Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 27

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Onko "kumpi" kysymyssana?

Mitä otsikossa lukee - tuli äkillinen epäröinti kun mietin asiaa. Nopeaa vastausta kaivattaisiin. --84.249.208.15 23. heinäkuuta 2013 kello 14.00 (EEST)

Kumpi on interrogatiivipronomini. --Juusohe^!? 23. heinäkuuta 2013 kello 17.21 (EEST)

Otsikossa lukee: "Onko "kumpi" kysymyssana?" Vastaus otsikon kysymykseen on "on". --Käyttäjä:Kielimiliisi 23. heinäkuuta 2013 kello 23.05 (EEST)

Ei-kuninkaallisen asema kuningasperheessä kuninkaallisen kuollessa

Mikä asema ei-kuninkaallisella on kuningasperheessä, jos se kuninkaallinen, jonka kanssa hän on naimisissa kuolee? Jos siis esim. Kruununprinsessa Victoria kuolisi mikä olisi prinssi Danelin asema perheessä? Toki hän olisi Estellen huoltoja täysi-ikäiseksi asti, mutta olisiko hän silti yhä prinssi? Entä Estellen tultua hallitsijaksi olisiko hänellä sitten enää mitään asemaa? (HUOM! Ruotsin kuingashuone on tässä vain esimerkkinä siitä, mitä ajan takaa, kysymyksen esitän yleisemmällä tasolla vastaavasta tilanteesta)--LCHawk (keskustelu) 24. heinäkuuta 2013 kello 02.28 (EEST)

Asema pysyisi samana eli pysyisi perheen jäsenenä, vertaa menneeseen käytäntöön vaikka Lilian (Ruotsin prinsessa) tai Elisabet (Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar). Htm (keskustelu) 24. heinäkuuta 2013 kello 07.46 (EEST)

Mihin forssalaiset menevät?

Artikkelissa Forssa mainitaan, että Forssa sijaitsee miltei yhtä lähellä kolmea suurta kaupunkia eli Turkua, Tamperetta ja Helsinkiä. Jos naivisti ajattelee, että kaupunkia ei valita sen tarjoamien palvelujen mukaan eikä sen mukaan, minne kulloinkin on asiaa työn tai huvitusten takia, niin mikä näistä kolmesta kaupungista tuntuu forssalaisista läheisimmältä? Onko se Tampere, koska Forssakin on Hämettä? --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2013 kello 15.44 (EEST)

Auvo Säntti keksi aikoinaan tutkia kaupunkien vaikutusalueita ja liikenteellistä suuntautumista linja-autovuorojen lukumäärän perusteella. Kun linja-autojen aikataulut nykyään ovat netissä, niin asiaa voisi hyvinkin tutkia sen perusteella, mihin näistä kaupungeista kulkee eniten linja-autovuoroja Forssasta. - Joskin kun Forssan kautta kulkevat Pori - Helsinki ja Turku - Lahti (Riihimäen ja Hämeenlinnan kautta) -pikavuorot, niin näihin kaikkiin neljään pareittain kulkenee saman verran. Ja kun Helsinki on suurempi kuin Turku ja Hämeenlinna, niin veikkaisin matkahuollon sivuja katsomatta, että Helsinki voittaa. Turussa kai käydään, jos on asiaa ruotsinlaivalle ja Tampereen osuutta voi arvioida sen perusteella, mikä on sinne vievien yhteyksien määrän suhde Turkuun ja ja Helsinkiin vieviin. Samoin voisi tutkia, kumpaa tilataan Forssan seudulle enemmän, Turun Sanomia vai Aamulehteä tai kummassa käsitellään Forssan asioita tai onko jommalla kummalla tai molemmilla toimitusta Forssassa. Ja edelleen välimatka Forssasta Turkuun näkyy olevan 90 km, Tampereelle 100 km ja Helsinkiin 120, mutta Helsinkiin ja Tampereelle loppumatka on moottoritietä. Mutta kun kysymys koski identiteettiä, niin en tiedä. Ainakin Forssa ja Tampere ovat hämäläisiä teollisuuskaupunkeja vaikka Tampere onkin nykyään Pirkanmaata ja Forssa Kanta-Hämettä.--Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2013 kello 21.26 (EEST)

Tämän päivän Forssan lehdessä tänään työnsä aloittava Forssan uusi kaupunginjohtaja lausui: "Forssan kehityskäytävä on etelään Helsingin suuntaan eikä pohjoiseen Tampereen suntaan." Eli tämä on ainakin virkamiesjohdon tahtotila ja vastannee muutenkin toiminnallista suuntautumista. Identiteetin kannalta taas päästään samaan sitä kautta, että forssa osana Kanta-Hämettä identifioitunee ensisijaisesti siihen, ja Hämeenlinna taas ilman muuta myös suuntautuu enemmän Helsinkiin (juuri niin kuin taannoisen Etelä-Suomen läänin rajat osoittivat, joskin läänin rajoista poiketen Pori kai on käytännössä osaksi myös Tampereen takamaata vaikka historiallisesti ja hallinnollisesti suuntautuukin Turkuun.--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 07.51 (EEST)

Äänien kuuluminen päässä

Se on normaalia että joku musiikkikappale tai elokuvakohtaus jää soimaan päähän pitkäksikin aikaa, mutta jos rupeaa kuulemaan päässään rivouksia tai ajatuksia, joita ei normaalisti ajattele missään tilanteessa, niin onko se merkki alkavasta psykoosista tai mielenterveysongelmista? Voiko se olla myös stressin aiheuttamaa kuvittelua, joka hoituu kunnon levolla?--Kruununoksa (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 20.08 (EEST)

Ensinmainittuhan on korvamato, jälkimmäisestä taitaa olla en:Intrusive thoughts artikkelissa.--RicHard-59 (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 21.36 (EEST)

"Intrusive thoughts" -artikkeli näyttäisi käsittelevän pakkoajatuksia, jotka voivat olla pakko-oireisen häiriön oire. Mutta jos ajatukset eivät ainoastaan tule väkisin mieleen vaan kuuluvat äänenä, on kyseessä eri asia, parakusia tai kuuloharha (en:Auditory hallucination). Suomen Moniääniset ry.:n mukaan "Äänien kuuleminen ei ole sairaus, vaan ihmisen ominaisuus." [1] Äänien kuuleminen kuitenkin sivuston mukaan usein johtuu esim. traumaattisesta kokemuksesta, ja kyllähän se voi olla sairauden oire. --PeeKoo 6. elokuuta 2013 kello 19.31 (EEST)

Sopivaa kesä/syystapahtumaa

Tämä on oikeastaan jatkokysymys aiemmalle kysymykselleni sopivasta kesätapahtumasta. Huomasin että minulla on pankkitilillä vielä jonkin verran rahaa jäljellä, joten haluaisin vielä mahdollisesti mennä katsomaan jotain sopivaa kesä/syystapahtumaa ennen kuin ilmat käyvät liian viileiksi ulkoilmatapahtumille. Kriteerit:

• Tapahtuma on ulkoilmassa ja maksaa korkeintaan kympin tai pari.
• Tapahtuma on pääkaupunkiseudulla tai korkeintaan jossain Turussa tai Tampereella. Jos se on Turussa tai Tampereella niin ei niin myöhään että minun täytyisi jäädä yöksi sinne.
• Tapahtumassa on esiintymässä nuoria (n. 20-40 v) naisia jonkinlaisissa show-asuissa. Mukana saa olla myös miehiä.
• Tapahtumassa on valokuvaus avoimesti sallittua.

Helsinki Priden missasin koska samana päivänä oli sisareni muutto jossa olin auttamassa. Tampereen Ruusun Karnevaaliin olen jo valmiiksi päättänyt mennä. Kokkolan Venetsialaisia ei kannata suositella, päätin jo ennakkoon että 200 € junalipuista ja hotellista on liian kallis hinta siitä että näen sambaa noin varttitunnin. Onko näiden lisäksi vielä jotain? JIP (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 19.49 (EEST)

Tiedoksianto

Kysyn mielenkiinnosta, jos asianomainen toimii passiivisesti ottamatta yhteyttä haastemieheen tiedoksiantoa varten, onko haastemiehellä oikeus ottaa yhteyttä poliisiin? Tiedossani on yksi tapaus, jossa haastemies uhkasi poliisilla. Mitä poliisi voi tehdä?--188.67.32.89 30. heinäkuuta 2013 kello 14.46 (EEST)

Haastemies varmaan ottaa yhteyden poliisiin ja poliisi etsii ja ottaa kiinni asianomaisen henkilön lisäselvityksiä varten.--IA (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 14.50 (EEST)

Siis noi velkomusasiat eivät missään vaiheessa mene poliisille, haastemies puhuu paskaa. Jos se paska ei tavoita sinua niin hän toimittaa haasteen poliisilaitoksen kansliaan, josta sen voi noutaa tai jättää sinne. Pitävät sitä siellä muistaakseni parisen viikkoa, jonka jälkeen paperit menevät silppuriin. Sen jälkeen asia etenee normaalisti käräjäoikeuteen ja jos et reagoi asiaan millään tavoin, oikeus antaa yksipuolisen tuomion.

Itse aikoinani en hakenut ainuttakaan haastetta enkä avannut ovea haastemiehelle. Vaihdoin jopa puhelinnumeroni kun se paskalörtti alkoi häiritä puhelimella.--188.67.86.41 30. heinäkuuta 2013 kello 15.24 (EEST)

Jos kysymyksessä on haastemies tai asia on mennyt käräjäoikeuteen niin silloin se on varmasti poliisiasia.--IA (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 15.48 (EEST)

Velkomusasiat menee tänä päivänä hyvin simppeliä reittiä, poliisi ei liity rahojen perimiseen millään tavalla. Jos kysymys on, kuten alla sanottiin rikosasiasta, silloin poliisi liittyy asiaan. Esimerkiksi asiakkaalla, dementoitunut vanhus, laskut jäävät maksamatta, koska hän ei muista maksaa laskujaan, eikä hänellä ole ketään, joka pitäisi näistä asioista huolta, voi silloin ihan yksinkertaisetkin laskut päätyä perintään, sitä kautta ulosottoon. Ensin laskuttaja lähettää karhuja, mutta jos karhukirjeet ei aiheuta toimintaa asiakkaan taholta, siirtyy laskut perintätoimistolle. (Perintätoimistot ostavat ihmisten velkoja.) Perintä lähettää laskun kuluineen asiakkaalle, jos mitään ei tapahdu perintätoimisto lähettää karhuja lisäten joka kerta kasvavat kulut päälle. Kun karhutkaan ei auta, perintätoimisto jonkun ajan kuluttua siirtää asian ulosottoon, käräjäoikeuteen. Sieltä tulee asiakkaalle ensin ilmoitus puhelimitse, että kyseiset laskut on käräjäoikeudessa ja tiedustelu onko niitä mahdollista maksaa ja mikä asiakkaan taloudellinen tilanne on yms. Sitten sama ilmoitus ulosmitattavista veloista lähetetään velalliselle kirjallisena. Jos velallinen ei vieläkään voi tai halua maksaa velkojaan, käräjäoikeus ulosmittaa kaiken mahdollisen, mitä velalliselle tulee, koskien toituvaistuloja kuten palkkatuloja ja eläkettä yms. ei käsitä satunnaisia tuloja. Esim. veronpalautus otetaan suoraan velkojen lyhentämiseen ja siitä lähetetään asiakkaalle ilmoituskirje, että velkaa on lyhennetty tämän verran asiakkaan veronpalautuksen ulosmittauksella. Jos ja kun asiakkaalla ei tuloissa tapahdu mitään muutoksia (hän on eläkeläinen tai työtön), eikä näin ollen ole mitään ulosmitattavaa, palautuvat laskut tietyn ajan kuluttua takaisin perintätoimistolle, joka yrittää edelleen saada rahojaan ja ehdottaa maksusopimuksia veloista. Mikäli asiakas ei pysty maksamaan minimilyhennystä kuukausittain, riippuen velan suuruudesta, jatkuu karhuaminen, kunnes kyseiset velat lähetetään uudelleen ulosottoon. Tämä sama rinki voi pyöriä vaikka kuinka kauan, kunnes asiakas eli velallinen joko maksaa laskunsa tai kuolee.

Siinä vaiheessa, kun haastemies puhelimitse ensimmäistä kertaa yrittää tavoittaa asiakasta ilmoittaakseen velkojen siirtyneen ulosottoon eli käräjäoikeuteen, mutta ei syystä tai toisesta tavoita asiakasta, hän lähettää käräjäoikeuden paparit suoraan asiakkaalle. --AniaKallio--82.181.97.175 6. elokuuta 2013 kello 11.53 (EEST)

En sanonut että kyseessä on velkomusasia. Ja haastemies ottaisi poliisin avuksi rikosasioissa, ei siviiliasioissa. --188.67.121.57 30. heinäkuuta 2013 kello 18.05 (EEST)

IP-osoitteista..

