Ero sivun ”Riitta Uosukainen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
valtioneuvos |
Laajennettu ja osittain lähteistetty tekstiä. |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
'''Riitta Maria Uosukainen''' (o.s. Vainikka, s. [[18. kesäkuuta]] [[1942]] [[Jääski]]) on entinen [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] pitkäaikainen [[kansanedustaja]] ([[1983]]–[[2003]]), opetusministeri [[Ahon hallitus|1991–1994]] ja [[Eduskunnan puhemiehet|eduskunnan puhemies]] [[1994]]–[[2003]]. Vuoden [[Suomen presidentinvaali 2000|2000 presidentinvaalissa]] Uosukainen oli kokoomuksen asettama presidenttiehdokas, saaden kolmanneksi eniten ääniä. Uosukainen jätti eduskunnan ja politiikan [[eduskuntavaalit 2003|vuoden 2003 vaaleissa]]. Vuonna 2004 tasavallan presidentti myönsi hänelle [[Valtioneuvos (Suomi)|valtioneuvoksen]] arvonimen. |
'''Riitta Maria Uosukainen''' (o.s. Vainikka, s. [[18. kesäkuuta]] [[1942]] [[Jääski]]) on entinen [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] pitkäaikainen [[kansanedustaja]] ([[1983]]–[[2003]]), opetusministeri [[Ahon hallitus|1991–1994]] ja [[Eduskunnan puhemiehet|eduskunnan puhemies]] [[1994]]–[[2003]]. Vuoden [[Suomen presidentinvaali 2000|2000 presidentinvaalissa]] Uosukainen oli kokoomuksen asettama presidenttiehdokas, saaden kolmanneksi eniten ääniä. Uosukainen jätti eduskunnan ja politiikan [[eduskuntavaalit 2003|vuoden 2003 vaaleissa]]. Vuonna 2004 tasavallan presidentti myönsi hänelle [[Valtioneuvos (Suomi)|valtioneuvoksen]] arvonimen. |
||
== |
== Työura == |
||
Riitta Maria Uosukainen (o.s. Vainikka) on syntynyt [[Jääski|Jääsken]] Pelkolan kylän [[Enso]]ssa. Hän on esiintynyt usein Jääsken [[kansallispuku]]un pukeutuneena. Uosukaisen vanhemmat ovat sähköasentaja Reino Vainikka ja rouva Aune Ruohonen. Uosukainen on ollut naimisissa vuodesta [[1968]] [[everstiluutnantti]] Toivo Verneri Uosukaisen kanssa. Heillä on yksi lapsi, vuonna [[1974]] syntynyt Antti.<ref name="EDU">{{ |
Riitta Maria Uosukainen (o.s. Vainikka) on syntynyt [[Jääski|Jääsken]] Pelkolan kylän [[Enso]]ssa. Hän on esiintynyt usein Jääsken [[kansallispuku]]un pukeutuneena. Uosukaisen vanhemmat ovat sähköasentaja Reino Vainikka ja rouva Aune Ruohonen. Uosukainen on ollut naimisissa vuodesta [[1968]] [[everstiluutnantti]] Toivo Verneri Uosukaisen kanssa. Heillä on yksi lapsi, vuonna [[1974]] syntynyt Antti.<ref name="EDU">{{Verkkoviite|osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/291.aspx|nimeke = Riitta Uosukainen|julkaisu = Suomen kansanedustajat|julkaisija = Eduskunta|viitattu = 3.6.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref> |
||
Uosukainen kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] vuonna [[1961]]. Tämän jälkeen hän aloitti opinnot [[Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta|Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa]], jossa hänen aineyhdistelmäänsä kuuluivat [[fennistiikka|suomen kieli]], [[kirjallisuustiede|kotimainen kirjallisuus]], [[folkloristiikka|kansanrunous]], [[Kansatiede Suomessa|kansatiede]], [[kasvatustiede]] ja [[käytännöllinen filosofia]].