Ero sivun ”Scandinavian Airlines” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Pääkonttorin enwiki-linkki pois
päivitettävä-malline sopinee paremmin, viitteen päivitys
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tarkistettava|Kaipaa päivitystä, kun alkaa olla pian 10 vuotta vanhaa tietoa.}}
{{Päivitettävä|Kaipaa päivitystä, kun alkaa olla pian 10 vuotta vanhaa tietoa.}}
{{Lentoyhtiö
{{Lentoyhtiö
| nimi = Scandinavian Airlines
| nimi = Scandinavian Airlines
Rivi 21: Rivi 21:
[[Tiedosto:SAS koncernbyggnad 2007.jpg|thumb|Scandinavian Airlinesin pääkonttori [[Solna]]ssa, [[Ruotsi]]ssa]]
[[Tiedosto:SAS koncernbyggnad 2007.jpg|thumb|Scandinavian Airlinesin pääkonttori [[Solna]]ssa, [[Ruotsi]]ssa]]
[[Tiedosto:Boeing 737-883, Scandinavian Airlines (SAS) JP7190075.jpg|thumb|222x222px|Scandinavian Airlinesin Boeing 737-800.]]
[[Tiedosto:Boeing 737-883, Scandinavian Airlines (SAS) JP7190075.jpg|thumb|222x222px|Scandinavian Airlinesin Boeing 737-800.]]
'''Scandinavian Airlines''' eli '''SAS'''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 20.12.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.1.2014}}</ref> {{Lentoyhtiökoodit|SK|SAS|Scandinavian}}, aiemmin '''Scandinavian Airlines System'''<ref name=kotus />, syntyi elokuussa vuonna 1946, kun [[Tanska]]n, [[Ruotsi]]n ja [[Norja]]n valtioiden lentoyhtiöt [[DDL]] (Det Danske Luftfartselskab A/S), [[DNL]] (Det Norske Luftfartsrederi) ja [[SILA]] (Svensk Interkontinental Lufttrafik AB) perustivat yhteisyrityksen lentämään maanosien välistä liikennettä [[Skandinavia]]sta. Yhtiöt aloittivat tämän jälkeen yhteistoiminnan [[Eurooppa|Euroopan]] reiteillä 1948 ja lopulta yhdistyivät nykyiseksi SAS-konsortioksi 1951.
'''Scandinavian Airlines''' eli '''SAS'''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/181/ohje/366 | Nimeke = Lyhenneluettelo: S | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 7.8.2015}}</ref> {{Lentoyhtiökoodit|SK|SAS|Scandinavian}}, aiemmin '''Scandinavian Airlines System'''<ref name=kotus />, syntyi elokuussa vuonna 1946, kun [[Tanska]]n, [[Ruotsi]]n ja [[Norja]]n valtioiden lentoyhtiöt [[DDL]] (Det Danske Luftfartselskab A/S), [[DNL]] (Det Norske Luftfartsrederi) ja [[SILA]] (Svensk Interkontinental Lufttrafik AB) perustivat yhteisyrityksen lentämään maanosien välistä liikennettä [[Skandinavia]]sta. Yhtiöt aloittivat tämän jälkeen yhteistoiminnan [[Eurooppa|Euroopan]] reiteillä 1948 ja lopulta yhdistyivät nykyiseksi SAS-konsortioksi 1951.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.flysas.com/en/About-SAS/The-SAS-story/ | Nimeke = The SAS story – The beginning | Ajankohta = | Tekijä = | Julkaisija = SAS.com | Viitattu = 7. kesäkuuta 2007}}</ref>
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.flysas.com/en/About-SAS/The-SAS-story/ | Nimeke = The SAS story – The beginning | Ajankohta = | Tekijä = | Julkaisija = SAS.com | Viitattu = 7. kesäkuuta 2007}}</ref>