Miksi puhelimeni IP näkyy täällä muodossa 188.238.x.x, mutta esimerkiksi phpBB-pohjaisilla keskustelufoorumeilla muodossa 82.145.x.x ?? Eikö kaikella järjellä ajateltuna IP:n pitäisi olla sama sivustosta riippumatta? --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 13.51 (EEST)

Jos oikein katsoin, ensimmäinen on Soneran osotteita, jälkimmäisestä löytyy osotteita ainakin Saksasta ja Turkista. Olisiko joku välityspalvelin? Tai haluatko kertoa tarkempia tietoja? Mikä on tarkka 82.145.x.x osoite ja millä foorumeilla? --Harriv (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 14.01 (EEST)

Ihan samaa olin kysymässä kuin Harriv. Tuleeko kaikilla phpBB-foorumeilla? --Otrfan (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 14.02 (EEST)

En itse asiassa tiedä, koska omaa ip-osoitettaan ei pääse näkemään, jos ei ole moderaattorina kyseisellä foorumilla. Olen kuitenkin moderaattorina Lappnetti-nimisellä foorumilla (phpBB3), ja valvojien hallintapaneelista katsomalla omalle kohdalle tulee satoja 82.145.-alkuisia osoitteita, esimerkkinä vaikka 82.145.209.31. Olisiko Opera Mini-nettiselaimella jotakin tekemistä tämän asian kanssa, sillä eikös Operalla ole joku välityspalvelintekniikka käytössään? --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 14.09 (EEST)

Tässä keskustelussa kertomasi perusteella voisi olla joku Operan proxy: Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto_51#ip-kysymys edit: kirjoitin tuon lukematta koko kommenttiasi. Siinähän tuo Opera-epäily tuli jo esille. --Otrfan (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 14.10 (EEST)

Ei vaan mene meikäläisellä kaaliin, miksi samasta laitteesta näkyy kaksi eri ip-osoitetta.... olisikin hyvä, jos puhelimeen saisi laitettua kiinteä osoitteen (mikä tosin ei taida olla teknisesti mahdollista) --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 2. elokuuta 2013 kello 15.00 (EEST)

Jos liikenne www-palvelimelle menee välityspalvelimen kautta, niin www-palvelin näkee vain välityspalvelimen ip-osoitteen. Jostain syystä liikenne Wikipediaan ei mene tuon välityspalvelimen kautta, joten Wikipedia näkee päätelaitteen oikean osoitteen. --Otrfan (keskustelu) 2. elokuuta 2013 kello 15.05 (EEST)

Nyt tajusin :) (kauanhan siinä kestikin..) --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 2. elokuuta 2013 kello 15.14 (EEST)

Esimerkiksi salattu liikenne (https) on sellaista että se voi kulkea suoraan, riippuu vähän Operan toteutuksesta. --Harriv (keskustelu) 2. elokuuta 2013 kello 15.18 (EEST)

Tai voi olla, että Wikipedia on tarkoituksella laitettu ohittamaan Operan proxy. Ilmeisesti estoista on tullut valituksia Operalle ja en-wikistä löytyy tällainen malline: en:Template:OperaMiniBlock --Otrfan (keskustelu) 2. elokuuta 2013 kello 15.30 (EEST)

Pysäytetty kellonaika (10.10.)

Useimmat myynnissä olevat viisarikellot on pysäytetty näyttämään aikaa noin 10.10. Sekunttiviisari sen sijaan on missä sattuu. Muistan kauan sitten lukeneeni että tähän on jokin peruste. (olisiko ollut joku niistä Valittujen palojen pienistä täyteteksteistä.) eli joskus, kauan sitten, tuollaisella kellonlyömällä sattui jotain. Vaihtehtoja toki on rajaton määrä. Yritin löytää eri nettihauilla, huonolla menestyksellä. Saattaa toki olla legendaakin koko tarina. Tahi sitten se on kaupallinen juttu, eli noin se näyttää kaupan hyllyssä paremmalta. Valmistuksellisesti nopein luulisi että kello olisi tehtaalta lähteissä jätetty niin että kaikki viisarit osoittaa samaan suntaan. (käytännössä 12.00) Mutta jos jonkun turhan tiedon laareita löytyy, niin kertokoon. --EsaL-74 (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 12.41 (EEST)

Syyksi riittää, että se vain näyttää hyvältä ja tasapainoiselta, ainakin länsimaisesta ihmisestä. Yleensä kello 12:n alle sijoitettu merkkilogo ja kello 15:n kohdalle laitettu päivyri jäävät hyvin näkyviin. Ja kun viisarit ovat aina standardiasennossa, itse kelloon ja sen muotoiluun kiinnittää parhaiten huomiota. –Kotivalo (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 12.48 (EEST)

Samaa muistelen itsekin syyksi. Kellomerkki jää nätisti kahden viisarin kehystämäksi. Jos viisarit näyttäisivät klo 12.00, niin merkki ei näy, eivätkä viisaritkaan erottuisi kunnolla toisistaan. --Otrfan (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 12.51 (EEST)

Jatkokysymys sääennusteista

Nyt kun kävin tuolla Kukkaisviikoilla, niin netissä suurin piirtein joka ikinen sääennuste (Ilmatieteen laitos, Foreca, MTV3, Ilta-Sanomat, Iltalehti, MSN, Napsu, AccuWeather) näytti vielä samana aamuna että siellä on koko päivän pilvistä, lämpötila +23 - +25 astetta, ei sada. Kuitenkin oikeasti siellä oli aurinkoista, ja lämpötila nousi välillä lähelle +27 astetta. Tarkoittaako tämä ettei netin sääennusteisiin voi luottaa edes samana päivänä? JIP (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 22.33 (EEST)

Kesäsateet ovat tyypillisesti hyvin paikallisia eikä niiden kohtia pystytä tarkasti ennustamaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 22.53 (EEST)

No sen verran joka ikinen sääennuste osasi sanoa, ettei siellä sada. Mutta kuitenkin ne väittivät että siellä on pilvistä vaikka siellä oli täysin aurinkoista. JIP (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 23.08 (EEST)

Siis tarkemmin: Kesäpilvet ovat usein repaleisia ja niiden laukeamista sateeksi on vaikea ennustaa. Ei pystytä sanomaan kuin joitakin todennäköisyyksiä, minkä paikkakuntien yli pilviä kulkee ja mitkä paikkakunnat jäävät pilvien rakojen kohdalle. Vielä vaikeampaa on sanoa, minkä paikkakunnan kohdalla pilvet roiskivat sadetta ja minkä ei.

Muutamaa tuntia kiinnostavaa ajankohtaa ennen tutkakuvat ja sade-ennusteet selvittävät kohtuullisen varmasti tilanteen pilvisyyden ja sateen suhteen. Ne pitävät kesäaikana joteskuten paikkansa muutaman tunnin aikavälillä. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 23.18 (EEST)

High-occupancy Vehicle Lane

Olisiko jollain tietoa mitä tuolla High-occupancy vehicle lanella tarkoitetaan? Vaikuttaa kiinnostavalta aiheelta, mutta en oikein saa selvää siitä. Santtu37 (keskustelu) 16. heinäkuuta 2013 kello 11.50 (EEST)

Autokaista, jolla saavat ajaa vain autot, joissa on riittävä määrä matkustajia (yleensä 2-3). --Otrfan (keskustelu) 16. heinäkuuta 2013 kello 11.55 (EEST)

Myös tietynlaiset ajoneuvot voivat käyttää ko. kaistaa, esim. sähköautot. --85.76.29.253 12. elokuuta 2013 kello 18.52 (EEST)

Ramboll käyttää termiä kimppakyytikaista HOV-kaistasta. --Harriv (keskustelu) 16. heinäkuuta 2013 kello 22.10 (EEST)

Sanaa lienee harvoin suomennettu, mutta tuo käännös käynee. --85.76.29.253 12. elokuuta 2013 kello 18.52 (EEST)

Eckerön ja Hammarlandin välinen kuntaraja

Paikkatietoikkunan kartasta näkyy, että Eckerön länsipuolella kulkee vielä kuntaraja keskellä merta. Artikkelin Märket perusteella nuo merialueet lienevät osa Hammarlandin kuntaa. Millä perusteella Eckerön ja Hammarlandin välinen raja on mahdettu aikanaan määrätä noin eriskummalliseksi lännessä? --Raksa123 (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 03.00 (EEST)

Täällä on keskustelua ja joitain lähteitä asiasta, ei kuitenkaan tietoa miksi raja kulkee noin. Eckerö lienee itsenäistynyt Hammarlandin emäpitäjästä. Kyllähän noita ekslaaveja ym. on manner-Suomessakin. -Ochs (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 00.57 (EEST)

Isossajaossa takamaita on jaettu nautinnan mukaan, ja saariin, merialueisiin ja luotoihin voi kohdistua nautintaa arvatenkin erityisesti kalavesinä. Silloin alueiden tasapuolinen jako sekä maalla että merellä on usein johtanut siiheen että erillisiä tiluslappuja on hajallaan vähän siellä sun täällä. Vastaavasti sisämaassa aikoinaan esim. Mietoisten kunnalla oli satoja erllisiä eksklaaveja Mynämäen takamailla ja Karjala (kunta) oli näiden molempien sisällä alueiltaanm hyvin repaleinen.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 18.12 (EEST)

Seututie 204 kantatieksi

Ajattelin tässä vaiheessa kysyä muilta Wikipedia-käyttäjiltä siitä, että mitäs te tuumisitte tuon Seututien 204 mahdollisesta muuttamisesta Kantatieksi? Olisiko syytä ehdottaa vaikka tiehallinnolle asiasta, kun kerran kyseinen tie tuntuu olevan liian hyvälaatuinen seututieksi. Sille löytyisi vielä sopivaksi numeroksi "Kantatie 42", koska se ei ole ollut lainkaan käytössä sitten vuoden 1996 tienumerouudistuksen ja tie sijaitseekin vielä Kantateiden 41 ja 43 välisellä alueella. Saisi Säkyläkin jonkun seututietä isompiarvoisen tien lähemmäksi keskustaa jos idea joskus toteutuisi. Santtu37 (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 23.01 (EEST)

USB-jakajan virransaanti?

Ostin menneellä viikolla Gigantista USB-jakajan (USB-hub), jolla voin jakaa yhden USB-portin neljäksi (koska kannettavassani on aivan liian vähän USB-portteja). Paketissa tuli mukana virtajohto, jolla jakajaan saa 12 voltin jännitteen pistorasiasta puhelimen laturin näköisellä vehkeellä. Mihin tätä 12 voltin jännitettä sitten edes tarvitaan, sillä kun testasin laittaa kaikkiin jakajan portteihin laitteen, niin kaikki toimivat. Onko tämä 12 voltin jännite tarkoitettu siihen, jos lataa jakajan kautta montaa laitetta yhtä aikaa? --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 4. elokuuta 2013 kello 19.33 (EEST)

Tietokoneen USB 2-liittimestä tulee 500mA virtaa ja standardin mukaan jokaisesta hubin liittimestä pitää saada ottaa se sama 500 mA ulos, joten huonoimmassa tapauksessa 1500mA jää puuttumaan (1x500mA sisään ja 4x500mA ulos) joten se otetaan siltä muuntajalta. --Opa (keskustelu) 4. elokuuta 2013 kello 19.40 (EEST).

Yksityinen säätiö?

Kävin läpi Suomen ulkomailla toimivista kulttuuri-instituuteista kertovia artikkeleita. Niissä useissa mainittiin, että instituutin toiminnan taustalla on "yksityinen säätiö". Poistin sanan "yksityinen" koska käsittääkseni säätiö ei ole yksityinen eikä sen koomin "julkinenkaan" organisaatio, ainakaan säätiölaki ei moisia käsitteitä tunne. Usein kulttuurielämässä säätiöiden myöntämä kulttuurituki kyllä lasketaan "yksityiseksi" kulttuurin tueksi, siis samaan sarjaan yritysten ja yksityishenkilöiden tuen kanssa (jostain muistan arvion, että noin puolet kulttuurin tuesta tulee yksityiseltä puolelta näin laskettuna, mutta luotettavia tietoja tästäkään ei ole). Olenko ymmärtänyt väärin vai mistä noissa "yksityisissä säätiöissä" on kyse?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 19.13 (EEST)

Olisikohan jälleen kerran suomen kieleen ujuttautumassa englannin termi, jolla ei kuitenkaan kaiketi ole vastinetta suomessa: en:Private foundation ja toisaalta en:Foundation (nonprofit). --Abc10 (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 19.49 (EEST)

Säätiöitä on yksityisoikeudellisia ja julkisoikeudellisia, mutta ero on ainakin minulle epäselvä. Julkisoikeudellisesta säätiöstä kuulin ensi kerran Kansallisgallerian suunnitelmien yhteydessä. Entäs jos kulttuuri-instituutit ovat laatineet esittelytekstinsä ulkomaille, jossa noita yksityisiä säätiöitä on ja sana on siirtynyt näistä artikkeleihin? Pidän toistaiseksi kiinni poistoistani. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 20.27 (EEST)

Tuo "Private foundation" näyttää viittaavan alunperin yksityishenkilön, perheen tai suvun lahjoituksena perustettuun säätiöön, joita meilläkin on paljon. Mutta eivät nämä ulkomailla toimivat Suomen instituutit varmaankaan tällä tavalla ole syntyneet, joten "yksityinen säätiö" ei sen puolesta taida sopia käytettäväksi edes niiden kansainvälisessä yhteydessä (paremminkin sopisi tuo nonprofit). Olisikohan "yksityinen säätiö" yritys yksikertaistaa sanaa "yksityisoikeudellinen säätiö"?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 23.00 (EEST)