<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://375humanistia.helsinki.fi/riitta-uosukainen/lumoprofessoreja-ja-laaja-alaisia-opintoja|nimeke = Lumoprofessoreja ja laaja-alaisia opintoja|julkaisu = 375 humanistia|julkaisija = Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta|viitattu = 3.6.2015|tekijä = Muurinen, Heta|ajankohta = }}</ref> [[Yliopistolliset tutkinnot Suomessa#Humanistinen|Humanististen tieteiden kandidaatiksi]] hän valmistui vuonna [[1964]], [[Yliopistolliset tutkinnot Suomessa#Humanistinen|filosofian kandidaatiksi]] vuonna [[1969]] ja [[Yliopistolliset tutkinnot Suomessa#Humanistinen|filosofian lisensiaatiksi]] vuonna [[1970]]. Hänen kotimaisen kirjallisuuden alaan kuuluvat [[Tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt|pro gradu- ja lisensiaatintutkielmansa]] käsittelivät Minna Canthia vuosisadan lopun naisen kuvaajana.<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/lehdet/yolehti/1997_8/ylart1.htm|nimeke = Minna Canth raivasi tien|julkaisu = Yliopisto-lehti|julkaisija = |viitattu = 3.6.2015|tekijä = Pekka Matilainen|ajankohta = 8/97}}</ref> Opintoaikanaan hän toimi myös muun muassa [[Tammi (kirjankustantamo)|kustannusosakeyhtiö Tammessa]] kustannusvirkailijana.<ref name=":0" /> |
|||
Uosukainen kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] vuonna 1961. Hän jatkoi opintojaan ja valmistui vuonna [[1964]] humanististen tieteiden kandidaatiksi ja myöhemmin filosofian kandidaatiksi vuonna [[1969]]. Vuonna [[1970]] hän valmistui filosofian lisensiaatiksi.<ref name="EDU"/> |
|||
Uosukainen toimi [[Imatrankosken lukio|Imatrankosken lukion]] suomen kielen tuntiopettajana vuosina 1969–1983. Hän toimi myös Joensuun korkeakoulun suomen kielen didaktiikan väliaikaisena lehtorina vuosina 1976–1977 ja Kymen läänin äidinkielen lääninkouluttajana vuosina 1976–1983.<ref name="EDU" /> |
|||
=== Poliittinen ura === |
|||
Riitta Uosukainen valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan [[eduskuntavaalit 1983|vuoden 1983 vaaleissa]]. Tämän jälkeen hänet valittiin uudelleen kansanedustajaksi vaaleissa [[eduskuntavaalit 1987|1987]], [[eduskuntavaalit 1991|1991]], [[eduskuntavaalit 1995|1995]] ja [[eduskuntavaalit 1999|1999]]. Hän edusti [[Kymen vaalipiiri|Kymen vaalipiiriä]]. Vuosien 1995 ja 1999 vaaleissa hän keräsi eniten henkilökohtaisia ääniä vaalipiirissään. Eduskunnassa hän oli jäsenenä suuressa valiokunnassa, sivistysvaliokunnassa ja puolustusvaliokunnassa. |
|||
Uosukainen toimi [[Suomen opetusministeri|opetusministerinä]] [[Ahon hallitus|Ahon hallituksessa]] vuosina 1991–1994. Hän luopui tehtävästä vuonna 1994, kun hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi. Tässä tehtävässä hän oli Suomen historian ensimmäinen nainen. Hänet valittiin puhemieheksi myös vaalien 1995 ja 1999 jälkeen. |
|||
Eduskunnan lisäksi Uosukainen toimi Imatran kaupunginvaltuustossa vuosina 1977–1992 ollen vuosina 1981–1986 sen varapuheenjohtaja. |
|||
Presidentin valitsijamies hän oli presidentinvaaleissa [[Suomen presidentinvaali 1982|1982]] ja [[Suomen presidentinvaali 1988|1988]]. Hän oli itse ehdokkaana [[Suomen presidentinvaali 2000|vuoden 2000 presidentinvaaleissa]], jossa hän sai ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi eniten ääniä eikä näin päässyt toiselle kierrokselle. |
|||