SAS on nykyään johtava lentoyhtiö [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]], ja se on myös [[Star Alliance]]n perustajajäsen. SAS operoi kahdelta päälentokentältä, [[Tukholma]]n [[Arlandan lentoasema]]lta ja [[Kööpenhamina]]n [[Kööpenhaminan lentoasema|Kastrupin lentoasemalta]]. [[Gardermoenin lentoasema|Oslo-Gardermoenin lentoasemaa]] palvelevat pääasiassa yhteydet Ruotsin ja Tanskan SAS-keskuslentoasemille. Lentoyhtiöllä on kaksi täysin omaa tytäryhtiötä, [[Widerøe]] Norjassa ja [[Blue1]] [[Suomi|Suomessa]]. Se omistaa myös 19,9 prosenttia [[Spanair]]in ja 10 prosenttia [[Estonian Air]]in osakkeista. Vuonna 2003 yhtiö perusti halpalentoyhtiön nimeltään [[SAS Snowflake]].
SAS on nykyään{{milloin}} johtava lentoyhtiö [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]], ja se on myös [[Star Alliance]]n perustajajäsen. SAS operoi kahdelta päälentokentältä, [[Tukholma]]n [[Arlandan kansainvälinen lentoasema|Arlandan kansainväliseltä lentoasemalta]] ja [[Kööpenhaminan lentoasema]]lta. [[Gardermoenin lentoasema|Oslo-Gardermoenin lentoasemaa]] palvelevat pääasiassa yhteydet Ruotsin ja Tanskan SAS-keskuslentoasemille. Lentoyhtiöllä on kaksi täysin omaa tytäryhtiötä, [[Widerøe]] Norjassa ja [[Blue1]] [[Suomi|Suomessa]]. Se omistaa myös 19,9 prosenttia [[Spanair]]in ja 10 prosenttia [[Estonian Air]]in osakkeista. Vuonna 2003 yhtiö perusti halpalentoyhtiön nimeltään [[SAS Snowflake]].


Vuonna 2005 SAS kuljetti noin 35 miljoonaa matkustajaa. Työntekijöitä yhtiöllä oli tuolloin yli 32&nbsp;000. Liikevaihto oli 6,6 miljardia euroa ja voitto ennen veroja 44,4 miljoonaa euroa. Päivittäisiä lähtöjä lentoyhtiöllä oli 1&nbsp;520 ja se lensi 147 kohteeseen. Lokakuussa 2006 SAS:n konsernijohtajana aloitti [[Mats Jansson]]. Janssonin aikana SAS oli rankasti tappiollinen yhtiö on joutunut tekemään rajuja leikkauksia. Elokuussa 2010 Janssonin kerrottiin lähtevän SAS:sta syksyn aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/artikkeli/SASn+toimitusjohtaja+j%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4+yhti%C3%B6n/1135259222868 | Nimeke = SAS:n toimitusjohtaja jättää yhtiön | Ajankohta = 10.8.2010 | Tekijä = | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 10. elokuuta 2010}}</ref>
Vuonna 2005 SAS kuljetti noin 35 miljoonaa matkustajaa. Työntekijöitä yhtiöllä oli tuolloin yli 32&nbsp;000. Liikevaihto oli 6,6 miljardia euroa ja voitto ennen veroja 44,4 miljoonaa euroa. Päivittäisiä lähtöjä lentoyhtiöllä oli 1&nbsp;520 ja se lensi 147 kohteeseen. Lokakuussa 2006 SAS:n konsernijohtajana aloitti [[Mats Jansson]]. Janssonin aikana SAS oli rankasti tappiollinen yhtiö on joutunut tekemään rajuja leikkauksia. Elokuussa 2010 Janssonin kerrottiin lähtevän SAS:sta syksyn aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/artikkeli/SASn+toimitusjohtaja+j%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4+yhti%C3%B6n/1135259222868 | Nimeke = SAS:n toimitusjohtaja jättää yhtiön | Ajankohta = 10.8.2010 | Tekijä = | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 10. elokuuta 2010}}</ref>


Scandinavian Airlines osti [[Braathens]]in vuonna 2001. Nimeä ''SAS Braathens'' käytettiin vuodesta [[2005]] vuoden [[2007]] kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka, jolloin Norjan-toiminnoista muodostettiin ''SAS Norge''<ref>SAS Braathens to be renamed SAS Norge[http://se.yhp.waymaker.net/sasgroup/release.asp?id=147353]</ref>.
Scandinavian Airlines osti [[Braathens]]in vuonna 2001. Nimeä ''SAS Braathens'' käytettiin vuodesta 2005 vuoden 2007 kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka, jolloin Norjan-toiminnoista muodostettiin ''SAS Norge''<ref>SAS Braathens to be renamed SAS Norge[http://se.yhp.waymaker.net/sasgroup/release.asp?id=147353]</ref>.
[[File:SAS A321 OY-KBK.jpg|thumb|SAS Airbus 321-200]]
[[Tiedosto:SAS A321 OY-KBK.jpg|thumb|SAS Airbus 321-200]]
[[File:Ln-rkhcopy.jpg|thumb|SAS Airbus 330-300]]
[[Tiedosto:Ln-rkhcopy.jpg|thumb|SAS Airbus 330-300]]
[[File:Scandinavian Airlines A340-300 LN-RKF DXB 2007-11-15.png|thumb|SAS Airbus 340-300]]
[[Tiedosto:Scandinavian Airlines A340-300 LN-RKF DXB 2007-11-15.png|thumb|SAS Airbus 340-300]]
[[File:SAS DC-9-51 OY-CTD.jpg|thumb|SAS DC-9]]