Edit

Mikäköhän mahtaa olla artikkelin ”edit” suosion takana? Eilen artikkelilla oli 0 latausta, mutta tänään se oli Wikipedian luetuin artikkeli 7809 latauksella. 3.7.2013 tapahtui vastaava pyrähdys, kun latauskertoja kertyi 1618 kappaletta, kun yleensä latauskerrat vaihtelevat muutamasta kymmenestä nollaan. --Juusohe^!? 10. elokuuta 2013 kello 14.58 (EEST)

Nyt tulee muutama lisää :) Kyse on siis etunimiartikkelista Edit. Olisikohan jossakin sanaristikossa? --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 18.11 (EEST)

Olisiko joku botti karannut lapasesta. --Otrfan (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 18.14 (EEST)

Itsenäisyyden tunnustamattomuus

Miksi Pakistan ei ole tunnustanut Armenian itsenäisyyttä? Tai Turkki Kyproksen itsenäisyyttä? Mitkä muut valtiot ovat Kosovon, Koreoiden ja Taiwanin lisäksi niitä, joiden itsenäisyyttä kaikki eivät tunnusta ja mistä syystä?--62.72.230.103 11. elokuuta 2013 kello 17.59 (EEST)

• Pakistan on niin hyvissä väleissä Turkin ja Azerbaidzanin kanssa, ettei Armeniaa ole tunnustettu (en:Armenia–Pakistan relations)
• Turkkilaisten mielestä Kyproksen turkkilaisia on sorrettu 60-luvulla, ja välit ovat viileät, Turkki miehittää pohjois-Kyprosta (en:Foreign_relations_of_Cyprus#Turkey)
• Luettelo valtioista, joita ei ole tunnustettu listaa maita joita ei ole tunnustettu ollenkaan tai vain osittain, englanninkielinen lista on suurempi. --Harriv (keskustelu) 11. elokuuta 2013 kello 18.09 (EEST)

The price of everything and the value of nothing

Elokuvien tuotantoyhtiöistä on käynnissä merkittävyyskeskusteluja, enkä vastusta poistoja. Jäin kuitenkin miettimään (sinällään varmaan perusteltua) argumenttia, että muutaman miljoonan liikevaihto ei ole mitään. Jos arvoa mitataan rahalla, niin mikä arvo on esimerkiksi ääninäyttelemisellä, josta saa luultavasti hanttihommatason palkkaa, jonka suuruusluokka on miljoonien tuhannesosia (ja taiteellinen arvokin useimmiten käytännössä kai likimain nolla, poislukien jotkin yksittäiset poikkeukset), eli sen luokan budjetteja, joita meillä tavallisilla köyhillä on omassakin arkielämässämme. Eikö silloin ääninäyttelijöistä pitäisi poistaa kaikki? Näyttelijän työhän on tyypillistä pätkätyötä, jossa joutuu tekemään hanttihommia, mutta kenen tai minkä muun alan joutavia hanttihommia listatataan milli milliltä johonkin katalogeihin? Tai vastaavasti jos tuotantoyhtiöistä keskustellaan, niin tulisiko olla vaikutusta esimerkiksi sillä, onko saatu palkintoja? - No merkittäviä yhtiöitähän onkin säilytetty. Mutta jos ääninäyttelijät säilytetään kaikki ja tuotantoyhtiöistä vain merkittävät, niin eikö tässä vallitse epäsymmetria? - Varsinkin jos yhtiöt pyörittävät miljoonia tavallisessa toiminnassaan ja ääninäyttelijät arvatenkin saavat vain hanttihommaluokan palkkoja, jotka ovat hyvä jos tuhansia. Olen kyllä elokuva-alan suhteen täysi maallikko, enkä hahmota sen rakenteita, mutta mikä siis tekee juuri näyttelemisestä pyhempää ja tarkemmin lueteltavaa kuin esim. tuottamisesta? Molemmathan on esim. lueteltu Elonetissa.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 14.13 (EEST)

Tai kun nyt avasin yhden tuollaisen yhtiön sivun, niin samanlaista hanttihommaahan sekin on, mutta vain kameran tai mikrofonin toisella puolella. (Esim. juuri mainosfilmeissä.) Mutta jos hanttihommia ei kuulu sen enempää arvostaa, niin näiden kameran ja mikrofonin takaisten hanttihommien mukana tulisi kipata pois myös näyttelijöiden hanttihommat kameran tai mikrofonin edessä. Samahan se on, kummalla puolen kameraa tai mikrofonia niitä tekee. Tokihan näistä sitten jälkimaailma saattaa tehdä löytöjä tai hahmottaa suuria kaaria, mutta se on jälkimaailman asia.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 14.25 (EEST)

Kiitos komeasta Oscar Wilde -otsikoinnista, Urjanhai. En ainakaan heti mene ”ääninäyttelijöihin”, vaan perustelen mainoselokuvayhtiöiden merkittävyyden kyseenalaistamistani. Mainoselokuvabisnes on puhtaan kaupallista, ja myös musiikkivideot ovat mainoselokuvia vailla välttämättä mitään tv-spotteja suurempaa elokuvataiteellista ansiota. Tuotantoyhtiöitä menee ja tulee, kun ohjaajat ja tuottajat liikkuvat ja muodostavat uusia kuvioita. Siksi tuotantoyhtiöiden merkittävyyden pääkriteerinä voi minusta olla iän ja palkintojen määrän lisäksi liikevaihto ja henkilöstömäärä, kuten muillakin yrityksillä. Mainostoimistot ja tuotantoyhtiöt pyrkivät yleensä pitämään matalaa profiilia niin, että heistä kirjoitetaan korkeintaan ammattilehdissä (Markkinointi & Mainonta, talouslehdet), jolloin riippumattomien lähteiden löytyminen on hieman monia muita aloja vaikeampaa.

Kyseenalaistin mainosleffayhtiöitä, koska merkittävyyssuuntaviivojen mukaan mainoskampanjatkaan eivät ole merkittäviä, ja mainostoimistoista jopa Suomen suurimman eli SEKin (isoimmillaan toistasataa henkeä) artikkeli on joskus tuomittu yhdistettäväksi Salomaa Group -artikkeliin. Miksi siis pienet ja häilyväiset mainoselokuvien tuotantoyhtiöt olisivat wikimerkittäviä jo näin pienissä kokoluokissa ja lyhyine historioineen? –Kotivalo (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 14.52 (EEST)

Oikeastaan päädyin jatkokommentissani samaan arvioon jo itsekin kun hetken mietin asiaa. Kyllähän tältä saralta (esim. musiikkivideoista, ehkä mainosfilmeistäkin) joskus vuosikymmenten päästä saattaa seuloutua jälkipolvien silmiin myös pysyvästi arvokasta taidetta - tai ainakin camp-henkisiä aarteita, mutta mieluummin tosiaan kannattaa karsia kaikkia tasapuolisesti.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 14.58 (EEST)

Ääninäyttelijöistä taas kirjoitetaan Wikipediaan enemmän kuin tuottajista, ohjaajista yms., koska ne ovat niin ihquja. Puhuvat nopeasti hassuilla äänillään niin, että videoita piti lapsena katsella kymmeniä kertoja. Ja fanittajien mielestä "ääninäyttely" on ihan eri asia kuin joku tyhmä Shakespeare tai Tsehov. –Kotivalo (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 15.00 (EEST)

Minulle on tullut sellainen kuva, että ääninäyttelijäongelma on peräisin tuotantoyhtiöistä, jotka työntävät Wikipediaan sekalaista lähteetöntä aineistoa. Kun kukaan ei tulvaan jaksa aktiivisesti puuttua, virta vain kiihtyy. Mielestäni ääninäyttelijöille (onpa hieno nimitys) pitäisi asettaa järkevät kriteerit. Jos ura on vain lista (käännös)elokuvista, joissa kyseinen "näyttelijä" on käväissyt, Wikipediaan ei ole asiaa. Sen sijaan vaadittaisiin normaaleja perusteita, esimerkiksi haastatteluja, palkintoja, joiden merkitystä arvioimalla joko nousee kynnyksen yli tai ei. Harrastelu ei ole Wikipedian arvoista toimintaa muillakaan aloilla. --Abc10 (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 15.37 (EEST)

Antaisitko esimerkin tuotantoyhtiön kirjoittamasta ääninäyttelijä-artikkelista? --Otrfan (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 15.42 (EEST)

Ääninäyttelijät ovat mielestäni yksi vandalisoiduimmista aiheista, josta suurin osa on yksittäisen "Itse valtiaat-vandaalin" vuosia jatkunutta kampanjaa. Mielestäni kaikki lähteettömät dubbaaja- ja dubbauslistat pitäisi poistaa. --J (keskustelu) 19. elokuuta 2013 kello 18.26 (EEST)

Käännösapua

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Käännösapua.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 18.00 (EEST)

Tämän kuvan kuvatekstissä sanotaan: "Branches are in order of first attestation". Mitäköhän tämä tarkoittaa suomeksi tässä yhteydessä?--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 17.19 (EEST)

Sananmukaisesti se tarkoittaa että oksat ovat siinä järjestyksessä kun ne on vahvistettu. Mutta se on ehkä tähän artikkeliin tarpeeton tieto. Kuva kannattaisi laittaa siinä muodossa, että sitä ei tarvitsisi klikata moneen kertaan ennen kuin sitä voi lukea. --Savir (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 17.38 (EEST)

Löysin sanan "vahvistaa" kyllä sanakirjasta, mutta se ei avaa sitä, mitä tämä sana tarkoittaa tuossa nimenomaisessa yhteydessä (tämä vaatisi ehkä aihepiirin eli kielitieteen tuntemusta). Tiedon mahdollista tarpeellisuutta artikkeliin taas ei tietenkään voi arvioida ennen kuin tiedetään, mitä koko sana tässä yhteydessä tarkoittaa. (So. onko järjestys jotenkin hatusta vedetty ja vain kuvan pirtäjän omaan mutuun perustuva, jolloin sitä on turha kommentoida tai tuoda esiin, vai onko se johonkin objektiiviseen, kirjallisuudesta tarkistettavissa olevaan tietoon perustuva, jolloin sen ehkä voisi ajatella mainittavankin.) Samoin ilman tätä tietoa on vaikea arvioida, tulisiko kuvalle antaa artikkelissa niin keskeistä asemaa, että sen suurentaisi valmiiksi ruudun levyiseksi vai onko se vain kuriositeetti, joka on syytä jättääkin klikkauksen taakse. --Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 17.50 (EEST)

Joskin siis ensisijaisesti kysyin tätä kielitiedettä harrastavana maallikkona riippumattomatta tiedon mahdollisesta käyttöarvosta wikipedialle. Eli olen kyllä lueskellut paljonkin kielten polveutumissuhteita käsittelevää kirjallisuutta eri kielillä, mutta siitä huolimatta sen paremmin kaavion idea tuolta osin kuin käytetyn ilmaisun merkitys eivät avautuneet kun en maallikkona tunne kaikkea terminologiaa.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 18.02 (EEST)

En-wikin artikkelissa List of languages by first written accounts on taulukko, jonka yksi sarake on "Attestation". Se näyttäisi viittaavaan varhaisimpaan tekstiin joka kielestä on toistaiseksi löydetty. --Savir (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 18.09 (EEST)

Hienoa. Tuolla tuo taisi ratketa. Ja tällöin siis edelleen samassa kuvatekstissä mainittu "unattested" on sellainen kielentaso, josta ei ole kielenmuistomerkkejä. Ja tämä kielenmuistomerkkien olemassaolo taas on hyvin selkeästi objektiivinen ja tarkistettava asiantila, joskin myös mahdollisten uusien löytöjen myötä muuttuva.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 18.43 (EEST)

Järjestelmäkameran sulkimen elinikä/vaihto

Minulla on Olympus E-620 -järjestelmäkamera jolla on otettu jo yli 80 tuhatta kuvaa. Pelkään että sen suljin hajoaa pian ja kamera on käyttökelvoton. Kuinka kauan suljin enää kestää? Miten voin varjella sen elinikää, muutenkin kuin yrittämällä kuvata harvemmin? Mistä huomaan onko suljin hajoamassa? Voiko sen sulkimen vaihtaa? Jos voi, missä, kauanko se kestää ja paljonko se maksaa?  –Kommentin jätti JIP (keskustelu – muokkaukset)

Seuraavat ovat Olympuksen osalta hatusta heittämällä annettuja vastauksia sitten. Googlen perusteella E-620:n speksaatu elinikä sulkimelle olisi joko 50000 tai 100000 kuvaa. Suljin sisnänsä voi kestää paljon pidempäänkin. Sulkimen vaihtoja tekee Canonille ja Nikonille ainakin JAS-tekniikka joka veloittaa vaihdoista 300euroa (+- 100euroa). Eli sulkimen vaihto on kallista lystiä suhteessa kameran hintaan. Toisaalta vaihdon kalleutta selittää se, että esimerkiksi omaa kameraani Nikon 5100 ei ole tarkoitettu purettavaksi sen jälkeen kun se on kasattu joten korjaaminen ja osien vaihtaminen on oma taiteenlajinsa. JAS ei kuitenkaan ole Olympuksen valtuutettu huoltoliike joten sen merkin osalta neuvoisin kyselemään hintaa heidän omasta huollostaan