== Kunnianosoitukset == |
== Kunnianosoitukset == |
||
Yhdysvaltalainen [[Suomi College]] promovoi Uosukaisen vuonna [[1997]] filosofian kunniatohtoriksi ja [[Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu]] promovoi hänet vuonna [[1999]] kauppatieteiden kunniatohtoriksi. Suomen puheopettajien liitto nimesi Uosukaisen [[Vuoden puhuja]]ksi vuonna [[1985]]<ref>http://seura.fi/viihde/elavat-legendat/riitta-uosukainen-ministeriaika-oli-hirvittavaa/</ref><ref>http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=291&{kieli}=su&{haku}=kaikki</ref> |
Yhdysvaltalainen [[Suomi College]] promovoi Uosukaisen vuonna [[1997]] filosofian kunniatohtoriksi ja [[Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu]] promovoi hänet vuonna [[1999]] kauppatieteiden kunniatohtoriksi. Suomen puheopettajien liitto nimesi Uosukaisen [[Vuoden puhuja]]ksi vuonna [[1985]].<ref>http://seura.fi/viihde/elavat-legendat/riitta-uosukainen-ministeriaika-oli-hirvittavaa/</ref><ref>http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=291&{kieli}=su&{haku}=kaikki</ref> Tasavallan presidentti [[Tarja Halonen]] myönsi Uosukaiselle vuonna [[2004]] [[Valtioneuvos (Suomi)|valtioneuvoksen arvonimen]].<ref name="EDU"/> Uosukainen on ensimmäinen valtioneuvoksen arvonimen saanut nainen ja järjestyksessä kahdeksas arvonimen saaja Suomen itsenäisyyden aikana. [[Harri Holkeri]]n kuoltua vuonna 2011 Uosukainen on ainoa elossa oleva valtioneuvos. |
||
Riitta Uosukainen sai [[Suomalaisuuden liitto|Suomalaisuuden liiton]] kunniajäsenyyden vuonna 2006.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Tala, Heikki (päätoim.) | Nimeke=Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liitto 1906–2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-96348-7-8}}</ref> |
Riitta Uosukainen sai [[Suomalaisuuden liitto|Suomalaisuuden liiton]] kunniajäsenyyden vuonna 2006.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Tala, Heikki (päätoim.) | Nimeke=Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liitto 1906–2006 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-96348-7-8}}</ref> |
||
Uosukaiselle myönnettiin kunniarestonomin arvonimi vuonna 1994. [[Tapaseura]] valitsi Uosukaisen [[Vuoden käyttäytyjä]]ksi vuonna 2002. Mauri Sariola -seura ry. myönsi Riitta Uosukaiselle Helsingin kirjamessuilla 28.10.2012 Vuoden Susikoski -arvonimen koskien vuotta 2013. |
Uosukaiselle myönnettiin kunniarestonomin arvonimi vuonna 1994. [[Tapaseura]] valitsi Uosukaisen [[Vuoden käyttäytyjä]]ksi vuonna 2002. Mauri Sariola -seura ry. myönsi Riitta Uosukaiselle Helsingin kirjamessuilla 28.10.2012 Vuoden Susikoski -arvonimen koskien vuotta 2013. |
||
* Eduskunnan puhemies [[1994]]–[[2003]] |
|||
* Kauppatieteiden tohtori h.c. [[1999]] |
|||
* Filosofian tohtori [[1997]] |
|||
* Kunniarestonomi [[1994]] |
|||
* Opetusministeri [[1991]]–[[1994]] |
|||
* Presidentin valitsijamies [[Suomen presidentinvaali 1982|1982]] ja [[Suomen presidentinvaali 1988|1988]], |
|||
* [[Kymen lääni]]n kouluttaja [[1976]]–[[1983]] |
|||
* Filosofian lisensiaatti [[1970]] |
|||
* [[Imatrankosken lukio]]n [[Suomen kieli|suomen kielen]] [[lehtori]] [[1969]]–[[1983]] |
|||
* Filosofian maisteri [[1969]] |
|||
* Tammen kustannusvirkailija [[1966]]–[[1967]] |