== Laivasto ==
== Laivasto ==

<center>
<center>
{| class="toccolours" border="1" cellpadding="4" style="border-collapse:collapse;text-align:center"
{| class="toccolours" border="1" cellpadding="4" style="border-collapse:collapse;text-align:center"
Rivi 170: Rivi 167:
</center>
</center>


== Kohteet ==
<!--== Kohteet ==-->
[[Tiedosto:Sas.png|thumb|Scandinavian Airlinesin kohdemaat.]]
''Pääartikkeli: [[Luettelo Scandinavian Airlines Systemin kohteista]]


== Onnettomuudet ==
== Onnettomuudet ==
Rivi 196: Rivi 191:
== Katso myös ==
== Katso myös ==
* [[airBaltic]]
* [[airBaltic]]
* [[Blue1]]
* [[Estonian Air]]
* [[Spanair]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|SAS Scandinavian Airlines}}
{{commonscat-rivi|SAS Scandinavian Airlines}}
* [http://www.sas.fi/ SAS.fi] – kuluttajasivusto
* [http://www.flysas.com/ SAS:n verkkosivut]
* [http://www.sasflightops.com/ Scandinavian Flight Operations] – Teknistä tietoa
* [http://www.sasflightops.com/ Scandinavian Flight Operations] – Teknistä tietoa


Versio 7. elokuuta 2015 kello 18.33

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Kaipaa päivitystä, kun alkaa olla pian 10 vuotta vanhaa tietoa.
Scandinavian Airlines
IATA: SK – ICAO: SAS
Kutsukoodi SCANDINAVIAN
Perustettu 1. elokuuta 1946
Tunnuslause We are travelers
Solmukohdat Kööpenhaminan lentoasema
Arlandan lentoasema
Gardermoenin lentoasema
Bergenin lentoasema
Landvetterin lentoasema
Stavangerin lentoasema
Trondheimin lentoasema
Emoyhtiö Scandinavian Airlines System Aktiebolag
Kotipaikka Ruotsi Arlandan lentoasema
Sigtunan kunta, Ruotsi
*SAS Group, SAS AB
*Scandinavian Airlines Sverige
Tanska Kööpenhamina, Tanska
*Scandinavian Airlines Danmark
*Scandinavian Airlines Intercontinental
Norja Baerum, Norja
*SAS Norge
Kanta-asiakasohjelma EuroBonus
Allianssi Star Alliance
Avainhenkilö(t) Fritz Schur (puheenjohtaja)
Rickard Gustafson (CEO)
Yhtiön sivut www.flysas.com (englanniksi)
Scandinavian Airlinesin pääkonttori Solnassa, Ruotsissa
Scandinavian Airlinesin Boeing 737-800.

Scandinavian Airlines eli SAS[1] (IATA: SK, ICAO: SAS, kutsukoodi: Scandinavian), aiemmin Scandinavian Airlines System[1], syntyi elokuussa vuonna 1946, kun Tanskan, Ruotsin ja Norjan valtioiden lentoyhtiöt DDL (Det Danske Luftfartselskab A/S), DNL (Det Norske Luftfartsrederi) ja SILA (Svensk Interkontinental Lufttrafik AB) perustivat yhteisyrityksen lentämään maanosien välistä liikennettä Skandinaviasta. Yhtiöt aloittivat tämän jälkeen yhteistoiminnan Euroopan reiteillä 1948 ja lopulta yhdistyivät nykyiseksi SAS-konsortioksi 1951.[2]

SAS on nykyäänmilloin? johtava lentoyhtiö Pohjoismaissa, ja se on myös Star Alliancen perustajajäsen. SAS operoi kahdelta päälentokentältä, Tukholman Arlandan kansainväliseltä lentoasemalta ja Kööpenhaminan lentoasemalta. Oslo-Gardermoenin lentoasemaa palvelevat pääasiassa yhteydet Ruotsin ja Tanskan SAS-keskuslentoasemille. Lentoyhtiöllä on kaksi täysin omaa tytäryhtiötä, Widerøe Norjassa ja Blue1 Suomessa. Se omistaa myös 19,9 prosenttia Spanairin ja 10 prosenttia Estonian Airin osakkeista. Vuonna 2003 yhtiö perusti halpalentoyhtiön nimeltään SAS Snowflake.

