Tylppäliuskaorapihlaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tylppäliuskaorapihlaja
Common hawthorn.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Orapihlajat Crataegus
Laji: monogyna
Kaksiosainen nimi
Crataegus monogyna
Jacq.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tylppäliuskaorapihlaja Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tylppäliuskaorapihlaja Commonsissa

Tylppäliuskaorapihlaja eli tylppöorapihlaja[1] (Crataegus monogyna) on lähes koko Euroopassa tavattava pensas tai pieni puu. Suomessa tylppäliuskaorapihlajaa esiintyy vain maan eteläosissa ja se on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tylppäliuskaorapihlajan marjoja ja lehtiä.

Tylppäliuskaorapihlaja kasvaa kolmesta kuuteen metriä korkeaksi, joskus jopa korkeammaksikin. Haarat ovat kaljuja ja ovat väriltään harmaanruskeita. Muiden orapihlajien tapaan kasvi on piikkinen eli orainen. Orat ovat 8–20 mm pitkiä. Lehdet ovat 3–5 cm pitkiä, parijakoisia tai -osaisia ja kaljuja. Lehtien suonet ulottuvat liuskojen kärkiin, hampaisiin ja näiden välisiin loviin saakka. Lehtien liuskat ovat tylppiä, vain kärjestä niukkahampaisia tai täysin ehytlaitaisia. Lehtien korvakkeet ovat ehytlaitaisia. Kukinto on kalju huiskilo. Kukat ovat valkoiset ja niiden verholehdet ovat taakäänteisiä, tasasivuisen kolmiomaisia ja tylppiä. Heteitä on 18–20 kappaletta ja niiden ponnet ovat punertavia. Emejä on yksi. Tylppäliuskaorapihlaja kukkii Suomessa kesäkuussa. Hedelmä on yksiluinen, munanmuotoinen, punainen luumarja.[3][4]

Tylppäliuskaorapihlajan kukkia.

Ilmeisesti suurin Suomessa kasvava tylppäliuskaorapihlaja kasvaa Ahvenanmaan Finströmissä. Vuonna 2007 sen korkeudeksi mitattiin 8 metriä ja rungon ympärysmitaksi 45 cm korkeudelta 185 cm.[5]

Tylppäliuskaorapihlajan on hankala erottaa toisesta Suomessa luonnonvaraisena esiintyvästä orapihlajalajista, suippoliuskaorapihlajasta (C. rhipidophylla). Lajien tunnistamista vaikeuttaa lisäksi se, että ne voivat myös risteytyä keskenään.[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tylppäliuskaorapihlaja on levinnyt Etelä-Skandinaviasta ja Baltiasta koko Eurooppaan Venäjän Keski- ja Pohjois-osia sekä Islantia lukuun ottamatta. Lisäksi sitä tavataan Pohjois-Afrikassa, Turkissa, Kaukasuksen alueella sekä Lähi-idässä. Pohjois-Amerikan itäosiin laji on levinnyt ihmisen mukana.[4] Suomessa tylppäliuskaorapihlajaa kasvaa luonnonvaraisena Ahvenanmaalla sekä paikoin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rannikkoalueilla.[3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonvaraisena tylppäliuskaorapihlaja kasvaa lehdoissa, lehtoniityillä sekä peltoja ja metsiä reunustavissa pensaikoissa.[3]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tylppäliuskaorapihlajaa käytettiin pensasaidoissa ennen aitaorapihlajan (Crataegus grayana) yleistymistä. [6] Lajia kasvatetaan edelleen koristepensaana ja -puuna.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Mariehamn 2008.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Hakuavain Crataegus monogyna Viitattu 30.3.2010.
  2. Ympäristöministeriö: Uhanalaiset putkilokasvit luonnonsuojeluasetuksessa Viitattu 30.3.2010.
  3. a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 269.
  4. a b c Den virtuella floran: Trubbhagtorn (ruots.) Viitattu 30.3.2010.
  5. Ålands flora 2008, s. 203.
  6. Itä-Uudenmaan maakuntaportaali, Rakennusperintö: Camilla Rosengren: Vanhan puutarhan kunnostaminen Viitattu 30.3.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]