|||
== Kunniamerkit == |
== Kunniamerkit == |
||
Versio 3. kesäkuuta 2015 kello 21.57
| Riitta Uosukainen | |
|---|---|
[[Tiedosto: |250px|Riitta Uosukainen heinäkuussa 2013.]]Riitta Uosukainen heinäkuussa 2013. |
|
| Eduskunnan puhemies | |
|
7.2.1994–23.3.1995
21.4.1995–23.3.1999 20.4.1999–18.3.2003 |
|
| Edeltäjä |
Ilkka Suominen Paavo Lipponen (I) Jukka Mikkola |
| Seuraaja |
Paavo Lipponen Anneli Jäätteenmäki |
| Suomen opetusministeri | |
|
Ahon hallitus
26.4.1991–10.2.1994 |
|
| Edeltäjä | Ole Norrback |
| Seuraaja | Olli-Pekka Heinonen |
| Kansanedustaja | |
|
26.3.1983–18.3.2003
|
|
| Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Kymen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. kesäkuuta 1942 Jääski |
| Arvonimi | filosofian kunniatohtori (1997) kauppatieteiden kunniatohtori (1999) valtioneuvos (2004) |
| Tiedot | |
| Puolue | Kokoomus |
| Koulutus | filosofian lisensiaatti (1970) |
Riitta Maria Uosukainen (o.s. Vainikka, s. 18. kesäkuuta 1942 Jääski) on entinen kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja (1983–2003), opetusministeri 1991–1994 ja eduskunnan puhemies 1994–2003. Vuoden 2000 presidentinvaalissa Uosukainen oli kokoomuksen asettama presidenttiehdokas, saaden kolmanneksi eniten ääniä. Uosukainen jätti eduskunnan ja politiikan vuoden 2003 vaaleissa. Vuonna 2004 tasavallan presidentti myönsi hänelle valtioneuvoksen arvonimen.
Työura
Riitta Maria Uosukainen (o.s. Vainikka) on syntynyt Jääsken Pelkolan kylän Ensossa. Hän on esiintynyt usein Jääsken kansallispukuun pukeutuneena. Uosukaisen vanhemmat ovat sähköasentaja Reino Vainikka ja rouva Aune Ruohonen. Uosukainen on ollut naimisissa vuodesta 1968 everstiluutnantti Toivo Verneri Uosukaisen kanssa. Heillä on yksi lapsi, vuonna 1974 syntynyt Antti.[1]
Uosukainen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1961. Tämän jälkeen hän aloitti opinnot Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, jossa hänen aineyhdistelmäänsä kuuluivat suomen kieli, kotimainen kirjallisuus, kansanrunous, kansatiede, kasvatustiede ja käytännöllinen filosofia.[2] Humanististen tieteiden kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1964, filosofian kandidaatiksi vuonna 1969 ja filosofian lisensiaatiksi vuonna 1970. Hänen kotimaisen kirjallisuuden alaan kuuluvat pro gradu- ja lisensiaatintutkielmansa käsittelivät Minna Canthia vuosisadan lopun naisen kuvaajana.[2][3] Opintoaikanaan hän toimi myös muun muassa kustannusosakeyhtiö Tammessa kustannusvirkailijana.[2]
Uosukainen toimi Imatrankosken lukion suomen kielen tuntiopettajana vuosina 1969–1983. Hän toimi myös Joensuun korkeakoulun suomen kielen didaktiikan väliaikaisena lehtorina vuosina 1976–1977 ja Kymen läänin äidinkielen lääninkouluttajana vuosina 1976–1983.[1]
Poliittinen ura
Riitta Uosukainen valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuoden 1983 vaaleissa. Tämän jälkeen hänet valittiin uudelleen kansanedustajaksi vaaleissa 1987, 1991, 1995 ja 1999. Hän edusti Kymen vaalipiiriä. Vuosien 1995 ja 1999 vaaleissa hän keräsi eniten henkilökohtaisia ääniä vaalipiirissään. Eduskunnassa hän oli jäsenenä suuressa valiokunnassa, sivistysvaliokunnassa ja puolustusvaliokunnassa.