Vuonna 2005 SAS kuljetti noin 35 miljoonaa matkustajaa. Työntekijöitä yhtiöllä oli tuolloin yli 32 000. Liikevaihto oli 6,6 miljardia euroa ja voitto ennen veroja 44,4 miljoonaa euroa. Päivittäisiä lähtöjä lentoyhtiöllä oli 1 520 ja se lensi 147 kohteeseen. Lokakuussa 2006 SAS:n konsernijohtajana aloitti Mats Jansson. Janssonin aikana SAS oli rankasti tappiollinen yhtiö on joutunut tekemään rajuja leikkauksia. Elokuussa 2010 Janssonin kerrottiin lähtevän SAS:sta syksyn aikana.[3]

Scandinavian Airlines osti Braathensin vuonna 2001. Nimeä SAS Braathens käytettiin vuodesta 2005 vuoden 2007 kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka, jolloin Norjan-toiminnoista muodostettiin SAS Norge[4].

SAS Airbus 321-200
SAS Airbus 330-300
SAS Airbus 340-300

Laivasto

Scandinavian Airlinesin laivasto
Konetyyppi Laivastossa Tilauksessa Optioita Matkustajia Huomioita
C Y M
Yhteensä
Airbus A319-100 4 — — 0 0 141 141 "Christian Valdemar Viking" (OY-KBO) maalattu retro-väritykseen[5]
Airbus A320-200 13 — — 0 0 168 168 Vuokralla Airbus A320neo:jen toimituksiin asti.
Airbus A320neo — 30 11 0 0 168 168 Toimitukset vuodesta 2016 alkaen.
Airbus A321-200 8 — — 0 0 198 198
Airbus A330-300 4 4[6] — 34 35 195 264 LN-RKN maalattu Star Alliance-väritykseen [7]
Toimitukset vuodesta 2015 alkaen.
Airbus A340-300 6
1
1 		—
—
— 		— 46
34
42 		28
35
0 		171
195
218 		245
264
260 		OY-KBM maalattu Star Alliance-väritykseen [8]
Tilauksessa oleva kone on entinen LAN Chilen kone.
Airbus A350-900 — 8[6] 6 36 32 240 308 Toimitukset alkaen 2018.[9]
Boeing 737-600 27 — — 0 0 123 123
Boeing 737-700 28 3 — 0 0 141 141
Boeing 737-800 29 — — 0 0 186 186 LN-RRL maalattu Star Alliance-väritykseen.[10]
Uudet koneet vuokrattu GECAS:lta
Bombardier CRJ900 NextGen 12 — — 0 0 88 88
Yhteensä 129 51 17


Onnettomuudet

  • 4.7.1948 SAS:n DC-6B SE-DBA törmäsi ilmassa brittiläiseen sotilaskoneeseen Northwoodissa, Lontoon pohjoispuolella. Kaikki 32 koneessa ollutta kuolivat.
  • 19.1.1960 Caravelle III OY-KRB syöksyi maahan lähellä Ankaraa Turkissa. Kaikki 42 koneessa ollutta kuolivat.
  • 13.1.1969 SAS:n lennolla 933 ollut DC-8-62 LN-MOO osui mereen ollessaan laskeutumassa pimeällä Los Angelesiin. 15 ihmistä kuoli, 30 selvisi hengissä.
  • 19.4.1970 DC-8-62 SE-DBE paloi kokonaan Rooman lentokentällä lähtökiidon aikana moottorista alkaneessa tulipalossa. Kaikki matkustajat ja henkilökunta ehtivät poistumaan koneesta.
  • 13.1.1973 DC-9-21 LN-RLM:n lentäjä keskeytti lähtökiidon Oslon lentokentällä, mutta ei saanut konetta pysäytetyksi kiitotielle. Kone jatkoi jään peittämälle Oslonvuonolle, jonne se pysähtyi. Kaikki ehtivät poistumaan koneesta ennen kuin se vajosi jään läpi.
  • 28.2.1984 SAS:n lennolla 901 Tukholmasta Oslon kautta New Yorkiin matkalla ollut DC-10 LN-RKB laskeutui 1 440 metriä JFK:n kiitoradan 4R kynnyksen jälkeen eikä konetta saatu pysähtymään kiitoradalle. Miehistö ohjasi koneen kiitoradan oikealle puolelle välttääkseen törmäyksen lähestymisvaloihin. Kone päätyi lopuksi matalaan veteen. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.
  • 27.12.1991 SAS:n lento 751, MD-81 ”Dana Viking” teki pakkolaskun pienelle pellolle Gottröraan Tukholman pohjoispuolelle molempien moottorien rikkoonnuttua puutteellisen jäänpoiston takia 78 sekunnin kuluttua lentoonlähdöstä. Kone katkesi kolmeen osaan, mutta kukaan ei kuollut. 25 ihmistä loukkaantui, heistä kaksi vakavasti.
  • 8.10.2001 MD-87 SE-DMA törmäsi sumussa Milanon lentokentällä lähtökiidossa pieneen Cessna-yksityiskoneeseen, joka oli harhautunut väärään paikkaan. Kone jatkoi lentäjän taitavasta hätäjarrutuksesta huolimatta matkatavararakennuksen seinään, ja kaikki molemmissa koneissa olleet 114 henkeä saivat surmansa. Lisäksi kuoli neljä matkatavararakennuksessa työskennellyttä. Lennonjohdon ohjeet Cessnalle todettiin puutteellisiksi, ja maatutka oli ollut jo pitkään epäkunnossa.
  • 1.5.2013 SAS:n lennolla 908 Newarkista Osloon ollut Airbus 330 törmäsi rullaustiellä ExpressJetin Embraer E145 -koneeseen.[11]