Mitä tulee siihen, että miten voi välttää sulkimen hajoamista niin ainakin Nikoneille kameran kolhiminen on sulkimen osalta kirjaimellisesti murhaavaa joten yritä olla kolhimatta kameraa. Sulkimen hajoamisen huomaa useimmiten siitä, että kuvassa on selviä valotusvirheitä; esimerkiksi jos suljin ei aukea tai aukeaa liian myöhään/osittain jne niin kuva on liian tumma tai kokonaan musta; jos se ei mene kokonaan kiinni niin kuvassa on ylivalottuneita kohtia. Itse sain jumittuneen sulkimen seuraavalla tavalla liikkumaan normaalisti. Latasin akun täyteen, pistin kameran manuaalitilaan ja kytkin kaikki virtaa käyttävät ominaisuudet pois (kuvanvakaaja, automaattifocus jne) ja otin sarjakuvauksella noin 50-100 kuvan sarjan lyhyellä valotusajalla jonka aikana suljin lähti liikkumaan taas normaalisti. --Zache (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 15.06 (EEST)

Ylempänä ehkä jo viisasteltiin viisaammin sillä aikaa kun kirjoitin tätä: Esittäisin vastakysymyksen, että miksi olet alkanut epäillä sulkimen olevan rikkoutumassa? Epätasaiset valotukset, outo ääni vai mikä? Olen käyttänyt Olympuksen järkkäreitä 1980-luvun puolivälistä, eikä suljinten kanssa ole ollut ongelmia. No OK, mekaanisia OM-sarjan huippulaitteita tuli sentään huollatettua enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Nyttemmin käytin uutta E-500-mallia 2006-2012 ongelmitta ja huolloitta, ja nyt käytössäni on käytetty E-410. En tosin tiedä kuvausmääriäni, löytyykö näistä nykyajan muovirimpuloista jokin laskuri jostain? –Kotivalo (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 15.09 (EEST)

En ole alkanut epäillä vielä, mutta olen lukenut että tälle mallille sulkimen luvattu vähimmäinen elinikä on 50 tuhatta laukaisua. Olen ylittänyt sen jo yli puolitoistakertaisesti. Kuvissa ei ole vielä mitään ongelmia eikä mitään outoja ääniä kuulu, mutta pelkään että jos jatkan tähän samaan malliin, suljin hajoaa kuitenkin viimeistään ensi kevään aikana. Jos suljin hajoaa kesken jonkun tärkeän kuvaustapahtuman tai alle pari viikkoa ennen sitä olen niin sanotusti kusessa. Käsittääkseni suljinta voi varjella paitsi kuvaamalla harvemmin, myös varomalla kolhimasta kameraa ja suojelemalla sitä kylmyydeltä, kuumuudelta ja kosteudelta. Normaalisti uuden kameran osto olisi helppo ratkaisu mutta olen jo ehtinyt tykästyä Olympuksen peilillisiin E-järjestelmäkameroihin eikä niitä ole saanut uutena mistään vuosiin. Käytettynä löytyy ainakin Saksan eBaysta vielä muutamia mutten tiedä kannattaako tässä välissä tuhlata rahaa sellaiseen "varmuuden vuoksi varalle". Jos se suljin joskus jumiutuu täytyy kokeilla tuota käyttäjän Zache mainitsemaa keinoa. JIP (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 15.18 (EEST)

Onko sulla arvokkaita putkia tuohon runkoon, etkä haluasi siksi menettää runkoa - vai miksi pohdit jopa remonttia? Etkö voi hyödyntää putkia jossakin toisessa rungossa, jos runko simahtaa? Remontti on varmaankin saman hintainen tai kalliimpikin kuin käytetyn rungon arvo. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 15.37 (EEST)

Ainoa mikä estää minua ostamasta toista E-620:ta on hinta. Kyseinen malli on nyt 3 vuotta vanha mutta hinnat liikkuvat edelleen 500 € luokassa, mikä on aika paljon rahaa. Tosin saattaa olla että jos odotan vielä muutamia kuukausia niin ne kaikki käytetytkin on myyty eikä uusia saa mistään. JIP (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 15.44 (EEST)

Nykyjärkkäreistä pihalla olevana ihmettelen, että eikö ne putket sopisi johonkin toiseen siedettävään malliin? Oletko jumissa juuri tuon E-620 kanssa? --Aulis Eskola (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 15.55 (EEST)

Sopivat kyllä kaikkiin E-sarjan malleihin, mutta ainoa jota enää valmistetaan on E-5, johon minulla ei ole varaa. Enkä halua hankkia PEN- tai OM-kameraa koska niissä ei ole peilietsintä. JIP (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 15.57 (EEST)

Tämä ei toki ole Huutonet vaan tietosanakirja, mutta minulta voisi lähteä mainittu E-410 tykötarpeineen tai ilman melko edullisesti. Vaikutti aika vähän kuvatulta kun sen puoli vuotta sitten ostin, ja on sitä siinä tapauksessa vieläkin. Muuten hyvä runko, mutten tykkää sen rosoisesta pikselikuviosta RAW-muodossa kuvatessani. Erään ammattikuvaajan katsomana se ei vaikuta vialta vaan ominaisuudelta. –Kotivalo (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 15.34 (EEST)

Löysin netistä Turussa myytävänä saman digijärjestelmäkameran + kolme objektiivia hintaan 450 €. En tarvitse noita objektiiveja joten sovin myyjän kanssa kaupat pelkästä kamerasta hintaan 250 €. Sulkimen korjaus olisi varmasti tullut vähintään yhtä kalliiksi. JIP (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 20.35 (EEST)

Malline:Lahti (maantiede)

Mallinessa on jotakin vikaa. Yritin muokata artikkelia Persianlahti ja loppu tulos on outo. Voiko joku viisampi tarkistaa mallineen? Miksi se temppuilee näin kuten artikkelissa Persianlahti.--Ashoka (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 18.31 (EEST)

Sieltähän oli jäänyt mallineen aloitus kokonaan tekemättä. Onko tämä malline tosin ihan tarpeellinen, sillä meillä on melko käyttökelpoinen malline vesialue, jota voi käyttää kaikenlaisissa lahdissa ja muissa veden- tai merenosissa. Vesialueeseen voi tietysti lisätä myös joitain muita tietoja, jos niille on tarvetta. --PtG (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 18.40 (EEST)

Tuo vesialue on vähän hämäävä siksi loin lahti-mallineen. Vesialue voi olla kanaali, järvi, joki, koski, vuono ja jopa lahti mutta kun tarkennetaan niin tiedetään mistä on kyse. Niemimaa-malline puuttui jotekin loin senkin. Maantieteellinen termi Lahti (engl. Gulf tai Bay) on nimen omaan omanlainen vesialue. Vesialue on outo yleistermi. Vähän kuin vesitie. Onko kyse joesta, kanavasta vai kanaalistan niin se jää auki. --Ashoka (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 19.43 (EEST)

Vesialue-mallineen tarkoitus onkin, ettei tarvitse luoda läjää eri mallineita. Artikkelista kyllä selviää, että mistä vesialueesta tarkemmin on kysymys. --Otrfan (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 19.59 (EEST)

Eikä sitä paitsi se, mikä on mallineen nimi, ole edes niin hirveän oleellista, koska se ei edes näy missään. Olennaista on se, mitä asioita voi olla mallineen tarkoittamassa kohteessa ominaisuuksina. --Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 20.08 (EEST)

Kuten muutama muukin on tuossa kommentoinut, se vesialue on nimenomaa tarkoitettu monikäyttöiseksi (siksi se on epämääräinen, jotta sitä voi käyttää erilaisissa käyttöyhteyksissä). Joskus on järkevämpää olla luomatta jokaiselle yksityiskohdalle omaa mallinetta. En nyt sano, että nuo luomasi mallineet pitäisi poistaa, mutta niissä on joitain hieman hassuja juttuja. Olet varmaan luonut ne mallineen saari pohjalta. Salmeen on esimerkiksi jäänyt "korkein kohta". Salmessa ei nyt ole korkeinta kohtaa. Toisekseen niissä ei ole nimenomaa meritieteellisesti merkittävimpiä asioita, kuten syvyyttä tai keskisyvyyttä, jotka vesialueessa ovat. --PtG (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 20.45 (EEST)

Olio

Miksi olioita ohjelmoinnissa kutsutaan olioiksi, eikä loogisempaa olisi suoraan ottaa englannista objekti? 

Ehkä olio on parempaa suomea. --Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2013 kello 16.42 (EEST)

Sano reilusti vaan "ötökkäohjelmointi"!

Ehkä "objekti" tai "kohde" on koettu harhaanjohtaviksi nekin suomennosta etsittäessä... --Aulis Eskola (keskustelu) 19. elokuuta 2013 kello 16.52 (EEST)

Käännös taitaa tulla filosofian puolelta. --Otrfan (keskustelu) 19. elokuuta 2013 kello 17.08 (EEST)

Varmaankin, koska olio on tavallaan kai myös subjekti. --Höyhens (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 17.32 (EEST)

Moskovan puolustaminen sodissa

Kumman armeija pääsi aikanaan lähemmäksi Moskovaa? Napoleonin johtama ranskalaisarmeija vai saksalaiset toisessa maailmansodassa? Entä onko Moskovaa koskaan valloitettu missään sodassa?--62.72.230.103 19. elokuuta 2013 kello 16.53 (EEST)

Muistelisin että näin olisi tehnyt ruotsalainen kreivi Jaakko de la Gardie, jonka mukaan Pietarsaari (ruots. Jakobstad) näköjään on nimetty. Ja näin ainakin eri-kieliset wikipediat näyttäisivät kertovan. Ennen Moskovaa hän miehitti kuusi vuotta myös Novgorodia ja sai tästä lempinimen "Laiska-Jaakko".--Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2013 kello 17.02 (EEST)

Ja tuota ennen kai Krimin tataarit 1571, mongolit 1382, ja 1200-luvulla Moskova hävitettiin tataarien toimesta totaalisesti. --Lax (keskustelu) 19. elokuuta 2013 kello 17.07 (EEST)

"Lähtee kesä, lähtee talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko". --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2013 kello 18.01 (EEST)

Napoleon. Hänen joukkonsa pääsivät Moskovaan asti mutta perääntyvät venäläiset polttivat kaupungin. Lopulta Napoleonin oli peräännyttävä kun venäläiset eivät vastanneet neuvottelupyyntöihin ja armeijan muonavarat olivat lopussa. --Barosaurus Lentus 19. elokuuta 2013 kello 18.17 (EEST)

Poliisi.fi

Mitä pitäisi ajatella kun Firefox varoittaa poliisi.fi-sivustosta että "Yhteys ei ole luotettu"?--RicHard-59 (keskustelu) 22. elokuuta 2013 kello 21.32 (EEST)

"Aika vaihtaa selainta". --TBone (keskustelu) 22. elokuuta 2013 kello 22.57 (EEST)

Poliisi.fi käyttää Väestörekisterikeskuksen myöntämiä varmenteita, ja Väestörekisterikeskus ei vielä kuulu Firefoxissa luotettujen varmenteiden myöntäjien joukkoon. Ks. Bugi nro. 463989 --Juusohe^!? 24. elokuuta 2013 kello 13.01 (EEST)

Veneellä Kaakkois-Suomesta Oulujoen vesistöön ilman kumipyöriä?

Tuli tuossa keskusteluissa esiin väite, että Kaakkois-Suomen vesistöistä voisi päästä pienveneellä Oulujoen vesistöön ilman traileri- / kuorma-auto- / traktorikuljetusta. Mutta välissähän on maanselkä!? Voiko tuollainen kanavayhteys olla jotenkin mahdollinen? Siis jonkinlainen kahteen suuntaan laskeva kanavanpätkä, joka saa toimiakseen vettä jostakin ("sivultapäin") vielä korkeammilta vaara-alueilta. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 00.33 (EEST)

Pitäisikö tässä olettaa, että väite oli jotenkin toisella tavalla muotoiltu? Tuollaisenaan sen ratkaisu on triviaali. --Savir (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 00.59 (EEST)

Ratkaisu on triviaali?! Onko sellainen maanselän ylittävä pienikanava sitten jossakin kohtaa Savoa olemassa?

En yritä esittää mitään kompakysymystä. Kysyn vaan, että onko jossakin Oulunjärven kaakkoispuolella tuollainen kanavayhteys olemassa.

