Ero sivun ”Häntälä (Somero)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muot.
Rivi 15: Rivi 15:


==Sijainti ja liikenne==
==Sijainti ja liikenne==
Häntälän kylä sijaitsee Someron lounaisosassa [[Salo]]n, aiemmin [[Kuusjoki|Kuusjoen]] rajalla, ja sen naapurikyliä Somerolla ovat Häntälän kyläkeskuksen vaikutusalueeseen kuuluvat [[Kerkola]] ja [[Syvänoja (Somero)|Syvänoja]] lännessä ja [[Talvisilta]] idässsä sekä lisäksi [[Kimala]], [[Saarentaka]] ja [[Härkälä (Somero)|Härkälä]] pohjoisessa.<ref name="etusivu"/><ref>Lehtonen 1990: 505.</ref> Etelässä Häntälän kylä rajoittuu Kuusjoen [[Kanunki|Kanungin]] ja kaakoiskulmastaan Kuusjoen [[Kuusjoenperä]]n kylään Salossa.<ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Peruskartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti =2024 01 Kanunki| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1992 | Selite = | Tunniste = | Kieli = }}</ref> Tärkeimpiä liikenneväyliä ovat [[paikallistie]]tasoiset [[yhdystie]]t Häntäläntie, Kimalantie ja Kerkolantie.
Häntälän kylä sijaitsee Someron lounaisosassa [[Salo]]n, aiemmin [[Kuusjoki|Kuusjoen]] rajalla, ja sen naapurikyliä Somerolla ovat Häntälän kyläkeskuksen vaikutusalueeseen kuuluvat [[Kerkola]] ja [[Syvänoja (Somero)|Syvänoja]] lännessä ja [[Talvisilta]] idässsä sekä lisäksi [[Kimala]], [[Saarentaka]] ja [[Härkälä (Somero)|Härkälä]] pohjoisessa.<ref name="etusivu"/><ref>Lehtonen 1990: 505.</ref> Etelässä Häntälän kylä rajoittuu Kuusjoen [[Kanunki|Kanungin]] ja kaakoiskulmastaan Kuusjoen [[Kuusjoenperä]]n kylään Salossa.<ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Peruskartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti =2024 01 Kanunki| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1992 | Selite = | Tunniste = | Kieli = }}</ref> Tärkeimpiä liikenneväyliä ovat [[paikallistie]]tasoiset [[yhdystie]]t Häntäläntie, Kimalantie ja Kerkolantie.<ref name="THV">{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Tienumerokartta. | Mittakaava =1:250 000 | Lehti =Alue 02 Varsinais-Suomi | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Liikennevirasto | Ajankohta = | Selite = | Tunniste = | www =http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/26980.PDF | www-teksti =Kartan verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.7.2010 | Kieli = }}</ref><ref name="eniro">{{Verkkoviite | Osoite = http://kartat.eniro.fi/ | Nimeke =Kartat ja reitit | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Eniro | Viitattu = 19.12.2009 | Kieli = }}</ref>


==Väestö==
==Väestö==

Versio 30. kesäkuuta 2012 kello 23.42

Häntälä on kylä, kyläkeskus ja postinumeroalue Somerolla Varsinais-Suomen maakunnassa.

Luonto

Häntälän ja sen somerolaisten lähikylien luonnonympäristöä hallitsevat Uskelanjoen sivujoen Rekijoen latvahaarat, jotka ovat uurtaneet ympäröivään savitasankoon syviä rotkolaaksoja. Paikallisesti nämä tunnetaan nimellä Häntälän notkot ja ne muodostavat kylissä arvokkaan perinnebiotooppialueen, joka kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan osana Rekijokilaakson Natura 2000 -aluetta. Notkoihin on mahdollisuus tutustua Häntälän kylätalolta alkavalla luontopolulla.[1]

Häntälän notkojen jatkeena alueeltaan näitä laajempi Rekijokilaakson Natura-alue ulottuu vielä myös viereisten Kiikalan Hirvelän, Kärkelän, Revän ja Rekijoen sekä Perttelin Haalin kylien alueelle Salossa. Notkojen ulkopuolella savitasangosta pistää esiin kalliosydämisiä moreenimäkiä.

Historia

Häntälä kuuluu yhdessä lounaissomerolaisten Talvisillan, Syvänojan ja Kerkolan, eteläsomerolaisten Lautelan ja Terttilän sekä Somerniemen Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kanssa niihin kyliin, jotka vuonna 1492 siirrettiin Uskelan seurakunnasta osaksi Someroa lähiseurakuntien alueita järjesteltäessä.[2]

Kylän vanhoja kantataloja ovat olleet Äijälä, Seppälä, Anttila, Naula ja Unkila.[3] Kylän vanha tontti on sijainnut kylänmäen etelärinteessä nykyisen Häntäläntien varressa lähellä nykyisen Murronkulmantien risteystä paikalla, jonka luona vielä nykyäänkin sijaitsevat Yli- ja Ali-Naulan talot ja jonkin matkan päässä Seppälä.[4]