Dash-konetyypin ongelmat

Loppuvuonna 2007 SAS:n kanadalaisvalmisteiset Bombardier Dash-8-400 -potkuriturbiinikoneet joutuivat vakaviin vaaratilanteisiin kahdeksan kertaa. Syyn todettiin olevan laskutelineissä.

  • 9.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Aalborgin lentokentälle laskeutumisen aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti laskussa, kone kaatui oikean siiven varaan, kääntyi tulosuuntaansa ja päätyi pellolle. Oikea moottori syttyi tuleen, mutta vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin.
  • 12.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Vilnan lentoasemalle samoin lennon aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti tälläkin kertaa, mutta jälleen vältyttiin vakavilta loukkaantumisilta. Kaikki SAS:n Dash-8-400 koneet poistettiin tilapäisesti käytöstä tarkastuksia varten.
  • Viimeisin vaaratilanne tapahtui 27.10.2007 Kööpenhaminan lentoasemalla. Dash-8-400 koneen laskutelinettä ei saatu lukittumaan kunnolla tunteja kestäneistä yrityksistä huolimatta, ja lopulta kone joutui laskeutumaan siitä huolimatta. Laskuteline petti jälleen kesken laskun, ja kone jäi nojaamaan siipensä varaan. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta monet matkustajat olivat šokissa.[3] Koneen laskutelineet oli kuitenkin tarkastettu kuukautta aikaisemmin edellisten onnettomuuksien takia.

SAS ilmoitti 28.10.2007 lopettavansa Dash-8-400 konetyypillä operoinnin kokonaan. [4]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Lyhenneluettelo: S Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 7.8.2015.
  2. ↑ The SAS story – The beginning SAS.com. Viitattu 7. kesäkuuta 2007.
  3. ↑ SAS:n toimitusjohtaja jättää yhtiön 10.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 10. elokuuta 2010.
  4. ↑ SAS Braathens to be renamed SAS Norge[1]
  5. ↑ OY-KBO painted in retro livery
  6. ↑ a b 25 June 2013: SAS selects eight A350 XWBs and four A330s | Airbus News & Events Airbus..com. Viitattu 25.6.2013.
  7. ↑ SE-REF painted in Star Alliance livery
  8. ↑ OY-KBM painted in Star Alliance livery
  9. ↑ http://news.cision.com/sas/r/sas-signs-with-airbus--total-renewal-of-long-haul-fleet,c9433383
  10. ↑ LN-RRL painted in Star Alliance livery
  11. ↑ United Express, SAS planes clip each other at Newark [2]viitattu 31.7.2013

Aiheesta muualla

SAS Internationals Airbus A330
SAS Group

Allianssi: Star Alliance
Lentoyhtiöt: SAS • Air Greenland
Entiset lentoyhtiöt: airBaltic • Spanair • Quantum Air • Estonian Air • Widerøe • Blue1

Star Allianceen kuuluvat lentoyhtiöt
Jäsenet
Entiset jäsenet
Eurooppalaisten lentoyhtiöiden yhteistyöjärjestön (AEA) jäsenet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Scandinavian_Airlines&oldid=15124264”