Samalla kiinnostaa, onko yleensä kanavaverkoissa olemassa useinkin vedenjakajien ylityksiä. Mahdollistahan sellainen on suurilla ponnistuksilla - varmaan kuuluisin esimerkki on Panaman kanava. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 01.55 (EEST)

Luulen, että tuo vedenjakaja on niin korkea ja kulkukelpoisten vesistöjen latvahaarat siellä niin pieniä, että kanavia tuskin kannattaisi ruveta rakentamaan. Muualla Suomessa päävesistöalueiden välisiä kanavia kyllä voisi olla ja näköjään onkin, niin kuin näkyy luokasta Luokka:Suomen kanavat. Siellä mainitaan Kuivataipaleen kanava Vuoksen ja Kymijoen vesistöjen välillä, jonka sanotaan olevan ainoa kahden päävesistön välinen kanava Suomessa. Lisäksi on ollut Siikajoen uittokanava Oulujärven ja Siikajoen vesistöjen välillä ja wikipediasta muistan lukeneeni mutta en nyt löytänyt myös jostain puunuittosysteemistä Vienanmeren ja Pohjanlahden välisellä vedenjakajalla jossain Kuusamon suunnalla (vai oliko se ehkä joku hissi, en muista).--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 08.50 (EEST)

Onhan se tuossa muodossa triviaali, sillä useimmat maailman vesistöistähän ovat yhteydessä toisiinsa, myös Kaakkois-Suomen ja Oulujoen. --Savir (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 09.37 (EEST)

Puhuttiin vesistöjen venereittien yhteyksistä sisävesien kautta. Tokihan Saimaan kanavaa ja merta pitkin pääsee mihin tahansa Suomen vesistöön, koska ne laskevat mereen... --Aulis Eskola (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 12.59 (EEST)

Tässä saattaa olla kyse Kalliojärvestä, joka on ollut bifurkaatiojärvi joskus. --Harriv (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 08.08 (EEST)

Kansalaisen karttapaikasta näkyvään peruskarttaan on merkitty järvestä myös etelään laskeva oja vieläkin: [2]. Tosin se kartassa näyttäisi enemmän metsäojan tyyppiseltä. Pohjoiseen on sitten selkeästi oikein jokimainen uoma. Eri asia kuitenkin, pääseekö kumpaakaan uomaa kulkemaan minkään sortin pienveneellä, mitä epäilen vahvasti, tai edes kannettavalla kanootilla (vrt. esim. Maarit Verronen: Pieni kumikanoottikirja): pohjoisempaa ehkä, mutta eteläinen näyttää kovin vaatimattomalta. Veikkaan kyllä että kanootin kantamiseksi menisi, koska kanoottia joutuu kantamaan esteiden sivuitse paljon isommissakin joissa.

Muualla Suomessa merkittävin päävesistöalueitten välisen vedenjakajan ylittävä järvibifurkaatio taitaa olla Vesijako Padasjoella, josta karttapaikalta katsellen näyttäisi olevan sellainen uoma molempiin suuntiin, että siitä ehkä voisi kanootilla päästäkin, tai sitten ei. 1500 vuotta sitten myös Ähtärinjärvi muodosti bifurkaation, mutta maankohoaminen kuivatti sittemmin pohjoiseen johtavan kynnykseen. Vieläkään vedenjakaja pohjoisessa ei ole kuitenkaan kuin puolisentoista metriä tms. Ähtärinjärven pintaa ylempänä, ja paikalla on vanha umpeen soistunut uoma vielä näkyvissä.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 08.35 (EEST)

Niin ja toisaalta eiköhän meren kautta pääse ilman kumipyöriä. --PtG (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 08.46 (EEST)

Taikka sitten kumitossuilla maata pitkin kävellen. Ja rautateitäkin menee ainakin tuossa Kalliojärven luona ihan vieressä.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 08.53 (EEST)

Ja vastauksena alkuperäiseen kysymykseen kyllä vedenjakajia ylittäviä kanavia on; Suomessa ainoa lienee Kuvataipaleen kanava. Venäjällä niitä on enemmänki Volgan–Itämeren vesitie, Volgan–Donin kanava. --PtG (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 08.49 (EEST)

Mahtaako Talvivaaran kaivos olla kanssa jonkinlainen bifurkaatio? En oli sataprosenttisen varma. --Höyhens (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 17.31 (EEST)

Ainakin se vuotaa molempiin suuntiin.. :) --Harriv (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 12.04 (EEST)

Talvivaara vuotaa tosiaan molempiin suuntiin, sillä se sijaitsee vedenjakaja-alueella. --PtG (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 12.30 (EEST)

Jaeikun tekemään artikkelia kaivosbifurkaatio - tai vähintäänkin luokkaa Luokka:bifurkaatiokaivos ;) :D --Aulis Eskola (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 13.27 (EEST)

Todettakoon muuten että yllä pohdittu kysymys oli ajankohtainen ja selvityksen alla ensimmäisen kerran 1760-luvulla. Kansallisarkistossa on vielä syyskuun ajan avoinna karttanäyttely, jossa muun muassa on esillä useampiakin 1700-luvun karttoja, joissa tätä läpikulkuvesitiekysymystä oli kartoitettu. Erääseen karttaan 1760-luvulta esimerkiksi oli merkitty mahdolliset kysymykseen tulevat läpikulkuvesitiet Oulujärven vesistöstä Järvi-Suomen puolelle ja tämä yhtenä niistä. Huolimatta suuresta huomiosta, jota asiaan kiinnitettiin, yksikään näistä ei kuitenkaan lopulta toteutunut, niin kuin myöhemmästä historiasta tiedämme. Toteutuneista hankkeista taas on esillä kartta täällä myös puheena olleesta Kaivannon kanavasta "ennen" ja "jälkeen" jun hienosti pykätyt sulut hiukan sattuivat pettämään, ja samoin tuoreeltaan tehty kartta siitä, miten kävi kun Höytiäistä vähän yritettiin laskea, ja sulut myös hiukan sattuivat pettämään.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 12.25 (EEST)

Bifurkaatio / Längelmävesi?

Puheeksi otetusta bifurkaatiosta tuli ajatus, että eikö Längelmävesi ole ollut myös hetken aikaa bifurkaatiojärvi? Eikö siitä tulisi taas bifurkaatiojärvi, jos Iharin kannas kaavailujen mukaan avataan?

Längelmävesihän sai toisen laskureitin Kaivannon kanavan epäonnisen kanavanrakennusyrityksen takia vuonna 1830. Virtaukset yhtyvät taas veistössä alempana eli ei ole kahta virtausreittiä mereen asti, mutta estäneekö tuo bifurkaatiojärveksi määrittelemistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 15.46 (EEST)

Bifurkaation määrittelyä on artikkelissa Bifurkaatio (hydrologia) viitatussa Esko Kuusiston artikkelissa vuodelta 1984. Sen perusteella en kuitenkaan ihan uskalla tulkita Längelmäveden tapausta. Kyseessä saattaisi periaatteessa olla vesistön sisäinen bifurkaatio, joskin ehkä vain ajoittainen, koska kun järvet ovat kaikki samassa tasossa, niin ei ole suoralta kädeltä selvää, tapahtuuko virtausta ja jos niin mihin suuntaan ja milloin. Mutta luultavasti ainakin joskus jotain virtausta voisi olla. Kriteerinä oikean ja "vale"bifurkaation välillä on että virtaama muuttuu merkittävästi, ja sehän kyllä ilmeisesti toteutuisi jos virtaamaa olisi. Jos esimerkiksi kaivannon kanavan paikalla olisi kaksi kanavaa vähän matkan päässä toisistaan, se olisi valebifurkaatio.--Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 22.15 (EEST)

Kaivannon kanavasta ks. myös yllä.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 12.26 (EEST)

Käyttäjä:Ashoka/Luetelo Suomen suurlähettiläistä maittain

Olen luonnut käyttäjäsivuilleni tälläisen Käyttäjä:Ashoka/Luetelo Suomen suurlähettiläistä maittain artikkelin joka on vielä julkaisematon. Artikkelissa ehdotan että kaikki luokasta Luettelot Suomen suurlähettiläistä yhdistettäisiin tälläisen suuren artikkelin alle. Se palvelisi muokkaajia, lukioita ja ennen kaikkea päivityksiä. Luettelo Suomen Yhdistyneiden kansakuntien -suurlähettiläistä voidaan säilyttää ennallaan. Haluaisin ehdotuksia tämän uuden sivun luomiselle. Minusta nykyiset Luettelot Suomen suurlähettiläistä sivut ovat vähän turhia. Yksi iso sivu paras tähän Ystävällisin terveisin --Ashoka (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 23.05 (EEST)

Onko luettelossasi mainittu jokainen Suomen suurlähettiläs? --Stryn (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 00.30 (EEST)

Luettelossa on suurlähettiläät asemapaikkojen mukaan. Tässä ei ole tienkään kaikki Suomen suurlähettiläät koska tiedot ovat UM:stä ja suurlähetystöjen omilta sivuilta joten olemme vain sen varassa. Luettelo Suomen nykyisistä suurlähettiläistä on oma artikkeli siinä on tämän hetkiset suurlähettiläät. Tämä ehdottamani artikkeli korvaisi pikkuartikkelit ja olisi helpompi muokata, päivitää,lisätä, laajentaa jne. Nyt pitää lisätä kaikkiin eri artikkeleihin päivityset erikseen. Tämä korvaisi pikkuluettelot. --Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 07.56 (EEST)

Jos tuollainen suurluettelo luodaan (ei välttämättä huono idea), niin samalla voisi vaihtaa otsikossa sanan "suurlähettiläs" johonkin muuhun (esim. lähettiläs, dplomaattinen edustaja tms.). Käsittääkseni Suomen diplomaattisia edustajia alettiin korottaa suurlähettiläiksi vasta 1954, sitä ennen oli pelkkiä lähettiläitä (tämä ilmenee muuten myös Ashokan käyttämistä lähteistä). Eli sitä aiempia edustajia on oikeastaan virheellistä kutsua suurlähettiläiksi. --Risukarhi (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 11.48 (EEST)

Nimen muutos olisi ehdottomasti must. Itsekin mietin aiemmin pikkuartikkeleiden siirtoa mutta niitä oli niin saamarin paljon joten sotkua siitä tulisi. Tässä puhtaassa uudessa artikkelissa olisi tolkku. Voisin kirjoitella myös sen maan diplomaattisista suhteista Suomeen. Ne löytyvät suurlähetystöjen sivuilta jos löytyy. Osassa löytyy. Olen jo muokkaamassa artikklia uuteen uskoon mutta siirrän sen vasta kun yhteisymmärrys tulee. --Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 12.16 (EEST)

No mutta sehän on hyvä. --Risukarhi (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 12.27 (EEST)

Olen muokkaamassa ja nimi siiretään mutta ilman että se päästetään artikkeliksi. Ensin pitäisi katsoa nuo kaikki pikkuartikkelit. Tuo YK:n edustajat pitäisi myös käsitellä siten että kun nimi muutetaan niin tulee se tänne uuteen vai jätetäänkö se erikseen?--Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 12.31 (EEST)

Luettelo Suomen diplomaattisista edustajista? Luettelo Suomen suurlähettiläistä voisi olla ohjaussivu.--Nedergard (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 14.55 (EEST)

Kyllä tuollainen iso luettelo voisi olla ihan validi vaihtoehto hirveälle määrälle pikkuartikkeleita. Aakkostus tosin olisi varmaan parempi tehdä kohdemaan eikä pääkaupungin mukaan? Jafeluv (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 12.02 (EEST)

Olen jo muokkaamassa artikkeliä ja aakkostannut sen pääkaupungin mukaan koska diplomaattisessa järjestyksessä pääkaupungilla on merkitys. Puhutaan asemapaikasta. Asemapaikkana Budapest vaikka lähettiläs tai kuka nyt on virassa olisi Wienin lähettiläs mutta hänen asemapaikka Unkarissa on Budapest. Joissakin valtioissa tämä poikkeaa Pakistan yksi esimerkki koska Karachi oli maan väliaikainen pääkaupunki. Mutta esim Belgrad. Se oli Jugoslavian sos.liittovaltion ja Serbia ja Montenegron ja nyt Serbian pääkaupunki ja asemapaikka pysyy Belgradissa. Ainoa tapaus entisen Jugoslavian kohdalla oli sen pirstoutuminen ja uusien valtioihin joihin Suomi solmi diplomaattiset suhteet. Katsotaan nyt mitä tästä tulee.--Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 12.19 (EEST)

Voisikohan noita ryhmitellä edes maanosien mukaan? Se jäsentäisi luettelo selkeämpään suuntaan.--Nedergard (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 13.11 (EEST)

Maanosat otsikot voidaan lisätä mutta artikkeli on jo aakkostettu ja maiden jaottelo olisi maanosittain haastavampi. Tottakai siihen voidaan pyrkiä.Iso urakka vaan kun ne ovat jo aakkostettu.--Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 14.36 (EEST)

Katseltuani tuota vähän aikaa alan itsekin kallistua sille kannalla, että nimeäminen ja aakkostus maiden eikä pääkaupunkien mukaan olisi ehkä sittenkin parempi. Maiden nimet ovat kuitenkin lukijoille paljon tutumpia kuin monet pääkaupungit ja artikkelin nimenäkin on "luettelo... maittain". Lisäksi joissain maissa pääkaupunkikin on vaihtunut. Esimerkiksi luettelossa väitetään nyt, että Eino Wälikangas olisi ollut lähettiläänä Brasíliassa vuodesta 1937, vaikka Brasílian kaupunki perustettiin vasta 1960. Luettelosta näyttää puuttuvan monia isoja maita, mutta ilmeisesti Ashokalla on täydentäminen vielä kesken. --Risukarhi (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 15.25 (EEST)

Tuollainen suurluettelo voisi olla aiheellinen. Se korvaisi monet näistä tyngistä. Tosin ennen kuin noita pikkuartikkeleita rupeaa poistamaan tai muuttamaan UO:ksi nin kannattaa katsoa, mitä siellä on En nyt soisi vaikka että Luettelo Suomen Bangkokin-suurlähettiläistä poistettaisiin, koska siellä on muutakin tietoa. Huomasin että olet "siistinyt" noita taulukoita - ja parempaan suuntaan ;) --Nedergard (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 13.03 (EEST)

Tuo Thaimaan tiedot voitaisiin siirtää tähän uuteen artikkeleita. Samoin voisi laajentaa muiden maiden ja Suomen diplomaattisista suhteista--Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 13.24 (EEST).