1900-luvulla Häntälässä toimi Häntälän Osuusmeijeri, joka aloitti toimintansa 1930-luvulla.[5] Vuonna 2011 meijerirakennus oli tyhjillään.[6] Häntälän Osuuskassa (vuodesta 1972 Häntälän Osuuspankki) toimi itsenäisenä vuosina 1925-1977 ja Someron Osuuspankin sivukonttorina vuoteen 2000.[7]

Sijainti ja liikenne

Häntälän kylä sijaitsee Someron lounaisosassa Salon, aiemmin Kuusjoen rajalla, ja sen naapurikyliä Somerolla ovat Häntälän kyläkeskuksen vaikutusalueeseen kuuluvat Kerkola ja Syvänoja lännessä ja Talvisilta idässsä sekä lisäksi Kimala, Saarentaka ja Härkälä pohjoisessa.[8][9] Etelässä Häntälän kylä rajoittuu Kuusjoen Kanungin ja kaakoiskulmastaan Kuusjoen Kuusjoenperän kylään Salossa.[10] Tärkeimpiä liikenneväyliä ovat paikallistietasoiset yhdystiet Häntäläntie, Kimalantie ja Kerkolantie.[11][12]

Väestö

Häntälän väkiluku vuonna 2011 oli 176, mikä teki siitä väkiluvultaan Someron kolmanneksitoista suurimman kylän[13]. Häntälän kyläkeskuksen vaikutusalueeseella, johon kuuluvat kokonaan tai osittain Someron Häntälän, Talvisillan, Syvänojan ja Kerkolan kylät, on noin 500 asukasta.[8][14]

Palvelut ja yhdistystoiminta

Häntälän, Talvisillan, Kerkolan ja Syvänojan kylissä toimii Lounais-Someron kyläyhdistys ry, ja kylätoiminta kylissä on vilkasta.[8][15]

Häntälästä ja naapurikylistä käydään vuonna 1897 perustettua Häntälän koulua, ja Lounais-Someron kyläyhdistyksellä on koulun läheisyydessä kylätalo, jossa toimii kesäisin kioski.[16][17][18]

Kokoontumispaikkoja kyläyhdistyksen toimialueella ovat Häntälän maamiesseuran omistama huvikeskus Teeriharju Talvisillalla kantatien 52 varressa ja Kerkolan pienviljelijäyhdistyksen omistama Mäntypirtti Kerkolanjärven rannalla Kerkolassa.[19]

Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen omistama Häntälän rukoushuone Häntälän kylänmäellä on valmistunut vuonna 1929 ja sen on suunnitellut arkkitehti Rafael Blomstedt.[20]

Tunnustuksia

Vuonna 2009 Häntälä valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi[14] ja vuonna 2011 Suomen kotiseutuliitto valitsi Häntälän vuoden 2011 vuoden kaupunginosaksi[21][22].

Lähteet

  • Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.

Viitteet

  1. Luontopolku Lounais-Someron kyläyhdistys. Viitattu 5.8.2011.
  2. Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 21-24,. Gummerus kirjapaino Oy, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
  3. Lehtonen 1990: 194.
  4. Lehtonen 1990: 194-195.
  5. Lehtonen 1990: 200.
  6. Häntälä on vuoden kaupunginosa. Salon Seudun Sanomat, 29.7.2011. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.8.2011.
  7. Tiirakari, Leeni: Sata vuotta Someron parhaaksi. Someron osuuspankki 1910-2010, s. 194-199,249-250. Somero: Someron osuuspankki, 2010.
  8. a b c Tervetuloa! Lounais-Someron kyläyhdistys. Viitattu 5.8.2011.
  9. Lehtonen 1990: 505.
  10. Peruskartta 1:20 000. 2024 01 Kanunki. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992.
  11. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 19.7.2010)
  12. Kartat ja reitit Eniro. Viitattu 19.12.2009.
  13. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  14. a b Varsinais-Suomen vuoden 2009 kyläksi valittiin Häntälä Somerolta (pdf) Varsinais-Suomen kylät ry. Viitattu 5.8.2011.
  15. Jokela, Lilli: Ruuhka-Suomesta muuttaneet ovat lääpällään Häntälään. Turun Sanomat, 8.8.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.8.2011.
  16. Horila, Tapio: Someron kunnan koululaitos 1882-1982. Somero: Someron kunta, 1982.
  17. Häntälän koulu Someron kaupunki. Viitattu 6.8.2011.
  18. Kioski Lounais-Someron kyläyhdistys. Viitattu 5.8.2011.
  19. Yhdistykset Lounais-Someron kyläyhdistys. Viitattu 5.8.2011.
  20. Lehtonen 1990: 203.
  21. Lavonen, Emilia: Häntälän kylä valittiin vuoden kaupunginosaksi. Maaseudun tulevaisuus, 29.7. 2011. Artikkelin tiivistelmä lehden verkkosivuilla. Viitattu 5.8.2011.
  22. Someron Häntälä on vuoden kaupunginosa. Turun Sanomat, 29.7.2011. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.8.2011.

Aiheesta muualla