Uosukainen toimi opetusministerinä Ahon hallituksessa vuosina 1991–1994. Hän luopui tehtävästä vuonna 1994, kun hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi. Tässä tehtävässä hän oli Suomen historian ensimmäinen nainen. Hänet valittiin puhemieheksi myös vaalien 1995 ja 1999 jälkeen.
Eduskunnan lisäksi Uosukainen toimi Imatran kaupunginvaltuustossa vuosina 1977–1992 ollen vuosina 1981–1986 sen varapuheenjohtaja.
Presidentin valitsijamies hän oli presidentinvaaleissa 1982 ja 1988. Hän oli itse ehdokkaana vuoden 2000 presidentinvaaleissa, jossa hän sai ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi eniten ääniä eikä näin päässyt toiselle kierrokselle.
Kunnianosoitukset
Yhdysvaltalainen Suomi College promovoi Uosukaisen vuonna 1997 filosofian kunniatohtoriksi ja Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu promovoi hänet vuonna 1999 kauppatieteiden kunniatohtoriksi. Suomen puheopettajien liitto nimesi Uosukaisen Vuoden puhujaksi vuonna 1985.[4][5] Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Uosukaiselle vuonna 2004 valtioneuvoksen arvonimen.[1] Uosukainen on ensimmäinen valtioneuvoksen arvonimen saanut nainen ja järjestyksessä kahdeksas arvonimen saaja Suomen itsenäisyyden aikana. Harri Holkerin kuoltua vuonna 2011 Uosukainen on ainoa elossa oleva valtioneuvos.
Riitta Uosukainen sai Suomalaisuuden liiton kunniajäsenyyden vuonna 2006.[6]
Uosukaiselle myönnettiin kunniarestonomin arvonimi vuonna 1994. Tapaseura valitsi Uosukaisen Vuoden käyttäytyjäksi vuonna 2002. Mauri Sariola -seura ry. myönsi Riitta Uosukaiselle Helsingin kirjamessuilla 28.10.2012 Vuoden Susikoski -arvonimen koskien vuotta 2013.
Kunniamerkit
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkki 1992
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi 2002
- Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan suurristi
- Viron Valkoisen Tähden ritarikunnan I luokan kunniamerkki (suurristi) 1995
- Viron Marianmaan Ristin ritarikunnan I luokan kunniamerkki (suurristi) 2001
Julkaisut
- Liehuva liekinvarsi. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20639-3
- Nuijanisku pöytään: Hajamietteitä intohimosta, vallasta ja sivistyksestä. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-19093-8
Lähteet
- ↑ a b c Riitta Uosukainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 3.6.2015.
- ↑ a b c Muurinen, Heta: Lumoprofessoreja ja laaja-alaisia opintoja 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 3.6.2015.
- ↑ Pekka Matilainen: Minna Canth raivasi tien Yliopisto-lehti. 8/97. Viitattu 3.6.2015.
- ↑ http://seura.fi/viihde/elavat-legendat/riitta-uosukainen-ministeriaika-oli-hirvittavaa/
- ↑ http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=291&{kieli}=su&{haku}=kaikki
- ↑ Tala, Heikki (päätoim.): Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liitto 1906–2006. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 2006. ISBN 951-96348-7-8
Aiheesta muualla
- Riitta Uosukainen Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
- Riitta Uosukainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Aura Korppi-Tommola: Uosukainen, Riitta (1942–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007(päivitetty 3.9.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Edeltäjä: Raimo Ilaskivi |
Kansallisen Kokoomuksen presidenttiehdokas 2000 |
Seuraaja: Sauli Niinistö |
| Edeltäjä: Ilkka Suominen Paavo Lipponen Jukka Mikkola |
Eduskunnan puhemies 1994–1995 1995–1999 1999–2003 |
Seuraaja: Paavo Lipponen Jukka Mikkola Anneli Jäätteenmäki |
| Edeltäjä: Ole Norrback |
Suomen opetusministeri 1991−1994 |
Seuraaja: Olli-Pekka Heinonen |
| ||||||