Varteenotettava ajatus. Tuo johdanto on niin lyhyt että se sopisi tuollaiseen isoon luetteloon. Vastaavanlaiset johdannot saisi varmaan kaikkiin suurlähetystöihin - olettaisin että tiedot löytyvät ko. suurlähetystön sivulta. Tietenkin artikkeli diplomaattisuhteista olisi paras, mutta tuossa Thaimaan tapauksessa törmäsin lähteiden puutteisiin. Jollei ole ollut sotaa tai diplomaattista selkkausta, niin paljon kerrottavaa ei ole...--Nedergard (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 13.35 (EEST)

Minä voisin katsoa mitä tietoja tähän voisi tulla. Abuja on nyt ensimmäinen pääkaupunki.--Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 14.36 (EEST)

Järjestätkö ensin maanosittain? Itse voisin jelpata ainakin Aasian osalta. Ja joko annat minulle luvan muokata tuota käyttäjäsivuasi tai siirrät sen artikkeliavaruuteen. Muuten en voi vielä auttaa itse artikkelin muokkauksessa... --Nedergard (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 14.59 (EEST)

Voit muokata käyttäjäsivuani maanosittaisiksi. Annan luvan sinulle. Yhteenvetoa vasten tietenkin koska kyse ei ole vielä vapaasta artikkelista.--Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 15.43 (EEST)

Kielenhuoltoa: mitenkähän välilyönnit ja yhdysmerkit menisivät tässä oikein. "Suomen Addis Abeban-diplomaattiset edustajat" ei mun silmään näytä ihan oikealta. Jos ennen yhdysmerkkiä on sanaliitto, tulee välilyönti, mutta entäs kun jälkiosakin on sanaliitto ? Onko "Suomen diplomaattiset edustajat Addis Abebassa" liian svetisistinen kielikorviinne ? Onko "Luettelo edustajia maittain" oikein partitiivissa, miksi ei "Luettelo Suomen diplomaattisista edustajista maittain ? " Kyselen vain, häsningar från påtår-landet. --Tappinen (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 16.23 (EEST)

Suomen diplomaattiset edustajat Addis Abebassa on oikea muoto koska suurlähettiläitä Suomi alkoi vasta vuonna 1954 nimittää. Sitä ennen ne olivat joko asianhoitajia, lähettiläitä tai ministereitä. tämän nykyisen otisikon sain idean käyttäjä:Risukarhin ehdotuksesta. Mutta jos haluat osallistua muokkaukseen niin saat luvan. Muista yhteenveto koska artikkeli ei ole vielä valmis. Se on vielä minun ohjauksessa--Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 16.49 (EEST).

Mielenkiintoinen kysymys, syntaktisestihan voisi ajatella että se menisi "Suomen Addis Abeban - diplomaattiset edustajat".

Tämän kokooma-artikkelin laatimisen ongelmana on se, että siitä tulee hyvin suuri. Vaikka sen koko onkin nyt vielä hallittavissa, voidaan ennustaa, että ajan myötä tulee lisää suurlähettiläitä ja lista kasvaa. Mielestäni ainakaan ei tulisi tupata tähän luetteloon taustatietoja eri diplomaattisista edustustoista, vaan tässä luettelossa tulisi olla vain ja ainoastaan diplomaattisten edustajien nimet, asemat ja virkavuodet. Erikseen olisi syytä olla laajemmat artikkelit Suomen suhteista eri maihin. --PeeKoo 7. elokuuta 2013 kello 19.22 (EEST)

Lisää suurlähetystöjä ei tule. Koska UM sulkee monia suurlähetyksiä tulevaisuudessa. Poistin juuri kaksi. Suomen Managuan ja Islamabadin suurlähetystöt ovat virallisesti suljettu. Suomen Managuan suurlähetystö suljetaan vuoden lopussa. Taustatietoja olen jo kirjoitellut mutta voin poistaa ne ja joku voisi laajentaa niistä itsenäisiä artikkeleita. --Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 20.19 (EEST)

Ei tällaisesta luettelosta pidä poistaa lakkautettuja lähetystöjä. --Otrfan (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 20.26 (EEST)

Jos UM on sulkenut Suomen suurlähetystön niin tiedot ovat poistuneet. Kaikki lähteet perustuvat UM lähteisiin. Hyvä esimerkki on Suomen Islamabadin suurlähetystö. Se on suljettu. Kotisivuja myöten. Lähteet ovat vanhoja itse asiassa mitään lähteitä ei ole koska kotisivut ovat tässä muodossa [3]. Kiertävä suurlähettiläs Etelä-Aasiassa on nykyään Suomen Islamabadin suurlähettiläs ja hänen asemapaikkansa on Helsinki. Kysy UM:stä tässä numero 0295 350 000 . Minä kerään lähteet vain UM:stä. Kysy heiltä lähteet ketkä olivat Suomen suurlähettiläät Islamabadissa? En löydä niitä. Valitan. Eivät lähetystöt ole ikuisia.--Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 20.34 (EEST)

Ratkaisin tuon ongelman lyhentämällä väliotsikoita. Samaa ratirimpsua ei mielestäni ole tarpeen kierrättää jokaisessa. --Risukarhi (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 15.25 (EEST)

Artikkeli on melkeinen valmis. Jos keskustelijat suvaitsevat lisätä muutamia heidän omia korjauksia sivuille yhteenvedon kanssa niin hyväksyn asian vilpittömästi ja olen kiitollisuuden velkaa niille jotka suvaitsevat auttaa minua tässä asiassa. Olen myös valmis laajempaan ja paljon avoimpaan yhteistyöhön kaikkien käyttäjien kanssa tulevaisuudessa. Tämä viesti olkoon todiste siitä. Tämä koskee myös käyttäjiä Otrfania ja Stryniä. Mikäli artikkeli poistetaan saatan harkita asiaa uudelleen. Olen tullut Käyttäjien Risukarhin, Jafeluvin ja Nedergardin kanssa konsensukeen artikkelin luomisesta. --Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 20.40 (EEST)

Lähetystöt eivät ole ikuisia, mutta niiden historia on. Ei tällaisessa luettelossa ole oikein ideaa, jos siinä on vain nykyiset lähetystöt. Mikäli luettelosssa ei pystytä luettelemaan kaikkia lähetystöjä kautta aikain, niin sitten erilliset artikkelit on parempi ratkaisu. --Otrfan (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 20.40 (EEST)

Jos et löydä lähteitä niin miten voit edes rakentaa niiden historiaa kun UM poistaa kaikki tiedot. Käykö kysymässä asiaa UM:stä? Soitatko Ekille?--Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 20.42 (EEST)

Jos lähteitä ei löydy edes sen vertaa, että lakkautetuista lähetystöistä voidaan mainita sellaisen joskus olleen, niin sitten kannatan erillisiä artikkeleja. --Otrfan (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 20.45 (EEST)

Wikipediassa on kaksi artikkelia jotka käsittelevät Suomen suurlähetystöjö. Yksi on Luettelo Suomen diplomaattisista edustustoista ja toinen on Luettelo Suomen nykyisistä suurlähettiläistä. Nämä artikkelit elävä koko ajan. Tuo maininta voidaan tietenkin lisätä sinne mutta se voidaan lisätä myös uuteen artikkeliin. Esim. Suomen Islamabadin suurlähetystö on suljettu tai Kiertävä suurlähettiläs akkreditoitu Helsingistä. Esim. tällä tavalla. Nuo nykyiset erillisartikkelit ovat siitä huonoja että osa tiedoista ovat niin pieniä että niitä ei tuskin voi kutsua artikkeliksi. Tähän uuteen artikkeliin voitaisiin lisätä suljetut lähetystöt maininta siitä. Lähteet poistuvat tiedot poistuvat kaikki poistuu tietenkin UM arkistossa on jotakin mutta Eki ja Alex voivat auttaa siinä asiassa. Lähdetkö penkomaan Merikasarmin arkistoja?--Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 20.50 (EEST)

Arkistoja kannattaisi ehkä penkoa, sillä sieltä voisi löytyä kadottamasi Alankomaiden, Yhdysvaltojen, Britannian ja Saksan lähettiläät. Vai onko nuokin lähetystöt suljettu? Jos artikkelissa on tarkoitus luetella kaikki Suomen lähettiläät kautta aikain, niin tehtäköön niin. Jos on taas tarkoitus luetella kaikki nykyiset lähettiläät, niin mikä ettei. Tällä hetkellä ainakaan minä en hahmota, miten luettelo on rajattu. --Otrfan (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 23.11 (EEST)

Haagin, Lontoon ja Washington sivuilta ei löydy suurlähettiläitä. Jos haluat ne sinne ne voidaan ainakin sinne lisätä mutta se vaatii kolme asiaa. Ensiksi 1. Otat yhteyttä sinne päin.2 lähetät sähköpostia Erkille 3. mene suoraan Merikasarmille. Minä en aikakaan aio tehdä 3 vaihtoehtoa. Joten voin ottaa yhteyttä suoraan Washingtoniin tai Haagiin tai Lontooseen mutta en tiedät koska saan vastauksen. Tämän artikkelin otsikko voidaan muuttaa sana-nykyinen korvattaisiin kautta aikojen. Islamabadin ja Manilan ovat suurlähetystöt ovat suljettu ja sillä selvä. Ne ovat uudelleen järjestytty kotisivut päivitetty. Mutta voin ottaa yhteyttä Kolmeen kaupunkiin jotta pistäisivät omille sivuille luettelon maiden suurlähettiläistä/asianhoitajista jne. --Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 23.32 (EEST)

Kyllä kai sieltä ainakin nykyiset suurlähettiläät löytyvät? Ei sellaisessa luettelon rajauksessa ole mitään järkeä, että sille kelpuutetaan ainoastaan maat, joista julkaistaan tiedot Ashokan määrittelemällä tavalla. --Otrfan (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 23.38 (EEST)

Ei kyse ole siitä tuleeko sinne Ashokan määrittelemällä tietoa. Kyse on tiedosta joka on yleisessä tiedossa. Nykyiset suurlähettiläät löytyvät täältä Luettelo Suomen nykyisistä suurlähettiläistä . Muutin nimen taas ja se on ja pysyy nimellä Luettelo Suomen diplomaattisista edustajista maittain. Lähetin kolme viestiä. Yksi meni Washingtoniin. Toinen meni Haagiin ja toinen kolmas Lontooseen. Piilokopio Erkki Tuomiojan henkilökohtaiseen spostiin. Omalla oikealla etu ja sukunimellä tietenkin. En voi paljastaa niitä. Sähköposti on luottamuksellinen. En tiedä milloin sieltä tulee vastaus. Se voi kestää. Ymmärrä nyt että eri suurlähetystöt toimivat hyvin itsenäisesti mutta eiköhän tuo selviä kun piilokopio meni Tuomiojalle. Kaikki tiedot eivät löydy nykyisistä suurlähetystöjen sivuilta. Ne pitää sinne pistää. Ei tämä ole Ashokan kriteeri tai malli. Jos tietoja ei ole niin niitä ei ole ellei kysele kuten olen tehnyt. Odotellaan. Ennen sitä artikkeli voitaisiin korjata olen jo siistinyt järjestyksen taulukoissa. Ensin henkilö nimi, sitten vuodet ja lopuksi asema. Kaikista en ole vielä tehnyt. Kun olen sen tehnyt niin siirrän artikkelin samalla nimellä artikkeliksi. Washingtonin, Haagin ja Lontoon tiedot voidaan lisätä sinne myöhemmin kunhan ehtivät sen laittaa. --Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 23.59 (EEST)

Hohhoijaa. --Otrfan (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.04 (EEST)

Samoin lähetin viestin Berliiniin. Vai pitäisikö minun lisätä sinne että eräs wikipedian Otrfan ei uskoa minua siitä että Berliinin, Haagin, Lontoon tai WA:n sivuilta ei löydy mitään tietoja? Samalla voisin kertoa sinun luonteestasi ja käytöksestäsi? En lähetä. Se oli vitsi. Olin jos päättänyt itse kirjoittaa henkilökohtaisesti sinne. Se jäi vain kesken ja nyt tuli oiva tilaisuus. Kirjoitin kerran Wieniin suurlähettiläs Marjatta Rasille ja kysyin erästä asiaa hänen ollessan 1990-luvun alussa YK:ssa. Tuli vastaus ja oikein ystävällinen sellainen.--Ashoka (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.10 (EEST)

Tämä luettelo on vitsi. --Otrfan (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.13 (EEST)

