se on myös ilmeisistä vaikeuksista huolimatta varoja säästämättä toteuttanut lavastajan suunnitelmat.” Käsikirjoitusta ja juonenrakentelua pidettiin onnahtelevana, mutta teosta verrattiin loisteliaaseen oopperaan, jossa juonen punainen lanka ei lopulta ole merkitsevä. Aamulehdessä kriitikko arvioi: ”Kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän seikkailut ovat tosin taitavasti ja älykkäästi konstruoituja, mutta niistä puuttuu seikkailun rytmi ja jännitys sekä myöskin paikka paikoin filmaattinen selvyys.”[6]
Myöskään kriitikko Arto Pajukallio ei vuonna 2011 löytänyt juonesta punaista lankaa vaan hänen näkemyksensä oli, että tarina ”juonitteluineen poukkoilee kuin päätön kanalauma” (Helsingin Sanomat 20.9.2011),[7] Toinen saman aikakauden kriitikko huomauttaa, että poukkoilustaan huolimatta ”sodan varjossa – – toteutettua tuotantoa [kelpaa] katsella kunnioituksella” (Tv-maailma 43/2013).[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen kansallisfilmografia 3. Suomen elokuva-arkisto, 1993. ISBN 951-37-1019-X.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen kansallisfilmografia 3, s. 281.
- ↑ Elokuvat (Arkistoitu – Internet Archive). Yle.fi.
- ↑ a b Suomen kansallisfilmografia 3, s. 370.
- ↑ Suomen kansallisfilmografia 3, s. 280.
- ↑ a b Suomen kansallisfilmografia 3, s. 291.
- ↑ Suomen kansallisfilmografia 3, s. 282 ja 283.
- ↑ Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 20.9.2011, s. D 5.
- ↑ Päivän elokuvia. Tv-maailma 43/2013, s. 17.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsinki.fi Herra ja Ylhäisyys elokuva filmattiin Nummelan lentokentällä kesällä 1943, Kansalaismuisti, Helsinki.fi
| ||||||||||||||||