Tiedän että ylläpitänä sinulla on antipatioita minuun. Luettelo on kesken ja siitä puuttuu neljä tietoa. Sinä tulit tähän keskusteluun liian myöhään. Käyttäjät Risukarhin, Jafeluvin ja Nedergardin ovat kanssani samaa mieltä. Lue Jafeluvin kommentti 7. elokuuta 2013 kello 12.02 (EEST). Lue Risukarhin kommentti 7. elokuuta 2013 kello 11.48 (EEST). Nedergardin Lue 7. elokuuta 2013 kello 13.35 (EEST). Onko vitsi. Neljä vastaan sinä. Et voi estää minua julkaisemasta tätä jos kolme muuta käyttäjää ovat sen kannalla vaikka oletkin ylläpitäjä!--Ashoka (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.20 (EEST)

Epäilenpä, että mainitsemasi käyttäjät eivät ole huomanneet luettelossa olevaa valuvikaa. edit: ja kyllä tuosta luettelosta saa julkaisukelpoisen, eikä siihen kovin isoa työtäkään vaadittaisi. Tekijä kyllä varmaan pitäisi vaihtaa. --Otrfan (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.22 (EEST)

Mikä valuvika. Kerro minulle. Niin selvitetään se? Nimi? Nimi voidaan muuttaa. Voin odottaa siihen asti kunnes jotakin kuulen. Artikkelin otsikon alle voidaan lisätä puuttuvat lähetystöt. Vai tiedätkö itse vaihtoehto lähteitä? Mistä tekijästä puhut? En ymmärrä sinun motiivia tälle sivulle. Luettelo Suomen nykyisistä suurlähettiläistä on olemassa. Luettelo Suomen diplomaattisista edustustoista on olemassa. Tässä lisättäiiin kaikki nykyiset pienet artikkelit esim. Luettelo Suomen Méxicon-suurlähettiläistä yhden ison artikkelin alle. Onko siinä mitään vikaa jos wikipediassa yhdistettäisiin arikkeleita? Sitä on tehnyt ennenkin.--Ashoka (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.31 (EEST)

Uusi nimi artikkelille on Käyttäjä:Ashoka/ Luettelo Suomen nykyisistä diplomaattisista edustajista maittain. On aivan turha ylläpitää artikkelia joka on noin muutaman sarakkeen pituinen. Tästä esimerkki Luettelo Suomen Managuan-suurlähettiläistä. Suurlähetystö lakkautetaan vuoden lopussa. Silloin luultavasti osa tehtävistä siiretään Bogotaan. Joten siitä tulee osana Bogotan lähetystöä. Sanoi Otrfan mitä vain niin tiedot tullaan poistamaan ja uusi kotisivu on muokattu uuteen uskoon. UM:n arkisto on tietenkin käytössä Merikasarmilla. Olen sitä mieltä että kaikki nuo luokasta Luettelot Suomen suurlähettiläistä poistetaan tai uudelleenohjataan tähän uuteen uskottavaan artikkeliin. Vanhohen suurlähetystöjen tiedot muuttuvat kun ne suljetaan tämä ei ole minun päätös vaan UM:n. --Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 21.16 (EEST)

Täällä on joskus mainittu keino tallentaa lähteitä Archive.orgiin. Osoiteriville lisätään osoitteen eteen http://liveweb.archive.org/ . Aiemmin tuli ilmoitus että kyseinen sivu arkistoidaan lähitulevaisuudessa Archive.orgiin, nykyisin sitä ei enää tule, mutta ehkä arkistoituu silti. --Abc10 (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 21.25 (EEST)

En tiedä saako UM:n lähteitä tallentaa tuonne ne ovat kaikki ministeriön virallisia tiedotteita. On ylellä oma vintti joka on ikäänkuin arkisto. Odotetaan. Emme voi tietää mitään. Mutta jos löydät niin hyvä juttu.--Ashoka (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 21.34 (EEST)

Paljon sinne tallennetaan keltään lupaa kysymättä. Teknisesti tallennus voidaan estää, jos ei haluta tallennettavaksi.--Abc10 (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 12.54 (EEST)

Tässä Pakistanin lähetystön arkistoituja sivuja, mutta henkilökuntasivu ja historiasivu näyttäisivät olevan estettyinä. --Abc10 (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 13.13 (EEST)

Jos tähän luetteloon ei saa lisätä tietoa, että Suomella on suurlähettiläs esim. Lontoossa, Berliinissä, Haagissa ja Washingtonissa ilman Erkki Tuomiojan henkilökohtaista puuttumista asiaan, niin luettelon rajauksessa on joku pahasti pielessä. En kannata näin pahasti puutteellista luetteloa. --Otrfan (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.08 (EEST)

Eli käytännössö haluat että poista isolla urakalla tehdyn sivuston. En lähettäny pyyntöä Tuomiojalle vaan piilokopion. Suora viesti Lontooseen, Berliiniin, Haagiin ja Washingtoniin. Itse kehotit arkistojen pemkomiseen. Suora lainaus "Arkistoja kannattaisi ehkä penkoa, sillä sieltä voisi löytyä kadottamasi Alankomaiden, Yhdysvaltojen, Britannian ja Saksan lähettiläät. Vai onko nuokin lähetystöt suljettu? Jos artikkelissa on tarkoitus luetella kaikki Suomen lähettiläät kautta aikain, niin tehtäköön niin. Jos on taas tarkoitus luetella kaikki nykyiset lähettiläät, niin mikä ettei. Tällä hetkellä ainakaan minä en hahmota, miten luettelo on rajattu". Sinun allekirjoitus? Eikö vain? Älä kiellä!--Ashoka (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.14 (EEST)

En kielläkään. Onnittelut muuten loistavasta kyvystä ironian havaitsemiseen. Ja juu, haluan poistaa luettelon, ellei sen rajaukseen saada jotain tolkkua. Nykyinen luettelo olisi oikealta nimeltään Luettelo nykyisten diplomaattisten edustajistojen lähettiläistä kautta aikain, edellyttäen että lähetystö on omilla sivuillaan luetellut kaikki lähettiläät Käyttäjä Ashokan haluamassa muodossa. --Otrfan (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.20 (EEST)

Oletko sinä jotenkin minua vastaan. Wikipedia ei ole sinun projetisi vaikka joskun kun lukee sinun kommenttejasi niin tuntuu että olet ostanut oikeudet suomenkieliseen wikipediaan Jimmy Walesilta ja koko wikimedia on vain vitsi. Olen saanut neljä käyttäjää tähän luettelon tueksi. En olisi ryhtynyt muuten. Mutta nyt tulee suomenkielisen wikipedian Putin ja sanoo että Ashoka vankilaan. Kun Aleksei Navalnyin tapauksessa. Wikipediassa on artikkeleita jotka ovat kesken? Eikö niin? No tämä on kesken myönnän? Neljä suurlähetystöä puuttuu 44:stä. niitä tulisi yhtensä 48. Ne neljä ovat pikku juttuja. --Ashoka (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.26 (EEST)

Ongelma on siinä, että sinä et anna edes mainita puuttuvia lähetystöjä ja niiden nykyisiä suurlähettiläitä, koska kaikista aiemmista suurlähettiläistä ei ole julkaistu tietoja juuri siten kuin sinä haluat. edit: ja puuttuvia on aika monta enemmän kuin neljä aiemmin mainittua. Lisäksi esim. Ateena, Sofia, Dublin, Riika, Vilna ja ties mitä muita. --Otrfan (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.29 (EEST)

Mene suomen seuraavien suurlähetystöjen sivuille; Haag, Lontoo, Washington ja Berliini ja etsi ne puuttuvat tiedot. Olen itse etsinyt mutta en löytänyt. Eikä puuttuvat voitaisiin edes mainita. Nykyinset suurlähettiläät löysyvät luettelosta Luettelo Suomen nykyisistä suurlähettiläistä. Luettelosta tulee kesken eräinen. Tiedän sen. Mutta tarkoitus on että nuo pienet luettelo yhdistettäisiin tähän isoon jota on helmpi muokata ja päivittää. Mutta puuttuvat tiedot? Onko ne minun ongelma vai UM:n ongelma. Jos tietoja ei ole niin ei ole. Mutta tämä ei ole käytännössä uuden tiedon luomista vaan vanhan tiedon niputtamista uuden otsikon alle kaikki saman katon alle jos näin voi sanoa. Artikkeliin voidaan lisätä Kesken merkki. Jos löydät muita puuttuvia niin voit laittaa ne artikkeliin. Annan sinulle siihen luvan. Ymmärrä että tämä ei ole käytännössä uuden luomista vaan vanhojen tietojen lisäystä uuden otsikon alle. Muuten Luettelo Suomen Islamabadin-suurlähettiläistä on lähteetön. Managuan kohtalla mainitaan että se suljetaan. Voit vapaasti muokata artikkelia. Pidän sen ainakin tuossa muodossa syyskuun loppuun mennessä. Saat vapaasti lisätä. Kunhan ne on lähteistetty ja yhteenvedolla. Annan siitä kunnia sanani. --Ashoka (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.45 (EEST)

Artikkeli Luettelo Suomen diplomaattisista edustajista maittain tulee korvaamaan Luokan: Luettelot Suomen suurlähettiläistä artikkelit. Ne voidaan uudelleen ohtaja. Täm artikkeli ei ole uusi joten se on vanhojen artikkeleiden uudelleen järjestely isoksi artikkeliksi kuten edellä mainittu keskustelu on osittain viitannut. ARTIKKELI ON KESKEN JOTEN SITÄ VOIDAAN LAAJENTAA. SE EI OLE VALMIS EI EDES SIIRRON JÄLKEEN. SIIRRÄN ARTIKKELIN.Keskustelu jatkuu artikkelin keskustelu sivulla. --Ashoka (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 01.12 (EEST)

En jaksa lukea tarkasti koko ylläolevaa rönsyilevää ketjua, mutta jos ongelmana on se, että UM poistaa vanhoja lähettiläs- ja lähetystötietoja netistä, niin nehän painetaan joka vuosi Suomen Valtiokalenteriin, jotka löytyvät kirjastosta ainakin täällä päin Suomea. –Kotivalo (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 19.48 (EEST)

Niinisalon lentokenttä

Ilmatieteenlaitoksella on Kankaanpäässä havaintoasema nimeltä Niinisalon lentokenttä. Varsinaista kenttäähän ole olemassa ja lähin lentopaikka on Jämillä. Google -haku ei paljasta mistä on kyse. Löytyykö jostain tietoa? --Harriv (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 16.40 (EEST)

Lentokoneiden varalaskupaikka-artikkelista: "Niinisalon varalaskupaikka - Kankaanpää - valtatie 23, Kankaanpää–Parkano". Ja erään pienkoneonnettomuuden tutkintaraportista löytyy tieto: "Niinisalon lentokenttä sijaitsee noin 14 km länsi-luoteeseen Jämijärven lentopaikalta." --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 16.49 (EEST)

Onks tolle mittauspaikalle missään koordinaatteja? Voitaisko tarkoittaa varuskunnan lentokenttää? --Aulis Eskola (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 17.03 (EEST)

Mitä luultavimmin kyllä, ei tässä juuri muita vaihtoehtojakaan ole. --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 17.04 (EEST)

Ymmärtäisin että tämä on varuskunnan lentokenttä. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 17.15 (EEST)

Siltähän tuo näyttää, löytyisiköhän jostain jotain dokumentaatiota.. --Harriv (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 00.07 (EEST)

[4] --Aulis Eskola (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 01.20 (EEST)

Tässä sitä sanotaan lentopaikaksi. --Tappinen (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 14.35 (EEST)

Ainakaan siviili-ilmailun tuntema lentopaikka tuo ei ole: [5]

Ilmatieteen laitoksen Open Data -palvelusta löytyi koordinaatit: [6]. Selvä lyhyt kiitoratahan tuo on ja vastaa tämän dokumentin tietoja. --Harriv (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 18.55 (EEST)

Kysäisen saamen wikin tiimoilta…

että miten voi muuttaa allekirjoituksen aikaleiman rakennetta? Se on nimittäin ihan uskomattoman huono kieliopillisesti… --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 30. elokuuta 2013 kello 16.25 (EEST)

Mikä siinä tarkalleen ottaen on vikana? Esim. "10:02, 25 suoidnemánnu 2013 (UTC)" (tai vaihtoehtoisesti "10:02, suoidnemánnu 25, 2013 (UTC)" riippuen käyttäjäasetuksista). Miten tuo pitäisi oikeaoppisesti olla? Vaatii varmaan Bugzilla-pyynnön. --Stryn (keskustelu) 30. elokuuta 2013 kello 16.41 (EEST)

Päivämäärien lokalisointi taitaa tulla MediaWiki-ohjelmistosta suoraan eikä ole käyttäjien muutettavissa, eli Bugzillan kautta pitäisi mennä. Tuo ei edes ole projektikohtaista, vaan täälläkin pystyy näyttämään aikaleimat millä vain haluamallaan kielellä kun vaihtaa oletuskielen asetuksista tai lisää uselang-parametrin sivun osoitteeseen [7]. Allekirjoitukset tulee toki asetuksista huolimatta sillä kielellä, joka projektille on määritelty. Jafeluv (keskustelu) 30. elokuuta 2013 kello 16.53 (EEST)

Stryn: 10:02, 25 suoidnemánnu 2013 (UTC) pitäisi olla suoidnemánu 25. b. 2013, dii. 10:02 Sanoin sen olevan kieliopilisesti väärin. Jafeluv: Allekirjoitus substautuu sivuun niin, että sen kieli ei vaihdu asetuksista. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 30. elokuuta 2013 kello 16.58 (EEST)

Suomessa esitetyt televisiotietovisaohjelmat

Mikä on ollut pisimpään yhtäjaksoisesti Suomessa esitetty tietovisaohjelma, josta on voittanut rahaa? Entä miksi nämä amerikassa menestyneet tietovisat kuten Haluatko Miljonääriksi, Voitto Kotiin, Heikoin Lenkki, Onnenpyörä, Megavisa, Greed, Giljotiini, Hermopeli, Totuuden Hetki, Tuntemattomat yms ovat Suomessa jääneet vain muutaman tuotantokauden mittaisiksi?--62.72.230.103 30. elokuuta 2013 kello 21.00 (EEST)

Olisikohan ollut onnenpyörä? Mainostulot löpahtavat muutaman kauden jälkeen. --RicHard-59 (keskustelu) 30. elokuuta 2013 kello 22.35 (EEST)

Tupla tai kuitti. –Kotivalo (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 09.54 (EEST)

Speden Spelit?--62.72.230.103 31. elokuuta 2013 kello 17.37 (EEST)

Tupla tai kuitti 30 v, speden spelit 14 vuotta.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 21.57 (EEST)

Ei tainnut olla edes tietovisa, vaikka artikkeli määritteleekin visailuohjelmaksi. Visailuohjelma-artikkelin mukaan Visailuohjelma on ohjelma, jossa kilpailijoilta kysytään erilaisia kysymyksiä.. Ei Speden Speleissä taidettu kysyä muuta, kuin että "Otatko haasteen vastaan". --Otrfan (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 22.04 (EEST)

Jatkokysymykseen, miksi jenkkivisaformaatit eivät oikein kanna Suomessa, voisi arvailla monenkin syyn yhteisvaikutusta. Liian vähäinen markkinointipanostus katsojamäärien ja sitä kautta mainosmyynnin kasvattamiseksi ja ylläpitämiseksi; lyhytjännitteinen ohjelmapolitiikka jossa aletaan heti kokeilla jotain uutta pikkuisenkin flopanneen tilalle; jenkkiformaattien keinotekoinen ylidramaattisuus, kuten naurettava hidastelu ja sireenien ulvonta Haluatko miljonääriksi -sarjassa; kalliit formaattirojaltit jenkkiyhtiöille, kalliit formaatin mukaiset lavasteet ja valot. –Kotivalo (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 23.03 (EEST)

Olenkohan ihan hakusessa, jos väitän että Megavisa oli ihan kotikutoinen juttu. Sitä seurannut Jukkiksen vetämästä Noppapotista en si tiedä. --EsaL-74 (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 22.44 (EEST)

Aloitusviestissä mainituista myös Giljotiini oli Suomessa kehitetty formaatti, Formaatti-Finlandiallakin palkittu (eikä kuulu "Amerikassa menestyneisiin", vaikka ohjelmaoptio myytiinkin aikoinaan yli kymmeneen maahan). --Nironen (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 23.20 (EEST)

Cargo supervisor

en:Supercargo on merellinen ammattinimike, mutta mikä se on suomeksi? --RicHard-59 (keskustelu) 30. elokuuta 2013 kello 22.33 (EEST)

Kuukkeli ehdottaisi sanoja "laivanasioitsija" "laivarahdin ostaja" "laivarahdin myyjä" - ruots. "superkargör" "superkarg". [8] Puhutaan myös laivan lastauksen suunnittelijasta ja valvojasta. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 00.24 (EEST)

Miksi tietokoneen numeronäppis poikkeaa useimmista muista?

Otsikossa se tulikin. Onko jossain tietoa, miksi tietokoneen numeronäppäimistössä nro 1 on alhaalla vasemmalla, ja siitä oikealle ja ylös kasvaen, Nollan paikka on alhalla vasemmalla. Useimmissa muissa (puhelimet, maksupäätteet, polttoaine-automaatit, pankkiautomaatit, viimeisimpinä tulokkaina SmartPost-automaatit) ykkönen on ylhääll vasemmalla. Nolla on alhaalla, useimmiten keskellä, tähti- ja ruutunäppäimien välissä. Eli miksiköhän standardi-asettelu poikkeaa tietokoneen näppäimistöllä muista? Smartposteista muuten.. Oon käyttänyt tuollaista pari kertaa, muistanko oikein, että ruudussa olevassa kosketusnäytössä numerot on "tietokonetyyliin"? Maksupäätteessä on sitten näppäimistö kuten maksupäätteissä on. --EsaL-74 (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 17.55 (EEST)

Puolittaista mutua: tietokoneen ja taskulaskimen näppäinjärjestys periytyy laskukoneesta, muiden laitteiden järjestys on otettu näppäinpuhelimesta, joka taisi alkaa levitä USA:sta lähtien vasta joskus 1960–70-luvulla. Erilaisissa automaateissa on varmaan ajateltu, että useammat tavikset käyttävät puhelinta kuin laskukonetta. –Kotivalo (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 18.00 (EEST)

Tarkemmin englanniksi täällä. –Kotivalo (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 18.06 (EEST)

Taskulaskin... Milloinhan allekirjoittanut on viimeksi ottanut moisen käteensä. Sellaisen wanhan menkaanisen laskukoneen olen joskus nähnyt.. :) --EsaL-74 (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 18.08 (EEST)

Onhan näitä lapsuksia. Valintakiekollisten lankapuhelineten aikakaudella ihmettelin aina, miksi ihmeessä yleinen hätänumero on (silloin) 000. Nolla oli kiekossa siellä äärimmäisimmässä päässä.. Kun on kiire, niin se pienikin viive on merkittävä. Numerohan kopioitiin meille jostain muulta, oliko kuitenkin niin, että eurooppalaisessa standardissa 0 olisi ollut kiekon "alkupäässä". Numeroa kopioitaessa unohtui siis jotain? --EsaL-74 (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 18.17 (EEST)

Artikkeli en-wikissä kertoo että puhelimissa olevalla järjestyksellä voidaan helpommin hahmottaa aakkoset. Pienenpi numeroisilla näppäimillä on aakkosten alkuosan kirjaimia ja suurempi numeroisilla loppupään kirjaimia. --Samoasambia ^Kesk. 1. syyskuuta 2013 kello 18.14 (EEST)

Liikkuvien kuvien tekeminen.

Mistä löytää ohjelmia/sivuja, joissa voi tehdä liikkuvia kuvia tai monen kuvan liikkuva kuva? --Unskilla on asiaa. (keskustelu) 3. syyskuuta 2013 kello 13.49 (EEST)

Microsofin ikioma ilmainen MS GIF Animator 1.0--RicHard-59 (keskustelu) 3. syyskuuta 2013 kello 14.30 (EEST)

Netistä varmasti löytyy, itsekin tänä vuonna tein jonkinlaisen (en muista mikä sivu). Myös esim. Gimpillä saa tehtyä, jos vain osaa kuvankäsittelyohjelmia käyttää. --Stryn (keskustelu) 3. syyskuuta 2013 kello 14.47 (EEST)

Jalan etelänavalla?

Artikkelissa kilpajuoksu Etelänavalle todetaan, että "Norjalaisen retkikunnan jäsen Helmer Hanssen piti Scottin saavutusta suurempana kuin norjalaisten, koska norjalaiset kuluttivat matkalla 52 koirasta 41 koiraa loppuun. Niinpä Hanssenin mielestä Scottin ryhmä pystyi suursaavutukseen, kun veti miesvoimin varusteet Etelänavalle ja melkein takaisin." Onko kukaan tehnyt tuota temppua onnistuneesti hänen jälkeen eli kulkenut ilman koiravaljakoita, tai ulkopuolista apua etelänavalle ja takaisin? Jos on, niin kuinka moni ja kuka oli eka?--LCHawk (keskustelu) 5. syyskuuta 2013 kello 23.07 (EEST)

Scottin ryhmä ei toki vetänyt koko matkaa tavaroitaan, vaan niillä oli pitkän matkaa etelänavan suuntaan koiravaljakot mukana (Scott vapautti koirat kuitenkin jossain vaiheessa). Arved Fuchs ja Reinhold Messner pääsivät vuonna 1989 etelänavalle ilman ulkopuolista apua (he ylittivät koko mantereen); he hiihtivät ja käyttivät jonkinlaista riippuliidintä. Kukaan ei ilmeisesti ole ylittänyt mannerta jalkaisin. [9] --PtG (keskustelu) 5. syyskuuta 2013 kello 23.33 (EEST)

Kaateri

Minkälainen alus on kaateri ja mikä se on englanniksi? Turkulainen Andrée & Rosenqvist valmisti niitä kuulemma satakunta vuotta sitten moottori- ja höyrykäyttöisinä. --Gwafton (keskustelu) 5. syyskuuta 2013 kello 23.30 (EEST)

Silkkaa arvailua, mutta voisiko tuo tulla (ruotsin tai venäjän kautta) ranskan sanasta cadre, joka tarkoittaa muun muassa kantavaa runkoa, samaa kuin chassis. Jospa he tekivät alusten runkoja sekä moottori- että höyryaluksiin? Vaiko kenties maantie- tai raideajoneuvojen runkoja? Vai kenties moottorien runkoja sekä polttomoottoreihin että höyrykoneisiin? –Kotivalo (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 19.05 (EEST)

Taitaa olla samoilla jäljillä kuin englanninkielisen Wikipedian puolelta saamani vastaus: Катер (venäjäksi) ja kaater (viroksi). Tämä se varmaankin on, sopii ainakin asiayhteyteen hyvin. Ihmettelen vain kun artikkeleissa viitataan nimen alkuperän olevan englannin kielen cutter, joka on purjealus (kutteri). --Gwafton (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 21.44 (EEST)

Olin ihan eri jäljillä, ja siis väärässä. Vaikka kutteri suomen kielessä tarkoittaisikin vain purjealusta, venäjän ja viron kielessä englannin cutter-sanan muunnos on näköjään otettu myös moottorialustermiksi. Mutta mitä tuo olisi nykysuomeksi, jos kaateri-sanaa ei enää käytetä? –Kotivalo (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 21.52 (EEST)

Ei nyt ihan pelkästään. Nykyäänkin ainakin puhekielessä puhutaan luotsikuttereista. Sitä en tiedä onko kutteri-sana muuten käytössä moottorikalustosta kun noissa luotsiveneissä. --EsaL-74 (keskustelu) 7. syyskuuta 2013 kello 01.00 (EEST)

Sana esiintyy täällä: Nils von Knorring: ”Tarina Androksesta”, Aurajoen veistämöt ja telakat, s. 92–96. Vaasa: Schildts Förlags Ab, Espoo, 1995. ISBN 951-50-0735-6. Olen väkästellyt englanninkieliseen Wikipediaan artikkelia Andrée & Rosenqvistista ja alkuperäinen tarkoitus on ollut yrittää kääntää se vielä ehkä parille muulle kielelle, mutta pitää miettiä kun terminologia on vähän hankala. --Gwafton (keskustelu) 7. syyskuuta 2013 kello 03.09 (EEST)

Tulevat EU-maat

Mikä nykyisistä EU:hun ehdolla olevista euroopan maista on vahvimmin tulossa jäseneksi tulevaisuudessa? Entä miksi entiset Neuvostoliittoon aikanaan kuuluneet Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova eivät ole EU:n jäseniä? Ja onko Norjalla ja Sveitsillä niin hyvä talous ettei niiden tarvitse liittyä EU:hun jos eivät itse halua?--62.72.230.103 13. elokuuta 2013 kello 16.51 (EEST)

Kenpä tietäis sen, hän arvaisi huomisen - Htm (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 19.57 (EEST)

En-wikin artikkelissa sanotaan näin: Kosovon odotetaan liittyvän EU:hun vuonna 2015. Entiset neuvostotasavallat eivät kuulemma voi liittyä EU:hun, koska Valko-Venäjä on liian auktoriteettinen, Ukraina liian suuri, Moldova liian köyhä ja Venäjä pelkää EU:n kosiskelua jäseneksi. Ja Norjalla on niin suuret öljyvarat ja Sveitsillä niin hyvä pankkitalous että heidän ei tarvitse liittyä EU:hun elleivät itse halua. Tosin Georgialla, Armenialla ja Azerbaidzanilla on myös mahdollisuus tulevaisuudessa liittyä EU:hun.--Kruununoksa (keskustelu) 18. elokuuta 2013 kello 08.22 (EEST)

Lisäksi ainakin Islanti oli jossakin vaiheessa kiinnostunut jäsenyydestä.--LCHawk (keskustelu) 15. syyskuuta 2013 kello 08.57 (EEST)

Odotetaanko Kosovon todella liittyvän EU:hun kahden vuoden kuluttua? Kuulostaa näin yhtäkkiä aika erikoiselta, kun kaikki EU-maat eivät vielä ole edes tunnustaneet sen itsenäisyyttä, ja maa/alue lienee muutenkin vielä aika kaukana EU:n vaatimuksista. --Quinn (keskustelu) 15. syyskuuta 2013 kello 11.24 (EEST)